Kirsi Viitanen ja Satu Öystilä Osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arviointi Eduta Oy Puh. +35850 564 4887 www.eduta.fi Osaamisen arvioinnin lähtökohdat Osaaminen muodostaa arvioinnin kohteet, ne näkökulmat, joita arvioijat havainnoivat, kun he tunnistavat ja tunnustavat opiskelijan osaamista (osaamisen arviointi). Osaamisen kuvaaminen on jatkuva prosessi, johon osallistuvat kaikki toimijaryhmät omista lähtökohdista käsin. Osaaminen näkyy toiminnassa ja sen kehittyminen tulisi ilmetä myös ulkopuolisille. Osaamista tulee arvioida itse-, vertais-ja ulkopuolisen arvioinnin avulla Osaamistason lähtökohtana on noviisitason määritteleminen 1
Osaamisen arvioinnin kriteerit Osaamisen arviointi edellyttää yhteisesti ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä kriteereitä, joiden perusteella osaamista sekä arvioidaan että kehitetään Osaaminen arviointi ei saa olla mielivaltaisen yksipuolista. Ensin pohditaan sitä, millä arviointimenetelmillä saadaan esiin ko. olevan osaaminen ja sen taso Arviointi voidaan kohdistaa tuloksiin (artikkeli, tuotos, teos ) tai prosessiin Prosessi taas voidaan jakaa kahtia: työprosessi (valmistusprosessi) ja kehittymisprosessi (opiskelijan osaamisen kehittyminen alkutilasta a tilaan b) Kriteerit voidaan kuvata ideaalisena lopputuloksena (millainen on korkeatasoinen artikkeli), ideaaliprosessina (miten se etenee hyvin) tai kehittymistavoitteina (miten kirjoittajan taidot ja tietämys kehittyvät) Kriteerit asettavat asteikon, jolla määrittyy kohteen laatu Kompetenssiperustaisen arviointi on todistusaineiston (evidenssin) keräämisen, sen arvioinnin ja päätöksenteon prosessi siitä, milloin tutkinnon tai sen osassa vaadittavat osaamistavoitteet on saavutettu. Se edellyttäätutkinnon tuottaman osaamisen määrittelyä ja siitä johdettujen tutkinnon osien/opintojaksojen osaamistavoitteiden ja niiden kriteereiden määrittelyä arvioinnin lähtökohdaksi. 2
Kompetenssiperustaisen arvioinnin kriteerit (Biemans, van den Elsen, Wesselink & Mulder, 2006) Arvioinnin tulisi tapahtua yhdessä tai useammassa autenttisessa ympäristössä. Tieto, taidot ja asenteet pitäisi integroida arviointikäytäntöihin. Arviointi tulisi tapahtua ennen oppimisprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Arviointi pitäisi integroida oppimisprosessiin. Oppijan tulisi kantaa yhä enemmän vastuuta arvioinnista. Arvioinnin moniulotteisuus (arviointimenetelmät, useampi arvioitsija jne.) on tärkeä lisäelementti reliabiliteetin ja validiteetin parantamiseksi. Arvioinnin tulisi kannustaa kompetenssien (ammattitaidon) kehittymistä. Kompetenssiperustaisenarvioinnin laatukriteerit (Baartman ym. 2006) Tarkoituksenmukainen: sopii päämääriin, arvioitaviin sisältöihin ja osaamiseen, arviointiympäristöön ja arvioitaville Vertailtavuus:arvioinnin johdonmukaisuus ja vastuullisuus, olosuhteiden ja kriteerien mahdollisimman suuri samankaltaisuus kaikille arvioitaville Päätösten toistettavuus: arviointipäätösten riippumattomuus ajasta ja arvioijista Hyväksyttävyys: kaikkien ko. alan edustajien tulee hyväksyä arvioinnit Läpinäkyvyys: arvioinnin selkeys ja ymmärrettävyys tarkoitus, kriteerit, pisteytys, arvioijat jne. Autenttisuus: vastaavuus tulevaan ammatilliseen toimintaan, arvioitavan tehtävän, fyysisen ympäristön, sosiaalisen ympäristön, tulosten, kriteerien Kognitiivinen monipuolisuus; tehtävien tulisi sisältää myös vaativimpia kognitiivisia taitoja 3
Kompetenssiperustaisenarvioinnin laatukriteerit (Baartman ym. 2006) Merkityksellisyys: arvioinnilla tulisi olla arvoa ja merkitystä eri osapuolille (arvioitavat, arvioijat, tulevat työnantajat) Tasapuolisuus:arvioinnin ei tulisi suosia tai syrjiä tiettyjä ihmisryhmiä Soveltuvuus itsearviointiin: kriteerien selkeys, osoittaa heikkouksia ja edistää oppimisprosessin reflektointia Koulutukselliset seuraukset: tarkoitetut ja tarkoittamattomat, myönteiset ja kielteiset seuraukset opiskelijoille ja opettajille Kustannukset ja tehokkuus: aika, raha ja muut resurssit suhteessa hyötyihin Arviointimenetelmien valinta Arviointimenetelmiä tulisi valita vasta kun on käsitys ja ymmärrys siitä onko arvioinnin tarkoitus ensisijaisesti oppimisen ohjaaminen (formatiivinen arviointi) vai osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi) mitä ja millaista osaamista arvioidaan ja millaisilla kriteereillä 4
Oman osaamisen reflektointi Oman sisäisen toiminnan, motiivien, pyrkimysten sekä toiminnan perusteiden ja seurausten tiedostamista, tutkimista ja tulkintaa Itsen ymmärtämiseen kohdistuva tarkastelu Omien ajatteluprosessien pohtimista Valintojen ja ratkaisujen pohtimista Kriittinen reflektio: tutkitaan myös toiminnan taustalla olevia uskomuksia ja oletuksia sekä kontekstin tekijöitä Itsearviointi osaamisen arvioinnissa omaa toimintaa, toimintatapoja ja kokemuksia tarkastellaan järjestelmällisesti tiettyjä arviointikriteerejä vasten. on oppimisen menetelmä, jonka avulla henkilö oppii arvioimaan ja seuraamaan oman osaamisensa kehittymistä. Opiskelijaa tulee tukea itsearviointiin koko opintojen ajan ja oman osaamisensa tunnistamisessa ja arvioinnissa jatkuva dokumentointi ja seuranta sekä uusien tavoitteiden asettaminen Sen avulla opiskelija oppii seuraamaan omaa taidollista ja tiedollista kehitystään ja vaikuttamaan siihen. Itsearvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä (esim. aarrekartta, taitovihko, lomake, keskustelu, videointi, portfolio). 5
Arviointiaineisto on se informaatio, jonka perusteella arvioitsija tekee päätöksen tutkinnon suorittajan osaamisesta. Demonstraatio/suora havainnointi: tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden suorittamisen työpaikalla tai simuloidussa työympäristössä. Arvioitsija on paikalla arvioimassa. Epäsuora demonstraatio:käytetään hyväksi valokuvia, videoita jne. välittämään tietoa tehtävän suorittamisesta, kun arvioitsija ei ole paikalla Tuotteet/tulokset:tutkinnon suorittajan tekemät esim. erilaiset esineet, mallit, tietokoneohjelmat, palvelut, tai niiden yhdistelmät, kehittäminen ja/tai korjaaminen Työpaikka- ja muut dokumentit: osaamisperustaiset työtodistukset sekä erilaiset suunnitelmat, budjetit, raportit, standardin mukaiset toiminnalliset prosessit, joita opiskelija on tehnyt/kehittänyt. Kirjalliset ja suulliset kuulustelut: varmistetaan kyselemällä opiskelijalta kirjallisesti tai suullisesti tavoitteena olevan tiedon hallinta, ymmärtäminen ja/tai soveltaminen todellisissa tai erikseen järjestetyissä tilanteissa. (erilaiset esseet, strukturoidut kyselyt, monivalintatehtävät jne.) Arviointiaineisto on se informaatio, jonka perusteella arvioitsija tekee päätöksen tutkinnon suorittajan osaamisesta. Simulaatiot:todellisuutta jäljittelevät toimintaympäristöt tai tehtävät, joissa opiskelija näyttää vaadittua osaamistaan. Yleensä sellaiset toiminnot, joita ei voida tehtävän luonteen (monimutkaisuus, vaarallisuus, eettisyys jne.) muuten suorittaa. Portfoliot:tutkinnon suorittajan keräämä aineisto osaamisestaan. Itsearviointi; tutkinnon suorittajan henkilökohtainen arvio osaamisestaan ( yleensä ei riittävä aineisto) Arviointia varten tehdyt kirjalliset tai muut tuotteet:projektit, raportit, esseet tai vastaavat, jotka osoittavat vaadittavien pätevyyksien tai sen osien hallintaa. Kolmannen osapuolen raportit: dokumentoidut ja vahvistetut raportit esim, harjoittelun ohjaajilta, alan asiantuntijoilta, työpaikan esimiehiltä ja vertaisarvioijilta tai muilta ohjaajilta. 6
Osaamisen arvioinnissa tarvitaan erilaisia menetelmiä, koska se koostuu hyvin moninaisista asioista ja erilaisista toiminnoista: yhdellä arviointimenetelmällä voidaan arvioida vain yhtä asiaa. Erilaiset tavoitteet, eri vaatimustasot tavoitteissa, vaihtoehtoiset suoritustavat, taustaltaan erilaiset opiskelijat, mahdollisuus vaihdella menetelmiä opintopolun edetessä. Case arviointi:spesifien tilanteiden analysointi, kuvaaminen, reflektointi, usein osoittaa ongelmanratkaisukykyä, johtopäätösten tekoa tulevaisuuteen Tutkimusprojektit: käytännön tutkimus- /selvitysprojektit, joissa opiskelijat tutkivat ja arvioivat työtään saadakseen ratkaisuja esille tulleisiin ongelmin, aiheisiin tai kuinka kehitetään ammattikäytäntöä. Käytännössä vuorottelevat toiminta - reflektio syklit Artikkeleiden arvioinnit:analyysikyky, kehittää tulkintaa ja arviointia Arviointi autenttisissa toimintaympäristöissä ja tehtävissä: tietojen ja taitojen hallinta, ymmärtäminen ja niiden soveltaminen autenttiseen toimintaympäristöön. Laboratorio- tai klinikkaolosuhteissa toimiminen:rajatut autenttiset toimintaprosessit, joita voidaan arvioida havainnoimalla, kriittisten pisteiden arvioinnilla, kyselyillä, itse-tai vertaisarvioinnilla ja/tai niiden yhdistelmillä. Ryhmä/tiimi työskentelyn arviointi: kommunikatiiviset ja johtamisen taidot 7
Kriittisten pisteiden analysointi: keskeisten ja/tai olennaisten asioiden tai tapahtumien havaitseminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen Esseiden ja muiden kirjallisten tuotoksien arviointi: tietämyksen hallinta, ymmärtäminen, tiedon käytön hallinta eri tilanteissa Perinteiset tenttitilaisuudet: valvotut, erilaiset kirjalliset kokee Kenttä- tai harjoitteluraportit: aineiston keruu sen organisointi, analysointi ja esittäminen Ryhmäperustainen arviointi: ryhmän projektin, tehtävän suorittajien arviointi (esim. PBL ja monialainen toiminta) Haastattelut, suulliset kyselyt: täydentävät toisia menetelmiä, voivat tuoda esille sellaista osaamista, joka ei muuten ilmene Interaktiivinen arviointi: tietokonevälitteinen, interaktiivinen Oppimissopimus:sisältää aina myös arviointisuunnitelman ja monia eri arviointimenetelmiä Multimedia projektit ja -esitykset: sisällön, mediavälineiden- ja esiintymisen hallinta Portfoliot:erityisesti osaamisportfoliot, yleisin arviointimenetelmä AHOT:ssa Osaamis- ja oppimispäiväkirjat: osaamispäiväkirjaosoittaa osaamisen tasoa ja sen kehittymistä, kun taas oppimispäiväkirjassa kuvataan enemmän opittuja sisältöjä ja taitoja, kummassakin on oleellista myös reflektiokyky Monivalintatehtävät: eri variaatioita Posterit ja niiden esittäminen:asian hallinta, tiivistäminen, havainnollistaminen Laboratorio/studio työskentelyn raportit: analyyttinen arvio käytännön toiminnasta ja saavutetuista tuotoksista 8
PBL raportit:systemaattinen tiedonkeruu käsitellyistä ongelmista, niiden sisällöistä, lähestymistavoista, ratkaisuista ja vaikutuksista Opinnäytetyöt ja projektin tuotokset ja prosessiarviot:useita erilaisia tarkkoja kriteereitä, jotka vaihtelevat aloittain Itse-ja vertaisarviointi:antaa mahdollisuuden osaamisen osoittamisen täydentämiseen, tuo esille asenteita sekä minäkuvan piirteitä ja itsetuntemusta Simulaatiot ja roolipelit:analyysi-ja synteesitaidot, ongelmanratkaisutaidot, päätöksentekotaidot monimutkaisuuden hallinta. Käytetään yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa halutaan minimoida erilaiset turvallisuusriskit tai selvitetään monimutkaisten syy-seuraussuhteiden hallintaa Työnäytteet:yksitäisten taitojen tai työsuoritusten osoittamista käytännössä 9