YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
JYTYN JÄSENKYSELY 2014 UUDENMAAN ALUE
JÄSENKYSELY UUDENMAAN ALUE Uudenmaan alueelta kyselyyn vastasi 894 jäsentä. Naisia 91 % Yli 45 vuotiaita oli 72 % vastaajista Työssäkäyviä 93 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 86 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 94 % Yli 20 vuoden työura 65 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
SUKUPUOLI (N=887) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 91% (806) Mies 9% (81)
IKÄ (N=889) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 26 vuotta 1% (8) 27-35 vuotta 8% (70) 36-45 vuotta 19% (173) 46-55 vuotta 37% (331) yli 56 vuotta 35% (307)
OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=890) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 93% (829) työtön 2% (19) opiskelija 0% (4) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (14) muu vaihtoehto, mikä? 3% (24)
TYÖSKENTELYSEKTORI (N=887) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 86% (761) Yksityinen 6% (57) Seurakunta 4% (39) Valtio 1% (5) En ole tällä hetkellä työelämässä. 3% (25)
TYÖSUHTEEN LUONNE (N=864) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 94% (810) Määräaikainen 6% (54)
TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=889) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 4% (38) 5-10 vuotta 12% (106) 11-20 vuotta 20% (174) 21-30 vuotta 31% (272) yli 30 vuotta 34% (299)
TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio
JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=889) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% viikoittain 25% (225) muutamia kertoja kuukaudessa 31% (277) pari kertaa puolessa vuodessa 16% (141) pari kertaa vuodessa 19% (169) en kertaakaan 9% (77)
TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (56 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka neljäs (25 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 35 %:lle (N=310) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 9 % (N=77) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.
JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=811) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat 44% (359) liian suuri työmäärä 44% (359) säästötoimenpiteet työpaikalla 24% (191) liian vähäiset henkilöstöresurssit 40% (326) työn luonne itsessään henkisesti raskasta 28% (227) yksityiselämän asioista johtuen 14% (113) oma terveydentila 14% (114) muu, mikä? 11%(93)
MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat sekä liian vähäiset henkilöstöresurssit. Samat syyt toistuivat myös muilla alueilla. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa
ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=876) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% Etätyö 6% 56% 38% Liukuva työaika 64% 24% 12% Lyhennetty työaika 7% 18% 75% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 13% 11% 76% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 4% 21% 74% Vuorotteluvapaa 2% 11% 87% Osa-aikaeläke 4% 6% 90% Opintovapaa 2% 1% 96% Osittainen hoitovapaa 2% 2% 96% Jotakin muuta, mitä? 7% 8% 86% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä
TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 64 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (13 %), lyhennetty työaika (7 %), etätyön tekeminen (6 %) ja lomarahojen ottaminen vapaana (4 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 56 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta 24 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.
MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä - osa-työkyvyttömyyseläke - työmatkaseteli - palkaton virkavapaa - meneillään palkallinen varhaiskuntoutus, kolme jaksoa yht. 22 pvää - omaehtoinen opiskelu ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella - osasairauspäiväraha - autonominen työsuunnittelu - satunnaista kevennystä työtehtävissä - Kokonaistyöaika Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani/itsestäni johtuvasta syystä - Sijaisten käyttäminen esim. kesälomalla - Tehdä 8 tunnin työt 6 tunnissa - Työn puolittaminen - käyttäisin osittaista hoitovapaata mutta taloudellinen tilanne ei mahdollista sitä tällä hetkellä - Työpäiviensuunnittelu ja yksityiselämä / riittävät vapaat - käyttäisin joustavaa työaikaa, jos olisi mahdollista. - osa-aikainen työ esim. 3pv/vko - Sunnuntailisä rahana (eikä pelkästään vapaana)
MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=887) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 87% (775) 1-5 päivää 5% (48) 6-10 päivää 2% (21) 11-20 päivää 2% (14) 21 päivää tai enemmän 3% (29) - Vastaajista 13 % (112 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.
OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=881) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 29% (258) kerran 24% (208) 2-5 kertaa 35% (307) useammin kuin 5 kertaa 12% (108) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 71 % (N=623) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - 67 % heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.
TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI
KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=871) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Päivittäin 25% (222) Muutaman kerran viikossa 32% (279) Kerran viikossa 8% (72) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (147) Kerran kuukaudessa 6% (51) Muutaman kerran vuodessa 9% (78) En koskaan 3% (22)
TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 65 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 25 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.
MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=885) 0% 20% 40% 60% 80% Mielekkäät työtehtävät Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 22% (195) 28% (251) 19% (168) 28% (245) 15% (133) 5% (45) 5% (48) 19% (169) 3% (24) 13% (119) 17% (152) 14% (123) 3% (26) 44% (387) 46% (403) 61% (543)
MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=879) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 56% (495) Työterveyshuolto 82% (721) Säännölliset terveystarkastukset 22% (194) Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaa-ajan liikkumiseen 45% (398) Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 14% (123) 1% (11) 7% (63) 6% (51) 16% (139) 4% (34) 6% (50)
TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 82 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 1 % eli 11 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.
MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=884) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 10% (88) 21% (183) Aina omalla autolla 50% (443) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 12% (109) Muuten, miten? 6% (55) Työni on kotona 1% (6)
TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 62 % (552) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (21 %, 183) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 10 % (88) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.
KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=888) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 46% (406) En 54% (482)
JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=499) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 37% (187) En jaksa/viitsi 55% (275) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 7% (33) Terveydellisistä syistä johtuen 18% (89) Muusta syystä, miksi? 8% (42)
RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Hieman vajaa puolet vastaajista (46 %) ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, 54 % taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (55 % vastaajista) ja 37 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Vastaajista 18 % vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.
ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=885) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 8% (68) 2-8 tuntia 51% (449) yli 8 tuntia 42% (368)
ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 42 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 51 % 2-8 tuntia ja 8 % alle 2 tuntia.
ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=890) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 13% (116) Ei 87% (775)
JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=202) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 43% (86) Sairausloma 53% (108) Töiden uudelleenjärjestelyt 23% (47) Läheisten tuki 40% (81) Terapia 18% (37) Jokin muu, mikä? 28% (56)
TYÖUUPUMUS - Vastaajista joka kymmenes (13 % eli 116 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Noin puolet vastaajista (53 %) ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.
SÄÄSTÖTOIMENPITEET
ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=865) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lomautus 8% (68) Irtisanominen 2% (17) Lomarahojen vaihto vapaaksi 3% (22) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 21% (179) 14% (124) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 58% (506) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 42 % eli 359 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lapin alue (N=489) Uudenmaan alue (N=865) 13 107 176 102 26 139 89 127 68 25 49 52 35 27 49 28 23 17 313 25 101 252 41 36 62 45 54 22 38 340 328 159 63 341 213 283 179 138 272 293 141 81 201 141 182 124 Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Lounais-Suomen alue (N=1259) koko maa (N=9534) 643 848 759 698 804 395 298 618 552 479 506 1580 Itä-Suomen alue (N=1671) Oulun alue (N=993) 1949 Kymen alue (N=771) Pohjanmaan alue (N=1044) 5126
SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 58 % (N=506) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 42 % eli 359 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Uudenmaan alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 17 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 68 eli lähes joka kymmenes kaikista vastaajista.
ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS UUDENMAAN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) 400 350 300 250 200 150 175 179 156 124 100 50 0 Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 352 v. 2014 N= 359 68 11 7 17 25 22 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=374) 2014 (N=410) Muuta, mitä?
ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS UUDENMAAN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 50% 45% 47% 44% 42% 40% 35% 30% 30% 25% 20% 15% 17% 10% 5% 0% 3% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 352 v. 2014 N= 359 2% 4% 7% 5% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=374) 2014 (N=410) Muuta, mitä?
SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS UUDENMAAN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA 2014 - Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Uudenmaan alueella säästötoimien osalta olivat 1039 vastaajaa vuonna 2013 ja 865 vastaajaa vuonna 2014. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 34 % vastaajista (N=352), vuonna 2014 42 % (N=359). - Uudellamaalla lomautukset olivat lisääntyneet selvästi vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.
SÄÄSTÖTOIMET ALUEITTAIN 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%
SÄÄSTÖTOIMET ALUEITTAIN 2014 (LKM) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506
MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus
SÄÄSTÖTOIMET SEKTOREITTAIN UUDENMAAN ALUEELLA 450 400 417 350 300 250 200 150 100 50 0 63 172 44 30 10 18 2 1 0 2 0 0 0 3 0 2 1 0 5 4 0 4 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 114 Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Kunta tai kuntayhtymä (N=746) Yksityinen (N=54) Seurakunta (N=39) Valtio (N=4)