Suunnitelma ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä 2015-2017

Suunnitelma ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä 2015-2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.4.2015

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden toiminta-ajatus... 3 3. Toimintaympäristön lähtökohdat... 3 4. Palvelurakenteen nykytila ja tavoitteet... 6 5. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisen periaatteet... 9 6. Vanhusten palveluiden järjestämisen suunnitelma... 10 6.1 Palveluohjaus ja tukipalvelut... 10 6.2. Omaishoito... 12 6.3. Kotihoito... 12 6.4. Senioriasuminen... 13 6.5. Tehostettu palveluasuminen... 13 6.6. Laitosasuminen... 14 6.7 Kuntoutuminen... 14 6.8 Vanhusneuvosto... 15 6.9 Vapaaehtoistoiminta... 15 7. Suunnitelman arviointi ja toiminnan kehittäminen... 15 2

1. Johdanto Vanhuspalvelulain mukainen vanhuspoliittinen ohjelma ja strategia laaditaan vanhusneuvoston, kunnan viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien toimesta. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen ikäpoliittinen strategia, jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategiset linjaukset sisällytetään kuntastrategiaan ja muihin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmiin. Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Tämä edellyttää hyvinvoinnin näkökohtien ottamista huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hyvinvointiin vaikuttavat arkiympäristöt, esimerkiksi kodit, asuma-alueet, liikenne ja vapaa-ajan toiminnat, sosiaalinen verkosto, yhteenkuuluvuuden tunne ja huolenpito sekä elämänhallintataidot. Terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää. 2. Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden toiminta-ajatus Toiminnan peruslähtökohtana on tarjota lakisääteiset palvelut vanhusväestölle molemmilla kotimaisilla kielillä. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluja. Strategian mukaan kotiin järjestettävät palvelut annetaan palvelujen tarpeessa olevalle vanhukselle kriteerien mukaisesti. Palvelu- ja laitosasumiseen sijoitukset tehdään sote-lautakunnassa hyväksyttyjen kriteerien mukaan vanhuksen kokonaistilanne huomioiden. Tavoitteena on, että vanhus voi asua omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti on mahdollista taloudelliset ja henkilöstöresurssit huomioiden. Ikäihmisten hoidon porrastuksen myötä tavoitteena on oikea ja asianmukainen hoito- ja palvelu koko ikäihmisten hoitoketjussa. 3. Toimintaympäristön lähtökohdat Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden toiminnan suunnittelussa pohjana ovat valtakunnalliset suositukset, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2013), Kokkolan kaupungin strategia ja THL:n ja ARA:n tavoitteet asumismuodoista. Vanhuspalvelustrategia on ketterä strategia, jossa ennakoidaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Merkittävimmät toimintaympäristön muutokset lähitulevaisuudessa tulevat olemaan vanhuspalvelulain velvoitteiden toimeenpano ja seuranta, vanhusten määrän kasvu, talouden rajallisuus ja henkilöstön saatavuus. Nämä asettavat palvelujen järjestämisen ja tarpeiden suhteen kunnan ja vanhuspalvelujen toimijat mittavan haasteen eteen. Suunnittelussa on otettu erillisinä huomioon Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden erityispiirteet, vanhusväestön määrän kehitys ja tiedossa olevat talouden muutokset. Yksi merkittävä lainsäädännön muutos koskee asiakasmaksuasetusta, jonka oletettava voimaan astumisvuosi on 2016. Jos asiakasmaksuasetuksen ensimmäinen lausuntokierroksella 2014 ollut versio hyväksytään, aiheutuu siitä noin 2,8 milj :n asiakasmaksutuottojen alenema vuosittain. Kokkolalaisten vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2025. Palvelujen kehittäminen on käynnissä vanhuspalveluiden kaikilla osa-alueilla. Kehittämistyön tavoitteena on pystyä järjestämään palvelut kaikille niitä tarvitseville, vaikka talouden raamit ovat erittäin tiukat. 3

v.2011 v.2013 v.2015 v.2020 v.2025 Yli 65 8322 9146 9863 11205 12125 Yli 75 3739 3937 4155 4926 6506 Taulukko 1. Kokkolalaisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan (Väestörekisterikeskus 2013) Kuntatalous 2008-2025 Kokkola 350 300 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 250 M. 200 150 100 50 0 2 009 2010 2015 2020 2025 Vanhusten hoito 36 38 48 62 89 Erikoissairaanhoito 48 48 57 66 77 Perusterveydenhuolto, avo 20 20 22 24 27 Perusopetus ja lukio 40 41 46 53 61 Päivähoito ja esiopetus 21 23 26 29 31 Muut tehtävät 22 23 26 29 32 Kunnallisvero 125 115 128 143 160 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteissa mukana 2 % inflaation vaikutus Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2 008 2 010 2 015 2 020 2 025 Kunn.vero kattaa 67 % 59 % 57 % 54 % 50 % Toimintakate M -186,7-193,1-224,4-263,2-316,8 Vuosikate M 23,3 7,7 12,7 10,9 1,6 Vuosikate /asukas 507 167 265 221 32 Kokkolassa vanhusten määrän kasvaessa myös palvelujen tarve kasvaa ja tästä aiheutuu yllä olevan taulukon mukaisesti taloudellisia paineita. Tällä hetkellä palvelurakenne on optimaalinen suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kokkolassa on resursoitu ennaltaehkäisevään toimintaan kohtuullisesti, mutta edelleen on tarvetta lisätä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin tasoa kohentavia toimenpiteitä. Vanhuksen omat voimavarat huomioiva palvelujen järjestäminen on tärkeää. Kuntoutumisen edellytykset tulee kartoittaa ja kuntoutussuunnitelmien mukaista hoitotyön ja palvelun toteutumista tulee arvioida. Kuntoutuminen nähdään vanhuksen kaikkia toimintoja tukevana mahdollisuutena. Palvelut kohdennetaan vanhuksen tarpeiden mukaisesti ja ne voivat muuttua joko kevyempään tai raskaampaan suuntaan riippuen vanhuksen toimintakyvyn kehityksestä. 4

Kruunupyyssä vanhusten määrän kasvu on maltillista. Toisaalta Kruunupyyssä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on selkeästi alle kansallisen tason, mutta yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kokonaisväestöstä on selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. v.2011 v.2013 v.2015 v.2020 v.2025 Yli 65 1422 1505 1562 1672 1740 Yli 75 734 732 713 778 955 Taulukko 2. Kruunupyyläisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan (Väestörekisterikeskus 2013) Kruunupyyn palvelurakenteen osalta pyritään saavuttamaan valtakunnalliset tavoitteet. Painopistettä tullaan siirtämään laitosasumisesta tehostettuun palveluasumiseen ja kotiin järjestettäviin palveluihin. Kruunupyyn kunnan maantieteellinen rakenne huomioiden on kuitenkin syytä tiedostaa kotihoidon toimintaa suunniteltaessa: 2 tuntia kotihoidon hoitotyötä asiakkaan kotona on kustannuksiltaan samaa tasoa kuin tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus kunnan omassa yksikössä. Kruunupyyssä on jo selkeät vanhusten asumiskeskittymät, joihin kunnan ja yhdistysten yhteistyöllä 5

ja uudenlaisella kumppanuudella voidaan järjestää vanhusten tarvitsemat palvelut tarkoituksenmukaisesti. 4. Palvelurakenteen nykytila ja tavoitteet Vanhusväestön palvelut annetaan pääasiassa vanhuspalvelulain nojalla. Tukipalvelut, kotihoidosta annettava palvelu ja laitosasumisen sijoitukset perustuvat hyväksyttyihin kriteereihin ja vanhuksen palvelujen tarpeeseen. Tavoitteena on, että vanhus voi asua turvallisessa ja esteettömässä omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa vanhuspalveluiden yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan. Vanhuksen kuntoutuessa hänellä tulee olla mahdollisuus siirtyä ns. kevyempien palveluiden piiriin. Vanhuspalveluiden toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä kansallisiin omaishoidon kehittämisohjelmaan, ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan sekä kansalliseen muistiohjelmaan. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut tulee sovittaa määrältään ja sisällöltään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). Kokkolassa ja Kruunupyyssä vanhuspalvelulain mukaisten palvelujen järjestämiseen varataan riittävät resurssit. Vanhuspalvelut, Kokkolan kaupunki Kotona asuvat kokkolalaiset ja kruunupyyläiset ikäihmiset Toimintakyky mahdollistaa kotona asumisen Painopiste ikäihmisen omalla osallistumisella ja palvelumuotoilulla Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuetaan erilaisilla osallistavilla ja kuntouttavilla interventioilla Toimintakyvyn arviointi erittäin keskeistä (RAI) Laaja-alainen yhteistyö perheen, lähiverkoston ja kotihoidon kanssa Tukipalvelut ja palveluohjaus Kotihoito Kotona asuvat kokkolalaiset ja kruunupyyläiset ikäihmiset Toimintakyky mahdollistaa kotona asumisen RAI- arvioinnit kuntouttavan hoitotyön tukena Kotihoidolla kuntouttavat, hoidolliset työtehtävät kotona asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi Laaja-alainen yhteistyö tukipalveluiden kanssa Tarve ympärivuorokautiseen hoitoon ja huolenpitoon Toimintakyky heikentynyt niin, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista RAI- arvioinnit kuntouttavan hoitotyön tukena Palvelu- ja laitosasuminen Ikäihmisten hoidon porrastuksen tavoitteena on asianmukainen hoito ja palvelu ikäihmisten prosessikuvausten mukaisissa hoitoketjuissa. Henkilöstön määrän tulee olla valtakunnallisten mitoitussuositusten ja AVI:n määräysten mukainen. Henkilöstömitoituksessa huomioidaan asiakkaiden hoitoisuus ja hoidon tarve sekä asiakaslähtöinen palveluiden räätälöinti kaikissa vanhusten palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnissa, palvelujen suunnittelussa ja muotoilussa lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja hyödyntäminen. kuntoutuksen ennakointityöhön ja palveluohjaukseen osoitetaan resurssia sekä Kokkolan että Kruunupyyn vanhuspalveluissa. Ennakointityön ja kuntoutuksen tärkeimpänä tavoitteena on tukea asiakkaan olemassa olevia voimavaroja, toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Vuoden 6

2015 aikana tullaan erityisesti kiinnittämään huomioita turvalliseen asumisympäristöön sekä hyvään ja riittävään ravitsemukseen. Lisäksi asiakasosallisuus, tiimityö, moniammatillinen tiimityö sekä sairaanhoidollinen ja vanhusten hoitotyön osaaminen ovat toiminnan kehittämisen ja vahvistamisen painopistealueita. Sähköisten lomakkeiden käyttöönotto (esim. hakemukset palveluiden piiriin) Oma ja ostopalvelujen valvonta suunnitellaan ja tehdään omavalvonta -ohjeen ja Valviran vuosittain laatiman valvontaohjelman mukaan. Normaaliajan häiriötilanteisiin varaudutaan tekemällä riskiarviot ja analyysit todennäköisimmistä uhista, joista laaditaan konkreettiset, tilannekohtaiset toimenpidekortit. Esimiehet ja henkilökunta koulutetaan sosiaalitoimen valmiussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että vanhuspalveluiden henkilöstö suorittaa turvakortti- koulutuksen, joka sisältää ensiapu-, alkusammutus- ja poistumisharjoitusosiot. Laatutyötä jatketaan suunnitelman mukaan tavoitteena toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen ja laaduntunnustuksen ylläpitäminen. Ulkoinen auditointi on kesäkuussa 2015, sisäiset auditoinnit toteutetaan soten suunnitelman mukaan. Yksiköt laativat kehittämissuunnitelmat itsearviointien, johdon katselmusten, asiakaspalautteiden sekä auditointien palautteiden perusteella. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä liikunta-, terveys-, teknisen- ja ruokahuollon palveluiden kanssa. Voimaa vanhuuteen hanketta seuranneessa työryhmässä kehitetään edelleen jo jalkautettuja, hankkeen aikana kehitettyjä käytäntöjä ja toimintamalleja (mm. Vertaisveturit, Kunnon hoitajat, kuntosali-, ulkoilu- ja kävelyryhmät ). Työryhmä kartoittaa myös uusia kohderyhmiä ja pyrkii innovoimaan ja kehittämään ikäihmisten toimintakyvyn eri osa-alueita tukevia toimintamuotoja. Pohjois-Suomen Kastealueen SenioriKaste- hanke on alkanut 5/2014. Hanke jatkuu lokakuuhun 2016. Kokkolan kaupunki hallinnoi koko hanketta. SenioriKaste -hankkeen tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja, jotka tukevat erityisesti ikääntyvien kotona asumista. Hankkeessa on kolme toimintalinjaa, joita kehittämistyöhön osallistuvat alueet painottavat toiminnassaan alueellisten tarpeiden perusteella. Toimintalinjat ovat: 1. Kotona asumisen tukeminen 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen Keski-Pohjanmaan osakokonaisuuden osalta hanke on käynnistynyt ja toimintojen kehittäminen on saatu jo lyhyessä ajassa hyvään vauhtiin. Hankkeen toimijat, kolmannen sektorin edustajat, vanhuspalveluiden, liikuntatoimen, kulttuuritoimen ja terveyspalveluiden henkilöstö ja johto ovat verkostoituneet ja aloittaneet konkreettisen työn. Tavoitteena on mm. perhehoidon ja sijaishoitajamallin kehittäminen, kuntoutussuunnitelmien tarkentaminen, kuntouttavan osaamisen kohdentaminen ja arjen sisältöjen monipuolistaminen. Tavoitteet Kokkolassa: kotona asuu 91,5 %, säännöllistä kotihoitoa saa 13 %, tehostetussa palveluasumisessa on 7,5 % ja laitosasumisessa 1,0 % yli 75-vuotiaista. Kruunupyyssä: Kotona asuu 89 %, säännöllistä kotihoitoa saa 12 %, tehostetussa palveluasumisessa on 7 % ja laitosasumisessa 4 % yli 75-vuotiaista. Oma ja ostopalvelujen valvonta tehdään Valviran määräysten mukaan. Palveluohjaus ja tukipalvelut 80 vuotta täyttäneille henkilöille tehdään ennakoiva kotikäynti EHKO:n kriteerien mukaan. Palvelupäätösten teon uudelleenorganisoiminen SAS-työryhmässä tehdään kaikki asumispalvelujen sijoituspäätökset toimintakykyarvion ja palvelun tarpeen arvioinnin perusteella. 7

tukipalvelujen kriteerien mukaisen kohdentumisen arviointi; mittariston kehittäminen hyödyntäen vanhuspalvelulain kehittämishankkeiden tuloksia omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestämisen vaihtoehtojen (esim. perhehoito ja sijaishoitaja-järjestelmä) kartoittaminen; SenioriKasteen työryhmä mukana suunnittelutyössä Omaishoidontuen maksatusjärjestelmän arviointi ja mahdollinen uudelleenorganisointi päivätoiminnan toimintamallin kehittäminen ja toiminnan laajentaminen liittyneiden kuntien alueelle. Laajentuva toiminta organisoidaan kotihoidon optimoinnin, mobiilityöskentelyn tuloksena saadusta resurssisäästöstä Palveluohjauksen ja tukipalveluiden tavoitteena on vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen arviointi ja mahdollistaminen moniammatillisesti Kotihoito resurssien määrän ja kohdentumisen seurantaa jatketaan: välittömän työajan osuuden tavoite lh/ph/kh 70 % ja sh/th 50 % kotihoidon optimointi-ohjelman kehittäminen ja tehostaminen, mobiilityöskentelyn laajentaminen ja tehostaminen. Kotihoidon sairaanhoitajille Effican ja RAI:n tablettisovelluksen käyttöönotto. Optimoinnin ja mobiilityöskentelyn tavoitteena on vastata asiakkaiden tarpeisiin ilman henkilöstölisäyksiä sähkölukon integroiminen kotihoidon mobiilisovellukseen; osallistuminen pilottihankkeeseen asumisturvallisuutta kartoitetaan IKINÄ- toimintamalli-lomakkeen mukaisesti (THL) yhteistyössä SenioriKaste -hankkeen Turvallisesti kotona - työryhmän kanssa Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti Senioriasuminen Kuusikummun toiminnan profilointi ja kuntoutusyksikön perustaminen Tavoitteena on, että senioriasuminen on STM:n ja THL:n linjaama yksiportainen asumismuoto Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti. Yhteisöllisyyden ja asiakasosallisuuden vahvistaminen. Tehostettu palveluasuminen asiakasosallisuuden vahvistaminen sairaanhoidollisen ja voimavaralähtöisen kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen Sandbacka vårdcenterin remontti jatkuu suunnitelman mukaisesti ostopalvelupaikkojen lisäys tarpeen mukaan Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti Laitosasuminen Honkaharjussa laitosasumisen yksikkö Toivontuvan muutos tehostettuun palveluasumiseen ja Poutapilven muutos laitosasumiseksi (Ventus 1) 1.1.2015 alkaen Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti, tavoitteena vanhuksen asuminen ja hoito sekä kuntoutus ns. kevyemmässä asumisyksikössä tai vanhuksen omassa kodissa Seniori-Kaste-hankkeen myötä toiminnan kehittäminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä pyritään saavuttamaan valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet vanhusten eri palvelumuodoissa. Lähtökohtana on kuitenkin huomioitava myös kunnan olosuhteet ja maantieteellinen rakenne, että palvelujen tuottaminen olisi tarkoituksenmukaista vanhusten ja kunnan taloudellisten ja henkilöstöresurssien näkökulmista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tavoitteet ja vuodesta 2012 alkaen tilanne suhteessa vuoden 2015 tavoitteisiin. Taulukoiden 8

luvuista on poistettu 65-74-vuotiaat, vaikka heidän palvelut järjestetään vanhuspalveluiden toimesta. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Palvelu/ asumismuoto Tavoite 2017 Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Tilanne 8/2014 Tavoite 2017 Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Tilanne 8/2014 Kotona asuvia 92 % 89,8 % 90,8 % 91,3 % 91 % 84,4 % 88,3 % 88,2 % Omaishoidontuen 5-6 % 4,1 % 5,0 % 4,5 % 5-6 % 7,2 % 6,5 % 4,5 % saajia Säännöllinen 12 % 12,5 % 12,4 % 11,9 % 12 % 16,7 % 11,0 % 12,2 % kotihoito Palveluasuminen - Tehostettu 7,0 % 8,5 % 7,9 % 7,5 % 7 % 6,0 % 5,3 % 7,6 % palveluasuminen Laitosasuminen 1,0 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 2 % 9,6 % 6,4 % 4,2 % Yli 75-vuotiaita, väestöennusteen mukaan 3937 4058 732 721 Erityisesti on suunnittelussa otettava huomioon keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaoireyhtymää sairastavien määrän kasvu. Seuraavien vuosien aikana heidän määrä lisääntyy ollen vuonna 2015 noin 1010 henkilöä ja vuonna 2020 1250 henkilöä. THL:n ohjeen ja muistisairauksien käypähoitosuositusten mukaan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa on kesimäärin 20 % kyseistä sairautta potevista henkilöistä. Muistisairauksia osoittava indeksi on Kokkolassa yli 120, joka on viidenneksen suurempi kuin maan keskiarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 ympärivuorokautisen hoidon piirissä ko. henkilöitä on 202 ja vuonna 2020 heitä on vähintään 240 henkilöä. Lisäksi ennusteiden mukaan monisairaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti ja he tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Kruunupyyn osalta muistisairaille on riittävä määrä tehostettua palvelusumista suhteessa tarpeisiin tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ja THL:n tavoitteisiin suhteutettuna. Kruunupyyn vanhustenpalveluiden palvelurakenne ylittää sekä valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi että STM:n laatusuosituksen. Kruunupyyn vanhuspalveluissa on jo aloitettu palvelurakennemuutos. Erityisesti laitoshoidon ja ympärivuorokautisten asumispalveluiden keventäminen voisi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä. 5. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisen periaatteet Toiminnan peruslähtökohtana on tarjota lakisääteiset palvelut vanhusseläkeiän saavuttaneille. Vanhusväestön palvelut annetaan pääasiassa vanhuspalvelulain nojalla. Strategian mukaan kotihoidosta annettava palvelu ja laitos- ja palveluasumisen sijoitukset perustuvat hyväksyttyihin kriteereihin. Tavoitteena on, että vanhus voi asua omassa kodissaan kotihoidon ja tukipalveluiden turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa vanhuspalveluiden yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jossa huomioidaan kuntoutumisen edellytykset. Vanhuspalveluiden toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Vanhusten palveluiden kehittämistyö pohjautuu Kokkolan kaupungin strategiaan, joka vahvistetaan valtuustokausittain. Lähtökohtana on vanhusväestön palvelujen tarpeet ja niihin vastaaminen tarkoituksenmukaisesti. Taloudellisten resurssien rajallisuus ja koulutetun henkilöstön 9

saatavuusongelmat huomioidaan palveluja kehitettäessä siten, että vanhuksen palvelujen tarve ja henkilöstön kompetenssi kohtaavat optimaalisesti. Vanhuspalveluilla on Labquality Oy:n myöntämä SHQS-laaduntunnustus toiminnastaan. Ulkoinen auditointi on merkittävä tekijä toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Vanhuspalveluiden toiminnan ja palvelujen kehittäminen pohjautuvat ulkoisen auditoinnin lisäksi sisäisiin auditointeihin, asiakaskyselyihin, asiakaspalautteisiin, henkilöstökyselyihin, lainsäädännön muutoksiin, laatusuosituksiin, riskien arviointiin. 6. Vanhusten palveluiden järjestämisen suunnitelma 6.1 Palveluohjaus ja tukipalvelut Tukipalveluiden ja palveluohjauksen painopistealueet kohdistuvat selkeästi moniammatilliseen yhteistyöhön ikäihmisen, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen avulla ennakoidaan, arvioidaan sekä selvitellään erilaisia vaihtoehtoja kotona asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Palvelut pyritään keskittämään, koordinoimaan ja hallinnoimaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja sujuvasti. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen keskeinen tehtävä on omalta osaltaan keskittyä ikäihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kontaktien ylläpitämiseen sekä verkostoihin kodin ulkopuolella Päätavoitteena on turvallisen kotiasumisen mahdollistaminen tukipalveluiden keinoin, kotihoidon tukeminen sekä palvelu- ja laitosasumiseen siirtymisen pitkittäminen. Omaishoitajuuden tukeminen on merkittävä osa tukipalveluita ja palveluohjausta. Palveluohjaajat huolehtivat asiantuntijapalveluina ilmaisten kotikäyntien muodossa ikäihmisten tukipalveluiden palvelumuotoilusta ja palveluiden räätälöinnistä. Toiminnan perustana ja lähtökohtana on palveluntarpeen arvioinnista (RAI) saatava tieto sekä asiakkaaseen kohdistuvat yksilölliset toimet kotonasumisen tukemiseksi (palvelumuotoilu). Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden tukipalvelut jaetaan toiminnallisesti kahteen osaan: yksittäisiin tukipalveluihin sekä kotihoidon palveluohjauskeskukseen. Kokkolan kaupungin tukipalvelut Omistaja: Mallintaja Viimeksi päivitetty Hyväksymis-pvm Versio Saarinen Hanna Kero-Järvilä Marjo 26.11.2013 Aputyömies Asunnon muutostyöt Ateriapalvelu Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Henkilökohtaiset taloudelliset tuet ja etuudet Intervalli Jumpparyhmät Kauppakassi Kokoontumistila Kuljetuspalvelu päivätoiminnan asiakkaille Kuljetuspalvelu SHL/VPL Kuntosali Kylvetyspalvelu Lieden turvakatkasija Lumiseteli Muistitiimi Omaishoidontuki Palvelutarve kartoituskäynnit Päivätoiminta Turvapuhelin Veteraanipalvelu 10

Kokkolan kaupungin vanhuspalveluissa tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidontuki edesauttavat vanhusten kotona selviytymistä. Lähtökohtana kaikissa palveluissa on tukea vanhuksen terveyttä, toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä. Kokkolassa ja Kruunupyyssä toiminnan lähtökohtana on, että vanhusta tuetaan kotona asumisessa ensisijaisesti tukipalveluilla. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut tulee sovittaa määrältään ja sisällöltään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) on asetettu nimenomaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn, terveyden ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut Kokkola Koko maa 2005 7,8 12,9 2006 8,6 12,7 2007 8,5 13,1 2008 8,6 13,1 2009 5,3 12,8 2010 12,1 12,4 2011 13,1 12,1 2012 12,1 11,4 2013 30,2 11,4 Kruunupyy Koko maa 2005 23,2 12,9 2006 21,6 12,7 2007 23,4 13,1 2008 22,8 13,1 2009 19,1 12,8 2010 19,0 12,4 2011 30,3 12,1 2012 14,2 11,4 2013 30,0 11,4 11

6.2. Omaishoito Kokkolan kaupunki mahdollistaa kotona asumista omaishoidon tuella. Kriteerien mukaan omaishoitajalle myönnetään omaishoidontuen palkkio, omaishoidettavalle järjestetään intervallihoitoa, tukipalveluja ja kotihoidon palvelua kotona tapahtuvan hoitotyön tueksi. Kuntoutusta tullaan vahvistamaan: pääpainopistealueina kuntoutussuunnitelmien monammatillinen arviointi intervallijakson aikana sekä asiakkaan kotona. Turvallisen ja esteettömän kotiympäristön arviointi tehdään kaikille omaishoidontuen asiakkaille. Vaiho (intervalliyksikkö) ja päivätoiminnat: roolien ja toiminnan tavoitteiden vahvistaminen. Päivätoiminnan käynnistäminen ja toiminnan kehittäminen vastaamaan koko kaupungin alueen omaishoitajien ja hoidettavien tarvetta. Päivätoiminnan roolin vahvistuminen kotihoidon tukemisessa. Hoidettavien ja omaishoitajien määrän lisääntyminen vastaamaan valtakunnallisia tavoitteita (5-6 % yli 75-vuotiaista on omaishoidontuen piirissä). Tavoitteena on, että omaishoidon asiakkailla on nimetty vastuuhenkilö (sairaanhoitaja) kotihoidossa arjen tukemisessa ja - järjestelyissä: tarvittaessa omaishoitaja saa nopeasti yhteyden kotihoitoon nimettyyn omahoitajaan. Perhehoito-mallia kehitetään osaksi omaishoidon tukea SenioriKastehankkeen aikana. Sijaishoitaja- järjestelmän kehittäminen on aloitettu ja tavoitteena mallin työstäminen vakiintuneeksi palvelumuodoksi vuoden 2016 aikana. Sijaishoitajamalliin tullaan laatimaan erilliset kriteerit vuoden 2015 aikana. Sekä perhehoidon että sijaishoidon tavoitteena on monipuolistaa vanhusten palveluita. Omaishoitajien tukemiseksi kehitetään oppilaitosyhteistyötä omaishoitajien kotona tehtäviin terveystarkastuksiin liittyen. Keväällä 2014 on tehty ensimmäiset omaishoitajien terveystarkastukset terveydenhoitajaopiskelijoiden toimesta. Toimintaa jatketaan, kehitetään ja muodostetaan toimintamalli. Oppilaitosyhteistyönä on tehty omaishoitoon liittyviä opinnäytetöitä ja niitä tullaan edelleen tekemään siten, että saadaan tutkimustietoa toiminnan kehittämiseksi asiakaslähtöiseksi. Yhteistyötä jatketaan Omaiset ja Läheiset ry: n kanssa. 6.3. Kotihoito Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa laadukasta, asiakaslähtöistä, monipuolista ja turvallista hoitoa ja hoivaa kotihoidon kriteerien mukaisesti yhdessä asiakkaan, omaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Hoidon toteutuksessa käytetään asiakkaan omatoimisuutta tukevaa kuntouttavaa työotetta, jonka avulla henkilökunta kannustaa asiakasta selviämään mahdollisimman omatoimisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Jokaisella asiakkaalla on toimintakykyä tukeva hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kotihoidon sairaanhoidolliset palvelut järjestetään 24/7 kaikkina viikonpäivinä. Palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon se, että 2 tuntia kotihoitoa päivittäin vastaa samaa kustannustasoa kuin tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus. Tilapäinen palveluntarve voi olla syynä siihen, että kotihoitoa järjestetään enemmän kuin 2 tuntia/vrk. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi sairaalasta kotiutuminen tai sairauden aiheuttama voinnin heikkeneminen tai sairaudesta toipuminen. Vuoden 2015 aikana kotihoitoon perustetaan kotiuttamistiimi, joka kootaan nykyisestä henkilöstöstä. Kotiuttamistiimin hoitotyössä painottuu kuntoutuminen, jota tehdään intensiivisesti vanhuksen voimavarat ja asumisympäristö huomioiden. 12

Kotihoidon toiminnan kehittäminen optimoinnin avulla on yksi keskeisimmistä tehtävistä palvelurakenteita uudistettaessa. Optimoinnilla eli toiminnanohjausjärjestelmällä tavoitteena on lisätä välittömän asiakastyöajan osuutta kotihoidon hoitajien asiakastyössä nykyisestä 40 60% -> 75 %. Toiminnanohjausjärjestelmä pitää sisällään reaaliaikaisen sähköisen kirjaamisen potilastietojärjestelmään joko tabletilla tai mobiililaitteella. Valtakunnallinen tavoite on, että säännöllisen kotihoidon asiakkaita tulisi olla 14 % yli 75-vuotiaista. Kokkolan osalta optimaalinen tavoite on 12 13 %, koska tukipalveluiden kohdentamisella ja kuntoutumismahdollisuuksien järjestämisellä on saatu hyviä tuloksia vanhusten toimintakyvyn tukemisessa ja kohentamisessa. Tämän vuoksi säännöllisen kotihoidon tarve siirtyy myöhemmäksi. 6.4. Senioriasuminen Kokkolassa on Kuusikummun palvelutalo, jonka toimintaa on kehitetty senioriasumismuotoiseksi. Toimintaa kehitetään edelleen tavoitteena asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ennaltaehkäisevillä toimilla. Toimintalinjoja ovat yhteisöllisyyden lisääminen, hoitohenkilöstön moniammatillisuuden varmistaminen ja asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen, jolloin voidaan luoda turvalliset asumisolosuhteet vanhuksille. Tulevaisuudessa senioriasumisessa voi asua vanhuksia, joiden toimintakyky vaihtelee. Vanhuksen tarvitsemat palvelut räätälöidään tarpeen mukaan vastaamaan toimintakykyä. Senioriasumisen toiminnan lähtökohta on THL:n ja STM:n linjaama tavoite, että vanhuksen ei tarvitse muuttaa yksiköstä toiseen saadakseen tarvitsemansa palvelun, vaan palvelu järjestetään siihen paikkaan, jossa vanhus asuu. Senioriasumisessa korostuu yhteisöllisyys, vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja osallisuuden vahvistaminen. Senioriasumisen tavoitteena on luoda ikääntyville elämisen ja asumisen malli, joka perustuu yksilöllisyyteen ja edistää heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Asumismuodossa yhdistyy oman kodin rauha ja mahdollisuus yhteistoimintaan ja seurusteluun toisten kanssa. Esimerkiksi päivittäinen ruokailu ja ruoanvalmistus muodostavat keskeisen osan yhteisön toiminnasta. Vanhuksia rohkaistaan naapuriapuun ja kannustetaan ajatteluun oma taloyhtiön porukka -> yhteiset tehtävät vuorollaan. 6.5. Tehostettu palveluasuminen Jos kotona asumista tukevat palvelut eivät enää takaa turvallista asumista ja asiakkaalla on todettu palvelutarve ympärivuorokautiselle hoidolle ja huolenpidolle, järjestetään asuminen ja hoito tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tehostetussa palveluasumisessa on tavoitteena turvata kodinomainen ja yksilöllinen asuminen. Palvelun lähtökohtana voimavarakeskeinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jolla tuetaan tai parannetaan vanhuksen toimintakykyä ja osallisuutta. Tavoitteena on, että 7-7,5 % yli 75-vuotiaista on tehostetun palveluasumisen piirissä. Vanhusten määrän kasvaessa tulee laskennallinen tehostetun palveluasumisen paikkojen tarve olemaan 465 paikkaa vuoteen 2020. Laskelmassa on otettu huomioon, että kotona asuu yli 75- vuotiaista 91,5 %. Lisäksi laskelmassa on huomioitu 65 74-vuotiaden paikkatarve Kokkolan väestön korkean dementiaindeksin perusteella. Paikkamäärä kunnan oma toiminta: Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee olla 260 paikkaa. Laskelmaan sisältyvät muutokset vuoteen 2016 mennessä. Paikkamäärä ostopalvelut: 13

Kokkolan kaupunki on kilpailuttanut tehostettua palveluasumista vuonna 2013 puitesopimusmallin mukaisesti. Paikkojen tarve on 205 paikkaa. 6.6. Laitosasuminen Laitosasuminen on tarkoitettu vanhuksille, joiden terveydentila on epävakaa, kunto heikentynyt ja fyysinen toimintakyky alentunut. Toimintakyvyn vaje on pitkäaikainen ja vanhus tarvitsee yhden tai kahden hoitajan avut kaikissa toimissa. Laitosasumisessa kuten kaikissa vanhusten palveluissa asiakkaalle laaditaan moniammatillisesti yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat ja niiden tukeminen. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaita kokkolalaisia asuu laitosasumisessa noin 1-1,5 %. Asiakkaalla on oltava kuntoutumisen jälkeen mahdollisuus palata omaan kotiin kotihoidon ja tukipalvelujen turvin tai ns. kevyempään asumismuotoon (tehostettu palveluasuminen tai senioriasuminen). Paikkamäärä yhteensä 48 paikkaa. 6.7 Kuntoutuminen Vanhuspalveluiden henkilöstö on saanut kunnonhoitajakoulutuksen, jonka tarkoituksena on lisätä henkilöstön voimavaralähtöisen kuntoutuksen osaamista. Jokaisella asiakkaalla on hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä vanhuksen, omaisen ja moniammatillisen tiimin kanssa. RAI-mittaristoa hyödyntämällä tunnistetaan kuntoutumisen mahdollisuus kokonaisvaltaisesti. Kuntoutuminen nähdään vanhuspalveluissa laajana kokonaisuutena, joka sisältää ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Vanhuspalveluihin perustetaan moniammatillinen kuntoutumisyksikkö, joka tarjoaa ja tuottaa kuntoutuspalveluita. Yksikön tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja parantaminen niille kotona asuville ikäihmisille, joiden kohdalla on riski palvelu- ja laitosasumiseen siirtymiselle. Keskeisiä yhteistyökumppaneita kuntoutumisyksikölle ovat geriatrinen osaamiskeskus, liikuntatoimi, kulttuuritoimi, terveyspalvelut, laitos- ja palveluasumisen yksiköt sekä tukipalvelut ja kotihoito. Ikäihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä voivat käyttää Honkaharjun toimintakeskuksen ja Kuusikummun palvelutalon kuntosaleja. Toiminta on ohjattua ja ryhmille on hakuaika keväisin ja syksyisin. Ikäihmisten liikuntaan ja aktiivisuuteen panostetaan kautta linjan ja yli hallintorajojen. Vanhuspalveluiden kuntoutumisen peruslähtökohtana olevia osatekijöitä korostetaan myös kotona asuville ikäihmisille. Ulkoiluystävä- koulutuksessa liikuntapalvelut kouluttavat vapaaehtoisia ulkoiluttajia ja vanhuspalvelut puolestaan kustantavat koulutuksessa käytettävät materiaalit, koulutuksessa on ollut noin 60 hlöä joista suurin osa toimii aktiivisesti. Liikuntaryhmäopas (tarkoitettu yli 75- vuotiaille, lähetetään kuntalaisille kotiin) puolestaan pitää sisällään monenlaista aktiviteettia ja liikuntaharrastemahdollisuutta. Ikäihmisille on tarjolla myös runsaasti yhteisiä ulkoilutapahtumia ja tilaisuuksia. Honkaharjun toimintakeskuksessa tarjotaan ikäihmisille liikuntaneuvontaa kerran viikossa. Liikuntaneuvontaa on terveydenhuollon ammattilaisen tekemän lähetteen kautta mahdollista saada myös tarvittaessa terveyskeskuksesta. Kunnon hoitaja- koulutus on tarkoitettu ammattihenkilöstölle, tällä hetkellä sen on suorittanut noin 85 % talojen henkilökunnasta. Vertaisveturi- koulutus on puolestaan tarkoitettu vapaaehtoisille vetäjille. Tarjolla on myös runsaasti erilaisia tapahtumia yhteistyössä vanhus- ja liikuntapalveluiden kanssa: liikuntailtapäivät, seniorikahvilat, kävelyporukat esim Kipparihallissa 3 x viikossa jne. Tarjolla on myös liikuntaryhmiä iäkkäille sekä uimahallissa että urheilutalolla. Maakunnassa on myös paikkakunnasta riippuen kuntosaleja ja liikuntaryhmiä (sekä sali- että vesijumppaa). 14

6.8 Vanhusneuvosto Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalaissa (27 ). Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain 11 :n myötä lakisääteisiksi. Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Kokkolassa ja Kruunupyyssä ovat vanhusneuvostot toimineet aktiivisesti useita vuosia ennen lain määräyksiä. Vanhusneuvosto on osallisena ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmistelussa sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Kokkolan kaupungin viranhaltijat tekevät tiivistä yhteistyötä Vanhusneuvoston kanssa. 6.9 Vapaaehtoistoiminta Kokkolan kaupungilla on ostopalvelusopimus SPR:n ystäväpalvelun kanssa. Seniori Kaste- hankkeen avulla yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa kehitetään ja kartoitetaan. Vanhuspalveluille on ollut ominaista hyvä yhteistyö eri toimijatahojen, myös vapaaehtoistoiminnan kanssa. Vanhuspalveluiden kuntosalien käyttäjät järjestävät ympärivuorokautisessa asumisyksikössä asuville vanhuksille viriketoimintaa omien resurssiensa mukaan. Tämä toimintatapa on kuntosalien käytön korvaamisesta ja sitä tullaan jatkamaan. 7. Suunnitelman arviointi ja toiminnan kehittäminen Suunnitelman toteutumista arvioidaan toimintakertomuksissa. Toimintakertomukset käsitellään vanhustenhuollon johtoryhmässä, sote-johtoryhmässä, vanhusneuvostossa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa. Suunnitelman jatkuvaa seurantaa tekee vanhustenhuollon palvelujohtaja ja päälliköt. Tarvittaessa päätetään korjaavista toimenpiteistä tarkoituksenmukaisessa päättävässä elimessä. Ulkoinen auditointi antaa myös palautetta suunnitelman toteutumisesta. 15