Hyvinvointia työstä
SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena Kaila-Kangas ja Kirsi Ahola 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Miksi tutkimme kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyyttä? Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu tule-kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyyden yleisyys Esim. WHO:n 17 eri maata koskeva raportti, joka perustuu 85 000 satunnaisotoksella valitun aikuisen haastatteluun. (Suomi ei ollut mukana) Suomessa ei aiheesta ole tehty tutkimuksia
Tausta Tuki- ja liikuntaelinten vaivat (tule) ja mielenterveyden häiriöt ovat kaksi suurinta kansanterveysongelmaa työikäisillä suomalaisilla. Vuonna 2009 ne aiheuttivat puolet Kansaneläkelaitoksen korvaamista pitkistä sairauslomista ja kaksi kolmasosaa uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Tausta tule-kivut Yleisin tule-vaiva on selkäkipu, jota on potee kuukausittain joka kolmas suomalainen (kuva 1) Tule-vaivojen taustalla on suhteellisen harvoin spesifi tule-sairaus. Selkäkipuisista alle 10 prosentille löydetään jokin kudosperäinen selitys kipuun Tule-kivut tai kliiniset tule-sairaudet eivät ole lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Kuva 1. Tule-kipujen yleisyys kuukausittain (Terveys 2000) Musculoskeletal disorders and diseases in Finland http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2007b25.pdf 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Tausta masennus- mitä se on? Masentuneisuus silloin kun se esiintyy ohimenevänä mielialan laskuna on luonnollinen reaktio erilaisiin pettymyksen, menetyksen tai saavuttamattomuuden kokemuksiin. Pidempään kestäessään masentuneisuus voi olla yksi oire sairaudesta, masennustilasta, jossa ihmisen toiminta- ja työkyky ja elämänlaatu ovat merkittävästi alentuneet. Masennustilan ydinoireita ovat: Matala mieliala hallitseva Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen vähentyminen Poikkeuksellinen väsymys Voi esiintyä myös unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, ruokahalun tai painon muutoksia, itseluottamuksen tai omanarvontunnon vähenemistä, itsesyytöksiä tai itsetuhoisia ajatuksia tai käytöstä (Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.) 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 7
Tausta - masennus Joka viides työssäkäyvä potee masentuneisuutta ja 6 %:lla on sairautena pidettävä masennustila. Myöskään masennus ei sinänsä ole yleistynyt, mutta siihen liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt. Potilasaineistoissa havaittiin, että kaksi kolmesta masennuksen takia hoitoon hakeutuvasta kärsi myös kivuista ja jopa joka toisella kipua potevalla on todettu myös masennusta, kroonista kipua potevista jopa 80 %:lla 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Kivun ja masennuksen yhteys? - Pitkään kestänyt kipu voi masentaa - Masennus edeltää kipujen ilmaantumista - Masennus voi pitkittää kipuprosessia - Kipu ja masennus esiintyvät yhdessä ilman syy-yhteyttä On mahdollista, että kivulla ja masennuksella on yhteisiä biologisia mekanismeja, esim. hermosolujen välittäjäaineet (serotoniini ja noradrenaliini) 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Kuva 2. Kivun ja masennuksen noidankehää kuvaava malli 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 10
Tutkimusraportin kysymykset Miten yleistä kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyys on suomalaisilla aikuisilla? Miten tämä yhteisesiintyvyys jakautuu sukupuolen, iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan? Miten kipuilu ja masentuneisuus yhdessä ja erikseen vaikuttavat koettuun työkykyyn, lääkärissäkäynteihin, sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.
Tutkimusraportin aineistot Koko Suomen väestöä edustavat aineistot Terveys 2000, johon liitetty tiedot Kelan korvaamista ns. pitkistä sairauslomista vuosilta 2000-2008 ja työkyvyttömyyseläkkeistä 2000-2009 (THL) Työ ja terveys -haastattelututkimus Vuosina 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009 (Työterveyslaitos) 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas
Menetelmät Mittarit: Tule-kipu: 30 päivän aikana koettu kipu, särky tai liikearkuus selässä, niskassa, hartiassa, olkapäässä, kyynärpäässä ranteissa, sormissa, lonkassa, polvessa, nilkassa tai jalkaterässä. Masentuneisuus: standardoitu 21-osioinen Beckin depressioasteikko (Beck ym. 1961) Raitasalon mukaan muokattuna (Raitasalo 1977). Kyseinen mittari kuvaa ajankohtaisia masennusoireita. 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 13
Menetelmät Tarkastelun kohteena: minkä tahansa tule-kivun esiintyminen yhdessä vähintään lievien masennusoireiden kanssa Suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja Tulokset ovat yleistettävissä koko Suomen väestöön ikärajauksen puitteissa Terveys 2000: 30 vuotta täyttäneet Työ ja Terveys haastattelu: 20 64-vuotiaat työssäkäyvät
Tulokset 30-vuotta täyttäneestä väestöstä 23 % koki sekä kipua että masentuneisuutta Naiset 27 % ja miehet 17 % Ilmiö lisääntyy voimakkaasti iän myötä 70-vuotta täyttäneistä miehistä jo 33 % ja naisista 46 % koki kipua ja masennusta yhtä aikaa. Työttömät 29 %, kokopäivätyölliset 14 % 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 15
Kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys työssäkäyvillä Työssäkäyvistä suomalaisista tule-kipua ja masentuneisuutta samanaikaisesti koki 10 % miehistä ja 19 % naisista Erityisen paljon yhteisesiintyvyyttä oli vähän koulutetuilla naisilla (26 %) Masennuksella ja kipualueiden lukumäärällä on voimakas yhteys
Kuva 3. Tule-kipu ja masentuneisuus työssäkäyvillä (T-2000) % Miehet 60 50 40 30 20 10 0 Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Naiset 30-39-vuotta 40-49 50-64 Molempia Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia
Kuva 4. Masentuneisuuden esiintyvyys (%) tulekipualueiden lukumäärän mukaan työssäkäyvillä (T-2000) Miehet Naiset 50 40 30 % 20 10 0 0 1 2 3 4+ 0 1 2 3 4+
Kuva 5.Yhteisesiintyvyys - muutoksia ajassa? (Työ ja Terveys haastattelut) 70 1997 2000 2003 2006 2009 60 50 40 % 30 20 10 0 Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia Tule-kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyydessä ei ole havaittavissa selkeitä muutoksia vuosien 1997 2009 välisenä aikana työväestössä
Yhteisesiintyys ja työkyky Työssäkäyvistä suomalaisista, joilla oli sekä tule -kipua että masentuneisuutta, 34 % arvioi työkykynsä alentuneeksi (T-2000) (antoivat enintään arvon 7 asteikolla 0 10). Vastaava osuus niistä, joilla ei ollut kipua eikä masentuneisuutta, oli 5 %. Miehet kokivat työkykynsä alentuneeksi naisia useammin riippumatta siitä esiintyikö kipua tai masentuneisuutta, mutta ero oli erityisen suuri kun näitä molempia esiintyi yhtäaikaa
Lääkärissäkäynnit 1997-2009 kipua ja masentuneisuutta potevilla oli lääkärissä käyntejä puolen vuoden aikana keskimäärin 2,9 kertaa kun keskimääräinen luku oli 1,7 Naiset kävivät lääkärissä miehiä useammin kivusta ja masennuksesta riippumatta koko tarkastelujakson ajan (Työ ja terveys haastattelu)
Pitkät sairauspoissaolot (>10 päivää) T-2000 tutkimukseen osallistuneista työssäkäyvistä 30 50-vuotiaista, n. 49% oli ns. pitkällä sairauslomalla 2002-2008 Vastaava osuus sekä tule-kipua että masentuneisuutta (v. 2000-2001) poteneista oli n. 50 % Keskimäärin 7 % oli ollut vähintään 100 päivää poissa ja kipua ja masentuneisuutta poteneista 24 % 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 22
Kuva 6. T-2000 tutkimukseen osallistuneiden 30-50- vuotiaiden pitkät sairauspoissaolot 2002-2008 80 70 60 50 Miehet Naiset Lkm. 40 30 20 10 0 Ei kipua tai masentuneisuutta Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia Kelan korvaamien sairauspoissaolopäivien lukumäärä keskimäärin
Työkyvyttömyyseläkkeet T-2000 tutkimukseen osallistuneista työssäkäyvistä 30 50-vuotiaista, 6 % sai työkyvyttömyyseläkkeen yhdeksän vuoden kuluessa. Vastaava osuus sekä tule-kipua että masentuneisuutta (v. 2000-2001) poteneista miehistä oli 17 % ja naisista 13 %
Kuva 7. T-2000 tutkimukseen osallistuneiden 30-50- vuotiaiden Työkyvyttömyyseläkkeet 2002-2009 Miehet Naiset 20 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 Ei kipua tai masentuneisuutta Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia
Yhteenveto ja pohdinta Kaikista kipua potevista joka kolmas kokee myös masentuneisuutta, työssäkäyvistä joka viides Masentuneista suurin osa kokee kipua Yhtä aikaa esiintyessään kipu ja masentuneisuus pidentävät sairauspoissaoloja ja lisäävät ennenaikaisen eläkkeen riskiä.
Yhteenveto ja pohdinta Naiset raportoivat kipua ja masennusta ja käyvät lääkärissä useammin kuin miehet Miehillä masentuneisuus kivun kanssa tai erikseen edelsi pitkiä sairauspoissaoloja useammin kuin naisilla Varsinkin ikääntyvän väestön tule-kipua hoidettaessa olisi huomioitava masentuneisuuden samanaikaisen esiintymisen suuri todennäköisyys.
Masennusmittari (www.toimia.fi) Masennus voidaan tunnistaa varsin luotettavasti kahden kysymyksen avulla: 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?
Raportin hakuohjeet http://www.ttl.fi Raportti löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Suomeksi, pääsivulta seuraavaksi valitse: Verkkokirjat Särkyä ja alakuloa =>linkki myös käännöksiin Ruotsiksi: Värk och nedstämdhet Englanniksi: Ache and melancholy
Lisää tietoa Ahola K. Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos, Helsinki 2011. Hakanen J ym. Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos, Helsinki 2009. Miranda H. Tule-vaivat ja mielenterveys. Kirjassa: Kantavat rakenteet, näkökulmia tuleterveyteen. Kansainvälinen tulesvuosikymmen 2000-2010. Suomen reumaliitto ry. Otavan kirjapaino oy, Helsinki 2010. Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.
Lisää tietoa Verkossa: www.ttl.fi/tuetyokykya www.ttl.fi/masennuksenhoito www.ttl.fi/aihealueet/tuki- ja liikuntaelinten terveys
Kiitos! 13.4.2012 Leena Kaila-Kangas 32