L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä

L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä Minna Kaila, professori, terveydenhuollon hallinto, HY etunimi.sukunimi@helsinki.fi European Health Management Assn hallituksen jäsen Käypä hoito -suositusten johtoryhmän pj Lääketieteen koulutuksen yhdistys pj

Sidonnaisuudet /kaupallinen yritys (ky) & muu /3v Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan - Omistaa ky:n osakkeita - Saanut ky:lta palkkaa/palkkion Suunnitellut koulutustilaisuuden ja saanut ky:lta palkkion Osallistunut kongressiin ky:n osittain tai kokonaan maksamana Osallistunut ky:n hallintoelinten toimintaan Osallistunut terveydenhuollossa vaikuttavan järjestön hallintoelinten toimintaan Luentopalkkioita (Pfizer, Professio) - - - Duodecim kvk pj & hallitus 2008-10 Guidelines International N Board 2008-2012 IJTAHC Associate Editor 2010-2012 ProMedico hallituksen pj 2011 Vastaanottanut muuta tukea EBMeDS -sähköinen päätöksenteon tuki - hankkeen rahoitus 2005-11 (TEKES)

L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä (2013) Otsikko Puhuja Paikka STHJ1 Johdanto & Kehikko terveyspalvelujärjestelmän arviointiin Professori Minna Kaila ma 13.5.-13 klo 15.15-16 Biomedicum LS3 STHJ2 Terveyspalvelujen tuotanto Kaila ma 13.5.-13 klo 16-16.45 Biomedicum LS3 STHJ3 Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen dosentti Hannu Halila Suomen Lääkäriliitto ti 14.5.-13 klo 8.15-9 Biomedicum LS1 STHJ4 Laatu ja potilasturvallisuus EL Klas Winell ti 14.5.-13 klo 9-9.4 STHJ5 Potilastietojärjestelmät Yksikön päällikkö (THL/OPER) Vesa Jormanainen ma 20.5-13 klo 15.15-16 Hammasklinikka ls1 STHJ6 Tieto ja terveysteknologiat dosentti Ilkka Kunnamo ma 20.5-13 klo 16-16.45 Hammasklinikka ls1 STHJ7 Terveyttä ja pärjäämistä tehokkaasti STHJ8 Johtaminen ja ohjaus STHJ Tentti Professori (emeritus) Martti Kekomäki ti 21.5-13 klo 15.15-16 Biomedicum LS3 Kaila ti 21.5.-13 klo 16-16.45 Biomedicum LS3

Lukemista.pdf löytyy netistä THL asiantuntijaryhmä Pekurinen M ym. Sosiaalija terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet 17.11.2010 (sivut 6-72) STM. Terveyttä, turvaa, tasa-arvoa. Katsaus 2012-2015 www.finlex.fi (Tiedoksi. Suomen lainsäädäntö)

L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä (2013) Otsikko Puhuja Paikka STHJ1 Johdanto & Kehikko terveyspalvelujärjestelmän arviointiin STHJ2 Terveyspalvelujen tuotanto Professori Minna Kaila ma 13.5.-13 klo 15.15-16 Biomedicum LS3 Kaila ma 13.5.-13 klo 16-16.45 Biomedicum LS3 *lisensiaattitutkinnossa *WHO: terveyspalvelujen arviointikehikko *yksilö Alma väestö Alma ja *käsitteitä: järjestämisvastuu *terveyspalvelujen tuotantorakenne *rahoitus

Lisensiaattitutkinto: johtamistaidot ja hallinto L1 L2 L3 L4k L5 L6s Ammattina lääkäri Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä amanuenssuureihin liittyen Lääkärin oikeudet, velvollisuudet ja vastuu PREVENT -kurssin osa palvelujärjestelmävierailut Vapaaehtoista pakollista Erikoislääkärin tutkintoon kuuluva (HY) lähijohtajakoulutus 30 op Ehdotamme perusopetukseen integroitavaa johtamiskoulutuskokonaisuutta, joka antaa opiskelijalle työkalut omien johtamistaitojen jatkuvaan kehittämiseen osana muuta opetusta. Tarkoitus ei ole luoda irrallista johtamiskurssia vaan kokonaisuus, jossa muutaman teoriaopetuksen lisäksi toivotaan kaikessa opetuksessa otettavan huomioon lääkärin tehtävä hoitotiimin johtajana. SML kannanotto & ehdotus 2012

Aine T ym. Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee. Suom Lääkäril 20/2011 vsk 66

Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä Responsiveness Taloudellista kestävyyttä Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Kaila Halila Kunnamo Jormanainen Kekomäki Kaila Winell Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä Responsiveness Taloudellista kestävyyttä Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

Väestö Yksilö Ikä Sairaudet Ennaltaehkäisy Läheiset Akuutti Krooninen

80 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä (%) vuonna 2000 ja ennuste vuosille 2025 & 2050

15.11.2011

Kansanterveys: keskeisiä toimia Väestön terveydentilan seuranta Tärkeimpien terveysongelmien tunnistaminen Kansanterveyden kriisivalmius Terveyden edistäminen Terveydenhuollon henkilöstön turvaaminen Terveydenhuollon hallinto ja rahoitus Tiedonkulku ja tiedottaminen Lääketieteellinen tutkimus Health 2020 ohjelmaluonnos WHO 2012 via J Kaprio

Yksilö - Alma *astma *ylipainoa *ikä 6 vuotta, koulussa

Yksilö - Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *ikä 50 vuotta, töissä

Yksilö - Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *nivelrikko polvissa *ikä 75 vuotta, eläkkeellä

Väestö Sairaudet Ikä Ennaltaehkäisy Akuutti Krooninen

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 3. momentti

Järjestämisvastuu Siis vastuu: - väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä - julkisen vallan käytöstä sosiaalija terveydenhuollossa - sosiaalija terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä - sosiaalija terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta - sosiaalija terveydenhuollon saavutettavuudesta - sosiaalija terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä - tuotannon seurannasta ja valvonnasta - järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta - voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta - sosiaalija terveydenhuollon kehittämisestä Järjestämisestä vastaavan tahon ominaisuuksia: ** itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky **mahdollisuus tuotantotapojen valintaan **mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin **kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön **kyky rahoittaa sosiaalija terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan **riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta **kyky ohjata kokonaisuutta STM työryhmä raportti 2011:7

Terveydenhuollon strateginen ja operatiivinen suunnittelu VISIO Perustehtävä Terveyspalvelujen kysyntä Terveyspalvelujen tarve Terveyspolitiikka Muutos STRATEGINEN SUUNNITTELU tehdäänkö oikeita asioita OPERATIIVINEN SUUNNITTELU tehdäänkö asioita oikein Arviointi Hallinnollisesti oikein Ammatillisesti oikein Kokemuksellisesti oikein Mäntyranta ym. 2004

Suomen kuntien väestömäärät 31.12.2011 Kunnan väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 243 kuntaa Kunnan väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 42 kuntaa Kunnan väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 19 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa

Järjestämisvastuu on kunnilla väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaalija terveydenhuollossa palvelutarpeen selvittämisestä yhdenvertaisesta saatavuudesta saavutettavuudesta tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2012 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 91 kuntaa, väestöstä 60 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 229, väestöstä 40 % Kuntayhtymiä 33, kuntia 140 Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89 Terveyskeskukset yhteensä 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 77 Yli 20 000 asukasta 77 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011-2012 9.10.2012

Service delivery Palvelujen tuotanto (toimittaminen, jakelu)

Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *nivelrikko polvissa *ikä 50 vuotta, töissä

VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Kela Väestö Valvoo (sosiaali-) vakuuttaa Maksaa *veroja * out of pocket Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

VALTIO Normittaa (lait & asetukset) Valvira Valvoo KUNNAT Järjestää Lähete Erikoissairaanhoito Kela Väestö (sosiaali-) vakuuttaa Hoitopa laute Maksaa *veroja * out of pocket Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

Hoitoketju? 3. sektori ESH PTH KELA TÄYDENTÄVÄ TYÖTERV www YKSIT YKSITYISSEKTORI www YSTÄVÄ NEUVOLA

Hoitoketju? 3. sektori KELA www YSTÄVÄ TÄYDENTÄVÄ www NEUVOLA TYÖTERV ESH YKSIT PTH YKSITYISSEKTORI AIKA TIETO

Perusterveydenhuolto Yleislääketiede Työterveydenhuolto (Terveydenhuolto) Kaikki Hoidon tarpeen arviointi Avosairaanhoidossa hoidettava äkillinen Krooniset Vastuu koko ihmisestä Päivystys Akuuttilääketiede Yksityiset tuottajat Lääkehuolto Apteekit Erikoissairaanhoito Anestesiologia ja tehohoito, 46 erikoisalaa Lähetteellä Hoitopalaute (epikriisi) Laitoksessa hoidettava raskas äkillinen Krooniset Vastuu osasta Vaikeutuneet Sosiaalipalvelut

Perusterveydenhuolto: (kunnan järjestämää) väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto tukevat ja täydentävät perusterveydenhuollon toimintaa. Näiden lisäksi kunnan sosiaalipalvelut, yksityiset terveyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kansanterveysjärjestöt) ovat käytännössä tärkeimmät perusterveydenhuollon yhteistyökumppanit.

Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Sairaanhoitopiirit: Etelä-Karjala (EK) EKSOTE Etelä-Pohjanmaa (EP) Etelä-Savo (ES) Helsinki ja Uusimaa (HUS) Itä-Savo (IS) SOSTERI Kainuu (KAI) Kanta-Häme (KH) Keski-Pohjanmaa (KP) Keski-Suomi (KS) Kymenlaakso (KYM) CAREA Lappi (L) Länsi-Pohja (LP) Pirkanmaa (P) Pohjois-Karjala (PK) PKSSK Pohjois-Pohjanmaa (PP) Pohjois-Savo (PS) Päijät-Häme (PH) Satakunta (S) Vaasa (V) Varsinais-Suomi (VS) Kokkola KP Kemi LP L Rovaniemi PP Oulu KAI Kajaani 20 25 SOTEPIIRIÄ? Keskussairaaloiden sijaintikunnat Vaasa V EP Seinäjoki KS PS Kuopio PK Joensuu Ahvenanmaan maakunta Pori S Jyväskylä P Tampere PH KH ES Mikkeli EK IS Savonlinna VS Lahti KYM Lappeenranta KL/JAH 30.12.2009 Kuntarajat: Tilastokeskus Maarianhamina Turku HUS Helsinki Kotka

Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) LP OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) PP PP KAI TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) V EP KP KP PS PK TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Vaasa (V) S P KS ES IS Keskussairaaloiden sijaintikunnat KH PH EK VS KYM HUS KL/JAH 30.12.2009 Kuntarajat: Tilastokeskus

Yliopistosairaaloiden saavutettavuus ajallisesti lyhintä reittiä 18.2.2011 Timo Keistinen Oulun yliopisto Maantieteen laitos

Erikoissairaanhoidon rakennemuutos Päivystykset muutoksen eturintamassa Täyden palvelun sairaalat (n=?) Muut päivystyskeskukset Esh perusterveydenhuollon yhteydessä Alueellinen keskittäminen Valtakunnallinen keskittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet Vertaisarviointi / Palveluvaaka

Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollolla tarkoitetaan (1 ) Sosiaalipalveluja Toimeentulotukea Sosiaaliavustuksia Sosiaalista luottoa Toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalihuolto (13 ) Sosiaalipalvelujen järjestäminen asukkaille Toimeentulotuen antaminen kunnassa oleskelevalle henkilölle Sosiaaliavustusten suorittaminen asukkaille Ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämi-sestä Sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotus-toiminnan järjestäminen Sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestäminen Sosiaalisen luoton myöntäminen asukkaille

Sosiaalipalvelut (17 ) Sosiaalityö Kasvatus- ja perheneuvonta Kotipalvelut Asumispalvelut Laitoshuolto Perhehoito Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi

Valinnanvapaus VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Kela Väestö Valvoo (sosiaali-) vakuuttaa Maksaa *veroja * out of pocket Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

Hoitoonpääsy terveydenhuollossa Odotusaika lääkärivastaanotolle yli 2 viikkoa, osuus terveyskeskuksista (%) Odotusaika sairaanhoitajan vastaanotolle yli 3 päivää, osuus terveyskeskuksista (%) 2008 2009 2010 2011 2012-74 63 75 81-19 23 26 27 Osuus (%) potilasta, jotka odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli 6 kk 6,6 5,8 6,4 2,3 1,4

Rahoitusjärjestelmiä Vakuutuspohjainen (Bismarck) Yksityinen tai julkinen Sidottu työsuhteeseen Vahva keskusjohto? Niukka varojen uudelleenjako? Keski-Eurooppa, USA Veropohjainen (Beveridge) Paikallinen, alueellinen tai kansallinen Jokaisen oikeus Desentralisoitu, enemmän poliittista kontrollia? Varojen uudelleenjako? Tehokkaampi? Pohjoismaat, UK

Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2010, % Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskeluja hammashuolto) Suun terveydenhuolto Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Muu terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Terveydenhuollon hallintomenot Matkat Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit 48 13.5.2013 Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2010 vuoden 2010 hinnoin, milj. euroa 18 000 Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit 16 000 Matkat Terveydenhuollon hallintomenot 14 000 12 000 10 000 8 000 Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito 6 000 Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 4 000 2 000 Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskeluja hammashuolto) Erikoissairaanhoito 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina 1995 2010 % 100 90 Työnantajat 80 70 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus 50 40 30 20 Avustuskassat Kela Kunnat Valtio 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

The performance of Finnish health care system has been mixed overall Life expectancy above average with women better than men Health inequalities accross socio-economic groups and regions are large Finns are generally satisfied with health system Satisfaction with quality, safety Important weaknesses: access to doctor and dentist OECD 2012

Highly desentralized health care system with multiple tracks and parallel financing contributes to inequity end inefficiency The delivery of primary care through three channels contributes to inequalities The organisation of secondary care in numerous hospitals in costly Users choice has been limited but being gradually expanded The parallel financing system contributes to inefficiencies Rising spending pressures call for efforts at improving input use and efficiency The health workforce is fairly small, inexpensive and in short supply Spending on drugs seems to have been brought under control OECD 2012

Recommendations Reorganise health care to improve efficiency and quality of care Create incentives for better balance between lower cost primary and more expensive specialised care Increase user choice Develop information flow Invest in prevention and promotion, especially among young and lower socio-economic groups Develope non-institutional long term care further Ensure availiability of an adequate health workforce OECD 2012

Mitä tekeillä? Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan 1.5.2011 Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään väliraportti annettu keväällä 2010 Vuonna 2010 käynnistetty sosiaalija terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu kokeilulaki (305/2011) voimaan 15.4.2011 Paras-puitelakiin (169/2007) lisätty 2011 sosiaalija terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön VOS-lainsäädännön kokonaisuudistus tulossa Kuntauudistus valmisteilla, kuntien lausunnot 7.3.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnissä: väliraportti 6/12, loppuraportti 3/13, selvityshenkilöraportti 19.3.2013 Orpon työryhmä Pääministerin tiedoksianto