Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK-Kaakkois-Suomi Toimintakertomus 2011
Liiton toiminnan arvot Maahenki Asiantuntevuus Tulevaisuushakuisuus Sisäinen tasa-arvo Liiton toiminta-ajatus MTK-Kaakkois-Suomen tehtävänä on turvata jäsentensä taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet, sekä kehittää niitä. Liitto vaikuttaa alueellisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kunta-, alue- ja valtakuntatasolla tehtäviin päätöksiin tavoitteena turvata perusjäsenille tasavertaiset toimintamahdollisuudet.
Liiton toimipisteet ja henkilöstö vuonna 2012 Kouvolan toimipiste Hovioikeudenkatu 16 45100 Kouvola Lappeenrannan toimipiste Pormestarinkatu 6 B 53100 Lappeenranta www.mtk.fi/kaakkoissuomi Johtokunnan puheenjohtaja Mv. Reino Parkko, MTK-Elimäki puhelin: 0400 749 025 reino.parkko@pp1.inet.fi Johtokunnan varapuheenjohtaja Yrittäjä, mv. Kari Niemi, MTK-Valkeala Puhelin: 040 704 4696 kari.niemi@kymp.net Kouvolan toimisto Toiminnanjohtaja Pauliina Okkonen (äitiyslomalla 22.8.2011 alkaen) Vt. toiminnanjohtaja Tuula Dahlman (1.8.2011 alkaen) puhelin: 040 847 4277 tuula.dahlman@mtk.fi Kenttäpäällikkö Eeva Saarikorpi puhelin: 040 545 2079 eeva.saarikorpi@mtk.fi Lappeenrannan toimisto Vt. toiminnanjohtaja Tuula Dahlman (1.8.2011 alkaen) puhelin: 040 847 4277 tuula.dahlman@mtk.fi Kenttäpäällikkö Marjut Henttonen puhelin: 0400 230 580 marjut.henttonen@mtk.fi
Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus vuoden 2011 toimintaan 2. Kaakkois-Suomi 2.1 Tietoja toimialueesta 2.2 Maatalouden rakenne Kaakkois-Suomessa 2.3 Maatilojen rahavirrat Kaakkois-Suomessa 3. Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto 3.1 Jäsenet 3.2 Kunniajäsenet 3.3 Tuottajayhdistykset ja jäsenmäärät 3.4 Liiton hallinto, toimihenkilöt ja tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 3.4.1 Johtokunta 3.4.2 Valiokunnat 3.4.3 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten valiokunta 3.4.4 Tilintarkastajat 3.4.5 Toimitilat 3.4.6 Toimihenkilöt 3.4.7 Edustajat MTK:ssa 3.4.8 MTK:n valiokunnat 3.4.9 Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 4. Vuoden 2011 toiminta 4.1 Johtokunnan osallistuminen kokouksiin 4.2 Edustus toimielimissä ja hankkeissa 4.3 Maaseutunuoret 5. Edunvalvonta 2011 5.1 Vilja 5.2 Maito 5.3 Liha 5.4 Luomu 5.5 Ympäristö- ja maapolitiikka 5.6 Sosiaalipolitiikka 5.7 Kannanotot ja lausunnot 6. Liiton talous 6.1 Tuloslaskelma ja tase 6.2 Tilintarkastuskertomus 7. Vuoden 2012 osoitteisto
1. Puheenjohtajan katsaus vuoden 2011 toimintaan Edellisen talven paksut lumimassat sulivat keväällä yllättävän vauhdikkaasti, ja toukotöihin päästiin keväällä hyvin normaaliin aikaan. Kesää voi pitää kohtuullisena viljelijän kannalta. Sateet toki olivat hyvin kuurotyyppisiä ja täten vaihtelut suuria pienilläkin alueilla. Pääsääntöisesti kuitenkin heinästäkin saatiin onneksi hyvä sato. Viljojen korjuuta haittasi loppusyksystä alkaneet runsaat sateet. Ne aiheuttivat myös lisääntyviä kuivauskustannuksia sekä laatutappiota varsinkin vehnälle. Markkinahinnat kehittyivät vuoden aikana viljalla ja maidolla positiivisesti. Sen sijaan lihan ja erityisesti sianlihan hintakehitys oli huonoa. Samanaikaisesti tuotantopanosten hinnat nousivat voimakkaasti. Huomattavaa nousua oli rehujen, lannoitteiden ja energian hinnoissa. Tämä johti erityisesti sikatilat suuriin vaikeuksiin. Eikä muidenkaan tuotantosuuntien kannattavuuskertoimet hyviltä näytä. Paljon käytiin keskustelua kaupan vahvasta asemasta jonka myös MTT:n tekemä tutkimus osoitti. Jatkossa on saatava koko elintarvikeketjussa tasaisempi jako kaikkien osapuolten kanssa. Myös alkutuottajan on saatava oikeudenmukainen osuus tuottamistaan raaka-aineista. Maailman, Euroopan ja erityisesti euroalueen talousongelmat heijastuivat eduskuntavaalien jälkeisten pitkien hallitusneuvotteluiden tuomaan tilanteeseen. Syksyllä esitellyssä budjetissa kohdistui leikkauksia myös maa- ja metsätalousministeriön budjettiin. Lisäksi tehdyt yleiset leikkaukset ja maksujen sekä verojen korotukset kohdistuivat hyvin raskaina maaseudulla asuviin talouksiin. MTK:n puolueille tarjoama vihreän kasvun ohjelma ei saanut riittävää ymmärrystä hallituspuolueilta. Tätä kirjoitettaessa kuitenkin puhutaan jo uusista miljardiluokan säästöistä ja veronkorotuksista. Ne eivät enää saa painottua maaseudulla asuviin ihmisiin. Tämän eteen tulemme tekemään työtä vahvasti myös MTK-Kaakkois-Suomessa. Liiton toiminta on asettunut vuoden 2011 aikana hyvin uomaansa. Lappeenrannassa ja Kouvolassa ovat aloittaneet uudet tarmokkaat kenttäpäälliköt. Toiminnanjohtajan jäädessä äitiyslomalle, onnistuimme saamaan hänelle vt-toiminnanjohtajaksi erittäin pätevän henkilön, jolla oli entuudestaan tuntemusta järjestöstämme. Myös liiton talous on nyt saatu oikaistua oikeille urille. Tästä on hyvä jatkaa kaakkoissuomalaisten maaseudun ihmisten edunvalvontaa. Haluan kiittää jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme, luottamushenkilöitä ja erityisesti liiton työntekijöitä erittäin hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen etenemisessä meille riittää tällekin vuodelle haasteita ja tehtäviä kaakkoissuomalaisen maaseudun tulevaisuuden turvaamiseksi. Reino Parkko, puheenjohtaja
2. Kaakkois-Suomi 2.1 Tietoja toimialueesta Liiton toimialueeseen kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Kymenlaakson maakunnan pinta-ala on noin 9375 km2, josta maapinta-alaa on 6 786 km2 ja sisävesialueet kattavaa vesipinta-alaa 766 km2. Meripinta-alaa on lisäksi 1823 km2. Asukastiheys Kymenlaakson maakunnassa on 8 asukasta neliökilometrillä. Kymenlaakson maakunnassa on kolme kaupunkia: Kouvola, Kotka ja Hamina. Etelä- Karjala on pinta-alaltaan 7612 m2, josta maapinta-alaa on 5974 m2 ja vesipinta-alaa 1638 m2. Asukastiheys Etelä-Karjalassa on 17 asukasta neliökilometrillä. Etelä-Karjalassa on kaksi kaupunkia: Lappeenranta ja Imatra. 2.2 Maatalouden rakenne Kaakkois-Suomessa Tilojen määrä on hieman alle 4000 kappaletta ja ne ovat jakautuneet vuonna 2011 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella tuotantosuunnittain seuraavasti: Tiloja/ kpl Tuotantosuunta Lypsykarjatalous Muu kotieläintalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto Kasvihuonetuotanto Muu kasvituotanto Muu tuotanto Yhteensä 525 196 64 13 175 2300 96 4 455 50 3878 % 13,5 5,05 1,61 0,34 4,51 58,04 2,48 0,10 11,73 1,29 100 (Lähde: MMM/Tike 2011) Maankäyttölajit (v. 2010): Pelto ja Vuokrapeltoa Peltoa Luonnonniitty Metsämaa Muu maa Yhteensä puutarha viljeltynä ja laidun Tiloja 3975 2379 3975 320 3777 3794 3992 Hehtaareja 140 583 48 368 140 155 478 179 044 23 795 342 899 (Lähde: Matilda-Maataloustilastot 2010) 2.3 Maatilojen rahavirrat Kaakkois-Suomessa Maatilojen rahavirrat, milj. 2010 2011e MAITO 42,6 45,8 NAUDANLIHA 6,9 7,6 SIANLIHA 7,0 7,1 MUU LIHA 0,1 0,1
KANANMUNAT 0,8 0,8 kotieläintulot 57,3 61,4 VILJAT 14,6 16,4 MUUT KASVIT 11,1 12,2 kasvinviljelytulot 25,7 28,6 MAATALOUDEN MYYNTITULOT 83,0 90,1 MAATALOUDEN TULOTUET 98,9 96,3 MAATILATALOUDEN TULOT 181,9 186,4 METSÄTULOT (MAANV.) 36,0 35,4 SIVUANSIOT /LIITÄNNÄISELINKEINOT 101,2 99,1 KAIKKI TULOT 319,2 320,9 reaalisin hinnoin (2010) kuluttajahintaindeksillä korjattuna reaalisin hinnoin (2010) kuluttajahintaindeksillä korjattuna (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) 3. Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto 3.1 Jäsenet Kertomusvuoden ajan liiton jäsenenä on ollut 19 maataloustuottajain yhdistystä. Etelä- Karjalan Osuuspankki, Järvi-Suomen Portti, Lihakunta, LSO-osuuskunta, ProAgria Etelä-Karjala, Tuottajain Maito, Kymenlaakson Agrimarket, Kymenlaakson Lihanautakerho, Kymenlaakson Sikatalouskerho sekä Kaakon ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykset ovat olleet liiton yhteisöjäseninä. 3.2 Kunniajäsenet Kunnallisneuvos Heikki Kokko, mv. Viljo Mattinen, mv. Ossi Illukka ja mv. Pentti Kallela. Kunniapuheenjohtaja talousneuvos Valio Sopanen. 3.3 Tuottajayhdistykset ja jäsenmäärät Yhdistys Jäseniä Yhdistys Jäseniä Anjalankoski 1043 Parikkalan 717 seutu Elimäki 687 Pyhtää 206 Iitti 543 Ruotsinpyhtää 166 Jaala- 373 Savitaipale 388
Kuusankoski Joutseno 524 Suomenniemi 88 Kymi 197 Taipalsaari 304 Lappee 1119 Valkeala 715 Lappeenranta 61 Vuoksi 732 Lemi 278 Kaakko 1620 Luumäki 415 Jäseniä yhteensä vuoden 2011 lopussa 10175 kpl. 3.4 Liiton hallinto, toimihenkilöt ja tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 3.4.1 Johtokunta Reino Parkko, puheenjohtaja Juhani Laihia, varapuheenjohtaja Marketta Aro, jäsen Anni Kekki, jäsen Tero Kiviaho, maaseutunuorten edustaja Jaakko Koskinen, jäsen Timo Neuvonen, jäsen Kari Niemi, jäsen Risto Sairanen, jäsen Arto Vuorela, jäsen Matti Seitsonen, MTK:n johtokunnan jäsen Jouni Muukka, valtuuskunnan jäsen Pekka Helkala, valtuuskunnan jäsen 3.4.2 Valiokunnat Energiavaliokunta Kimmo Jokiranta, Elimäki Vesa Parvinen, Parikkala Lihavaliokunta Risto Sairanen, Luumäki Ville Savelainen, Iitti Luomuvaliokunta Mika Ala-Outinen, Savitaipale Marketta Aro, Jaala-Kuusankoski Maitovaliokunta Timo Neuvonen, Parikkala Reino Parkko, Elimäki
Sosiaalipoliittinen valiokunta Pirjo Matikainen, Jaala-Kuusankoski Jouni Muukka, Savitaipale Verovaliokunta Jaakko Koskinen, Kaakko Pekka Vihtonen, Lappeenranta Viljavaliokunta Juhani Laihia, Vuoksi Arto Vuorela, Pyhtää Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Matti Ahvonen, Joutseno Kari Niemi, Valkeala 3.4.3 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten valiokunta edustaja varaedustaja Anjalankoski Henna Pekala Matti Seitsonen Elimäki Mia Ylä-Outinen Eija Hannula Iitti Tero Kiviaho Juha Talikka Jaala-Kuusank. Esa Lehtinen Juho Stauffer ja Antti Karhu Joutseno Matti Kymäläinen Heikki Pukero Kaakko Juha Kivelä ja Asko Laapas Heli Knuutila Kymi Olli Marttila Marita Vanhala Lappee Pekka Helkala Eija Räikkönen Lemi Esa Kiiski Susanna Suonio Luumäki Anni Simola Timo Töyrylä Parikkala Johannes Koskinen Juho Anttonen Pyhtää Juha Muuronen Lars Jespars Ruotsinpyhtää ei esitystä ei esitystä Savitaipale Antti Suurkaulio Janne Jukkara Suomenniemi Antti Kohopää Ville Viitikka Taipalsaari Harri Kontunen Simo Vitikainen Valkeala Mikko Mattila Heli Knuutila Vuoksi Helena Pesonen Heikki Inkinen 3.4.4 Tilintarkastajat Liiton tilin- ja toiminnantarkastajina ovat vuonna 2011 toimineet Jarmo Kuntonen ja Risto Talonpoika Lappeenrannasta.
3.4.5 Toimitilat MTK-Kaakkois-Suomi omistaa liikehuoneistot Kouvolassa Maa- ja Metsätalossa osoitteessa Hovioikeudenkatu 16 sekä Lappeenrannassa Viljelytalossa osoitteessa Pormestarinkatu 6. Toimistotiloja on MELA:lle sekä Lappeenrannassa että Kouvolassa. Lappeenrannan toimiston yhteydessä olevia kokoustiloja on vuokrattu myös muille ulkopuolisille. 3.4.6 Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Pauliina Okkonen (äitiyslomalla 22.8.2011 alkaen) Aluepäällikkö Juhani Ristola (31.5.2011 asti) Kenttäpäällikkö Pertti Ramula (4.3.2011 asti) Kenttäpäällikkö Heini Mäkelä (18.1.2011 asti) Kenttäpäällikkö Eeva Saarikorpi (28.2.2011 alkaen) Järjestöagrologi Anna Suutari (28.3. 15.4.2011) Vt. toiminnanjohtaja Tuula Dahlman (1.8.2011 alkaen) Kenttäpäällikkö Marjut Henttonen (1.9.2011 alkaen) 3.4.7 Edustajat MTK:ssa MTK:n valtuuskunta Reino Parkko, liiton puheenjohtaja, Elimäki Jouni Muukka, Savitaipale Pekka Helkala, Lappee MTK:n johtokunta Matti Seitsonen, Anjalankoski 3.4.8 MTK:n valiokunnat Tuotantotalousvaliokunta Vesa Lapatto, Savitaipale Verovaliokunta Pekka Vihtonen, Savitaipale Lihavaliokunnan nautajaosto Juha Kärpänen, Parikkala
Lihavaliokunnan sikajaosto Ville Savelainen, Iitti Sosiaalipoliittinen valiokunta Pirjo Matikainen, Jaala-Kuusankoski Jouni Muukka, Savitaipale Energiavaliokunta Kimmo Jokiranta, Elimäki 3.4.9 Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Anjalankoski Matti Seitsonen, pj. Elimäki Reijo Käki, pj. Iitti Minna Pitkänen, pj. Jaala- Kuusankoski Leena Väärälä-Vesa, pj. Joutseno Pasi Parvinen, pj. Kymi Matti Hippala, pj. Lappee Risto Talonpoika, pj. Lappeenranta Jari Makkonen, pj. Lemi Esa Kiiski, pj. Luumäki Eino Juvakka, pj. Kaakko Jaakko Koskinen, pj. Parikkalan seutu Vesa Parvinen, pj. Pyhtää Arto Vuorela, pj. Ruotsinpyhtää Rauno Pekkola, pj. Savitaipale Jouni Muukka, pj. Suomenniemi Jussi Karhula, pj. Sari Matikka, siht. Raija Mettälä, siht. Juha Talikka, siht. Tapani Mikkola, siht. Kari Pettinen, siht. Timo Vanhala, siht. Ilpo Sientola, siht. Pauli Löppönen, siht. Susanna Suonio, siht. Jarmo Strandman, siht. Pirjo Seppälä, siht. Päivi Peltola, varasiht. Päivi Kosonen, siht. Thomas Vintervik, siht Sakari Salmela, siht. Anne Niinimäki, siht. Pekka Halinen, siht.
Taipalsaari Ilpo Kolhonen, pj. Valkeala Kari Niemi, pj. Vuoksi Heikki Liukkonen, pj. Sari Kantonen, siht. Jouko Pasi, siht. Minna Nikko, siht. 4. Vuoden 2011 toiminta MTK-Kaakkois-Suomen vuosikokous pidettiin 11.4.2011 Kouvolan Kasarminmäellä. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Reino Parkko, joka avauspuheessaan käsitteli ajankohtaisia asioita maatalouspolitiikan saralla. Kokousesitelmän piti MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen, kokouksen puheenjohtajana toimi Päivi Kelkka (Anjalankosken yhd.) ja sihteerinä kenttäpäällikkö Eeva Saarikorpi. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2010 tilit ja toimintakertomus, myös MTK- Kymenlaakson tilit ja toiminta vuoden 2010 loppuun. Kokousväki hyväksyi tilit ja toimintakertomukset ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Syyskokous pidettiin 16.12.2011 Lappeenrannassa. Puheenjohtaja Reino Parkko muistutti avauksessa työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä. "Meidän on maaseudulla muistettava pitää huolta niin itsestämme, läheisistämme kuin naapureista. Hän toi puheessaan esille myös huolen maataloustuotannon heikosta kannattavuudesta. Kokousesitelmän pitänyt MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila painotti vihreän kasvun merkitystä ja Suomen loistavaa mahdollisuutta ottaa maaseudun vihreä kasvu talouskasvun veturiksi. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Esa Kiiski Lemiltä ja sihteeriksi vt. toiminnanjohtaja Tuula Dahlman. Kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012. Molemmat hyväksyttiin johtokunnan esittämässä muodossa. Erovuorossa olleet Jaakko Koskinen ja Risto Sairanen valittiin uudelleen johtokuntaan kolmivuotiskaudeksi 2012 2014. Antti Suonio (Lemi) valittiin johtokuntaan uutena erovuoroisen Juhani Laihian tilalle kolmivuotiskaudeksi 2012 2014. 4.1 Johtokunnan osallistuminen kokouksiin 17.1. 28.2. 22.3. 28.4. 19.5. 30.6. 26.9. 19.10. 21.11. 7.12. Reino Parkko x x x x x x x x x x Juhani Laihia x x x x x x x x x x Marketta Aro poissa x x x x x x x x x Anni Kekki x poissa poissa x x poissa x x poissa x Tero Kiviaho poissa x x x x poissa x poissa poissa x Jaakko Koskinen x x x poissa x x poissa poissa x poissa
Timo Neuvonen x x x poissa x x x x x x Kari Niemi x x x x x x x x x poissa Risto Sairanen x x poissa x x x x x x x Arto Vuorela poissa x x x x x poissa x x x Pekka Helkala x x x poissa poissa x x x x poissa (MTK:n valtuuskunnan edust.) Jouni Muukka poissa x x poissa poissa x x x x poissa (MTK:n valtuuskunnan edust.) Matti Seitsonen (MTK:n johtokunnan edust.) poissa poissa poissa x poissa x x x x poissa 4.2. Edustus toimielimissä ja hankkeissa Maakunnalliset yhteistyöryhmät: Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä MYR Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä MYR Kymenlaakson liiton luonnonvarastrategiatyöryhmä Kouvolan lomituksen yhteistoimintaryhmä Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvarajaos Kaakkois-Suomen vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmä Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiatyöryhmä Etelä-Karjalan Maaseudun kehittäjät r.y Kymenlaakson sikatalouskerho Kymenlaakson lihanautakerho Neuvottelukunnat: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta Kymenlaakson liiton ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta
Hankkeet: Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa -koulutushanke JALO-Elintarvikkeiden jatkojalostusyrittäjyys -koulutushanke Maatilan hyvinvointi -koulutushanke Nupit Kaakkoon -koulutushanke Maisemanhoidon yrittäjyys -koulutushanke Kaakkois-Suomen tukitieto -hanke Kulttuuri- ja luontokohteiden kunnostaminen (Kymenlaakso) Kaakkois-Suomen luonnonhoitoryhmä Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon -hanke Etelä-Karjalan ruokakulttuuriryhmä Muut: Maanomistajien Arviointikeskus Oy Myllykosken Tilitoimisto Oy ProTalous Oy ProAgria Etelä-Karjala ry Lomayhtymän Karjalan osasto Kouvolan Maatalo Oy Viljelystalo Oy Harjun Oppimiskeskus Oy Lappeenrannan Ravirata Oy Raisio Oyj M-Real Oyj Neomarkka Oyj Fortum Oyj Neste Oil Oyj 4.3 Maaseutunuoret Kaakkois-Suomen alueella toimii vireä maaseutunuorten valiokunta ja toimintaa oli mukavasti vuonna 2011. Maaseutunuorten valiokunnan kevät- ja syyskokouksen lisäksi työvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2011 aikana. Kaakkois-Suomesta osallistui maaseutunuoria valtakunnallisiin maaseutunuorten kevät- ja syysparlamentteihin, jotka pidettiin Helsingissä ja Mikkelissä. Vapaamuotoisempaa toimintaa vuonna 2011 järjestettiin Myllymäen ulkoilupäivän tiimoilta maaliskuussa, jonne kutsuttiin mm. alueen eduskuntavaaliehdokkaat tentattaviksi. Lisäksi yhteistä tekemistä järjestettiin kartingin ja koskenlaskun merkeissä keväällä ja kesällä. Perinteiset maaseutunuorten jouluvalot sytytettiin ennen joulua Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Lemillä, Parikkalassa ja Valkealassa.
5. Edunvalvonta 2011 5.1 Vilja Viljavuosi 2011 alkoi positiivisessa vireessä viljan hintojen edellissyksynä alkaneen nousujohteen siivittämänä. Kevättyöt sujuivat suotuisissa merkeissä ja kesästä tuli kuuma ja helteinen. Kuuma sää ja varsin paikallisesti sattuneet ukkoskuurot aiheuttivat suuria satovaihteluja ja joillakin alueilla ja tiloilla voitiin puhua suoranaisesta kadosta. Liiton alueella saatiin myös hyviä satoja, mutta vaihtelut olivat suuria. Öljykasvien osalta tilanne oli surullinen, sillä toinen huono rypsivuosi on omiaan vähentämään kasvin viljelyhalukkuutta, vaikka markkinat ovat varmat ja hintakin kohtalainen. Syksyn sadonkorjuu suoritettiin lähes ennätyskalliilla öljyllä sadejaksojen lomassa. Tuotantopanokset, erityisesti lannoitteet lähtivät odotetusti nousuun viljan hinnan mukana. Myös energian hinta nousi loppuvuodesta ennätyslukemiin. Viljan hintaodotukset kääntyivät loppuvuodesta laskuun varsinkin vehnän osalta, mikä teki viljelijät myös lannoiteostoissa varovaisiksi. Lannoitteiden hinnannousu pysähtyikin loppuvuodesta kysynnän hiipuessa. Viljamarkkinoiden suurimmasta uutisesta vastasi Raisio, joka ilmoitti kesällä myyneensä mallasliiketoimintonsa kilpailijalleen Viking Malt Oy:lle. Kauppa johti syksyllä toiseen uutiseen, jossa Viking Malt ilmoitti sulkevansa Raision mallastamon kokonaan ja keskittävänsä kotimaan mallastuksen Lahteen. Samalla yhtiöt julkistivat yhteistyösopimuksen, jossa Raisio jatkaa mallasohran sopimusviljelytoimintaa tarkoituksena toimittaa mallasohraa Viking Maltille sekä kotimaahan että ulkomailla oleviin mallastamoihin. Aika näyttää, miten tämä vaikuttaa mallasohran hintatasoon, sillä selvää on nyt, että hintakilpailua on mahdollista saada ainoastaan viennin kautta. Viljan vienti nousi esille myös järjestössä. Eteläisten liittojen yhteinen viljavaliokunta (Kaakkois-Suomi, Häme, Uusimaa) kokoontui totuttuun tapaan kolmesti, ensin helmikuussa, sitten kesäretkellä, joka suuntautui tällä kertaa Kouvolan ympäristöön, sekä syksyllä kaikkien vilja-alan valiokuntien yhteiskokoukseen Helsingissä. Viljelijöitä on pitkään puhuttanut viljan jatkuvasti muuta Eurooppa alhaisempi hintataso. Tätä on pyritty torjumaan pudottamalla tuotantoa lähemmäs kotimaan kysyntää, mutta teollisuus on pystynyt tuonnilla aina aiheuttamaan ylitarjontatilanteen ja pitämään hinnat alhaalla. Koska tällä menolla vilja-alalla tulee pää vetävän käteen, on järjestössäkin nähty, että keinoja on muutettava ja paras keino on viljan vienti mahdollisimman etupainotteisesti. Mikäli vilja-alan nykyiset toimijat eivät tähän lähde, tulisi viljelijöiden perustaa itse vientirenkaita ja suunnata osa sadosta, esim. kauraa, suoraan vientiin. Raision mallastamokaupat herättivät keskustelua myös MTK:n omistajapolitiikasta Raisiossa. Viljavuosi päättyi hieman ristiriitaisissa odotuksissa, esim. kauran perushinnat olivat vehnää korkeammalla tasolla. Ostajien julkaisemat tulevan syksyn noteeraukset
osoittavat laskua kauttaaltaan, parhaat odotukset näyttäisivät olevan kauralla, mallasohralla ja öljykasveilla. 5.2 Maito Maitotilayrittäjyys on voimakkaan rakennemuutoksen keskellä myös Kaakkois- Suomessa. Maidontuotanto oli alueellamme noin 107 milj. litraa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 1,2 %. Maidontuottajia oli joulukuussa 490, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 8,9 %. Kuluneen vuoden aikana maidon tuottajahintaan saatiin kaksi korotusta, korotukset koskivat sekä tavanomaista että luomutuotantoa. Luomumaidolle luvattiin vielä korotus vuoden 2012 alusta alkaen. Tuotantokustannusten nousu kuitenkin kuritti maidontuottajaa, energian ja rehujen hinnat nousivat vuoden aikana hurjaa vauhtia. Maitotuotteiden kulutus on kasvanut valtakunnallisesti, tuotanto jatkaa vähenemistään hitaasti. Loppuvuonna 2011 oltiin jopa voipulassa, monin paikoin kaupan hyllyiltä loppui kotimainen voi suuren vientimäärän takia. Kysyntää maitotuotteille siis on sekä kotimaassa että ulkomailla. MTK-Kaakkois-Suomi on mukana eteläisten tuottajaliittojen yhteisessä maitovaliokunnassa. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. 141-tuen jatkamisesta nykyisen, vuoden 2013 lopussa päättyvän kauden jälkeen. CAP-uudistus ja maitokiintiöiden poistuminen investointitukiehdoista puhuttivat myös valiokunnan jäseniä. Valiokunta laati kaksi kannanottoa MTK:n maitovaliokunnalle ja johtokunnalle. MTK-Kaakkois-Suomen edustajat ovat osallistuneet Tuottajain Maidon hallintoon aktiivisesti. TM:n hallinnoimaan Nupit Kaakkoon -hankkeeseen on osallistuttu ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Taulukko: Maidontuotanto kunnittain Kaakkois-Suomessa vuonna 2011 Kunta tilojen lkm tuotettu litraa HAMINA 33 4 692 398 IITTI 28 4 732 907 IMATRA...... KOTKA...... KOUVOLA 134 28 575 362 LAPPEENRANTA 82 14 904 660 LEMI 26 4 129 770 LUUMÄKI 18 3 652 120 MIEHIKKÄLÄ 27 4 523 682 PARIKKALA 71 14 952 295 PYHTÄÄ 10 1 837 360 RAUTJÄRVI 19 2 952 670 RUOKOLAHTI 26 3 419 451
SAVITAIPALE 39 8 458 406 SUOMENNIEMI 7 641 486 TAIPALSAARI 19 4 074 167 VIROLAHTI 25 5 501 557 (Lähde:Tike) Kiintiökaudella 2010/2011 maitoa tuotettiin Kaakkois-Suomessa 107 227 000 l, edellisen kauden tuotanto oli 110 027 000 litraa, eli tuotanto väheni 2 800 000 litralla. Tilojen lukumäärä oli kiintiökaudella 2010/2011 564 maitotilaa, edellisenä kautena tiloja oli 603 kpl, muutos 39 tilan väheneminen. 5.3 Liha Liha-alan voimakas negatiivinen rakennekehitys on jatkunut myös Kaakkois-Suomessa. Niin naudan- kuin sianlihaa tuottavien tilojen määrä alueella on pudonnut. Toimintaansa tehostavien tilojen tuotanto ei ole riittänyt korvamaan lopettaneiden tilojen tuotantoa, vaan Kaakkois-Suomi on naudan ja sianlihan osalta alituotantoaluetta. Kasvaneiden tuotantopanosten hintojen takia, erityisesti rehuviljan korkean hinnan vuoksi, lihatilojen kannattavuus on laskenut entisestään. Viljan korkea hinta on nostanut peltohehtaareista maksettuja hintoja niin paljon, että lihatilojen ei ole ollut kannattavaa nostaa rehuomavaraisuutta hankkimalla lisää viljelypinta-alaa. Porsastuotantotiloja jo useita vuosia vaivanneet porsaiden menekki-ongelmat jatkuivat koko alkuvuoden, mutta loppuvuotta kohti tilanne parantui merkittävästi. Kaakkois-Suomi on profiloitunut lähi- ja pienelintarvikkeiden tuotantoalueena. Alueella toimii useita pienteurastamoita ja niihin tukeutuvaa jatkojalostusta. Tilatasolla tällä on myönteistä taloudellista ja työllistävää vaikutusta. Lihankulutuksen nousu on vaikuttanut siten, että naudan- ja sianlihan tuottajahintoihin on saatu loppuvuonna korotuksia. Saman suuntauksen toivotaan jatkuvan myös alkaneena vuonna. 5.4 Luomu Kolmen liiton yhteinen luomuvaliokunta kokoontui kerran vuoden 2011 aikana. Kokouksissa on käyty läpi luomutuotteiden markkinatilannetta alueittain ja kulunutta kasvukautta. Luomuvaliokunnan sihteeri Bjarne Westerlund on mukana maa- ja metsätalousministeriön luomutyöryhmässä ja hänen kauttaan on voinut lähettää ajatuksia ja ideoita/ehdotuksia tulevaa ohjelmakautta varten suunniteltaviin toimenpiteisiin luomutuotannon osalta. Kasvukausi 2011 oli haastava luomutuotannon osalta. Kevätkylvöt saatiin tehtyä hyvin, mutta juhannuksesta alkanut kuivuus vaivasi kasvustoja. Viljankorjuuaika oli sateinen samoin kuin koko syksy aina lokakuuhun asti, joten myös syysmuokkaukset kärsivät sateista. Syysviljojen kylvöä sateet haittasivat todella paljon. Odotettavissa onkin pulaa kotimaisesta syysrukiista tänä vuonna, joten rukiin hinta tulee todennäköisesti pysymään hyvänä. Keskikesän kuivuus ja korjuuajan sateet saattoivat paikoittain haitata vehnän
laatua ja satotasoa. Hyvälaatuistakin viljaa saatiin, koska sateiden paikalliset erot olivat suuret. Vehnän hinta on ollut kohtalainen kuluvana satokautena ja tarjontaa vehnästä on ollut, joten tulevan satokauden hinta ei välttämättä yllä nykyiseen hintaan. Kauran osalta kysyntä on elpynyt parin vuoden takaisesta kysynnästä ja sen mukana hintatasokin on noussut. Kauralla on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomaillakin. Uutena kasvina luomuviljelyssä on viime vuonna ollut mallasohra. Mallasohran kysyntä on nousussa ja se on varteenotettava vaihtoehto viljelykasviksi. Ohran viljely on luomutuotannossa haastavaa, mutta hintatason ollessa kohdallaan sitä kannattaa kokeilla. Ohralla on myös kysyntää rehuviljaksi. Valkuaisrehujen kysyntä on nousussa, johtuen luomukotieläintilojen valkuaisrehuvaatimusten tiukentumisesta. Muutenkin kotimaisen valkuaisen kysyntä kotieläinten ruokinnassa on nousussa. Härkäpapu ja osa hernelajikkeista kärsi kesän kuivuudesta tällä alueella. Rypsi onnistui vaihtelevasti sää- ja tuhoeläintilanteesta riippuen. Rypsin kysyntä ja hintakin on ollut hyvä jo pidempään, mutta epävarmuus viljelyssä rajoittaa viljelyalojen kasvua. Toisaalta luomuviljan hinta on tällä hetkellä kilpailukykyinen rypsin hintaan verrattuna ja myös se hidastaa rypsinviljelyalojen kasvua. Luomujuureksilla, -vihanneksilla sekä -marjoilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Vähäisten viljelyalojen johdosta niin Kaakkois-Suomessa kuin koko maassakin tuotantoa voisi lisätä. Tuotannon työvoimavaltaisuus ja erilainen viljelytekniikka ja konekanta kuin viljantuotannossa hidastavat puutarhakasvien viljelyn laajentumista. Myös vähittäiskaupassa näkyy luomutuotteiden kysynnän nousu. Kaupan tiskillä luomutuotteiden valikoima on lisääntynyt niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin tarjonnan osalta. Luomukotieläintuotteita menee enemmän kuin niitä tuotetaan, mutta tuotannon kasvua hidastaa epävarmuus kysynnästä ja kalliit investointikustannukset tiukempien tuotantotilavaatimusten johdosta. Kaakkois-Suomessa aloitti toimintansa viime vuonna viljelijärengas, jonka tarkoituksena on parantaa luomuviljelijöiden neuvotteluasemaa niin tuotteiden myynnissä kuin tuotantopanosten hankinnassakin. Luomutuotannon näkymät ovat tällä erää ihan mukavat ja toivottavasti uusi ohjelmakausi toimenpiteineen ei hankaloita luomutuotannon asemaa tulevaisuudessakaan. 5.5 Ympäristö- ja maapolitiikka MTK-Kaakkois-Suomen ympäristöpolitiikka pohjautuu MTK:n ympäristöohjelmaan. Ohjelma perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, missä ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat olennaisena osana kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Maapolitiikassa katsomme, että yksityinen maaomistus on perustuslain suojaama oikeus. Maanomistukseen liittyvä pakkolunastus tai käyttöönotto on hyväksyttävää vain yleistä käyttöä varten ja täyden korvauksen periaatteella.
Kymenlaakson Liitto teki vuoden 2011 aikana useita suunnitelmia ympäristöpolitiikan alueella. Vuoden alussa oli suunnitelma Kymenlaakson luonnonvarastrategiaksi, jota seurasi Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiasuunnitelma. Näihin molempiin vaikutettiin osallistumalla suunnittelukokouksiin ja antamalla MTK-Kaakkois-Suomen lausunto. Osaksi näiden strategioiden pohjalta Kymenlaakson liitto suunnitteli alueelle energiamaakuntakaavaa. Suunnitelma Kymenlaakson energiamaakuntakaavaksi oli suurelta osin tuulivoimaa koskeva. Tässäkin MTK-Kaakkois-Suomi oli mukana suunnitteluvaiheen kokouksissa vaikuttamassa kaavaan. Kaakkois-Suomen alueella tehdään osana valtakunnallista toteutusohjelmaa vesienhoidon toimenpideohjelmia. Ohjelmat on laadittu erikseen Vuoksen vesienhoitoalueelle ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle ja pohjavesille. MTK-Kaakkois-Suomi oli mukana ohjelmien laadintaryhmissä. Muita vesistöön kuuluvia ohjelmia vuonna 2011 olivat PISA 2013 eli Pien-Saimaan kunnostushanke ja meristrategiadirektiivin toimeenpano. Myös vesipuitedirektiivin toisen suunnittelukauden tyypittelyn tarkastaminen oli ohjelmassa. Etelä-Suomen MTK- ja MO-liittojen yhteisiin ympäristövaliokunnan kokouksiin osallistuttiin. Kokouksissa puhuttavia aiheita olivat mm. maastoliikennelaki, jokamiehen oikeudet, maakuntakaavat, luonnonvarastrategia, tuulivoimalat, vesistöasiat. 5.6 Sosiaalipolitiikka Toimintasuunnitelman mukaan sosiaalipolitiikan painopisteet olivat lomitusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen ja järjestelmän kehittäminen sekä työterveyshuollon palvelujen kehittämiseen osallistuminen ja jäsenten kannustaminen liittymään työterveyshuoltoon. Maatalouslomituksesta Kaakkois-Suomen alueella vastaa kolme paikallisyksikköä; Parikkalan, Savitaipaleen ja Kouvolan yksiköt. Paikallisyksiköt ovat perustaneet lomituksen yhteistoimintaryhmiä, jonka jäseninä ovat lomituksen eri osapuolet. MTK Kaakkois-Suomen edustajat ovat osallisina kaikissa kolmessa yhteistoimintaryhmässä ja ryhmät ovat kokoontuneet pääsääntöisesti pari kertaa vuoden aikana. Yhteistoimintaryhmät seuraavat lomituspalveluiden toimivuutta ja käsittelevät lomitukseen liittyviä asioita. Maatalousyrittäjille suunnattua työterveyshuoltoa on tarjolla Kaakkois-Suomen alueella sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisten palveluntarjoajien kautta. Työterveyshuoltoon on perustettu myös yhteistoimintaryhmiä, joilla on samat tehtävät kuin lomitusyhteistyöryhmillä. Yhteistyöryhmiin on osallistunut tuottajayhdistysten edustajia. MTK-Kaakkois-Suomi on muakna eteläisten liittojen sosiaalivaliokunnassa, jonka puheenjohtajana toimi Pirjo Matikainen Jaalasta ja sihteerinä tuottajaliiton toimihenkilö. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Tuottajaliiton edustajat osallistuivat
MTK:n järjestämään sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutukseen 1.-2.8. Jyväskylässä, koulutuksen teemana oli työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Valiokunta laati kannanoton MTK:n sosiaalivaliokunnalle. Kannanotossa muistutetaan viljelijöiden lomitusjärjestelmän kehittämisen tärkeydestä ja eläintenhoitajien hyvinvoinnin yhteydestä eläinten hyvinvointiin. Tärkeä keskustelunaihe oli myös sijaisavun saaminen tuottajajärjestön luottamuselimen kokoukseen osallistumista varten. MTK-Kaakkois- Suomen syyskokouksen päätöksellä perinteisettuottajayhdistysten puheenjohtaja- ja muutettiin puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelukunnaksi. 5.7 Kannanotot ja lausunnot 13.3. ja 7.7. Lausunto Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategisesta luonnoksesta 27.9. Lausunto ELY-keskuksen strategisesta tulossopimuksesta 26.10. Lausunto: MMM:n kansallinen hirvikannan hoitosuunnitelma 4.11. Lausunto: Kouvolan perusopetukseen maatalouspainotteinen erikoisluokka 7.12. Lausunto Enäjärven hoitosuunnitelmasta 15.12. Eteläisten liittojen sosiaalivaliokunnan kannanotto 15.12. Eteläisten liittojen maitovaliokunnan kannanotto 6. Liiton talous Dokumentit ovat toimintakertomuksen liitteenä. 7. Vuoden 2012 osoitteisto 7.1 Liiton johtokunta Reino Parkko, puheenjohtaja Kari Niemi, varapuheenjohtaja Munkamäentie 116 Lehdonpääntie 13 47150 Raussila 45100 Kouvola 0400 749 025 040 704 4696 reino.parkko@pp1.inet.fi kari.niemi@kymp.net Marketta Aro Anni Kekki Sydänmaanraitti 115 Korvenkyläntie 49 45370 Valkeala 55300 Rauha 040 562 3788 050 575 2171 marketta.aro@pp.inet.fi annikekki@hotmail.com