KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN

Samankaltaiset tiedostot
OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

Ehdotus asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: lakimiehen kanta

YHTEISEN EUROOPPALAISEN KAUPPALAIN VALMISTELU: ARVIOINTI JA PARANNUSEHDOTUKSET

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNALLE TEHTY TUTKIMUS - EUROOPAN KULTTUURI-INSTITUUTIT ULKOMAILLA

Väestörekisteriasiakirjat oikeudellisen tyhjiön aiheuttamat ongelmat väestörekisteriviranomaisten haasteena

EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut kustannukset

UNIONIN KANSALAISILLE SUUNNATTU EU-VIESTINTÄ: NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

KORKEAKOULUJEN PÄÄSYVAATIMUKSET JA -KOKEET EUROOPASSA: VERTAILU

Kaupunkien asema koheesiopolitiikassa vuosina

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: ehdotuksen yksinkertaistaminen ja oikeusvarmuuden parantaminen

Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN ( ) KULTTUURILOHKO

EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIT PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan unionin kehyksen puutteet ja tulevaisuuden näkymät: kohti kansainvälisen yksityisoikeuden säännöstöä?

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

Yhteisen eurooppalaisen kauppalain toimivuus Rooma I -asetuksen puitteissa

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II

HYVÄKSYTTYJEN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN TARKA

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

UHANALAISET KIELET JA KIELELLINEN MONIMUOTOISUUS EUROOPAN UNIONISSA

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Eurooppa-neuvoston edellä mainitussa kokouksessa hyväksymät päätelmät.

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta

Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona?

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

KOHEESIOPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUOSINA : VALMISTELUT JA JÄSENVALTIOIDEN HALLINNOLLISET VALMIUDET

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

MERTEN MOOTTORITEIDEN KONSEPTIN KEHITTÄMINEN

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

10667/16 team/mmy/vb 1 DGG 2B

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN ( ) MEDIALOHKO

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

LIITTEET. asiakirjasta KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?

VÄESTÖREKISTEREIHIN LIITTYVÄT PETOKSET

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Ehdotus yhteiseksi eurooppalaiseksi kauppalaiksi: sähköiseen kaupankäyntiin liittyvä näkökulma

AEO Workshop Senec, Slovakia Sari Lempiäinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

Kokemuksia yhteistutkinnoista korkeakoulusektorilla: miksi ja miten? Annika Sundbäck Opetushallitus, Korkeakoulutuksen kv-palvelut

Kokemukset rajatylittävistä tilanteista EU:ssa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0389/31. Tarkistus. Dominique Bilde ENF-ryhmän puolesta

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

YHTEINEN ERASMUS - OHJELMA ( )


Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

YLEISKATSAUS JA ARVIOINTI AMMATTILIIKENNEALAA KOSKEVAN EU:N SOSIAALILAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla?

Uusi koheesiokumppanuus

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

EUROOPAN PARLAMENTTI

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. heinäkuuta 2011 (05.08) (OR. en) 10548/11 LIMITE PV/CONS 31 EDUC 102 JEUN 32 CULT 34 SPORT 20

Transkriptio:

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN TUTKIMUS Tiivistelmä Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä EU:n kehyksessä tarkasteleva tutkimus perustuu kahteen kyselytutkimukseen, digitaalisen oppimisen roolia koskevaan analyysiin sekä kymmeneen kansalliseen raporttiin EU:sta ja seitsemään EU:n ulkopuolelta. Tutkimuksen perusteella on esitetty päätelmiä ja suosituksia korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen tulevaisuudesta EU:ssa perustuen kansallisiin raportteihin ja Delfoi-prosessiin, joka toteutettiin kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen alan asiantuntijoiden keskuudessa. IP/B/CULT/IC/2014-002 Heinäkuu 2015 PE 540.370 FI

Tämä asiakirja on laadittu Euroopan parlamentin kulttuuripyynnöstä. ja koulutusvaliokunnan LAATIJAT Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen tutkimuskeskus (Centre for Higher Education Internationalisation, CHEI): Hans de Wit, Fiona Hunter Eurooppalainen korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyöjärjestö (European Association for International Education, EAIE): Laura Howard Kansainvälinen yliopistojen järjestö (International Association of Universities, IAU): Eva Egron-Polak VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Markus J. Prutsch Politiikkayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: poldep-cohesion@europarl.europa.eu TOIMITUSSIHTEERI Lyna Pärt KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: DE, FR TIETOJA JULKAISIJASTA Yhteydenotot politiikkayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaukset: poldep-cohesion@europarl.europa.eu Käsikirjoitus valmistui heinäkuussa 2015. Euroopan unioni, 2015 Tämä asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa: http://www.europarl.europa.eu/supporting-analyses VASTUUVAPAUSLAUSEKE Laatija on yksin vastuussa tässä asiakirjassa ilmaistuista kannoista, jotka eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Tekstin jäljentäminen ja kääntäminen muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin on sallittua, kunhan lähde mainitaan ja julkaisijalle ilmoitetaan asiasta etukäteen ja toimitetaan näytekappale.

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen YHTEENVETO Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä tarkastelevassa tutkimuksessa luodaan yleiskatsaus korkea-asteen koulutukseen liittyviin kansainvälistymistä koskeviin suuntauksiin erityisesti EU:ssa, minkä lisäksi siinä tutkitaan, mitä kansainvälistyminen on ja mitä sillä olisi tavoiteltava. Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen on suhteellisen uusi mutta laajalle levinnyt ja monimuotoinen ilmiö. Sen taustalla on poliittisten, taloudellisten, sosiokulttuuristen ja tutkimusalan ajatusmallien dynaaminen yhdistelmä. Ajatusmallit vaikuttavat alueisiin, maihin ja instituutioihin riippuen niiden erityisestä taustayhteydestä, kuten 17 maakohtaisesta raportista selvästi ilmenee. Yhteisiä tavoitteita on asetettu huolimatta siitä, että ei ole olemassa yksittäistä mallia, joka sopii kaikkiin tilanteisiin, ja tässä tutkimuksessa tarkastellaan 10:tä keskeistä tekijää: 1. kansainvälistymisen kasvava merkitys kaikilla tasoilla (laajempi toimenpiteiden kirjo, strategisempi lähestymistapa, nousevat kansalliset strategiat ja tavoitteet) 2. kansainvälistymistä koskevien institutionaalisten strategioiden lisääntyminen (samalla kuitenkin havaittavissa homogeenistymiseen liittyviä riskejä, ainoastaan määrällisten tulosten painottaminen) 3. rahoitukseen liittyvä haaste kaikkialla 4. korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen yksityistämisen lisäämistä koskeva suuntaus tulonmuodostuksen välityksellä 5. maailmanlaajuistumista koskevat kilpailulliset paineet ja tavoitteiden kasvava lähentäminen, joskaan ei vielä toimenpiteiden toteuttamista 6. ilmeinen siirtymä (pelkästä) yhteistyöstä kilpailuun (ja sen lisäämiseen) 7. nouseva alueellistuminen, jonka yhteydessä Eurooppaa usein pidetään esimerkkinä 8. lukujen kasvaminen kaikkialla, määrä vastaan laatu -haaste 9. vertailevan analyysin ja päätöksenteon edellyttämän riittävän tiedon puute 10. nousevia painopistealoja ovat opetussuunnitelman kansainvälistyminen, kansainvälinen opetus ja digitaalinen oppiminen. EU:ssa on ilmeistä, että korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä koskeva prosessi alkoi EU:n ohjelmien ja erityisesti Erasmus-ohjelman myötä. Niillä edistettiin yhteistoimintaa ja kansainvälistymistä, mitä vahvistettiin Bolognan prosessilla. On myös ilmeistä, että EU:n ohjelmat ja mallit ovat vaikuttaneet korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen muilla maailman alueilla. Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä valtavirtaistetaan kansallisesti ja toimielimissä, erityisesti EU:ssa. Puheissa puhutaan korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä koskevista kattavammista strategioista, mutta todellisuudessa on vielä paljon tehtävää. Jopa EU:ssa täytäntöönpano on epätasaista. Haasteita kohdataan Etelä- Euroopassa sekä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Korkea-asteen koulutuksen alan johtohahmot ja korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä käytännössä vastaavat ovat määrittäneet opetuksen ja oppimisen laadun parantamisen sekä opiskelijoiden valmentamisen elämään ja työskentelemään maailmanlaajuistuvassa maailmassa keskeisiksi eduiksi ja syiksi, joiden vuoksi korkeaasteen koulutuksen kansainvälistymistä pannaan täytäntöön. Alueellista/kansallista politiikkaa pidetään keskeisenä ulkoisena tekijänä, joka vaikuttaa toimielinten toimintaan, ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus, tutkimusalan yhteistyö ja strategiset 3

Politiikkayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka kumppanuudet on määritetty korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen painopistealoiksi. Delfoi-paneelissa vahvistettiin tätä myönteistä näkemystä korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen tulevaisuudennäkymissä: tavoitteena on luoda maailmanlaajuisesti toimivia kansalaisia ja ammattilaisia, jotka kunnioittavat ja arvostavat muita kulttuureja ja pystyvät edistämään osaamistalouksien ja sosiaalisesti osallistavien yhteiskuntien kehittämistä. Tällaisella EU:lla olisi parempia kilpailumahdollisuuksia mutta myös parempia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä muun maailman kanssa. Skenaariossa määritettiin seuraavia toimintaa edistäviä tekijöitä: virtuaalisia vaihtoja ja sulautuvaa oppimista koskevat tekniset mahdollisuudet (mukaan lukien opiskelijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen) yhteis- ja kaksoistutkintojen jatkokehittäminen ulkomailla opiskelua ja työharjoittelua koskevien vaihtoehtojen yhdentämisen edistäminen opintopisteiden ja tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen parantaminen laadunvarmistus- ja luokittelujärjestelmien laadullisten indikaattoreiden parantaminen suurempi sitoutuminen tasavertaisiin kumppanuuksiin ja vastavuoroiseen hyötyyn julkisen ja yksityisen sektorin aloitteiden voimakkaampi edistäminen laajempi yhteensovittaminen koulutus- ja tutkimuspolitiikan välillä sekä muiden koulutustasojen kanssa (perus - ja keskiasteen koulutus, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus). Skenaariossa määritettiin myös esteitä: rahoituksen puute, suurempi riippuvuus lyhyen aikavälin ulkoisista rahoituslähteistä, liiallinen huomion kiinnittäminen tulonmuodostukseen, byrokraattiset esteet ja korkea-asteen koulutuksen rahoitusmallien välinen ristiriita EU:ssa riittämätön vieraiden kielten opetus, englannin kielen valta-asema koulutus- ja tutkimuskielenä liiallinen huomion kiinnittäminen liikkuvuuteen, joka on ainoastaan pienen eliitin ulottuvilla eikä sitä ole sisällytetty opetussuunnitelmaan, tai opetukseen ja oppimiseen, tiedekuntien ja henkilöstön sitoutumisen ja palkitsemisen puute institutionaalisten, kansallisten ja kansainvälisten politiikkojen yhdentämisen puute. Skenaariossa laajennetaan kansainvälistymisen nykyistä määritelmää siten, että se kattaa tarkoituksellisen prosessin, jolla sisällytetään kansainvälinen, kulttuurienvälinen tai maailmanlaajuinen ulottuvuus keskiasteen koulutuksen jälkeisen koulutuksen tarkoitukseen, tehtäviin ja toteuttamiseen, jotta parannetaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua kaikkien opiskelijoiden ja henkilöstön osalta ja osallistutaan merkityksellisellä panoksella yhteiskunnan toimintaan. Tällä uudella määritelmällä ilmennetään tietoisuutta siitä, että korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen on muututtava osallistavammaksi ja vähemmän elitistiseksi ja että liikkuvuus on sisällytettävä kansainvälistyneisiin opetussuunnitelmiin painottaen kaikkia koskevaa kansainvälistymistä. Siinä korostetaan uudelleen, että korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen ei ole itsessään tavoite vaan että sen avulla parannetaan laatua, eikä siinä pitäisi painottaa yksinomaan taloudellisia perusteita. 4

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen Suurimmassa osassa kansallisia strategioita painotetaan yhä ensisijaisesti liikkuvuutta, lyhyen aikavälin ja/tai pitkän aikavälin taloudellista hyötyä, lahjakkuuksien rekrytointia ja kansainvälistä asemaa. Tämä edellyttää entistä laajempien lisätoimien toteuttamista näiden lähestymistapojen sisällyttämiseksi kattavampiin strategioihin, joissa opetussuunnitelmien kansainvälistymiseen ja oppimistuloksiin kiinnitetään myös enemmän huomiota koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseksi. Seuraavat suositukset on esitetty korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämisen tukemiseksi EU:ssa: 1. tarkastellaan haasteita, jotka liittyvät opintopisteiden ja tutkintojen liikkuvuuden epätasapainoon ja toimielinten yhteistyöhön ja jotka johtuvat huomattavista eroista korkea-asteen koulutuksen järjestelmissä, menettelyissä ja rahoituksessa 2. tunnustetaan työharjoittelun kasvava suosio ja luodaan vaihtoehtoja, joissa työharjoitteluun yhdistetään kieli- ja kulttuuriopintoja ulkomailla 3. tuetaan tutkimus- ja hallintohenkilöstön tärkeää roolia korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen jatkokehittämisen kannalta 4. edistetään korkea-asteen koulutuksen ja teollisuuden laajempaa yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden yhteydessä 5. kiinnitetään enemmän huomiota kotikansainvälistymiseen sekä kansainvälisten ja kulttuurien välisten oppimistuloksien sisällyttämiseen opetussuunnitelmaan kaikkien opiskelijoiden kohdalla 6. poistetaan yhteistutkintojen kehittämisen esteet 7. kehitetään digitaalisen ja sulautuvan oppimisen innovatiivisia malleja välineinä, joilla täydennetään korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä 8. sovitetaan yhteen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä ja muilla koulutustasoilla (perus - ja keskiasteen koulutus, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus) toteutettavaa kansainvälistymistä 9. kannustetaan kaksikielistä ja monikielistä oppimista perus- ja keskiasteen koulutuksessa monimuotoisuutta edistävän kielipolitiikan perustana 10. poistetaan tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen esteet kaikilla tasoilla yhteisvaikutuksen ja mahdollisuuksien edistämiseksi. Korkea-asteen koulutus julkishyödykkeenä ja yleisen edun mukaisena ei ole välttämättä ristiriidassa yrittäjyyden ja yksityisen omistajuuden lisäämisen kanssa, mutta on tärkeää varmistaa, että korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä toteutetaan noudattaen Affirming Academic Values in Internationalisation of Higher Education, A Call for Action -julkilausumaa (Akateemisten arvojen vahvistaminen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen yhteydessä toimenpidekehotus) (IAU, 2012) ja International Student Mobility Charter -peruskirjaa (Opiskelijoiden liikkuvuutta koskeva kansainvälinen peruskirja) (EAIE ja IEAA). Euroopan unionin roolin ja Bolognan prosessin merkitys EU:ssa mutta myös kaikkialla maailmassa on kiistaton, ja sitä on vahvistettava entisestään. Prosessin yhteydessä on kuitenkin keskeisen tärkeää painottaa sellaista kumppanuutta ja yhteistyötä, jossa tunnustetaan asiayhteyteen, tarpeisiin, tavoitteisiin, kumppaneiden etuihin sekä vallitseviin taloudellisiin ja kulttuurisiin oloihin liittyvät erot ja kunnioitetaan niitä. EU voi toimia esimerkkinä ainoastaan, jos se on halukas tunnustamaan, että se voi myös oppia muilta. Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen tulevaisuus näyttää EU:ssa suotuisalta, mutta se edellyttää, että eri sidosryhmät ja osallistujat ylläpitävät avointa vuoropuhelua perusteista, hyödyistä, keinoista, tilaisuuksista ja esteistä tässä jatkuvassa muutosprosessissa. 5