KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Nothern Savo N:o 79 / 2012 Raportit KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYSerityisvastuualueella Kanerva 2 -KASTE-hankkeen loppuraportti 2010 2012 Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanerva 2 -KASTE-hanke Kuopio 2012

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE HOSPITAL DISTRICT OF NORTHERN SAVO KUVAILULEHTI No 79 / 2012 19.12.2012 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri): Julkaisun laji (ks. seur.sivu) Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Julkaisun nimi: KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYS-erityisvastuualueella Julkaisupaikka: Kuopio Raportit Tiivistelmä: Kanerva2-KASTE-hanke painottui Kanerva-KASTEen tuotosten toimenpanoon ja juurruttamiseen. Hanke toteutti KASTE-ohjelman kolmen laajan keinon toimenpidekokonaisuuksista erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden luomista, varhaista ongelmiin puuttumista ja kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista. Hankkeessa oli kolme osa-aluetta, joissa kussakin toteutuivat niille suunnitellut tuotokset: 1) väestötasolla terveyspisteverkosto ja hyvinvointipolku.fi- verkkopalvelu, 2) operatiivisella tasolla hoitokartat, joihin oli integroitu työtapana ja työvälineinä mini-interventio ja 3) strategisella tasolla terveyden edistämisen hallintomalli ja rakenteet, poikkitoimijaisuus ja Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline. Terveyspisteverkosto toteutui sairaanhoitopiiristä riippuen eri nimikkeiden alla. Pääpaino oli pisteiden sisällön yhtenäistämisessä ja ylläpitäjäverkoston luomisessa. Hyvinvointipolun sisältö ja käyttäjäkunta laajenivat. Portaali toimi tiedotusalustana ja mahdollisuutena hakea tietoa. Hankkeen loppuun mennessä yksilöityjä kävijöitä oli yli viisikymmentätuhatta ja sivuselauksia neljännesmiljoona. Valmiista hoitokartoista vietiin terveyskeskuksiin erityisesti valtimotautien ja masennus- ja alkoholi-hoitokarttaa. Uusia hoitokarttoja valmistui tuki- ja liikuntasairauksiin ja keuhkosairauksiin. Kehitetyllä SVD-aktiivisuusindeksillä (sydän, ja verisuonitaudit ja diabetes) mitattuna SVD-aktiivisten kuntien määrä oli hankeaikana lisääntynyt koko hankealueella ja erityisesti kunnissa, jotka vuonna 2009 olivat olleet vain jonkin verran aktiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin rakenteissa tapahtui huomattavia muutoksia osittain terveydenhuoltolain velvoitteiden ja käyttöönotetun Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen myötä. Työvälineen käyttäjiksi kirjautui lähes yhdeksänkymmentä prosenttia hankealueen kunnista. Kuntien poikkihallinnollinen työ lisääntyi ja organisoitui hyvinvointiryhmien ja -koordinaattorien myötä. Koko maassa Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen pääkäyttäjiksi kirjautumisia oli kunta- ja muilla organisaatiotasoilla yli kaksisataa. Hankkeen loputtua tuotokset jatkavat eri tavoin elämäänsä. Terveyspisteverkoston toimintaan vaikuttaa ylläpitäjien aktiivisuus ja pisteistä saatava terveys- ja hyvinvointihyöty. Pisteiden ylläpitäjäverkosto on osassa hankealuetta organisoitunut hyvin. Portaalin ylläpitäjänä jatkaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hoitokartat ovat osa terveydenhuollon arkea ja niiden päivitys ja ylläpito onnistuu ilman hanketta, kun vastuutahoista sovitaan. Uusien hoitokarttojen tekeminen tarvitsee alueellisia kehittäjäresursseja. SVD-aktiivisuuden ylläpitämiselle ja kehittämiselle on olemassa selkeä toimintamalli ja kriteeristö, joiden toimeenpano onnistuu kuntien omana työnä. Sähköinen hyvinvointikertomus jää kansalliseksi työvälineeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto sopivat sen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Kuntatasolla hyvinvointiryhmät ja koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa työvälineen käytössä ja vastaavat yhdessä virkamies- ja poliittisen johdon kanssa hyvinvoinnin strategisesta suunnittelusta, päätöksenteosta ja arvioinnista. Avainsanat (asiasanat): MeSH: : Computer Communication Networks; Early Medical Intervention; Electronic Health Records; Finland; Health Promotion YSA: hankkeet - toimeenpano; sähköinen asiointi; terveyden edistäminen; varhainen puuttuminen; verkkopalvelut; verkostoituminen NLM: W 26.55.C7, WA 108, WA 590, WX 175 Kokonaissivumäärä: 104 ISSN:1235-1105 ISBN: 952-9704-82-8 Jakaja: KYS / Controllertoiminnat Tilausosoite: PL 1777 puh. 017 173 598 70211 KUOPIO mirja.ek@kuh.fi Kpl-hinta: 12 + alv 9 %

ABSTRACT The Kanerva2-KASTE project focused on implementing and embedding the results of the Kanerva-KASTE project. Of the KASTE programme s three broad-based entities of action, this project especially implemented creation of structures that promote health and wellness, early intervention in problems and expansion of people s possibilities to conduct their business online. This project contained three sub-areas in which planned outcomes were realised: 1) a population-level network of health-related sites and a Hyvinvointipolku.fi online service, 2) operationallevel treatment maps with integrated mini-intervention work methods and tools and 3) at the strategic level, a health-promoting management model and structures, interaction and an online wellness report tool. The network of health-related sites was realised under different names, depending on the health care district. The main focus was on harmonising the content of the sites, creating a network of maintainers and increasing functionality. The content and user base of the wellness path was broadened. The portal functioned as a communication platform and a place to search for information. By the end of the project there were about 60,000 individual visitors and nearly 300,000 visits to the pages. Of the treatment maps that were completed, artery disease, depression and alcoholism treatment maps in particular were brought to health care centres. New treatment maps were created for musculoskeletal and pulmonary diseases. Measured with the newly developed D&CVDactiveness index (Diabetes and Cardiovascular Diseases), the number of D&CVD-active municipalities had increased during the project throughout the entire project area and especially in municipalities which had been only slightly active in 2009. Significant changes occurred in health and wellness structures, partly due to obligations set by health care legislation and introduction of the online wellness report tool. Nearly ninety percent of the municipalities in the project area registered as users of the wellness report tool. The municipalities cross-administrative work increased and became organised through wellness groups and coordinators. There were over 200 registrations at municipal and other organisational levels throughout the country. Upon termination of the project, the results are carrying on in various ways. Operation of the network of health-related sites is affected by the maintainers activeness and the health and wellness benefits gained from the sites. The network of maintainers of the sites is well organised in parts of the project area. The Hospital District of Northern Savo will continue to maintain the portal. The treatment maps are a part of routine health care and they can be updated and maintained without the project if responsible parties are agreed on. Regional development resources are needed to create new treatment maps. A clear-cut operating model and criteria for maintaining and developing D&CVD-activeness exists and can be implemented by the municipalities. The online wellness report will remain a national tool. The Ministry of Social Affairs and Health and the Association of Finnish Local and Regional Authorities will agree on its development and maintenance. At the municipal level, wellness groups and coordinators have a central role in using the tool and together with officials and political leaders in wellness-related strategic planning, decision-making and evaluation.

ESIPUHE Kanerva 2 - KASTE hanke on ollut jatkoa Kanerva KASTE hankkeelle, jonka loppuraportti Tartuttiinko Terveyteen? julkaistiin vuonna 2011. Näiden molempien hankkeiden taustalla ovat monet muut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät hankkeet kuten Pohjois-Karjala projekti ja D2D-hanke. Hankkeet ovat osa suomalaista kehittämistyötä. Niissä vahvistetaan hyviksi todettuja käytänteitä, mutta myös kyseenalaistetaan ja innovoidaan. Hankkeet voidaan nähdä toisaalta arkipäivän normaalitoiminnan häirikkönä, toisaalta uusien ideoiden ja toimintamallien testauskenttänä. Kanerva KASTE hankkeet ovat halunneet olla juuri tätä. On tuotettu kansalaisille tarkoitettu www.hyvinvointipolku.fi sivusto, laajennettu ja vahvistettu terveystietotupa-/terveyspisteverkostoa, luotu yhteistyötahojen kanssa sähköinen hyvinvointikertomus kuntien hyvinvointityötä tukemaan, luotu malleja maakunnallisen hyvinvointityön johtamiseen sekä tarjottu käytännön terveystyöhön interventiomalleja kuten terveysreseptejä ja hoitokarttoja. Kanerva-KASTE -hankkeissa on tehty yhteistyötä Duodecimin, THL:n, STM:n, Kuntaliiton, kuntien, urheiluseurojen ja monien muiden yhteisöjen sekä toisten hankkeiden kanssa. Tästä yhteistyöstä olemme erityisen kiitollisia. Hankkeiden tehtävänä on ollut laittaa hyviksi koettuja toimintamalleja alkuun, tarjolle tarvittaessa käytettäväksi. Aika ja tulevaisuuden yhteistyö näyttää, mitkä hankkeiden tuotokset löytävät paikkansa ja jäävät elämään. Toivomme, että hankkeemme onnistui luomaan pohjaa tulevalle kehittämistyölle. Hanke ei ole onnistunut kaikessa eikä tehnyt asioita ja toimintamalleja lopullisen valmiiksi. Se on hyvä, koska siten me kaikki saamme haasteen ottaa jatkuvasti paikkamme hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Tärkeimmässä tavoitteessamme onnistuimme: Terveyteen tartuttiin! Ja tartutaan..! Heimo Lajunen erikoislääkäri, Kanerva 2 KASTE hankkeen hankejohtaja Pekka Mäntyselkä professori, Kanerva 2 KASTE hankkeen yhteyshenkilö Jorma Penttinen johtajaylilääkäri, KYS, Kanerva 2 KASTE hankkeen vastuuhenkilö

SISÄLTÖ KUVAILULEHTI ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO...1 2 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA...2 2.1 KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeen suhde niihin...2 2.2 Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset...5 3 TOTEUTUS JA TULOKSET...8 3.1 Elintapoihin vaikuttaminen...8 3.1.1 Terveyspisteverkosto...8 3.1.2 Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu...12 3.2 Ehkäisevän työn, tunnistamisen ja hoidon uudistaminen ja yhtenäistäminen...16 3.2.1 Hoitomallit ja -kartat...16 3.2.2 SVD-aktiivisuus...20 3.3 Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet...25 3.3.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristö hankealueen kunnissa...26 3.3.2 Sähköinen hyvinvointikertomus hankkeen toimintaympäristöissä...31 4 KEHITTÄMISTYÖN VIESTIT...46

LIITTEET Liite 1 Johtoryhmän jäsenet, ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö Liite 2 Hankkeen kustannukset Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Terveyttä edistäen toimintaa kehittäen Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Kyselyt KYS-erityisvastuualueella vuosina 2009 ja 2012 Liite 7 Sähköinen hyvinvointikertomus Pääkäyttäjäkysely KYS-erva-alueella 2012 Liite 8 Kanerva-KASTE-hankkeiden tuotoksia Raportit Työvälineet Posterit Liite 9 Hankkeeseen liittyviä julkaisuja, artikkeleita ja esityksiä Liite 10 Koulutuskooste Liite 11 Kasteiden Karonkka ja viestit

1 JOHDANTO Terveysopille eli hygienialle on viime aikoina tunnustettu tärkeä sija yksilön tietoaarteessa. Onhan terveys jokaiselle ihmiselle niin kallisarvoinen omaisuus, että hänen on täysi syy tutustua niihin ehtoihin, jotka ovat hyvän terveyden säilymisen ja kehittymisen edellytykset ja vaatimukset. (Max Oker-Blom, Terveysopin pääpiirteet, seitsemäs painos, 1927). Tätä tietoaarretta lähdettiin kartuttamaan Kanerva-KASTE-hankkeessa (2008-2010) tunnuslauseena Tartu terveyteen. Loppuraportin pääotsikko olikin Tartuttiinko terveyteen? Hanke oli suurelta osin kehittämishanke. Kanerva2-KASTEhanke oli lähinnä toimeenpanohanke. Hankkeen lopussa voimme heittäytyä hieman poleemisiksi otsikolla Kyllä terveyteen tartuttiin! Otsikko viittaa myös hyvinvointiin tarttumiseen, vaikka sitä ei näin todeta. Kautta linjan kuljimme kahdella polulla, laadun ja motivaation. Tämä on koskenut sekä hankehenkilöstöä että yhteistyötahoja. Laadun näkökulmasta tuotoksilla tulee olla tarve. Niiden tulee olla toimivia, käytettäviä ja siirrettävissä eri käyttö- ja toimintaympäristöihin. Motivaatio koskee myös molempia em. tahoja. Siihen tarvitaan selkeä tavoite, uskoa onnistumiseen ja sopiva tunnelataus. Laatu ja motivaatio palvelivat molemmat hankkeen tavoitteita ja päämääriä. Terveyttä ja hyvinvointia lähestyimme eri tavoin. Polku oli monipolvinen ulottuen väestön omahoidosta kuntien poliittiseen päätöksentekoon. Terveyttä ja hyvinvointia luodaan ja kohdataan ja siihen vaikutetaan monilla eri tasoilla. Terveys ja hyvinvointi eivät ole pelkästään yksilön tiloja, ominaisuuksia tai kokemuksia, vaan monen eri säätöpiirin tuotoksia; joiden osana hanke on ollut.

2 2 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA 2.1 KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeiden suhde niihin Kanerva-KASTEen alkuvaiheessa asemoitiin hankkeen toiminta suhteessa koko KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin. Hankekoordinaattorit arvioivat hankesuunnitelman ja aiottujen toimenpiteiden kautta asteikolla 1-5 (1 ei lainkaan -5 erittäin keskeinen) miten keskeinen kukin KASTE-ohjelman toimenpide on oman hankkeen toiminnassa eli toisin päin katsottuna, missä määrin Kanerva-KASTE toteuttaa koko ohjelman toimenpiteitä. Kuviossa 1 on arvioinnin keskiarvot kolmen keinon (3.1. 3.3.) ja niiden toimenpidekokonaisuuksien (3.1.1. 3.3.7.) osalta. Kuvio 1. Hankkeen asemoituminen suhteessa KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Keinot ja toimenpiteet taulukko 1.

3 Taulukko 1. KASTE-ohjelman keinot ja toimenpidekokonaisuudet. Numerointi KASTEohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille 2008 2011 mukainen. 3.1. Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen 3.1.1. Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 3.1.2. Puututaan varhain ongelmiin 3.1.3. Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja 3.1.4. Autetaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan 3.2. Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen 3.2.1. Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen 3.2.2. Vahvistetaan osaamista 3.2.3. Uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään hyvinvointia työssä 3.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheiden palvelukokonaisuuksien ja vaikuttavien toimintamallien luominen 3.3.1. Vahvistetaan asiakkaan asemaa 3.3.2. Uudistetaan palvelurakenteita 3.3.3. Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja 3.3.4. Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin 3.3.5. Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä 3.3.6. Luodaan Hyvä käytäntö -verkosto 3.3.7. Uudistetaan laatusuositukset KASTE-ohjelman yksittäisistä toimenpiteistä lähimmäksi Kanerva-KASTEhanketta tulivat: Toimenpide 1. Tarjotaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. (Toimenpidekokonaisuus 3.1.1.) Toimenpide 2. Annetaan kunnille asiantuntijatukea ja ohjausta ehkäisevän työn menetelmien kehittämisessä koskien kansansairauksien riskitekijöitä, tapaturmien torjuntaa, väkivallan ehkäisyä ja työssä selviytymisongelmien hallintaa. Vakiinnutetaan miniinterventiotoiminta ja muita tehokkaita terveysriskeihin varhaisen puuttumisen ja ohjauksen toimintamuotoja perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon käytäntöön. (Toimenpidekokonaisuus 3.1.1.) Toimenpide 3. Kehitetään seurantajärjestelmiä (Toimenpidekokonaisuus 3.1.1.) Vertailutietojärjestelmä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sen tuloksellisuuden seuraamiseksi kunnan eri toimialoilla. Kehitetään seurantajärjestelmä, jolla väestön ja sen osaryhmien terveyttä ja siihen vaikuttavien tekijöitä voidaan seurata alue- ja kuntatasolla. Toimenpide 6. Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Toimenpidekokonaisuus 3.1.2.) Toimenpide 19. Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. (Toimenpidekokonaisuus 3.3.1.)

4 Toimenpide 30. Vahvistetaan ja levitetään asiakaslähtöisiä uusia toimintamalleja. Uudet palvelumallit perustuvat siihen, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden. (Toimenpidekokonaisuus 3.3.3.) Toimenpide 33. Kehitetään kansalaisille suunnattuja sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. (Toimenpidekokonaisuus 3.3.4.) Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeet erosivat olennaisesti sen suhteen missä niiden painopisteet olivat. Kanerva-KASTE oli painotetummin kehittämis- /toimeenpanohanke ja Kanerva2 puolestaan toimeenpano-/juurruttamishanke. Yhteys KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin pysyi ennallaan (taulukko 2). Taulukko 2. Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeiden toimintatasot: painopisteet kehittämisen, toimeenpanon ja juurruttamisen osalta ja kytkeytyminen KASTE-ohjelman toimenpiteisiin (tp). Kanerva Kanerva2 Osa-alue k t j k t j Toimenpiteet tp n:o D2D x x x x x tp 2, tp 6, tp 30 mini-interventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 sekundaaripreventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 väestöterveys x x x x tp 19, tp 33 strateginen x x x x x tp1, tp 3, tp 6 k = kehittäminen t = toimeenpano j = juurruttaminen Kanerva-KASTE-hankkeen viisi osa-aluetta ovat tiivistyneet Kanerva2-KASTEhankkeessa kolmelle osa-alueelle ja tasolle seuraavasti: Väestölähtöisyys väestötaso Terveystietotuvat, mini-interventio ja hyvinvointipolku, haastekampanjat. Hoitomallit operatiivinen taso D2D, mini-interventio, joka on integroitu hoitokartta- ja hoitoketjutyöhön, ja sekundaaripreventio. Rakenteet strateginen taso Sektori- ja hallintorajat ylittävä toimintamalli ja hyvinvointijohtamisen työvälineet.

5 Vuosina 2008 2010 toteutetussa Kanerva-KASTE-hankkeessa keskeisiä tavoitteita olivat: Kroonisten kansansairauksien ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon yhtenäistäminen. Ennaltaehkäisyn käytänteiden uudistaminen. Terveys- ja hyvinvointiriskejä lisäävien elin- ja elämäntapojen vähentäminen. Terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Hankkeen tuotokset ja aikaansaadut vaikutukset ovat olleet pohjana Kanerva2- KASTE-hankkeen toiminnalle. Linkki Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraporttiin: Lajunen ym. 2011: Tartuttiinko terveyteen?: http://www.kanervakaste.fi/files/raportti4.doc 2.2 Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset Päämääränä eli laajana ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on: Keskeisten kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista. Tavoitteina on: Yhtenäistää hankealueella kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja.

6 Toiminta jakautuu kolmelle tasolle: 1. Väestölähtöisyys eli väestötaso, jossa tuotoksina syntyvät Itsehoitopiste- /terveystietotupa-/terveyspisteverkosto ja Sähköinen palvelin. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa ja tietoa oman alueen palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Osallisuus lisääntyy. 2. Hoitomallit eli operatiivinen taso, jossa tuotoksina hoitomallit ja hoitokartat (sydän- ja verisuonitaudit, masennus, päihteet) ja niiden levittämien sekä motivoivan haastattelun toimintamallin ja mini-interventioiden levittäminen. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Terveydenhuoltohenkilöstö erityisesti perusterveydenhuollossa on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. 3. Rakenteet eli strateginen taso, jossa tuotoksina syntyvät terveyden edistämisen rakenteet ja suositukset sekä sähköinen hyvinvointikertomus, johon on integroitu TEHO-indikaattorityöväline. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. On muodostettu sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä. Kuntien terveys- ja hyvinvointityö on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kuntajohto käyttää sähköistä hyvinvointikertomusta ja sen indikaattorityövälinettä suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa.

7 Hankkeen toimintalogiikka on esitetty kuviossa 2. Tarkemmin toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia sekä niiden kuvaamista ja arviointia on esitelty raportin Toteutus ja tulokset kappaleessa. Tavoitteet Mitä tehdään Vaikutukset Päämäärät Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elintapoja. Luodaan terveyspisteverkosto. Tehdään sähköinen palvelin. Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää tietoa ja tietoa palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenäistää kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Tehdään ja levitetään hoitomallit ja -kartat. Mallinnetaan miniinterventio. Osallisuus lisääntyy Terveydenhuoltohenkilöstö on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. Kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Tehdään rakennemallit ja suositukset. Tehdään TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin. * Sähköinen hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä Kuntien TE-työ on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kunnat käyttävät hyvinvointikertomusta suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa Kuvio 2. Kanerva2-KASTEen toimintalogiikka

8 3 TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1 Elintapoihin vaikuttaminen 3.1.1 Terveyspisteverkosto Kanerva-KASTEen yhtenä tavoitteena oli väestölle suunnatun terveyspisteverkoston kehittäminen koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle (Taulukko 3). Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 pisteitä oli Pohjois- Karjalassa ja Keski-Suomessa aikaisempien hankkeiden perustamina. Muualla erityisvastuualueella oli joko yksittäisiä pisteitä tai niitä ei ollut lainkaan. Erityisesti tästä syystä hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin terveyspisteiden perustamiseen niille alueille, joilta niitä puuttui. Koko hankealueella voimavaroja suunnattiin toteutukseen ja pisteistä tiedottamiseen radiossa ja paikallislehdissä. Mediatiedotteissa nostettiin esille elintapaasioita ja niissä kerrottiin, miten omahoitopisteitä voi hyödyntää omahoidon tukena. Tavoitteena oli toteuttaa toimiva verkosto ja sijoittaa pisteet erityisesti paikkoihin, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. Kanerva-KASTEen vaihtuessa Kanerva2-hankkeeksi lokakuussa 2010, erityisvastuualueella oli noin 180 valmista pistettä. Taulukko 3. Työvälinekortti: Terveyspiste. Terveyspisteen toimintaperiaate Terveyspisteessä voit: hakea terveystietoa tehdä testejä (riskitestit, ravitsemustestit ym.) käyttää terveysportaalia mitata verenpainetta, painon, pituuden, vyötärönympäryksen tarvittaessa saada apua ja opastusta pisteen ylläpitäjältä Terveyspisteen kuvaus Terveyspisteet ovat väestön matalan kynnyksen asiointipaikkoja, jotka ovat maksuttomasti käytettäviä. Niistä käytetään eri sairaanhoitopiireissä eri nimitystä: Terveystietotupa, itsehoitopiste, omahoitopiste, hyvinvointipiste Terveyspisteiden sijainti Terveyspisteitä on perustettu terveysasemien lisäksi kirjastoihin, uimahalleihin, sosiaaliasemalle, yhteispalvelupisteisiin, työterveyshuoltoihin, asukastupiin ym. Terveyspisteet ovat avoinna samoin kuin niiden sijoituspaikat Varustus terveyspisteessä verenpainemittari vaaka mittanauha terveysaiheista materiaalia (kirjat, opinnäytetyöt, lehtiä jne.) tietokone mukaan otettavaa, kirjallista materiaalia

9 Pisteiden perustamisessa pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen lopputulokseen varustusten ja materiaalien suhteen. Monissa pisteissä on myös tietokoneet Internet-yhteyksin. Hyvinvointiportaaleista asiakkaat löytävät terveysalan asiantuntijoiden kokoamaa terveys- ja hyvinvointitietoa. Hyvinvointipolku- tai Hyvis - portaalit tarjoavat erilaisia työkaluja oman terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan. Toimeenpano Terveyspisteverkoston sisällöllistä ja toiminnallista yhtenäisyyttä tavoiteltiin luomalla hankealueen terveyspisteistä huolehtiva vastuuhenkilöverkosto. Terveyspisteiden toimintaa juurrutettiin vahvistamalla verkostotoimintaa muun muassa pitämällä yhteyttä pisteiden yhteyshenkilöihin ja tekemällä yhteisiä materiaalihankintoja. Pohjois-Karjalassa verkoston toimivuudesta oli huolehtinut Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke, joten siellä ei tästä syystä ole tarvittu erillistä Kanerva2 - hankkeen panostusta kehitystyöhön. Pohjois-Savossa terveyspisteverkoston koordinointivastuuta ehdotettiin alueella aloittaneille Hyvinvointikioskeille Ylä-Savossa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Itä-Savon terveyspisteet sijaitsevat terveysasemien yhteydessä, joten niiden ylläpito sujui henkilökunnan voimin. Verkoston pienen koon vuoksi niiden ylläpitäminen oli helpompaa kuin suurilla alueilla, joissa oli paljon perustettuja pisteitä. Hankkeen aikana alueellinen terveyden edistämisen verkosto toteutti toiminnallista terveyspistetoimintaa marketissa kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Toiminta koettiin haasteelliseksi pisteen sijainnin suhteen. Pysyvää terveyspistettä ei ollut mahdollista perustaa marketin sisälle käytettävissä olevien tilojen puitteissa.

10 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimiva terveyden edistämisen verkosto arvioi omaa toimintaansa mukaan lukien toiminnallinen terveyspistetoiminta. Verkoston toiminnan kautta saatu palaute on osoittanut sen, että verkosto on onnistunut tehtävässään. Lisäksi toiminnan alueellisen terveyden edistämistyön tavoite koettiin yhteiseksi. Sen sijaan verkostolta puuttui tavoitetason määrittely. Palautteen antamisessa ja saamisessa nähtiin myös kehittämisen paikkoja (liite 3: Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista). Keski-Suomeen vastuuhenkilöverkosto muodostettiin terveyspisteitä ylläpitävistä työntekijöistä. Markkinoinnissa ja kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Pisteitä perustettiin tai lakkautettiin Kanerva2 -hankkeessa tarpeen ja kysynnän mukaan. Pisteiden toimimattomuuteen saattoi vaikuttaa yhteyshenkilöiden vaihtuvuus, henkilökunnan resurssien riittämättömyys tai pisteen sijainti. Etelä-Savossa voimavaroja suunnattiin pisteiden toteutukseen ja niistä tiedottamiseen. Kaikissa pisteissä järjestettiin tapahtumakierros niiden tunnettuuden lisäämiseksi (liite 4: Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä). Pisteitä ylläpitävä vastuuhenkilöverkosto koottiin Etelä-Savossa osittain alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöistä. Tässä hyödynnettiin olemassa olevaa ja säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää. Sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa toteutettiin terveyspisteitä koskeva arviointitutkimus toiminnan kehittämiseksi (liite 5: Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä). Terveyspisteistä tehdyn arvioinnin mukaan pisteitä käyttävät useimmiten naiset. Suuri joukko käyttäjistä on ikäihmisiä. Suosituimmat aktiviteetit pisteessä asioidessa ovat verenpaineen ja painon mittaus. Esitteitä luetaan ahkerasti ja niitä myös viedään mukaan kotilukemisiksi. Linkki arviointitutkimusraporttiin: Häkkinen ym. Etelä-Savon omahoitopisteet ja Keski-Suomen terveystietotuvat arvioinnin kohteena 2012: http://www.kansanterveys.info/kaste/raportteja8terveyspisteidenarviointi.pdf

11 Arviointi ja kehittämisajatukset Terveyspisteet ja niiden yhdyshenkilöiden ajantasaiset tiedot koottiin Hyvinvointipolun Tartu terveyteen -osioon. Hankkeen aikana yhteyshenkilöissä oli jonkin verran vaihtuvuutta. Terveyspisteitä ylläpitävän yhdyshenkilöverkoston kokoaminen onnistui osittain, mutta ei täydellisesti koko hankealueella. Verkoston kokoamiseen oli rajallisesti voimavaroja, koska Kanerva2 -hankkeessa oli merkittävästi vähemmän henkilöstöresursseja käytettävissä kuin hankkeen alkuvaiheessa vuosina 2008 2010. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan terveyspisteet ja niissä asiointi näytti toimivan mini-interventiona. Osalla vastaajista materiaaleista, testeistä ja mittauksista saatu tieto toimi terveysherätteenä ja sai pohtimaan omaa terveyttään. Tämä vastaa osaltaan hankkeen tavoitetta tuoda miniinterventio laajempaan käyttöön. Pisteiden käyttäjät toivoivat paikalle työntekijää muun muassa auttamaan mittauksissa ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa ainakin silloin tällöin. Tämä todettiin sekä käyttäjiltä saatuina suullisina palautteina että pisteiden käyttäjille suunnatuissa kyselyissä. Muilta osin asiakaspalautteissa saatiin niukasti kehittämisehdotuksia. Palautteissa nousi kyllä esiin huoli terveyspisteverkoston pysyvyydestä väestölle suunnattuna palveluna. Vastauksissa tuli selvästi esille terveyspisteiden tarpeellisuus. Pisteillä on oma osansa myös terveyserojen kaventamisessa, sillä ne tavoittavat ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta. Tulevaisuuden haasteena terveyspisteissä on edelleen se, kuinka niistä saadaan eläviä ja toiminnallisia paikkoja ja kuinka niiden toiminnan jatkuvuus turvataan. Terveyspisteverkoston rakentamisessa verkoston tehtävien ja toiminnan tulee olla selkeästi määriteltyjä. Samoin se, mitä kultakin toimijalta odotetaan ja kuka koordinoi verkoston toimintaa.

12 Asiakkaat ovat nykyaikana valveutuneita ja löytävät terveystietoa itsenäisesti muun muassa Internetistä. Terveyspisteiden palvelukonsepti voisi muuttua pienten terveyspalvelujen ja suppeiden laboratoriotestien suuntaan, kuten tämänhetkisissä terveyskioskeissa. Tämä todennäköisesti vähentäisi terveysasemien palvelupaineita ja asiakkaat saisivat tarkempaa tietoa omasta terveydentilastaan. Asiakkaille, joilla on kohonnut sairausriski, tulisi suunnitella uudenlainen matalan kynnyksen terveyden edistämisen palvelu, kuten elintapaneuvonta, joka eroaa selkeästi nykyisistä terveysasemapalveluista ja toimii muualla kuin terveysasemalla. Tällaisen palvelun tarjoaminen ja kansanterveyshaasteisiin ja väestön tarpeeseen vastaaminen olisi sekä arvovalinta että näkyvä toiminta kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen puolesta myös päätöksenteossa. 3.1.2 Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Kanerva KASTEen alkaessa todettiin tarve verkkopalvelulle, jossa olisi tarjolla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Verkkopalvelua lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että se tarjoaisi: ajantasaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista tukea kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn apua oman terveyden arviointiin ja itsehoitoon palveluhakemiston, joka helpottaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden löytämistä Verkkopalvelun ensisijaisena tarkoituksena oli palvella Itä- ja Keski-Suomen väestöä. Palvelu toimii muillakin tasoilla: terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten, päättäjien ja opiskelijoiden tietolähteenä ja potilastyössä tukena ohjaukseen. Verkkopalvelun suunnittelu ja sisällön tuottaminen aloitettiin Kanerva- KASTEessa maaliskuussa 2010. Tuottamiseen osallistuivat hankejohtajan li-