KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0
Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla hidas, mutta antoisa prosessi. Lapsen saaminen merkitsee vanhemmille uusia psykologisia ja sosiaalisia kehityshaasteita sekä äidin elämässä suuria biologisia muutoksia. Tunnesuhteen luominen tulevaan lapseen on odotusajan tärkein psykologinen tehtävä. Varhainen vuorovaikutus alkaa jo odotusaikana kohtuvauvan ollessa kohdussa tunteiden ja mielikuvien avulla. Äidin ja isän mielikuvat kohtuvauvasta, omasta vanhemmuudesta, puolisostaan ja omista vanhemmista sekä omasta itsestä vauvana vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Äidin mielikuvat vauvasta kehittyvät, kun hän alkaa tuntea kohtuvauvan liikkeet. Näiden liikkeiden kautta äiti tunnistaa kohtuvauvan mielialoja ja hyvinvointia. Isän mielikuvat kehittyvät raskauden loppupuolella. Isien tyypillinen tutustumistapa on lapsen liikkeiden tunnustelu vatsanpeitteiden läpi. 1
Raskauden aikana äidin herkkyys aikaisemmin tiedostamattomille tunteille ja kokemuksille lisääntyy vaistomaisesti, ja hänen kykynsä havaita kohtuvauvan viestejä ja reaktioita tarkentuu raskauden kuluessa. Tämä edistää äidin kiintymistä vauvaan jo odotusaikana ja luo hyvän pohjan ajatellen syntymänjälkeistä varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta. Hyvän odotusaikaisen kiintymyssuhteen merkkejä ovat esimerkiksi kiinnostus tietää enemmän vauvasta, kyky kuvitella ja pohtia vauvaa, kyky yksilöidä hänet omaksi persoonakseen, vauvasta iloitseminen, pyrkimykset suojata lasta ja lapsen tarpeiden ajatteleminen ohi omien tarpeiden. Tekijät, jotka vaikeuttavat tai estävät odotusaikaista kiintymistä vauvaan, esimerkiksi psyykkinen oireilu, voivat olla lapsen koko myöhemmän kehityksen kannalta ratkaisevia. Hyvä kiintymyssuhde vanhempien ja kohtuvauvan välillä tukee lapsen tunnekokemuksia ja sitä kautta mielen ja aivojen kehitystä. Odotusajan hyvä vuorovaikutus on pohjana lapsen koko myöhemmälle kehitykselle. 2
Tähän oppaaseen olemme koonneet muutamia vanhempien ja kohtuvauvan vuorovaikutusta tukevia harjoituksia. Harjoituksia voi tehdä yksin tai yhdessä puolison kanssa. Harjoitukset voivat nostattaa pintaan erilaisia tunteita, muistoja ja ajatuksia, jotka on hyvä jakaa jonkun läheisen kanssa. Halutessanne voitte kertoa mieleen nousseista ajatuksista ja tunteista myös neuvolassa. Toivomme antoisia hetkiä harjoitusten parissa! 3
1. VAUVAN RYTMIN SEURANTA Seuraa vauvasi rytmiä kolmen päivän ajan. Voit kirjata ylös havaintosi ja pohtia millaisia ajatuksia havainnot vauvastasi herättävät. - Milloin vauva nukkuu, on aktiivisimmillaan? - Miltä liikkeet tuntuvat? Miten päin vauva on vatsassa? - Mistä tiedät, että vauvasi on hereillä? 2. KIRJOITA VAUVALLE KIRJE Kirjoita vauvallesi kirje. - Voit toivottaa vauvasi tervetulleeksi - Kerro, millaiseen perheeseen vauvasi on syntymässä (vanhemmat, mahdolliset sisarukset, isovanhemmat) - Voit myös piirtää kirjeeseen sukupuun - Voit halutessasi säästää kirjeen ja antaa sen myöhemmin lapsellesi 4
3. OMA JAKSAMINEN Mieti, minkälainen hoiva esimerkiksi hieronta, rentoutus tai hemmottelu auttaa jaksamaan. Miten voisitte hoivata toinen toistanne? 4. OMAN VAUVA-AJAN MUISTOJEN JAKAMINEN Muistele yhdessä läheisen ihmisen kanssa omaa vauva-aikaasi. Voit käyttää apuna valokuvia tai omien vanhempiesi kertomuksia. - Mitkä ovat varhaisimmat muistosi omasta lapsuudestasi? - Minkälaista hoivaa olet saanut itse lapsena? - Mikä omissa vanhemmissasi oli parasta? - Minkälainen vanhempi haluat itse olla omalle lapsellesi? 5
6
POHDITTAVAKSI: - Mitä vauvallesi kuuluu tällä hetkellä? - Miten vauva reagoi masun koskettamiseen, ääniin, valoon, nopeisiin liikkeisiin sekä ruokaan ja tupakointiin? - Miltä sinusta tuntuu koskettaa masua, vauvaa? - Minkälainen temperamentti vauvallasi on? - Laulatko vauvallesi? Miten hän reagoi siihen? - Oletko jo valinnut nimen vauvallesi, vai onko hänellä lempinimi? - Minkälaisia odotuksia ja toiveita sinulla on lapsesi suhteen? - Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus? Miten voit tulla ja olla omalla tavallasi vanhempi vauvallesi? - Mitä pidät tärkeimpinä vanhempien ominaisuuksina? - Kenen kanssa keskustelet lapseen liittyvistä huolista? - Minkälaisena näet tulevaisuuden? 7
8
KIRJALLISUUTTA VARHAISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA JA VANHEMMUUDESTA: Ensimmäinen ihmissuhde. 1982. Daniel Stern. Gummerus. Isyyspakkaus. 2007. Huttunen Janne. Otava. Isyystesti. 2002. Keijo Leppänen. Otava. Raskausajan mahdollisuudet. 2006. Margareta Brodén. Therapeia-säätiö. Varhaiset ihmissuhteet. Polku lapsen suotuisaan kehitykseen. 2010. Maarit Silvén (toim.) Minerva. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. 2011. Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.) WSOYpro. Yösyöttö. 2011. Eve Hietamies. Otava. Äidiksi lapselleni. 2001. Mirja Sinkkonen. Kirjapaja. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. 2003. Pirkko Niemelä, Pirkko Siltala ja Tuula Tamminen (toim.)wsoy. 9
OPPAAN LÄHTEET: Kronlund, M. & Salminen, H. Raskausajan työskentely ja masu-vauva menetelmä perhevalmennuksen. Uudistuva perhevalmennus-seminaari 22.10.2010. Ensi- ja turvakotien liitto. Mäkelä, S.; Pajulo, M. & Sourander, A. 2010. Raskausajan psyykkinen oireilu ja lapsen kehitys. Duodecim 126, 1013 1019. Punamäki, R-L. 2011. Vanhemmuuteen siirtyminen: raskausajan ja ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteet. Teoksessa Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOY. 10
Kehittämistyö 2011. Terveysala-tulosalue, täydennyskoulutus. Äitiyshuollon erikoistumisopinnot. Turun ammattikorkeakoulu. Tekijät: th Merja Franssila, th Riikka Leminen & th Sarianna Öhrling 11