MEILAHDEN SAIRAALA ALUEEN MAANALAINEN HUOLTOPIHA HANKESUUNNITELMA

Hallitus 1.6.2009, LIITE3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS HYKS SHA:n lautakunta HYKS tilakeskus hyväksynyt 9.6.2008 28.5.2008 MEILAHDEN SAIRAALA ALUEEN MAANALAINEN HUOLTOPIHA HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Meilahden sairaala alueella ovat käynnistyneet mittavat uudisrakennushankkeet; Kolmiosairaala ja Helsingin kaupungin rakennuttama Yhteispäivystysrakennus. Kummankin hankkeen rakennuslupapäätöksissä on edellytetty, että rakennusten vaatimien väestönsuojatilojen tulee olla toteutettuina viimeistään viiden vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönottokatselmuksesta. Alueen uusi asemakaava, joka mahdollistaa lisärakentamisen ja HYKS:n toimintojen mittavan keskittämisen Meilahden sairaala alueelle, edellyttää huoltoliikenteen ja pysäköinnin siirtämistä nykyistä kattavammin pois piha alueilta. Maanalainen huoltopihahanke sisältää kuntayhtymän investointina toteutettavan koko Meilahden sairaala aluetta palvelevan tunneliverkoston laajennuksen, huoltopihan, jäteaseman ja apteekin velvoitevaraston sekä samalla rakennettavan HUS Kiinteistöt Oy:n omistukseen tulevan maanalaisen pysäköintilaitoksen ja sen yhteyteen sijoittuvat väestönsuojatilat. Suunnitellulla huoltopihajärjestelyllä keskitetään maan alle koko sairaala alueen pyykki, posti, jäte, lääke ja kappaletavarakuljetukset sekä muu huoltoajo, lukuun ottamatta HUS Logistiikan keskusvarastoon ja Raviolin keskuskeittiöön tulevia kuljetuksia. Uudet maanalaiset tilat tuovat parannusta nykyisiin jätetiloihin, jotka ovat jäämässä pieneksi lisääntyneiden jätemäärien ja uusien jätejakeiden myötä. Samoin apteekin velvoitevaraston tilat saadaan vastaamaan lain määräämiä velvoitteita. Ajoyhteys maanalaisiin tiloihin tulee uudesta ajotunnelista. Tunneli alkaa Meilahden urheilupuiston suunnasta ja ajoyhteys tulee sijaitsemaan ns. Biomedicum 3 kaava alueella. Ajotunneli jatkuu Paciuksenkadun alta ja yhtyy Stenbäckinkadulta alkavaan nykyiseen pysäköintilaitos P2:een johtavaan ajotunneliin. Ajotunnelin varrelle sijoitetaan varsinaiset toiminnat. Pysäköintilaitos, jossa on 450 autopaikkaa ja väestönsuoja sijoittuvat ajotunnelin länsipuolelle. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa pysäköinnin laajentamisen tulevaisuudessa 750 autopaikkaan. Ajotunnelin itäpuolelle sijoittuvat huoltopiha, jätepiha ja apteekin varasto. Huoltoliikennettä palveleva maanalainen huoltopiha rakennetaan Meilahden sairaalan alle siten, että sieltä on hissiyhteys olemassa olevalle tunnelitasolle, jonne rakennetaan trukkiliikenteelle uusi huoltoalue. Apteekin ja velvoitevaraston välille rakennetaan hissiyhteys. Hissirakennelma sijoittuu Palvelukeskusrakennuksen ulkopuolelle lounaisosaan ja hissi yhdistetään kerrostasanteella Palvelukeskusrakennukseen. Maanalaisten tilojen laajuus on 32 773 hum2 (= huoneala), josta uuden luolatason osuus on 31 314 hum2, olemassa olevan tunnelitason osuus on 1 228 hum2 ja maanpinnalle tulevien rakennelmien osuus on 231 hum2. Maanalaisten tilojen rakentaminen on tarkoitus ajoittaa vuosille 2009 2013. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio HUS kuntayhtymän osalta on 29,3 milj. euroa ja HUS Kiinteistöt Oy:n osalta 32,7 milj. euroa. HUS:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 26.5.2008 hankkeen esittämisen valtuustolle siten, että hankkeen enimmäiskustannus kuntayhtymälle on 28,5 milj. euroa ja HUS Kiinteistöt Oy:n omistukseen suunnitellun pysäköintilaitoksen/väestönsuojahankkeen kustannusarvio on 32,1 milj. euroa korotettuna indeksikorotuksella, mikä vastaa alkuperäistä kustannusarviota. Kustannuksia nostaa mm. hankesuunnittelun loppuvaiheessa hankkeeseen lisätty pakastintila ja hankkeen jatkosuunnittelun aikana arvioidaan pakastintilan tarve uudelleen. Hankkeesta ei ole vielä valtuuston hankekohtaista päätöstä. Maanalaisten tilojen rakentaminen rahoitus ja ylläpitokuluineen merkitsee Meilahden alueen sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden kustannuksiin noin 1,9 milj. euron lisäystä/vuosi. Vastaavasti pysäköintilaitoksen ja sen sisäänajotunnelin kustannukset vähennettynä Helsingin kaupungin rahoitusosuuksilla ja pysäköintituotoilla ovat noin 1,3 milj. euroa vuodessa. 1

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 4 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS 5 3.1. Ajoyhteydet 5 3.2. Huoltotoiminta 5 3.3. Jäteaseman toiminta 6 3.4. Apteekin maanalaiset tilat 7 3.5. Pysäköintitoiminta 7 3.6. Väestönsuojatilat 8 3.7. Pakastintilat 8 4. UUSIEN MAANALAISTEN TILOJEN HANKEKUVAUS 9 4.1. Tilojen sijainti ja laajuus 9 4.2. Suunnitellut maanpinnan ratkaisut 11 5. SUUNNITELLUT TILARATKAISUT 11 5.1. Ajoyhteys 11 5.2. Huoltopiha 12 5.3. Jäteasema 13 5.4. Apteekin maanalaiset tilat 14 5.5. Pysäköintilaitos 15 5.6. Väestönsuojatilat 15 5.7. Pakastintilat 15 6. HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS 16 6.1. Rakennustekniset työt 16 6.2. LVI tekniikka 19 6.3. Sähkötekniikka 21 7. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA JA TILAPÄISJÄRJESTELYT 24 8. KUSTANNUSARVIO 26 9. AIKATAULUTAVOITTEET 27 10. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN 27 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Asemapiirustus Apteekin hissi H6, julkisivut Apteekin hissi H6 Tilaohjelma Jäteaseman laitteet Kustannusarvion erittely Aikataulu 2

1. JOHDANTO Meilahden sairaala alueella ovat käynnistyneet mittavat uudisrakennushankkeet; Kolmiosairaala ja Helsingin kaupungin rakennuttama Yhteispäivystysrakennus. Kumpikin rakennushanke on käynnistetty ilman, että rakennusten vaatimat väestönsuojapaikat ja autopaikat olisivat olemassa tai mukana suunnitelmissa. Kolmiosairaalan rakennuslupapäätöksessä edellytetään, että väestönsuojatilojen tulee olla toteutettuina viimeistään viiden vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönottokatselmuksesta. Meilahden sairaala alueen uuden asemakaavan laatimisen yhteydessä vuonna 2004 laadittiin selvitys HYKS:n Meilahden sairaala alueen maanalaisten tilojen kaavaluonnosta varten (Meilahti Master Plan 4.6.2004). Alueen kaupunkikuvallisen kehittämisen erääksi tavoitteeksi asetettiin maanpäällisen henkilöauto ja huoltoajoliikenteen siirtäminen pääasiassa alueen tunneliverkostoihin. Toteutusmahdollisuuksia on tutkittu eri liikennemuotojen volyymiarvoilla ja esitetty niiden perusteella vaihtoehtoja maanalaisen huoltoliikenteen järjestämiseksi. Selvityksen perusteella 21.4.2006 voimaan tulleeseen asemakaavaan sisällytettiin uusi maanalainen kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Asemakaava edellyttää, että vähintään 2/3 osaa alueen autopaikoista sijoitetaan maan alle ja, että alueella saa merkityn kerrosalan lisäksi sijoittaa maan alle väestönsuoja, yhdystunneli, pysäköinti, huolto, ja teknisiä tiloja. Uutta asemakaavaa laadittaessa lähdettiin myös siitä, että sairaala alueen huoltoliikenne pyritään sijoittamaan maan alle. Meilahden sairaala alueen maanalaisista tiloista on tehty Kalliosuunnittelu OY, Rockplan LTD:n toimesta hankeselvitys, joka valmistui helmikuussa 2006. Hankeselvityksessä on selvitetty maanalaisten pysäköintilaitoksen, väestönsuojan, huoltopihan, jätepihan ja apteekin tilojen sekä näitä yhdistävän huoltotunnelin tilatarpeita, kustannuksia sekä aikatauluja jatkosuunnittelun pohjaksi. Hallituksen hyväksymiin vuosien 2007 2009 ja 2008 2010 investointiohjelmiin sisältyy Meilahden sairaala alueen maanalainen huoltopihahanke. HUS:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 26.5.2008 hankkeen esittämisen valtuustolle siten, että hankkeen enimmäiskustannus HUS kuntayhtymälle on 28,5 milj. euroa ja HUS Kiinteistöt Oy:n omistukseen suunnitellun pysäköintilaitoksen/väestönsuojahankkeen kustannusarvio on 32,1 milj. euroa korotettuna indeksikorotuksella, mikä vastaa alkuperäistä kustannusarviota. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on tehty huhtikuun 2008 hintatason mukaan ja tarkistettu kustannusarvio kuntayhtymän osalta olisikin 29,3 milj. euroa ja pysäköintilaitos/väestönsuojahankkeen osalta 32,7. Hankkeesta ei ole vielä valtuuston hankekohtaista päätöstä. Kustannuksia on nostanut laajat louhintatyöt ja mm. hankesuunnittelun loppuvaiheessa hankkeeseen lisätty pakastintila ja jatkosuunnittelun aikana arvioidaan pakastintilan tarve uudelleen. Helsingin kaupunki osallistuu Meilahden tontille rakenteilla olevan Yhteispäivystyssairaalan maanvuokrasopimuksen mukaisesti pysäköintilaitoksen ja väestönsuojien kustannuksiin asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämien autopaikkojen ja väestönsuojatilojen osalta. Maanalaisten tilojen hankesuunnittelu on tarkoituksenmukaisuussyistä toteutettu yhtenä projektina siten, että hankesuunnitteluvaiheessa on määritelty yksityiskohtaisemmin hankkeiden rajaus ja kustannusvastuut eri osapuolten kesken. Hankesuunnitteluvaiheen kustannukset kohdennetaan ja laskutetaan myöhemmin rakentamisvaiheen kustannusjaon perusteella hankkeiden kesken. Maanalaisten tilojen rakentaminen on tarkoitus ajoittaa vuosille 2009 2013. 3

2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Suunnittelun lähtökohtana on saada maan alle tilat huoltoliikenteelle, jätepihalle, apteekin velvoitevarastolle, pysäköintilaitokselle sekä väestönsuojalle. Maanalaisten tilojen sijoittamisessa on otettu huomioon se, että niistä on yhteys nykyiseen tunneliverkostoon ja että ne eivät vaikeuta myöhemmin rakennettavan Traumakeskuksen sijoittumista alueelle. Tiloja palvelevien muuntamoiden ja kytkinlaitetilan sekä tarvittavien sähköreittien rakentamisen yhteydessä otetaan huomioon Meilahden alueen energiahuolto rakentamalla tilavaraus uudelle keskijännitekytkinkenttätilalle alueen myöhempiä rakentamistarpeita varten. Huoltoliikennettä palveleva maanalainen huoltopiha rakennetaan Meilahden sairaalan alle siten, että sieltä on hissiyhteys olemassa olevalle tunnelitasolle, jonne rakennetaan trukkiliikenteelle uusi huoltoalue. Meilahden sairaala alueen huoltoliikenne, jossa suurin kuormitustekijä on pyykkiliikenne, keskitetään yhdelle huoltopihalle. Tällä järjestelyllä saadaan huoltoliikennettä mahdollisimman paljon pois maan päältä. Nykyiset jätetilat ovat jäämässä pieneksi lisääntyneiden jätemäärien ja uusien jätejakeiden myötä, minkä johdosta ne tarvitsevat laajennusta. Samoin apteekin nykyiset velvoitevaraston tilat ovat liian pienet verrattaessa lain määräämiin velvoitteisiin. Traumakeskuksen rakentaminen Meilahteen lisää velvoitevaraston kokoa niin paljon, että uuden nykyisen apteekin alapuolelle sijoittuvan varaston rakentamien on välttämätöntä. Meilahden sairaala alueen uusi asemakaava määrittää alueen pysäköintipaikkojen määräksi YO ja YTU korttelialueilla vähintään 1 ap/500 kem2 ja enintään 350 ap/kem2 ja YS korttelialueella vähintään 1 ap/250 kem2 ja enintään 1 ap/160 kem2. Alueelle rakennettavien Kolmiosairaalan, Yhteispäivystysrakennuksen, Lastenklinikan ja Naistenklinikan laajennuksen sekä myöhemmin rakennettavan Traumakeskuksen valmistuttua on alueella nykyisen asemakaavan mukainen rakennusoikeus käytetty. Sallitun enimmäisrakennusoikeuden perusteella laskettu autopaikkatarve on Meilahden sairaalan ja Lastenklinikan tonteilla yhteensä vähintään 1004 ja enintään 1569 autopaikkaa. Käynnissä olevien rakennushankkeiden, Kolmiosairaalan, Meilahden sairaalan aulatilojen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyiden, Yhteispäivystysrakennuksen ja Lastenklinikan laajennuksen valmistumisen jälkeen näillä tonteilla tulee olemaan yhteensä 586 maanpäällistä autopaikkaa ja 366 autopaikkaa pysäköintilaitoksessa P2. Näiden lisäksi on saman korttelin tontilta 5 osoitettu sairaaloiden käyttöön 348 autopaikkaa. Maanalaisten tilojen rakentamisen yhteydessä korttelin maanpäällisiä autopaikkoja vähenee n.10 ja edelleen Traumakeskuksen valmistuttua n. 45 autopaikkaa. Uuteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen tullaan sijoittamaan n. 450 autopaikkaa. Lisäksi suunnitelmissa on otettu huomioon mahdollinen pysäköintilaitoksen laajennustarve. Alueen kaavaa laadittaessa ja pysäköintihallin sijoitusta arvioitaessa otettiin huomioon myös Helsingin kaupungin omistaman sairaanhoitoalan oppilaitoksen mahdollinen laajennus sekä sen edellyttämien pysäköintipaikkojen sijoittaminen samaan pysäköintilaitokseen. Helsingin kaupunki on vuokrannut HUS kuntayhtymältä määräalan toteuttaakseen 9 800 kem2 suuruisen terveydenhoitoalan uudisrakennuksen, Meilahden Yhteispäivystysrakennuksen rakentamisen. Vuokrasopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla on oikeus ja velvollisuus osallistua Meilahden tontille rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitos väestönsuojan 4

rakentamis ja ylläpitokustannuksiin tarvitsemiensa vähintään 63:n autopaikan ja tarvitsemiensa väestönsuojapaikkojen osalta (773 m2). Vuokrasopimus on voimassa 60 vuotta. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki on ilmoittanut halukkuutensa Tukholmankatu 10:ssä sijaitsevan ammattikorkeakoulun 41 autopaikan sijoittamiseen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Väestönsuojatilat on suunniteltu sijoitettavaksi uuteen pysäköintihalliin, joka varustetaan määräysten mukaisilla väestönsuojavarusteilla. Väestönsuojalle tarvittava suojapinta ala on 2500 m2. Uusi pysäköintilaitos sijoitetaan Paciuksenkadun suuntaisesti osittain Paciuksenkadun alle, siten, että se yhdistetään maanalaisella huoltokäytävällä olemassa olevaan pysäköintihalli P2:een. Uuden pysäköintilaitoksen läntinen ajoyhteys on osoitettu Meilahden urheilupuiston suunnasta. Meilahdessa oleva nykyinen pysäköintilaitos P2 on toteutettu siten, että kuntayhtymän kokonaan omistama HUS Kiinteistöt Oy on rakentanut sen omistukseensa. Kuntayhtymä vastaa pysäköintilaitoksen tuottamasta tappiosta (425 000 euroa / vuosi). Sopimus on laadittu 20 vuodeksi, minkä jälkeen pysäköintilaitos P2 siirtyy vuonna 2018 kuntayhtymän omaisuudeksi. Uuden pysäköintilaitoksen osalta valmistellaan kuntayhtymän ja HUS Kiinteistöt Oy:n kesken vastaavanlainen vuokra ja hallintasopimus kuin P2 laitoksen osalta on tehty. Hankkeesta laaditaan HUS:n ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti erillinen ympäristövaikutusten arviointiraportti sekä erillisen ohjeiston mukainen turvallisuussuunnitelma. 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1. Ajoyhteydet Huolto ja ajoyhteys nykyisiin maanalaisiin tiloihin muodostuu Stenbäckinkadun suunnasta maan alle menevästä huolto ja ajotunnelista. Ajoyhteydestä pääsee pysäköintilaitokseen P2, jätepihalle, väestösuojiin sekä Lastenlinnan yhdystunneliin. Ajotunnelin varrella on kolme kalliotaskua, jotka toimivat huoltoajoneuvojen säilytyspaikkoina. Nykyisiin maanalaisiin tiloihin on vain yksi ajoyhteys, mistä aiheutuu toiminnallista haittaa sekä turvallisuusriski erityisesti erilaisissa huolto, rakentamis ja mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Lisäksi ajoyhteys on ahdas ja sen korkeus on 3,6 metriä, mikä rajoittaa huollossa käytettävien ajoneuvojen kokoa. Uusien maanalaisten tilojen rakentaminen nykyisen ajoyhteyden kautta on vaikeaa ja aiheuttaa huomattavaa toiminnallista haittaa huolto, jätehuolto, varastointi ja pysäköintitoimintaan. 3.2. Huoltotoiminta Meilahden sairaala alueen huoltotoiminta on suurelta osalta hoidettu Meilahden sairaalan huoltopihan kautta. Huoltopiha sijaitsee potilastornin ja toimenpidesiiven välisellä sisäpihalla ja huoltopihalla on kaksi lastauspaikkaa. Huoltopihalla käy päivittäin noin 35 ajoneuvoa, joista osa on kuorma autoja. Huoltopiha on ahdas samoin kuin tila, johon tavarat puretaan. Meilahden alueen muiden sairaaloiden piha alueilla käy päivittäin noin 14 ajoneuvoa ja HUS Apteekin piha alueella noin 17 ajoneuvoa, joista suurin osa on kuorma autoja. 5

Stenbäckinkatu 9:ssä sijaitseva huoltopiha palvelee HUS logistiikan ja HUS Raviolin tavarakuljetuksia. Nämä kuljetukset tulevat logistisista syistä tulevaisuudessakin käyttämään kyseistä huoltoaluetta. Meilahden sairaalan huoltopihan kautta tapahtuvat kuljetukset: Pyykkikuljetukset: Puhdasta pyykkiä toimitetaan kahdesti päivässä perävaunullisella kuorma autolla lastauslaiturin kautta Meilahden sairaalan P kerroksessa olevaan keräystilaan, josta pyykki jaetaan tunnelikuljetuksina alueen sairaaloihin. Samalla autolla lähtee likainen pyykki pesulaan. Pyykin määrän arvioidaan kasvavan potilaiden läpimenoajan nopeutumisen sekä alueen lisärakentamisen myötä. Postikuljetukset: Postin päälajittelukeskus sijaitsee Meilahden sairaalan pohjakerroksessa lähellä huoltopihaa. Lajittelukeskuksesta lähtee kolme kertaa päivässä viidellä autolla postikuljetuksia muihin HYKS:n sairaaloihin. Lääkehappi: Lääkehappi kuljetetaan pääasiassa kaasuverkolla. Kuljetushappipullot ja varapullot toimitetaan kuhunkin sairaalaan suoraan. Koneet, laitteet ja kalusteet: Huoltopihan kautta toimitetaan koneita, laitteita ja kalusteita, jotka kuljetetaan tunnelikuljetuksina eri sairaaloiden osastoille. Osa kuljetuksista toimitetaan suoraan ko. sairaaloiden pää ja sivuovien kautta. Kappaletavarat: Kappaletavaralähetyksiä on Meilahden sairaalan huoltopihalle päivittäin 10 30 kappaletta. Muihin alueen sairaaloihin lähetyksiä on 5 10 kappaletta. Kioskien ja kahviloiden elintarvikkeet: Meilahden sairaalan kahvion elintarvikkeet toimitetaan huoltopihan kautta. Muihin alueen sairaaloihin ne toimitetaan sairaaloiden pää tai sivuovien kautta. 3.3. Jäteaseman toiminta Nykyinen jäteasema koostuu tunnelikerroksessa, tasolla +12 ja sen alapuolella tasolla +4 olevista jätepihoista. Tunnelikerroksen jätepihalla on kolme pudotuskuilua ja niiden määrä on liian pieni nykyisille jätelajikkeille. Tunnelikuljetus tuo jäteastiat vaunuilla asemalle ja vaunut tyhjennetään kuiluihin kaatolaitteen avulla. Jätepihalla on myös keräysastioiden pesupaikka. Tunnelitason jätepihan sijainti ja läpiajettava malli on hyvä, mutta jätekuiluja on liian vähän lisääntyneiden jätteiden ja uusien jätelajikkeiden takia. Maanalaisen jätepihan sujuvaa toimintaa haittaa sen ahtaus sekä ajoyhteyden korkeus 3,6 m, mikä rajoittaa käytettävien ajoneuvojen kokoa. Maanalaisen jätepihan ja tunnelitason jätepihan välillä ei ole hissiyhteyttä, mikä on iso haittatekijä. Sairaala alueella kerättäviä jätelajikkeita ovat sekajäte, energiajäte, lasijäte, pahvi, paperi, biojäte, biologinen pistävä ja viiltävä jäte, biologinen tietosuojajäte, tietosuojattu paperi ja tarrajäte, elektroniikkajäte, ongelmajäte, kylmälaitejäte, pakkauskartonki, nestepakkauskartonki, pienmetallijäte, magneettinauhat yms sekä rakennusjäte. Meilahden sairaala alueen jäteasemalle kerätään myös muista HUS:n Helsingin sairaaloiden toimipisteistä käytöstä poistettuja koneita ja laitteita, biologista jätettä, viiltävää ja pistävää biologista jätettä, tunnistettavaa eettistä jätettä, tietosuojat 6

tavaa paperia ja tietosuojatarroja sekä muuta jätettä. Jätteet kuljetetaan Meilahden jäteasemalle kuorma autolla. Biologista, biologista ei tunnistettavaa jätettä, viiltävää ja pistävää jätettä kerätään kylmäsäiliöön. Säiliö on sijoitettu Kolmiosairaalan rakentamisen ajaksi tilapäisesti Meilahden sairaalan sisäpihalle lastauslaiturin läheisyyteen. Säiliö tyhjennetään kolme kertaa viikossa. Tietosuojattu biologinen jäte ja tunnistettava eettinen jäte haetaan suoraan osastoilta tai kylmähuoneista Ekokemin toimesta. 3.4. Apteekin maanalaiset tilat Apteekki sijaitsee Palvelukeskusrakennuksen lounaispäädyssä. Tavaran vastaanotto ja toimitusvarasto sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa. Apteekin velvoite ja liuosvaraston tilat sijaitsevat väestösuoja 2:n tiloissa noin tasolla + 3,000. Tavaran vastaanottoon piha alueella tulee päivittäin kuljetuksia keskimäärin 17 ajoneuvolla, joista suurin osa on kuorma autoja. Nykyisiin maanalaisiin tiloihin toimitetaan päivittäin 1 2 kuormaa. Apteekista lähtee toimituksia Iho ja Allergiasairaalaan, Kätilöopiston, Lastenlinnan, Auroran ja Herttoniemen sairaaloihin sekä terveyskeskusten laboratorioihin. Töölön sairaalan apteekista nykyisin lähtevät toimitukset Kirurgiseen sairaalaan ja Hesperian sairaalaan siirtyvät tulevaisuudessa Meilahden sairaala alueen apteekin tehtäviksi. Meilahden Apteekki vastaa Helsingin sairaaloiden velvoitteista. Velvoitevarastossa on oltava lain mukaan puolen vuoden tarvetta vastaava varasto, jota ei ole mahdollista toteuttaa nykyisissä ahtaissa tiloissa. Velvoitevaraston lääkkeitä toimitetaan päivittäin toimitusvarastoon, jotta ne eivät vanhene. Velvoitevarastossa on säilytetty myös apteekin lain mukaan arkistoitavaa materiaalia. Velvoitevaraston ja liuosvaraston yhteydessä on kylmäsäilytystilat. Infuusionesteitä on kahden viikon varasto. Infuusiovarastolle tarvitaan lisätilaa varsinkin siinä vaiheessa, kun Traumakeskus rakennetaan Meilahden alueelle. Apteekin tiloista ei ole suoraa ja sujuvaa kulkuyhteyttä maanalaiseen velvoite ja liuosvarastoon. Kulkureitti on pitkä ja maanalaisiin tiloihin on kuljettava kahdella toisistaan etäällä olevalla hissillä, mikä on henkilökunnan käytön kannalta epätaloudellista. Apteekissa tavaran vastaanoton, toimitusvaraston ja henkilökunnan tilat ovat nykyiseen toimintaan liian pienet. Samoin nykyiselle avoapteekille tulee löytää uusi ja asiakkaiden kannalta paremmin toimiva tila. Solunsalpaajalaboratoriolle on järjestettävä tilat esim. Syöpätautien klinikkarakennuksesta sen peruskorjauksen yhteydessä tai järjestettävä jo sitä ennen väliaikaiset tilat apteekin ulkopuolelta. Myös edellä lueteltuihin ongelmiin saadaan korjausta siirtämällä lääkkeiden vastaanotto ja velvoitevarasto maan alle. Apteekin nykyisten maanpäällisten tilojen uudelleen järjestelyt toteutetaan kuitenkin omina erillishankkeinaan eivätkä ne kuulu tämän hankkeen kustannusarvioon. 3.5. Pysäköintitoiminta Meilahden sairaala alueella on huhtikuussa 2008 tehdyn laskelman mukaan pysäköintipaikkoja maanpäällä sekä kahdessa maanalaisessa pysäköintilaitoksessa ( P1= Biomedicumin pysäköintilaitos ja P2) käynnissä olevien rakennushankkeiden jälkeen yhteensä 1300 autopaikkaa. Tulevat rakennushankkeet, kuten Trau 7

makeskus, tulevat vähentämään autopaikkoja noin 55 paikalla. Uudet sairaalarakennukset toimintoineen puolestaan kasvattavat pysäköintipaikkojen tarvetta. HUS Kiinteistöt Oy teetti erillisen pysäköintiselvityksen Meilahden sairaala alueen pysäköinnistä joulukuussa 2005. Selvityksen mukaan P1:n pysäköintipaikat ovat eniten käytössä arkisin klo 9.00 14.00 ja sen yleisessä käytössä olevien pysäköintipaikkojen käyttöaste laskenta aikana oli enimmillään 92%. P2 laitoksen käyttöaste oli laskenta aikana korkeampi, ollen 100% maanantaista torstaihin klo 9 ja klo 14 välisenä aikana. Alueen kaavaa laadittaessa ja pysäköintilaitoksen sijoitusta arvioitaessa otettiin huomioon myös Helsingin kaupungin omistaman sairaanhoitoalan oppilaitoksen mahdollinen laajennus sekä sen edellyttämien pysäköintipaikkojen sijoittaminen samaan pysäköintilaitokseen. Helsingin kaupunki on vuokrannut HUS kuntayhtymältä määräalan toteuttaakseen 9 800 kem2 suuruisen terveydenhoitoalan uudisrakennuksen, Meilahden Yhteispäivystysrakennuksen. Vuokrasopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla on oikeus ja velvollisuus osallistua Meilahden tontille rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitos väestösuojan rakentamis ja ylläpitokustannuksiin tarvitsemiensa vähintään 63:n autopaikan ja tarvitsemiensa väestösuojapaikkojen osalta (773m2). Vuokrasopimus on voimassa 60 vuotta. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki on ilmoittanut halukkuutensa Tukholmankatu 10:ssä sijaitsevan ammattikorkeakoulun 41 autopaikan sijoittamiseen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. 3.6. Väestönsuojatilat Meilahden sairaala alueella on kolme väestönsuojaa, joissa on yhteensä 6750 suojapaikkaa. Vanhin väestönsuoja 1 (VSS1) on rakennettu 1960 luvun alussa ja siellä olevat pukeutumistilat peruskorjataan vuoden 2008 aikana. Suoja on S3 luokan suoja ja siellä on 3500 suojapaikkaa. Väestönsuoja 2 (VSS2) on valmistunut 1980 luvun lopulla. Väestönsuoja 2:n yhteyteen on rakennettu turvakeskus, josta on kulkuyhteys sekä väestönsuoja 1:een että väestönsuoja 2:een. Suoja on S6 luokan suoja ja siellä on 1750 suojapaikkaa. Väestönsuoja 3 (VSS3) sijaitsee pysäköintilaitos P2:n tiloissa ja se on rakennettu 1990 luvun lopulla. Suoja on S1 luokan suoja ja siellä on 1500 suojapaikkaa. Nykyiset väestönsuojapaikat eivät riitä Kolmiosairaalan, Yhteispäivystyksen, ja Traumakeskuksen rakentamisesta ja olemassa olevien rakennusten laajentamisista aiheutuviin tarpeisiin. Kolmiosairaalan ja Yhteispäivystyksen rakennuslupahakemusten yhteydessä onkin esitetty hakemus rakennusten tarvitsemien väestönsuojatilojen rakentamisvelvoitteen lykkäämisestä vuoteen 2012. Rakennuslupapäätöksissä on edellytetty, että väestönsuojatilojen tulee olla toteutettuina viimeistään viiden vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönottokatselmuksesta. 3.7. Pakastintilat Hankesuunnittelun loppuvaiheessa on esitetty tarve keskitetyn pakastintilan rakentamisesta maanalaisten tilojen yhteyteen. Meilahden sairaala alueen sairaaloissa on yhteensä 78 syväjää ja näytepakastinta ja lisäksi 96 pakastelokerikkoa 8

Syöpätautien klinikan 20 C asteisessa pakastinhuoneessa. Pakastimia tarvitaan yliopistosairaalassa tutkimusnäytteiden pakastamiseen ja säilytykseen. Tällä hetkellä pakastimille on asiallisia jäähdytettyjä tiloja Meilahden sairaalan toimenpidesiiven ja laboratoriosiiven pohjakerroksessa, Naistenklinikan D siiven tunnelikerroksessa ja Syöpätautien klinikan 1 kerroksessa. Lisäksi pakastimia on leikkausosastojen tiloissa. Pakastimet ovat sekä kaappi että arkkumallisia ja niiden lämpötilat ovat 20 C asteesta 140 C asteeseen. Pakastinten enimmäismitat ovat: Kaappipakastin: (L) 125, (K) 200, (S) 97 Arkkupakastin: (L) 260, (K) 116, (S) 84 Pakastintilat ovat jo nykyisellään ahtaat ja toimintojen keskittämisen myötä pakastimia siirretään mm. Kirurgisesta sairaalasta Meilahteen, jolloin niiden määrä lisääntyy. Tilan ahtauden takia, pakastimia on jouduttu säilyttämään käytävillä, poistumisteiden reunoilla ja muissa epäasiallisissa tiloissa, joissa ei ole tarvittavaa jäähdytystä eikä hälytysjärjestelmiä. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva keskitetty pakastintila, jossa on kunnollinen jäähdytys hälytysjärjestelmineen parantaa oleellisesti tutkimusolosuhteita. Tilaa arvioidaan tarvittavan 60 70 pakastimelle. 4. UUSIEN MAANALAISTEN TILOJEN HANKEKUVAUS 4.1. Tilojen sijainti ja laajuus Meilahden sairaala alueen maanalaisten tilojen suunnittelu perustuu helmikuussa 2006 valmistuneeseen hankeselvitysraporttiin ja 2006 vahvistettuun asemakaavaan. Kaavassa on uudet huolto, jäte, pysäköintitilat ja apteekin varasto sekä väestönsuoja osoitettu rakennettavaksi kallioon korttelialueen alapuolelle. Maanalaisten tilojen avulla tullaan ratkaisemaan sairaala alueen pysäköinti, huolto ja jätehuoltotarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Samassa yhteydessä apteekki saa lisätiloja velvoitevarastolle. Maanalaisten tilojen suunnittelulle on asetettu lukuisia teknisiä, toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia reunaehtoja. Alueen jo nykyisin hyvin laaja tunneli ja luolaverkosto rajoittavat suunniteltujen tilojen sijaintia merkittävästi. Lisäksi toimintojen on yhdistyttävä sujuvasti maanpinnalle ja kellareihin jo rakennettuihin järjestelmiin. Alueella olevat herkät laitteet on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnittelussa. Maanalaisten tilojen hankesuunnitelma luonnokset on esitetty alueen kaavoittajille, rakennusvalvonnalle sekä pelastusviranomaisille. Viranomaiset ovat pitäneet suunnitelmassa esitettyjä poikkeamisia kaavasta hyväksyttävinä. Poikkeamat ovat kuitenkin sen laajuisia, että ne tulevat osittain (väestönsuojan sijainti ja ajotunnelin pohjoinen suuaukko) vaatimaan poikkeamispäätöstä. Maanalaisten tilojen ja niihin liittyvien toimintojen sekä niiden aiheuttamat muutokset sairaalan muussa tunneliverkostossa näkyvät maan pinnalla useina rakennelmina. Erilaisia maanpinnalle ulottuvia poisto ja tuloilmakuiluja sekä porras ja hissirakennelmia joudutaan rakentamaan kaikkiaan 13 kpl eri puolille sairaalaaluetta, osa voimakeskuksen taakse Paciuksenkadun toiselle puolelle. Ajoyhteys maanalaisiin tiloihin tulee uudesta ajotunnelista. Tunneli alkaa Meilahden urheilupuiston suunnasta ja ajoyhteys tulee sijaitsemaan ns Biomedicum 3 kaava alueella. Ajotunneli jatkuu Paciuksenkadun alta lävistäen sairaala alueen 9

kallioperän yhtyen Stenbäckinkadulta alkavaan nykyiseen luolatasoon (VSS, jätepiha ja P2) johtavaan ajotunneliin. Ajotunnelin suuaukko on pohjoisessa tasolla + 9. Syvimmillään ajotunneli laskee huolto ja jätepihan liittymässä, jossa ajotunneli on tasolla 10. Ajotunnelin varrelle tullaan sijoittamaan varsinaiset toiminnot. Pysäköintilaitos (450 ap) ja väestönsuoja sijoittuvat ajotunnelin länsipuolelle Meilahden sairaalan laboratoriosiiven, Paciuksenkadun ja Voimakeskuksen alle. Pysäköintilaitos sijoittuu noin tasoille 12 6. Voimakeskuksen alla oleva tila (uusi väestönsuoja) on varsinaisen kaava alueen ulkopuolella ja vaatii poikkeamispäätöksen. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa pysäköinnin laajentamisen aina 750 autopaikkaan. Ajotunnelin suunnittelussa on myös varauduttu Biomedicum 2 rakennuksen huoltopihavaraukseen sekä liittymävaraukseen Biomedicum 3 rakennukseen. Ajotunnelin itäpuolelle sijoittuvat huoltopiha, jätepiha ja apteekin varasto. Huoltopiha sijoittuu heti ajotunnelin itäpuolelle Meilahden sairaalan potilastornin alle. Huoltopihan kallionsisäisessä luolatilassa tasolla 10 sijaitsevat lastauslaiturit sekä tarvittavat pienvarastot ja postin käsittelytila. Luolatasolta tavarat siirretään tunnelitason (~+12) uudelle huoltopihalle isoilla tavarahisseillä, joissa tapahtuu varsinainen tavarankäsittely ja siirto tunnelikuljetukseen. Huoltopihan merkittävimmän tavaraerän tulee muodostamaan pyykkihuolto. Huoltopihan yhteyteen tule myös pakastintila, jossa varaudutaan sijoittamaan 60 70 kpl erikokoisia pakastinkaappeja ja/tai arkkuja.. Huoltopihan itäpuolella sijaitsee uusi jäteasema. Se jakautuu tunnelitasolla (~+12) olevaan jätepihaan ja sen alapuolella 12 tasolla (uusi luolataso) olevaan kalliojätepihaan. Tunnelitason jätepiha rakennetaan nykyisen jätepihan kohdalla kulkutunnelin toiselle puolelle. Jätepiha sijaitsee tunnelitasolla Meilahden sairaalan toimenpidesiiven itäpuolella ja luolatasolla lähes sen alla. Jätepihan yhteydessä varsinaisten jätetilojen eteläpuolella sijaitsevat uudet apteekin varastotilat. Niihin tullaan sijoittamaan pääasiassa velvoitevaraston tiloja. Lisäksi tilojen kautta tulee kulkemaan kaikki apteekin huolto ja tavaraliikenne palavia nesteitä lukuun ottamatta. Maanalaisten tilojen laajuus on 32 773 hum2 (=huoneala), josta uuden luolatason osuus on 31 314 hum2, olemassa olevan tunnelitason osuus on 1 228 hum2 ja maanpinnalle tulevien rakennelmien osuus on 231 hum2. Tarkempi tilaohjelma on liitteenä nro 4. Alle on koottu tiivistelmä tilaohjelman neliömääristä: LUOLATASON AJOVÄYLÄ 7 479 hum2 LUOLATASON HUOLTOPIHA 2 967 hum2 TUNNELITASON HUOLTOALUE 721 hum2 TUNNELITASON JÄTEPIHA 430 hum2 LUOLATASON JÄTEPIHA 3 096 hum2 LUOLATASON APTEEKIN VARASTO SEKÄ TEKNISET TILAT JA KÄYTÄVÄ 1 325 hum2 TUNNELITASON APTEEKIN TILAT 76 hum2 LUOLATASON PYSÄKÖINTILAITOS 16 446 hum2 (mikä sisältää luolatason VSS:n tilat yht. 3250 hum2) MAAN PINNALLA OLEVAT RAKENTEET 231 hum2 (maan pinnalla olevien rakenteiden bruttoala on 296 brm2) 10

4.2. Suunnitellut maanpinnan ratkaisut Rakennushankkeen maanpäälliset rakenteet pitävät sisällään pääosin teknisiä kuiluja ja henkilökuiluja sekä ajoyhteyden maanpäälliset rakenteet. Hankkeeseen sisältyy seuraavat kuilut: T2 tekninen kuilu, Syöpätautienklinikan luoteispuolella. Sisältää pysäköintiluolien raitisilma ja poistoilmakuilut sekä 2 kaistaisen poistumisportaan. Kuilun louhinnassa huomioidaan mahdollisen pysäköintilaitoksen laajennusvaraus. T3 tekninen kuilu, nykyisen väliaikaisten MRI tilojen vieressä. Sisältää pysäköintiluolien raitisilma ja poistoilmakuilun sekä 2 kaistaisen poistumisportaan. T4 ja T5 tekniset kuilut, voimakeskuksen länsipuolella. Sisältää väestönsuojan / pysäköintiluolan raitisilma ja poistoilmakuilut, T4:ssä lisäksi 2 kaistainen poistumisporras. T6 tekninen kuilu, Meilahden sairaalan potilastornin ja laboratoriosiiven sisäpihalla. Sisältää uuden huoltopihan raitisilmakuilun ja poistoilmakuilun, joka viedään ulkopuolisissa iv kanavissa laboratoriosiiven räystään yläpuolelle. T7 tekninen kuilu, Palvelukeskuksen lounaispuolella. Sisältää uuden luolatason apteekin ja jätepihan raitisilma ja poistoilmakuilut sekä 2 kaistaisen poistumisportaan. H2 henkilökuilu, Biomedicum 3:n tontilla. Suunnitellaan Biomedicum 3:n rakennuksen yhteyteen. Sisältää 2 kaistaisen poistumisportaan sekä ajotunnelin savunpoistokuilun. H3 henkilökuilu, Syöpätautienklinikan itäpuolella, nykyisen helikopterikentän vieressä. Uuden pysäköintiluolaston pääsisäänkäynti, sisältää 2 kaistaisen poistumisportaan sekä kaksi hissiä pysäköintiluolista sairaala alueelle. H4 henkilökuilu, toimenpidesiiven itäpuolella. Sisältää 2 kaistaisen poistumisportaan uudesta luolatason jätepihasta. H5 henkilökuilu, Meilahden sairaalan potilastornin ja laboratoriosiiven sisäpihalla. Sisältää 2 kaistaisen poistumisportaan uudesta luolatason huoltopihasta. H6 henkilökuilu, palvelukeskuksen luoteispäädyssä. Sisältää tavarahissin uuden luolatason apteekin tiloista sekä 2 kaistaisen poistumisportaan. Poistumisporras korvaa nykyisen n. 10 m etäisyydellä olevan poistumisporrasrakennelman. H7 henkilökuilu, Meilahden sairaalan ja tulevan Traumakeskuksen länsipuolella. Sisältää 2 kaistaisen poistumisportaan uudesta pysäköintiluolastosta sekä henkilöhissin pysäköintiluolastosta nykyiselle tunnelitasolle henkilökunnalle. H8 henkilökuilu, voimalaitoksen kaakkoispuolella. Sisältää 2 kaistaisen poistumis portaan uudesta VSS luolastosta. 5. SUUNNITELLUT TILARATKAISUT 5.1. Ajoyhteys Ajoyhteys maanalaisiin tiloihin on osoitettu alueen luoteispuolelta, Meilahden urheilupuiston pohjoisosasta. Ajoyhteys liittyy katuverkkoon rakennettavan Zaidan 11

kadun varrella, kadun länsipuolelle rakennettavalla LPA alueella. Alueelle on vahvistettu huhtikuussa 2008 asemakaava, joka mahdollistaa Biomedicum 3:n rakentamisen Paciuksenkadun varteen. Ajotunnelin kokonaispituus on 750 metriä ja sen suuaukko sijoittuu tämän tulevan uudisrakennuksen ja Iho ja Allergiasairaalan välisen puistoalueen reunaan. Ajotunnelista on suunniteltu yhteys Biomedicum 3:n maanalaisiin kerroksiin, joiden henkilö ja huoltoajoneuvoliikenne liittyy ajoyhteyteen maan alla. Ajotunnelin rakentaminen esitetylle paikalle edellyttää viranomaisen poikkeamispäätöstä, sillä ajotunnelia ei ole otettu huomioon asemakaavan laadinnassa. Ajotunnelin alkuosa on betonirakenteinen 70 metrin matkalla ja sen päälle sijoitetaan pysäköinti ja liikennealue. Tunnelin lähestyessä Paciuksenkatua se muuttuu kalliotunneliksi. Ajotunneli jatkuu Paciuksenkadun alta lävistäen sairaala alueen kallioperän yhtyen Stenbäckinkadulta alkavaan nykyiseen luolatasoon (VSS, jätepiha ja P 2) johtavaan ajotunneliin. Paciuksenkadun alla ajotunneli alittaa olemassa olevan viemäritunnelin, joka vaatii huomattavia erikoistoimenpiteitä. Vaihtoehtona on linjata tunneli kulkemaan viereisen asunto osakeyhtiön tontin kautta, mikä edellyttää asiasta sopimista ao yhtiön kanssa.. Ajotunnelin suuaukko on pohjoisessa tasolla + 8. Syvimmillään ajotunneli laskee huolto ja jätepihan liittymässä, jossa se on tasolla 10. Tästä syvimmästä kohdasta se nousee kohti P2 pysäköintilaitoksen ajoyhteyttä jonka se kohtaa tasolla ~+0. Siitä lähtien ajotunneli kulkee olemassa olevaa pysäköintilaitoksen ja nykyisen jätepihan ajotunnelia Stenbäckinkadulle tasolle + 10. Alkaessaan nousta syvimmästä kohtaa tunneli alittaa P2 pysäköintihallin potilastorniin vievän kävely yhteyden. Alituksessa käytetään siltamaisia betonirakenteita kävelytunnelin lattian kohdalla. Ajotunnelin mitoitusperiaatteet ovat olleet seuraavat. Ajoradan vapaa leveys on ollut 7 metriä ja ajokaistojen kummallakin puolella on 0,5 metrin reunakivellä korotetut vyöhykkeet. Ajotunnelin toisella sivulla on suurimmalla osalla matkaa poistumistiekäytävä, jonka vapaa leveys on 1,2 metriä. Tunnelin ajoneuvokorkeus on pohjoisesta jätepihan risteyksen asti 4,2 metriä. Siitä eteenpäin korkeus on 3,6 metriä P2 pysäköintilaitoksen ajotunneliin saakka. Siinä on nykyisellään kohta, jossa suurin sallittu ajoneuvokorkeus on 2,4 metriä. Jos todetaan tarpeelliseksi, niin kyseinen alue on mahdollista kohtuullisilla muutostöillä myöhemmin muuttaa niin, että siinäkin saavutetaan 3,6 metrin ajoneuvokorkeus. Tällöin ajotunneli on läpiajettava 3,6 metriä korkealla kalustolla. Ajotunnelin suurimmat pituuskaltevuudet ovat 10%, mikä sopii hyvin myös huoltokalustolle. Ajotunnelin pohjoispään liittymästä on laadittu liikenteellinen toimivuusanalyysi, jossa on tarkasteltu Meilahden tien sekä Paciuksenkadun liittymien toimintaa. Meilahdentien liittymässä tule tapahtumaan ruuhka aikoina kohtuullista ruuhkautumista. On selvitetty, että ruuhkautumista voidaan vähentää, jos Iho ja Allergiasairaalan liittymä siirretään muualle. Ajotunnelin yhteydessä on varauduttu liittymiin Biomedicumin rakennuksiin. Biomedicum 2 alapuolelle on varattu tila maanalaista huoltopihaa varten. Ajotunnelin pohjoispäässä on varauduttu tulevaan Biomedicum 3 rakennuksen pysäköinti ja huoltotilojen liikenneliittymiin. 5.2. Huoltopiha Huoltotoiminnan uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on, että Meilahden sairaala alueen huoltotoiminta keskitetään yhdelle maan alle sijoittuvalle huoltopihalle. Tällä järjestelyllä saadaan maanpäällinen huoltoliikenne mahdollisimman vähäiseksi. Myös HUS Apteekin huoltoliikenne siirretään maan alle. 12

Luolatasolla huoltopiha sijoittuu ajotunnelin itäpuolelle likimäärin potilastornin alle. Huoltopihan kallionsisäisessä luolatilassa tasolla 10 sijaitsevat lastauslaiturit sekä tarvittavat pienvarastot ja postin käsittelytila. Lastauslaitureille varataan neljä paikkaa pyykkikontteja varten. Kaksi konteista on puhtaan pyykin käyttöön ja kaksi likaisen pyykin käyttöön. Näin likaisia ja puhtaita pyykkejä voidaan pitää suoraan kuljetusvälineessä, eikä niille tarvitse varata erillisiä tiloja huoltopihalta. Tavalliselle kuorma autohuoltoliikenteelle on erikseen varattu kaksi huoltopaikkaa. Paketti ja henkilöautoilla tapahtuvalle huollolle on varattu neljä lastauslaituria. Varsinaisen huoltopihan ja ajotunnelin väliseen kalliopilariin louhittuihin välitunneleihin on sijoitettu kaikki varsinaisen huollon vaatimat aputilat. Huoltopihan pohjoisosassa on postin lajittelutila, jonka yhteydessä on myös huoltopihan sosiaalitilat. Keskimmäiseen välitilaan on sijoitettu pienvarasto sekä tunnelitason huoltoalueelle vievät huoltohissit ja niiden tarvitsema käsittelyalue. Huoltohissien mitoituskriteerinä on ollut kuuden pyykkirullakon mahtuminen hissiin. Kalliohuoltopihan yläpuolella tunnelitasolla (+12) sijaitsee uusi huoltoalue. Huoltoalue rakennetaan laboratoriosiiven ja potilastornin väliselle sisäpihalle. Huoltopihan ja huoltoalueen välillä kulkee kaksi isoa huoltohissiä ja henkilöliikenteeseen tarkoitettu pienempi hissi. Huoltoalueen käsittelyalueilla huoltopihalle tuodut tavarat valmistellaan tunnelikuljetusta varten. Huoltoalueen pilarointijärjestelmä on suunniteltu mahdollisimman avaraksi tunnelijunan liikkumisen helpottamiseksi sekä käsittelyalueiden helpon käyttävyyden ja muunneltavuuden vuoksi. Tilaan on varattu erilliset käsittelyalueet puhtaalle ja likaiselle pyykille. Huoltoalueen eteläosassa on tilavaraus potilastornin peruskorjauksen yhteydessä tarvittavaan tekniseen tilaan. Maanalaisella huoltopihalla työskentelee päivittäin HUS Logistiikan ja Itellan henkilökuntaa. Tilaohjelma, liite nro. 4 5.3. Jäteasema Hankkeen tavoitteena on toteuttaa jäteasema, johon voidaan kerätä kaikki Meilahden sairaala alueen tuottamat jätteet nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaan. Jätetilojen mitoitusperusteena on pidetty tiedossa olevia jätejakeita ja määriä sekä tehty kasvuennusteita vuoteen 2020. Ennusteessa on otettu huomioon Kolmiosairaalan, Yhteispäivystysrakennuksen ja Traumakeskuksen tulo Meilahden alueelle. Jäteasema sijaitsee huoltopihan itäpuolella. Se jakautuu tunnelitasolla (~+12) olevaan jätepihaan ja sen alapuolella uudella luolatasolla ( 12 tasolla) olevaan kalliojätepihaan.luolataso sijaitsee pääasiassa Meilahden sairaalan toimenpidesiiven alla. Tunnelitason jätepiha sijaitsee peilikuvana nykyiselle jätepihalle toimenpidesiiven ja Palvelukeskuksen välissä Kolmiosairaalan eteläpuolella. Tällä järjestelyllä nykyinen jätepiha voi toimia vähäisin häiriöin rakentamisen aikana. Tunnelikuljetus kuljettaa klinikoiden jätteet tunnelitason jätepihalle, josta ne siirretään pysty yhteyksinä toimivilla jätekuiluilla ja hisseillä maanalaiselle jätepihalle. Pudotuskuiluja rakennetaan kaksi lisää, jolloin tulevaisuudessa niitä on yhteensä viisi. Kuilujen kautta pudotetaan sekajäte, energiajae, pahvi, paperi ja nestepakkauskartonkijäte. Energiajakeelle on kuiluyhteys myös piha alueelta. Jätekuilut voidaan pestä. Luolatasolla sijaitsevat varsinaiset jätekontit ja puristimet, joista jätteet kuljetetaan eteenpäin käsittelylaitoksille. Erillisiä jätekontteja ja puristimia 13

on yhteensä 14 kappaletta eri jätejakeille. Koska mm. jätepuristimet eivät ole tiiviitä, on hajuhaittaongelmat otettava erittäin huolellisesti huomioon molempien jätetilojen ilmanvaihdossa ja paineistuksessa. Biologiselle jätteelle on kylmäkontti. Biologinen jäte, biojäte, lasi, tietosuojattu paperi ja tarrajäte sekä rakennusjäte kuljetetaan jätepihalle tavarahissillä ja siirretään siirtokuljetin kippilaitteella jätekontteihin/lavoille. Lisäksi tiloissa on erillinen jätehuone ongelma ja pienjätettä varten. Jätepihalla on myös yksi lastauslaituri muilta sairaaloilta tulevien jätteiden vastaanottoa sekä pien ja ongelmajätteiden poiskuljetusta varten. Tilaohjelma, liite nro 4 Jätepihalle hankittavat uudet ja siirrettävät laitteet on esitetty liitteessä nro 5. 5.4. Apteekin maanalaiset tilat Apteekin maanalaisten tilojen sijoittamisessa on tavoitteena toteuttaa tilakooltaan määräysten mukainen velvoitevarasto sekä saada velvoitevaraston ja apteekin tilojen välille hyvät, nykyistä paremmat kulkuyhteydet. Ajoneuvoliikenteen siirto maan alle ja maanalaisten tilojen yhteydessä oleva tavaran purkutila parantavat oleellisesti apteekin logistista toimintaa. Uuden velvoitevaraston ansiosta voidaan pieneksi jäävää liuosvarastoa laajentaa tulevaisuudessa nykyisen velvoitevaraston tiloihin. Apteekin ja liuosvaraston välinen kulkuyhteys säilyy ennallaan. Apteekin varasto sijoittuu välittömästi jätepihan eteläpuolelle. Tilat hyödyntävät osittain yhteistä ajoyhteyttä. Apteekin tiloilla on oma lastauslaituri, jossa on kaksi kuorma autolle mitoitettua laituripaikkaa. Laiturialueelta on suora yhteys varsinaisiin varastotiloihin. Maanalainen varastotila toteutetaan yhtenä isona hallina, jossa on tilat tavaran vastaanotolle, varastointilavoille ja hyllyille sekä tilavaraus paternosterkaapistolle. Tilat ovat velvoitevarastotiloja, joihin hyllyjä tulee arkistohyllystöön yhteensä 1000 metriä ja eurolavapaikkoja 100:lle hyllymetrille. Hallitilan yhteydessä on kaksi kylmähuonetta (+2 8 C astetta) kylmäsäilytystä vaativille lääkkeille. Kylmähuoneissa on läpiantokaapit, jotka aukeavat hallitilan puolelle. Varastotilassa on lisäksi toimisto, wc ja sosiaalitilat sekä tilat lääkejätteille. Tavaran vastaanotto ja purkutila varustetaan hätäsuihkulla. Apteekin ja velvoitevaraston välillä on molempiin suuntiin aukeava hissiyhteys. Hissiin mahtuu 2 eurolavaa ja kaksi henkilöä ja se kestää 2000 kg kuorman. Hissin sisämitan on oltava vähintään 1,4 x 2,4 metriä. Hissirakennelma sijoittuu Palvelukeskusrakennuksen ulkopuolelle luoteisosaan ja hissi yhdistetään kerrostasanteella palvelukeskusrakennukseen. Hissirakennelman yhteydessä on myös maanalaisten tilojen poistumistieporras. Hissillä pääsee velvoitevarastosta nykyiseen tunnelikerrokseen ja apteekin 1 2 kerroksiin. Kaupunginmuseosta ja rakennusvalvonnasta ei ole vielä päätöstä, saako hissin rakentaa 2 kerrokseen saakka. Tunnelikerrokseen hissin edustalle tehdään käytöstä pois jäävän nykyisen jäteaseman osasta apteekin välivarasto osastokuljetuksia odottaville lääkkeille. Nykyisessä velvoitevarastossa oleva arkisto siirretään muiden arkistojen yhteyteen. Apteekin muihin tiloihin liittyvät tilamuutokset, kuten avoapteekin ja henkilökunnan tilojen järjestely tehdään omana hankkeenaan, kuten myös liuosvaraston mahdollinen laajentaminen nykyiseltä jätepihalta vapautuviin tiloihin. Tilaohjelma, liite nro 4. 14

5.5. Pysäköintilaitos Pysäköintipalvelun tavoitteena on sairaala alueen kysyntää vastaava palvelutarjonta sekä pysäköintipaikkaa etsivän liikenteen ja väärin tehdyn pysäköinnin minimoiminen. Pysäköintilaitos sijoittuu ajotunnelin länsipuolelle laboratoriosiiven, Paciuksenkadun ja Voimakeskuksen alle. Pysäköintilaitos koostuu kolmesta noin 150 metriä pitkästä hallista. Kaksi itäisintä hallia ovat kaksikerroksisia ja Voimakeskuksen alainen läntisin halli on yksikerroksinen ja toimii samalla väestönsuojana. Pysäköintilaitoksen pysäköintipaikkamäärä on 450 autopaikkaa. Pysäköintiruudut ovat 2,6 metriä leveät ja pysäköinti perustuu vinoruutuihin ja yksisuuntaiseen liikenteeseen. Näin pysäköinnin toimivuus saadaan hyväksi ja asiakasystävälliseksi. Pysäköintilaitoksen sijainti poikkeaa läntisimmän hallin osalta kaavasta ja tule vaatimaan viranomaisen poikkeamispäätöstä. Valittu pysäköintilaitosvaihtoehto mahdollistaa tulevaisuudessa pysäköinnin laajentamisen aina 750 autopaikkaan. Pysäköinnin ajoyhteydet maanpinnalta kulkevat uuden ajotunnelin kautta. Pysäköintilaitokseen pääsee siis pohjoisesta Meilahdentieltä (Zaidankatu) sekä etelästä Stenbäckinkadun kautta. Ajotunnelista on erilliset liittymät ylä ja alakertaan. Kummassakin liittymässä on puomilaitteistot kulunvalvontaa ja rahastusta varten. Uusi pysäköintilaitos yhdistetään myös olemassa olevaan pysäköintilaitos P2:een ylemmästä kerroksestaan. Pysäköintilaitoksen julkisia jalankulkuyhteyksiä on kaksi ja kolmas on vain henkilökunnan käyttöön. Ensimmäinen yhteys on kokonaan uusi ja se tulee maanpinnalla nykyisen helikopterikentän kohdalle. Sisäänkäynnin paikalla sijaitsee tällä hetkellä helikopterikenttä, joka tullaan siirtämään Kolmiosairaalan katolle. Eteläpuolella uusi pysäköintilaitos yhdistetään P2 pysäköintilaitoksen jalankulkuyhteyteen, joka johtaa Meilahden sairaalaan. Maksuautomaatit tullaan sijoittamaan uusien hissiyhteyksien kohdalle sekä yksi erillinen piste sijoitetaan keskelle pysäköintilaitosta. Pysäköintilaitoksen sijoitetaan myös pelkästään henkilökunnan käyttöön hissi, jolla päästään tunnelitasolle ja varmistetaan henkilökunnan hyvät yhteydet toimipisteisiinsä. Tilaohjelma, liite nro 4. 5.6. Väestönsuojatilat Väestönsuoja sijoittuu läntisimpään pysäköintihalliin Voimakeskuksen alapuolelle. Väestönsuoja sijoittuu yksikerroksiseen luolaan, jolloin vältetään kalliit väestönsuojakuormat kestävät välitasorakenteet sekä korkeat paineseinärakenteet. Väestönsuojan suojapinta ala on 2500 m2. Tämän lisäksi väestönsuojaan kuuluu muut tarvittavat tilat. Väestönsuojan mitoituksessa on käytetty henkilömääränä 2150 henkilöä, joka jakautuu 750 potilaaseen (0,75 m2/pot.) ja 1400 muuhun henkilöön ( 2 m2/henkilö). Tilaohjelma, liite nro 4. 5.7. Pakastintilat Uusi pakastintila sijoittuu maanalaisen huoltopihan pohjoispuolelle. Pakastintilaan kuljetaan tunnelikerroksesta huoltopihan hisseillä. Pakastintilaan keskitetään ne pakastimet, joissa säilytetään pitkäaikaissäilytyksessä olevat näytteet. 15

Pakastintilan tekniset järjestelmät mitoitetaan 60 70 kaappi /arkkupakastimelle. Puolet tilasta mitoitetaan 70 C asteisille ja puolet 140 C asteisille pakastimille. Pakastintilojen lopullinen rakentaminen arvioidaan jatkosuunnittelun aikana, kun kustannusarvio louhintatöiden osalta tarkentuu. 6. HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS 6.1. Rakennustekniset työt Maanrakennus ja louhintatyöt Maankaivutöitä kaivantoineen tulee ajoyhteyden pohjoisen suuaukon, työnaikaisen louhintareitin sekä kaikkien kuilujen osalta. Lisäksi avokaivantoja ja louhintoja tulee tunnelitason huolto ja jätepihojen kohdalle. Rakennusten perustuksia vahvistetaan lähinnä vahvistamalla perustusten alapuoleista kalliota. Palvelukeskuksen lähelle tulevan apteekin hissikuilun kohdalla varaudutaan vahvistamaan myös itse kiviladelmaperustuksia. Louhinta tehdään pääosin normaalilla poraus räjäytys menetelmällä. Herkimpien laitteiden läheisyydessä joudutaan käyttämään myös tärinättömiä menetelmiä (mm. etanadynamiitti). Jätteiden pudotuskuilut tullaan tekemään nousunporauksena. Louhintatärinöiden seuraamiseksi suoritetaan tärinämittauksia. Näillä mittauksilla varmistetaan, että alueen herkät laitteet ja rakenteet eivät vahingoitu työn aikana ja määritettyjä tärinäraja arvoja noudatetaan Tutkimusten perustella määritetään alueet, joissa tarvitaan kallioperän tiivistystä estämään vesivuotoja tiloissa. Kallio tiivistetään täyttämällä kalliossa olevat raot vesisementtilaastilla. Louhitut tilat tullaan lujittamaan kalliopultein sekä ruiskubetonoimalla. Kalliopultit ovat pääasiassa juotoslaastilla kallioon porattuihin reikiin juotettavia harjaterästankoja. Ruiskubetonina käytetään teräskuiduin vahvistettua ruiskubetonia. Rakenteet Kallionvaraiset paikalla valetut teräsbetonianturat ankkuroidaan kallioon harjaterästapeilla. Alapohjat on maanvaraisia betonirakenteita. Kantavat rakenteet ovat teräsbetonirakenteita, jotka tehdään paikalla valettuina. Maanalaiset tilat on salaojitettu ja varustettu radonputkistolla. Pysäköintilaitoksen kaksikerroksisen osan välipohjan rakenne on jälkijännitetty laattapalkisto, joka tukeutuu teräsbetonipilareihin. Laatan kallistus on toiseen reunaan, jossa on vesiura. Pysäköintilaitos on kalteva pituussuunnassa. Väestönsuoja rakennetaan S3 luokan väestönsuojaksi. Tunnelitason jätepihan pihakannen kantava rakenne on teräsbetoninen laattapalkisto, joka tukeutuu teräsbetonipilareihin ja hissi ja porrasaukkojen kohdalla seiniin. Hissi, porras ja jätekuiluihin valetaan tunnelitasolla kauluspalkit, josta alaspäin kallioseinämät ruiskubetonoidaan (salaojilla) uudelle luolatasolle asti. Kaksi kulkuaukkoa tehdään vanhan tunnelin seinään, joiden kohdalle, yläpuolelle, valetaan teräsbetonipalkit ennen aukkojen puhkaisua. 16

Tunnelitason huoltopihan pihakannen kantava rakenne on pilarilaatta. Pihan keskellä on pilarilinja ja reunoilla laatta menee ulokkeelle. Hissi, porras ja ivkuiluihin valetaan tunnelitasolla kauluspalkit, josta alaspäin kallioseinämät ruiskubetonoidaan (salaojilla) uudelle luolatasolle asti. Kaksi kulkuaukkoa tehdään potilastornirakennuksen vanhaan perusmuuriin rakennuksen kantavien teräsbetonipilareiden välisille alueille, joista toinen myöhemmin potilastornirakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Yksi aukko tehdään vanhan huoltotunnelin seinään, jonka kohdalle, yläpuolelle, valetaan teräsbetonipalkki ennen aukon puhkaisua. Apteekin hissin teräsbetoninen hissikuilu rakennetaan louhitun kaivannon yläpäähän valetun kauluspalkin päälle, josta alaspäin kallioseinämät ruiskubetonoidaan (salaojilla). Uusien oviaukkojen yläreunaan, seinän sisään valetaan teräsbetonipalkit ennen oviaukkojen puhkaisua.. Biomedicum 3:n vieressä oleva betonitunnelin kansiholvin kantava rakenne on teräsbetonilaatta ja seinät ovat teräsbetonia varustettuna siirtymälaatoilla. Iv kuilujen ja porrashuoneiden teräsbetoninen halkaistu sokkeli rakennetaan louhitun kuilun yläpäähän valetun kauluspalkin päälle, josta alaspäin kallioseinämät ruiskubetonoidaan (salaojilla). Rungot ovat teräsrakenteisia. Yläpohjassa on kantava teräspoimulevy ja vesieristeenä on kumibitumikermieristys. Julkisivut ovat metallikaseteilla verhotut. Rakennuksen paloluokka on P1. Kantavien rakenteiden palonkestoluokka on R120. Uloskäytävien porrassyöksyjen ja lepotasojen palonkestoluokka on R30. Julkisivu Uusien maanpäällisten rakennelmien arkkitehtoninen ilme on pyritty toteuttamaan yhtenäisenä ja alisteisena suhteessa ympäröivään rakennuskantaan, joka suurelta osin koostuu julkisivuiltaan suojelluista, eri ikäisistä sairaalarakennuksista. Käytännössä yhtenäisestä lähtökohdasta huolimatta jokainen kuilu joudutaan suunnittelemaan erikseen ottaen huomioon ao. yksittäisen rakennuspaikan ja sen erityisvaatimukset. Maanpäälle ulottuvat ja kaupunkiympäristöön näkyviin tulevat rakenteet ja rakennelmat sijoittuvat sairaala alueen eri puolille. Osa rakenteista on teknisiä kuiluja sisältäen iv kuiluja, osa poistumisportaita, osa niiden yhdistelmiä. Pääasiassa kuilut ovat kupariverhouksella pinnoitettuja yksikerroksisia rakennelmia, näitä ovat tekniset kuilut T2, T3, T6 ja T7 sekä henkilökuilut H4, H5 ja H9. Kupariverhous koostuu sekä umpipinnoista että säleiköistä. Henkilökuilu H3 syöpätautienklinikan aukioon liittyen on julkisivuiltaan lasinen. Palelukeskuksen päätyyn tulevan uuden hissikuilun julkisivu on palvelukeskuksen sävyyn maalattua rappausta ja siihen liittyvä porras on lasinen. Paciuksenkadun itäpuolella voimakeskuksen läheisyydessä olevat kulut T4, T5 ja H8 ovat julkisivuiltaan tummanharmaaksi läpivärjättyä betonia. 17

Interiööri Uudet maanalaiset tilat ja niihin liittyvä sisäänkäyntiyhteys ovat suunniteltu yhtenäisiksi, selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tilojen toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomioita niin, että tilat palvelevat turvallisesti kaikkia sairaalan käyttäjäryhmiä. Uusi rakennettava jalankulkureitti on tunnistettava ja esteetön. Tiloista on pyörätuolimitoitettuja hissiyhteyksiä maanpinnalle. Julkisen jalankulkuliikenteen hissiyhteyksien vieressä on myös hätäpoistumisporrasyhteys maan pinnalle. Ajoväylien geometriassa on huomioitu huoltoajoneuvojen vaateet niin ajoradan kaltevuudessa (max 10 %) ja liittymien näkemissä. Liittymien, risteysalueiden ja puomialueiden havaittavuutta lisätään valaistuksella ja muusta ajoradasta poikkeavilla materiaalivalinnoilla. Jalankulkukäytävä, hissi ja odotustila hissin edustalla ovat julkisia tiloja, joiden väljyyteen, valaistukseen, viihtyisyyteen ja esteettisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Näissä tiloissa äänimaailman ja hyvän akustiikan aikaansaamiseksi käytetään tarvittava määrä akustoivaa seinä ja kattomateriaalia. Maanalaisiin tiloihin luodaan sisäänkäynnillä oma tunnistettava ulkonäkö, niin että sisäänkäynti ovat tunnistettavissa. Niissä maanalaisissa tiloissa, joissa työskennellään päivittäin, kiinnitetään erityistä huomiota sisustukseen, valaistukseen sekä ilmanvaihtoon. Pintamateriaalit: Pintojen materiaalivalinnoissa on tärkeimmät näkökohdat käyttö ja paloturvallisuuden lisäksi viihtyisyys ja puhdistettavuus. Tilojen pinnat ovat pääsääntöisesti vaaleita. Jalankulkuyhteyksien ja henkilökunnan tilojen materiaaleissa voidaan käyttää useita värejä. Pääasiallisesti lattiat ovat betonia, joissa on pölynsidontakäsittely. Julkisissa kulkuyhteyksissä lattioissa käytetään keraamista laattaa ja portaissa mosaiikkibetonia tai vastaavaa. Toimisto, henkilökunnan tauko ja sosiaalitiloihin asennetaan muovimatto. Ajotunnelin, pysäköinnin, huoltopihan ja jätepihan seinät ovat ruiskubetonia, betonia tai muurattuja tiiliseiniä. Pienemmissä tiloissa ja pakastintilassa on kipsilevyseinä. Kipsilevyseinät tasoitetaan ja maalataan. Julkisen jalankulun tilojen kalliorakenteiset seinät ruiskubetonoidaan ja maalataan, betoniseinät maalataan ja levyseinät tasoitetaan sekä maalataan. Ko. tiloihin asennetaan osalle seinärakennetta akustoivaa levyä. Pääasiallisesti katot ovat ruiskubetonia. Toimisto, henkilökunnan tauko ja sosiaalitiloihin asennetaan alakatot, joissa akustoivaa materiaalia. Julkisen jalankulun tilojen kattoon asennetaan osittain akustoiva alakatto. Ovet ja ikkunat Ajotunnelissa käytetään E60 luokan tekstiilirakenteisia ovia sekä EI60 luokan teräsovia. Ajotunnelin ovet ovat auki pidettäviä, palotilanteissa automaattisesti sulkeutuvia ovia. 18

Jalankulkuyhteyksien palo ovet ovat EI30 tai EI60 luokan teräslasipalo ovia. Muut ovet ovat teräspalo ovia. Kulkuyhteyksien seiniin tehdään erilaisia lasiseinä tai ikkunaosuuksia, joista saadaan pitkiä näkymiä pysäköintihalliin, joilla parannetaan orientoitumista tilassa. Kalusteet ja varusteet Tilat varustetaan tarvittavilla kalusteilla ja varusteilla. Tilojen opastukseen kiinnitetään huomiota. Opastuksessa käytetään selkeitä, yhtenäisiä, mahdollisesti valaistuja, opasteita ja karttoja. 6.2. LVI tekniikka Vesijohdot ja viemärit Huolto ja jätepihan sekä apteekin varastotilojen käyttövesi liitetään tunnelitasolla kulkevaan rengasjohtoon ja varustetaan jälkimittauksella. Lämmin käyttövesi valmistetaan uudella lämmönsiirtimellä. Luolatasolla olevien jäte ja perusvesipumppaamojen painejohdot sekä tunnelitason viemärit liitetään olemassa olevaan viemäriverkostoon tunnelitasolla. Muut luolatasolla olevat tilat liitetään uuden Paciuksenkadulta otettavan liitoksen kautta kaupungin vesijohtoverkostoon. Lämmin käyttövesi valmistetaan uudella lämmönsiirtimellä ja varustetaan jälkimittauksella. Luolatasolla olevien jäte ja perusvesipumppaamojen painejohdot tuodaan maan pinnalle ja liitetään viettoviemärillä kaupungin sekavesiviemäriin Paciuksenkadulla. Lämmitys Autopaikoitusta, ajotunnelia ja huoltopihaa varten otetaan uusi kaukolämpöliittymä Paciuksenkadulta. Jätepihan kaukolämpö otetaan huoltopihan liittymästä. Autopaikoitus ja ajotunneli eriytetään omalla mittauksella. Uusiin tiloihin rakennetaan lämmönjakokeskukset (5 kpl), joilla tuotetaan lämpö tilojen patteriverkostoon, lämpimän käyttöveden verkostoon sekä ilmanvaihdon lämmitykseen. Tilat ovat pääosin ilmalämmitteisiä. Patterilämmitys on varastoissa, sosiaali ja työtiloissa sekä kulkuväylillä. Pakastintilan jäähdytysjärjestelmän lauhdelämpöä hyödynnetään huoltopihan ilmanvaihdon lämmitykseen talvikaudella. Jäähdytysjärjestelmät Pakastintilan ylilämmön poistoa varten asennetaan 3 kpl jäähdytyspatterilla varustettuja vakioilmastointikoneita (1 varakone). Koneiden lauhdelämpö poistetaan liuosjärjestelmän kautta kesällä poistoilmakuiluun ja talvella huoltopihan ilmanvaihdon lämmitykseen. VSS:n varavoimakonehuoneen ja sähkötilojen jäähdytystä varten asennetaan liuoslauhdutteinen vedenjäähdytin. Lauhdutus tapahtuu poistoilmakuiluun. Kytkinlaitoksen ja muuntamon ylilämpö poistetaan suorahöyrysteisillä jäähdyttimillä, lauhdelämpö käytetään ajotunnelin lämmitykseen. 19