Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta...... 4 Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin..................... 4 Mitä työssäoppiminen on?................................... 5 Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat?............................. 6 Keskusjärjestöt suosittelevat.................................. 6 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle.... 6 Työssäoppimisen velvoitteet................................. 7 Eri osapuolten tehtävät..................................... 7 Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä............................. 8 Työpaikkaohjaaja........................................ 8 Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos................................ 9 Opettaja............................................. 10 Erilaiset oppijat......................................... 11 Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus........................ 11 Työssäoppiminen yhteistoiminnassa............................ 12 Kustannukset, rahoitus ja korvaukset..............................12 Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella.......................... 13 Mitä työpaikkaohjaaja tekee?..................................13 Työpaikkaohjaajan ajankäyttö..................................14 Työpaikkaohjaajia koulutetaan.................................14 Työturvallisuus...................................... 15 Sopiminen ja opiskelijan perehdytys..............................15 Työaika..............................................15 Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla.........................15 Työsuojeluorganisaatio......................................16 Työpaikkaohjaaja.........................................16 Henkilökohtaiset suojavarusteet................................16

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 3 Vakuuttaminen...................................... 17 Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.......................17 Ammattiosaamisen näytöt................................ 18 Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan?..........................18 Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet.......20 Ammattiosaamisen näytöt työelämäyhteistyössä..................... 22 Koulutuksen järjestäjällä kokonaisvastuu...........................22 Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus.............................22 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi.............................23 Ohjaus ja tuki..........................................23 Liitteet....................................... 24 Ammatillisen koulutuksen sanastoa............................ 34 Lisätietoa ja lähteet:................................... 41 JHL:n jäsenedut..................................... 42 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot:................. 44 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Yliopistonpaino, Helsinki 09/2006 ISBN 952-9668-58-9 ISNN 1796-2978

4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen lisättiin vuonna 1999 työssäoppiminen. Työssäoppiminen tarkoittaa sitä, että ammattiin opiskelevat nuoret suorittavat osan koulutuksesta tekemällä käytännön töitä. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävillä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Monilla työpaikoilla tämä tarkoittaa uutta tilannetta, kun työyhteisöissä on mukana monenlaisia oppijoita, eivätkä he useimmiten ole työsuhteessa. Tässä oppaassa käsitellään nuorten ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Monista tiedoista on kuitenkin hyötyä muidenkin oppijoiden ohjauksessa. Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin Ammatillinen koulutus ei ole enää entisaikojen tapaan mikään umpiperä. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa laaja-alaiset valmiudet työelämään ja samalla yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua työelämään tai jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Uudistuva ammatillinen koulutus vastaa työelämän osaamistarpeisiin entistä paremmin. Keskeinen tavoite on lähentää koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillinen peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa/3 vuotta. Ammatillisia perustutkintoja on 52 ja niissä 116 koulutusohjelmaa. Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin tutkinnon osa-alueella. Tutkinnossa on 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, johon sisältyy niitä tukevaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Lisäksi opinnoissa on 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 5 sekä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa. Yhteiset opinnot ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen (oppisopimus), jonka vahvistaa koulutuksen järjestäjä. Näiden lisäksi ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jonka ottaa vastaan tutkintotoimikunta. Esimerkki tutkinnon rakenteesta, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 OV YHTEISET OPINNOT 20 OV Pakolliset opintokokonaisuudet 16 ov Valinnaiset opintokokonaisuudet 4 ov AMMATILLISET OPINNOT 90 0V TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 OV 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 2. Hoito ja huolenpito 22 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 3. Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 40 OV Koulutusohjelman opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 14 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppiminen on tavoitteellisempaa opiskelua kuin työharjoittelu, sillä osa opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista siirretään työpaikoilla opetettavaksi. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat oppivat osittain ammattitaidon työpaikalla, aidoissa työelämän tilanteissa. Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa valvottua ja ohjattua opiskelua, jonka tuloksia arvioidaan. Työssäoppiminen jaetaan useimmiten eripituisiin jaksoihin ja jokaista jaksoa varten tehdään opetussuunnitelma. Jaksot toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsuhdetta. Työssäoppimisen tavoitteena on tiivistää työelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä.

6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat? Ammattiosaamisen näyttö on osoitus opiskelijan ammattitaidosta. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämät ammattitaidot. Ammattiosaamisen näytöt ovat arvioitavia kokonaisuuksia ja niistä saa todistuksen. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koulutuksen järjestäjän ja työelämän kesken. Ne järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa. Arviointiin osallistuu aina opiskelija sekä ohjaava opettaja tai työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista ammatillisista opinnoista. Yhteisistä ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Samalla ne ovat osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä Opetushallituksen määräys (M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista. Keskusjärjestöt suosittelevat Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajat allekirjoittivat 2.11.2005 suosituksen, jolla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Suosituksen tavoitteena on parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta, edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, turvata mahdollisuudet korkeatasoisen ammattiosaamisen hankkimiseen, turvata työpaikalla tapatuvan oppimisen paikat nuorille, varmistaa mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöihin ja vahvistaa ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta. Osapuolet ovat sitoutuneet edistämään työelämän osallistumista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi osapuolet ovat sitoutuneet vahvistamaan työpaikalla tapahtuvaa ohjausta, laajentamaan työpaikkaohjaajien koulutusta ja vahvistamaan työelämän asiantuntemusta ammattikoulutuksessa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle Uusia ammattilaisia tarvitaan tulevina vuosina. Työssäoppimisjaksoilla työnantaja voi markkinoida työpaikkaa ammattitaitoisen työvoiman saannin varmistamiseksi. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistuneet oppimiskokemukset työpaikoilla ovat tärkeä ammattialaan ja työpaikkaan sitova tekijä, kun vastavalmistunut ammattilainen miettii työhön sijoittumistaan. Työyhteisöille työssäoppiminen on mahdollisuus uuden oppimiseen, oman työn kehittämiseen, uusien työtapojen kokeiluun ja omaksumiseen.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 7 Työssäoppimisen velvoitteet Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjän (oppilaitos) kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella jonka sisällöstä on säädetty Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Kumpikin osapuoli allekirjoittaa sopimuksen. Sopimuksessa määritellään työssäoppimisen järjestäminen yhdessä työpaikan kanssa määräajaksi tai toistaiseksi. Siinä sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Sopimukseen kuuluu myös opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyvä osa, jossa sovitaan opintojen tavoitteet, sisällöt, opintojen kesto ja ajoitus sekä vastuut työssäoppimisen aikana. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät yhdessä opiskelijaa koskevan osan. Opiskelija sitoutuu noudattamaan sopimusta ja on siten velvollinen noudattamaan myös työlainsäädännön määräyksiä, työyhteisön sääntöjä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että sen ja työnantajan välille tehdään lain edellyttämä kirjallinen sopimus. Työmarkkinaosapuolet ja opetushallinto ovat valmistelleet sopimusmallin, joka suositellaan käytettäväksi työssäoppimisen järjestämisessä. Lisäksi on laadittu malli, joka on tarkoitettu tukemaan opiskelijan henkilökohtaista työssäoppimista ja arviointia. Sen allekirjoittavat työnantajan edustaja, opiskelija ja vastuullinen opettaja. Eri osapuolten tehtävät Työssäoppiminen on prosessi, joka muodostuu lukuisista vaiheista. Siihen kuuluvat mm. suunnittelu, työssäoppimispaikkojen etsiminen, sopimusten tekeminen, työssäoppijan perehdyttäminen, työssäoppimisjakso ja arviointi. Työssäoppimisen toteuttaminen on eri osapuolten yhteistyötä.

8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLET koulutuksen järjestäjä oppilaitos työnantaja työntekijät työyhteisössä työpaikkaohjaaja luottamushenkilöt opiskelija työmarkkinaosapuolet työsuojeluviranomaiset Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä Työssäoppimisen toteuttaminen onnistuu, kun koko henkilöstö kannustaa ja suhtautuu positiivisesti opiskelijoihin. Työpaikan vastuulla on eräitä keskeisiä asioita, joiden avulla varmistetaan työssäoppimisen onnistuminen. TYÖNANTAJAN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ tarjota edellytykset koulutuksen järjestämiselle sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastata opiskelijan työturvallisuudesta järjestää muut sopimuksessa mainitut asiat tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työpaikan (työnantajan) tehtävänä on luoda edellytyksiä työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Myös silloin kun työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, on huolehdittava työssäoppimisen jaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä ohjauksesta ja arvioinnista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen edustajien on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta. Työnantaja nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan, joka on halukas työssäoppimisen toteuttamiseen. Työpaikalla tulisi sopia hänen ajankäytöstään ja tehtävistään ja antaa näin käytännön mahdollisuuksia opiskelijan ohjaukseen. Työpaikalla on tärkeää neuvotella työssäoppimisen periaatteista työntekijöiden kanssa ja perehdyttää heidät työssäoppimisen järjestelyihin työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaisesti. Työpaikkaohjaaja Työpaikkojen ammattilaiset ovat työpaikkaohjaajina avainasemassa, sillä he välittävät osaamistaan tuleville työntekijöille.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 9 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVIÄ osallistua työssäoppimisjakson ennakkosuunnitteluun tutustua opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen varmistaa, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta antaa oppilaalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy osallistua työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yrityksessä ja yhteistyössä oppilaitoksen kanssa antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Koulutuksen järjestäjällä on tärkeä tehtävä työssäoppimisen toteuttajana. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia työssäoppimisen laadusta, opettajien työelämäosaamisesta ja yhteistyöstä työpaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa sekä pitää huolen siitä, että työssäoppimisjaksojen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi hoidetaan hyvin. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on erityisesti se, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisesta ja sen järjestämisestä. Tämä vaatii alueellisesti ja paikallisesti työssäoppimiskäytäntöjen yhteistä suunnittelua ja toteutusta kuten työssäoppimispaikkojen hankintaa ja aikatauluista sopimista. Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä oppilaitoksen vastuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opiskelijan kanssa. Oppilaitoksen tehtävänä on myös varmistaa työpaikan edellytykset järjestää työssäoppimista. Oppilaitoksen tulee valmentaa työpaikkojen edustajia ja tarjota riittävän joustavia järjestelyjä työpaikkaohjaajien koulutukseen. Suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet lähettää henkilöstöään koulutukseen, kun taas pienten yritysten kanssa yhteistyötä kehitettäessä on mietittävä monimuotoisia ja joustavia menetelmiä. Oppilaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikka on selvillä oppilaitoksen opetussuunnitelmasta, oppimisnäkemyksistä, työssäoppimisen periaatteista ja tavoitteista, opiskelijan tavoitteista sekä muista velvoitteista. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN / OPPILAITOKSEN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ järjestää työssäoppimisen paikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi valmistella ja tehdä sopimukset työantajan kanssa huolehtia koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtia osaltaan opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkottumisesta huolehtia osaltaan opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin laadusta alueellinen ja paikallinen yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa yhteydet työmarkkinaosapuoliin

10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Opettaja Opettajat ovat oman ammattialansa ja opetuksen asiantuntijoita. Työpaikkojen työntekijät taas ovat oman toimialansa ja yrityksen toiminnan asiantuntijoita. Heidän yhteistyöstään kasvaa ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus. Opettajan tehtävänä on selvittää etukäteen eri osapuolten tehtävät, työtehtävien tarkoituksenmukaisuus sekä suunnitella ja toteuttaa työssäoppimisjaksot yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa sekä huolehtia riittävästä tiedottamisesta sekä työpaikalle että oppilaitoksessa. OPETTAJAN TEHTÄVIÄ tuntea alan työpaikat siten, että osaa ohjata opiskelijan oikeaan työssäoppimispaikkaan varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut tukea opiskelijaa suunnittelemaan omia tavoitteitaan työssäoppimisjaksolle suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaiset työtehtävät laatia oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus osallistua opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työssäoppimisjaksolla yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa olla tarvittaessa nopeastikin opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tavoitettavissa pitää huolta, että arviointikeskustelussa keskustellaan opiskelijan kehittymisen lisäksi myös työssäoppimisjakson järjestelyistä ja yhteistyön sujumisesta Opiskelija Oppilaitos vastaa opiskelijan valmentamisesta työssäoppimisjaksolle. Ennen jakson alkua on hyvä varmistaa, että opiskelija tuntee jakson tavoitteet ja mitä häneltä odotetaan. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta niin opettajalta kuin työpaikkaohjaajalta.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 11 OPISKELIJAN TEHTÄVIÄ on mukana tekemässä työssäoppimissuunnitelmaa yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa tutustuu oppilaitoksen ja työpaikan tekemään sopimukseen ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita on selvillä, miten hänet on vakuutettu, miten ruokailut on järjestetty, kuka hankkii työvaatteet, ym. käytännön järjestelyt noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät muistaa hoitaa opintososiaaliset asiat Erilaiset oppijat Oppimisvaikeuksia on noin neljänneksellä opiskelijoista. Oppimisvaikeudet ilmenevät eri tavoin. Opiskelijat kaipaavat tukea opinnoissaan, mutta he eivät välttämättä kuulu eritysiopetuksen piiriin. Käsite erilainen oppija on yleisessä käytössä ja kattaa sekä erityisopetuksessa olevat opiskelijat että kaikki ne opiskelijat, joiden opintojen sujumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimispaikoilla on huomioitava se, että työssäoppija voi edetä kykyjensä mukaan. Tällaisissa tilanteissa opettajan ja työpaikkaohjaajan on osattava auttaa opiskelijaa asettamaan realistiset työssäoppimistavoitteet. Ennen kaikkea erilaiselle oppijalle on annettava aikaa löytää oma työuoma työssäoppimispaikalla. Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus Erityisopetus järjestetään opiskelijoille, jotka esimerkiksi vammaisuuden,, sairauden tai kehityksessä viivästymisen vuoksi tarvitsevat erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja. Erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. Tuen täytyy olla saatavissa myös työssäoppimispaikoissa ja työssäoppimissuunnitelmaan on kirjattava opiskelijan erityiset tarpeet. Työssäoppimispaikassa voidaan tehdä erityisjärjestelyjä, mutta oppimisen tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Koulutuksen järjestäjän tehtäviin kuuluu suunnitella työssäoppimisjakso oppimista tukevaksi yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa.

12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen yhteistoiminnassa Työssäoppija on työpaikan uusi tulokas, joka vaikuttaa työyhteisöön. Jotta turhilta ennakkoluuloilta ja väärinkäsityksiltä vältyttäisiin ja uuden tulokkaan sopeutuminen työyhteisön jäseneksi sujuisi luontevasti, työyhteisössä toimivilla pitäisi olla selkeä käsitys siitä, mikä työssäoppijan rooli työpaikalla on. Seuraavat keskeiset työssäoppijan asemaan liittyvät seikat tulisi työpaikalla olla yleisesti tiedossa: - mitä tutkintoa työssäoppijat ovat suorittamassa - miten tutkintoon kuuluva työssäoppiminen toteutetaan omalla työpaikalla - tieto siitä, että työssäoppijaa ei voi rinnastaa työntekijään. Työssäoppijan vuoksi henkilöstöä ei voida irtisanoa tai lomauttaa. Työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamista tai takaisinottoa koskevat säännöt ja määräykset eivät estä työssäoppijan sijoittamista työpaikalle. Kustannukset, rahoitus ja korvaukset Työssäoppiminen rahoitetaan ammatillisen koulutuksen käyttömenoista. Siihen on käytettävissä samat resurssit kuin muun koulutuksen toteuttamiseen. Rahoitukseen sisältyy työssäoppimisen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi. Työpaikkaohjaajan resursoinnista vastaa työnantaja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opetusministeriö voi antaa määräyksen korvauksista, joita koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan työnantajalle työpaikalla käytännön tehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opetusministeriö ei ole kuitenkaan ole asiasta antanut määräyksiä. Joissain tapauksissa on oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan kesken sovittu, että oppilaitos maksaa työssäoppimispaikalle korvausta työssäoppijoiden vastaanottamisesta. Koska valtakunnallisesti ei ole sovittu siitä, maksetaanko työssäoppijan ohjauksesta korvausta, korvauskäytännöt vaihtelevat huomattavasti toisistaan eri työpaikoilla, osassa työpaikoista korvauksia ei makseta lainkaan. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja uudelleen- ja lisäkouluttaa työelämänedustajia vaativaan tehtävään. Työssäoppimisen ohjaaminen edellyttää työpaikkaohjaajalta aikaa, osaamista ja valmiuksia tämän työn tekemiseen. JHL:n mielestä opiskelijan ohjaustehtävä olisi syytä huomioida myös työn vaativuuden arviointia tehtäessä. Työntekijälle, joka toimii työpaikkaohjaajana, on maksettava työnsä ohella suoritetusta ohjaustyötä erillistä korvausta.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 13 Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella Työpaikkaohjaaja on työpaikalla oman alansa asiantuntija ja työntekijä, joka hallitsee laajasti tehtäväalueensa sekä työpaikan toimintatavat. Tämän ohella hänellä on kiinnostusta ja kykyä tukea nuorten ammatillista kasvua ja heidän kehittymistään. Työpaikkaohjaaja toimii ensisijaisesti työssäoppimisen ohjaajana, mutta tehtäviin todennäköisesti kuuluu myös oppisopimusopiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjausta. Työssä olisi hyvä tuntea perusasiat ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä keskeiset säädökset, jotka koskettavat työpaikalla järjestettävää koulutusta ja työssäoppimista. Työpaikkaohjaajan on myös tunnettava työpaikkansa ja oppilaitoksen välinen työssäoppimisen sopimus ja osattava toimia siinä määritellyn tehtävä- ja vastuunjaon mukaisesti. Työssäoppijoiden ohjaamisen kannalta on tärkeää tuntea työpaikan suositukset ja sopimukset, jotka vaikuttavat työpaikalla sekä tietää työsuojelun ja työntekijän perehdyttämistä koskevat ohjeet ja määräykset. Mitä työpaikkaohjaaja tekee? toimii yhdyshenkilönä työpaikan ja oppilaitoksen välillä tekee työssäoppimisen suunnitelman yhteistyössä työssäoppimisesta vastaavan opettajan ja opiskelijan kanssa ohjaa ja valmentaa nuoria työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin ohjaa opiskelijoita toimimaan erityisesti työsuojelu- ja turvallisuus-ohjeiden mukaisesti opastaa työssäoppijaa JHL:n luottamusmiehen avusta, paikallisen jäsenyhdistyksen toiminnasta ja JHL:n opiskelijajäsenyydestä ohjaa työssäoppijaa hyödyntämään työpaikan työsuojeluorganisaatiota osaa rohkaista työssäoppijaa oman työn ja työympäristön työsuojelunäkökohtien arviointiin tiedottaa työyhteisössä työssäoppimisesta arvioi opiskelijan edistymistä ja ammattitaidon kehitystä sekä antaa niistä asiallista ja kannustavaa palautetta osallistuu loppuarviointiin opettajan ja opiskelijan kanssa

14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työpaikkaohjaajan ajankäyttö Työssäoppijan ohjaaja voi olla yksi tai useampi nimetty henkilö. Työpaikoissa, joissa on käytössä jaksotyöaika on hyvin yleistä, että työssäoppijalla on useita ohjaajia. Ohjaaja toimii yhteistyössä työssäoppijan ja oppilaitoksen välillä, kantaa yhdessä työssäoppijan kanssa vastuun siitä, että työssäoppimisjaksolle määritellyt tavoitteet saavutetaan. Ohjaajan työn ja ajankäytön suunnittelussa tulee huomioida työssäoppijan ohjaus. Kaikkien työssäoppijan ohjaukseen osallistuvien pitää olla selvillä työssäoppimiselle asetetuista tavoitteista sekä periaatteista, joita käyttäen työssäoppijaa työssoppimisjaksolla arvioidaan. Työpaikkaohjaajia koulutetaan Työssäoppimisen onnistunut toteuttaminen edellyttää, että työpaikkaohjaajan tehtäviin saa koulutusta. Koulutusta järjestävät ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä eri yhteisöt ja järjestöt. Koulutuksesta voi kysyä esimerkiksi oppilaitoksesta, josta työssäoppijoita tulee työpaikalle. Opetus toteutetaan lähiopetuksena, etäopetuksena tai käytännön ohjauksena työpaikoilla. Koulutuksen ohjeellisena laajuutena kaksi opintoviikkoa, mutta koulutus voi jaksottua pidemmälle ajalle. Koulutusta voidaan toteuttaa myös yhdessä ammatillisten oppilaitosten opettajien kanssa perehdytettäessä opettajia työssäoppimiseen. Myös Raseborg-opistolla on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta. Lisätietoja löytyy liiton koulutusesitteestä tai www.jhl.fi/koulutus.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 15 Työturvallisuus Sopiminen ja opiskelijan perehdytys Kaikkien osapuolien on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista on työnantajan ja oppilaitoksen yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työhön ja työpaikkaan liittyviä työsuojeluohjeita. Jo oppilaitoksessa on huolehdittava, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä ja työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen on tarpeen sisällyttää oleelliset työsuojelukysymykset ja osapuolten vastuut. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle tämän työsuojeluvastuusta. Työaika Työaikalainsäädäntö ja nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevat säännöt koskevat vain niitä työssäoppijoita, jotka ovat työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on sopimuksessa kiinnitettävä huomioita työaikoihin. Työajoista sovittaessa opiskelijan oppimistavoitteiden on oltava ensisijainen määritystekijä. Opetusministeriön suositus ja monilla aloilla hyväksytty linjaus on, että vaikka juridisesti työaikoja koskevat määräykset eivät koske työssäoppijoita, niin niitä noudatetaan, eivätkä työssäoppimisajat saa ylittää säännöksiä. Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla Työpaikalla työnantajan kuuluu aina vastata opiskelijan työturvallisuudesta samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työntekijöidenkin työturvallisuudesta ja -terveydestä. Työturvallisuuslaki kattaa siis myös työssäoppijat työpaikoilla. Lisäksi työssäoppijoita koskee laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 265/97) ja työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93). Näissä määritellään nuorelta työntekijältä (alle 18-vuotias) kielletyt työt sekä alle 16-vuotiaalle vaaralliset työt. Näiden töiden osalta

16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on pyydettävä työsuojelupiiriltä poikkeuslupa, tai tietyissä tapauksissa toimitettava piirille ilmoitus. Työsuojelupiirit valvovat työturvallisuuslainsäädännön noudattamista työpaikoilla ja antavat aiheesta ohjausta ja neuvontaa. Työpaikalla johdon vastuulla on, että työsuojeluasiat ovat kunnossa. Työstä tai työolosuhteista ei siis saa aiheutua vaaraa tai haittaa kenenkään turvallisuudelle tai terveydelle. Esimiehen vastuulla on huolehtia, että opiskelija on perehdytetty riittävästi työpaikan työturvallisuuteen. Terveelliset ja turvalliset työmenetelmät kannattaa opastaa nuorelle heti alusta alkaen, jolloin ne iskostuvat parhaiten osaksi tulevaa ammattitaitoa. Yleensä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana, ja oppilaitos on vakuutuksenottaja. Oppilaitoksen on syytä tarkistaa, että vakuutukset ovat riittävän kattavat. Esimerkiksi, kattaako korvaus työmatkat tai matkat työpisteestä toiseen. Korvausasioiden käsittelyä varten tapaturmista ilmoitetaan oppilaitokset tapaturmavakuutusyhtiölle. Vakavista tapaturmista ilmoitetaan lisäksi työsuojelupiirille ja poliisilla, jotka tekevät tapaturmatutkimuksen. Jos työssäoppija on varsinaisessa työsuhteessa, työnantajan on järjestettävä hänelle työterveyshuolto niin kuin muillekin työntekijöille. Työsuojeluorganisaatio Työpaikan työsuojeluorganisaation on toiminnassaan huomioitava myös työpaikalla toimivat työssäoppijat. On hyvä arvioida myös heidän työolojaan ja asemaansa työyhteisössä. Työsuojelun toimijoiden on hyvä tarkistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävät valmiudet turvallisuusasioidenkin ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja Vaikka työpaikkaohjaaja opastaa ja ohjaakin nuorta työssäoppijaa, varsinaisessa työturvallisuusvastuussa opiskelijasta hän on vain siinä määrin, kuin hänen asemansa muutoinkin sitä edellyttäisi. Työntekijäasemassa olevalle henkilölle ei voida siirtää työnantajan työsuojeluvastuuta. Sen sijaan lähiesimies jo osaltaan vastaa työnantajan työsuojeluvastuusta. Henkilökohtaiset suojavarusteet Oppijalle on annettava tarvittavat henkilönsuojaimet ja työvaatetus. Niiden hankkimisesta voidaan sopia oppilaitoksen ja työpaikan kanssa. Työnantajan on annettava työturvallisuussyistä työpaikalla tarvittavat erityiset suojavarusteet.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 17 Vakuuttaminen Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen (851/1948) mukainen vakuutus on voimassa. Nykyisen asetuksen mukaan korvauksen piiriin ei kuulu kodin ja oppilaitoksen väliset matkat tai oppilaitoksen ja harjoittelupaikan väliset matkat, teoriatunnit, ruokailu ja välitunnit. Mitä tahansa tapaturmaa ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti korvata. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi opetuksen aikana. Osa koulutuksen järjestäjistä on ottanut laajennetun tapaturmavakuutuksen, joka kattaa mm. työssäoppimiseen liittyvät matkat kotoa työpaikkaan ja takaisin. Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 :n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Osa vakuutusyhtiöistä on kehittänyt uusia vakuutuksia, jotka soveltuvat käytettäväksi työssäoppimisessa.

18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näytöt Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön varmistamaan koulutuksen laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä. Uudistuksella yhtenäistetään opiskelijan arviointia ja antamaan palautetta opiskelijan käytännön ammattitaidosta. Ammattiosaamisen näytöt omalta osaltaan helpottavat opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Koulutuksen järjestäjät puolestaan saavat arvokasta tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöillä tuotetaan myös tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin. Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua helpottavat työllistymistä. Erilaisissa näyttöympäristöissä toteutetut ammattiosaamisen näytöt edellyttävät henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS). Suunnitelmien tekemiseen opiskelija osallistuu yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Osallistuminen ammattiosaamisen näytön suunnitteluun selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Tämä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja ja tehostaa opiskelua. Avoimuus näyttöjen suunnittelussa ja arviointikeskustelu ehkäisevät ennalta ristiriitatilanteita ja poistavat arviointiin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä. Ammattiosaamisen näytöissä käden taidot ja käytännön tekeminen pääsevät oikeuksiinsa. Tämä monipuolistaa arviointimenetelmiä. Kokemukset osoittavat, että opiskelijat arvostavat työpaikalla oman alan ammattilaiselta saatua palautetta, joka kasvattaa myös opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Työelämästä tulevalle arvioijalle halutaan näyttää parasta. Ammattiosaamisen näytöistä saamallaan näyttötodistuksella opiskelija voi myös myöhemmin osoittaa ammattitaitoaan työnhakutilanteissa.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 19 Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa antavat koulutuksen järjestäjälle välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vaatii työssäoppimispaikoilla ja oppilaitoksissa yhteistyötä sekä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä voimavarojen suuntaamista uudentyyppiseen opettamiseen ja arviointiin. Ammattiosaamisen näyttöjä tukee opetus, joka on jaksotettu laajoiksi työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi, sekä käytännöt, jotka mahdollistavat opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen joustavan hyödyntämisen. Kokemusten perusteella ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vahvistaa arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin pohjautuvaa opiskelijan arviointia. Lisäksi ammattiosaamisen näyttöjen myötä arvioinnissa korostuu työelämän tarpeet. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen arviointityöhön ja opettajien mahdollisuus työelämäosaamisensa päivittämiseen tuovat laatua ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäoppimiseen. Ammattiosaamisen näytöillä saadaan tietoa opiskelijoiden oppimistuloksista. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuottaako opetus riittävää ja työelämän näkökulmasta tarvittavaa osaamista. Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä haastavat työyhteisön oppimaan. Työelämälle on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen laatu varmennetaan ja opiskelijoiden ammatillinen osaaminen arvioidaan luotettavasti. Tiivistyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista ammatillista osaamista työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on. Työelämältä saatu palaute on jo nyt vaikuttanut myös niin, että opetuksessa on otettu käyttöön nykyistä työelämälähtöisempiä ratkaisuja. Ammattiosaamisen näytöt työ-paikalla ovat innostaneet syventämään ja päivittämään myös työyhteisön omaa osaamista.

20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Kumpainenkin perustutkinnon suoritustapa antaa valmiudet samanlaisiin tehtäviin työelämässä. Opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa ammatillisilla opintokokonaisuuksilla ja niillä vastaavilla tutkinnon osilla tavoitteet ovat samat. Taulukossa esitellään opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttötutkintojärjestelmän keskeiset piirteet.