VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Samankaltaiset tiedostot
Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

RAPORTTEJA 70 VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen Olavi Rantala ETLA

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Osta Suomalaista Luo työtä

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Matti Paavonen 1

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä Studia Monetaria Katri Soinne

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Suomen elintarviketoimiala 2014

Talouden näkymät

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ennuste vuosille

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille

Yritykset ja yrittäjyys

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Makrotaloustiede 31C00200

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Aluetilinpito

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Kansantalouden tilinpito

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari Jussi Ahokas

Talouden näkymät vuosina

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

Talouden näkymät

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Talouden näkymät

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Toimintaympäristön muutokset

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATTAGE-malli ennakointityössä

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Transkriptio:

VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Pirkanmaan Muistiluotsi-pilottihanke, päätösseminaari, Tampere 10.11.2011

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on maaseudun tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskeskus Päätehtävänä edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita Osaamisalueitamme maaseutualueet ja yhteiskunta maaseutupolitiikka yrittäjyys maaseudulla CGE-mallinnus ja laskentapalvelut (RegFin-aluemallit) hankkeiden ja politiikan aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus Henkilöstöä 80, joista 30 Seinäjoella ja 50 Mikkelissä Instituutti on perustettu 1987 Eduskunnan päätöksellä Sijaitsemme Seinäjoen teknologiakeskuksessa, FRAMI:ssa

Hannu Törmä, prof. Seinäjoki Susanna Määttä, HTM Seinäjoki Juhani Laasanen, YT Seinäjoki Kaarina Reini, FT, KTM Melbourne Australia ja Seinäjoki Katarzyna Zawalinska, DSc Varsova Puola ja Seinäjoki Radoslaw Hoffmann, BSc Varsova Puola

Tutkimuksen tavoitteet Neljän OK-opintokeskuksen jäsenjärjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen/merkityksen laskeminen Järjestöt: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Punainen Risti Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Vapaaehtoistyön määritelmä Vapaaehtoistyö on työtä, josta ei makseta rahallista palkkaa tai korvausta. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta omien kykyjensä, mahdollisuuksiensa ja aikataulunsa mukaan. Vapaaehtoistyötä ohjaavat seuraavat periaatteet, (Volunteering in the European Union 2010): * kysymys henkilökohtaisesta valinnasta, * tarkoittaa legitiimiä tapaa, jolla ihmiset voivat osallistua erilaiseen toimintaan omissa yhteisöissään, * saa ihmiset ja ryhmät ottamaan kantaa humanitaarisiin sekä ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin, * on palkatonta, mutta ei korvaa palkkatyötä, * ei ole ilmainen vaihtoehto eikä uhka palkkatyölle. Vapaaehtoistyö vs. vapaaehtoistoiminta

Tutkimusmetodi RegFin simulointimallit -> kaikki vaikuttaa kaikkeen hyödykemarkkinat yksityinen ja julkinen kulutus tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityiset ja julkiset investoinnit kotimaan kauppa tasap hinta tarjonta yleinen tasapaino nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen ulkomaan kauppa työ- ja pääomapanokset tuotannontekijämarkkinat tasap määrä kysyntä kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet toimiala- ja aluedimensiot staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan 2010, 2011 2015 2020 aikadimensio

RegFin simulointimallit -> miten talous kuvataan Teoria Kuluttajat hyödyn maks ongelma Yritykset voiton maks ongelma Käyttäytymissäännöt työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen palkat, pääoman ja kuluttajahinnat työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit Reaaliset ja rahavirrat työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot Kunnat ja valtio oman alueen kauppakumppanit politiikkatavoitteet ja välineet muu Suomi ja ulkomaat tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino

Tyypillisen dynaamisen sovelluksen eteneminen -> tulosmuuttujat Investoinnit (toimiala x alue matriisi) Tuotanto (toimiala x alue matriisi) Työllisyys (toimiala x alue matriisi) Alueellinen BKT (alue) Työ- ja pääomatulot (alue) Yksityinen kulutus (alue) Verokertymät (verolaji x kunta / valtio x alue) Julkinen kulutus (kunta / valtio x alue) Kotimainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) Ulkomainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) + muita sovelluksen kannalta kiinnostavia

Tutkimusaiheet ja asiakkaat Soveltava tutkimusmyynti (asiakas) Kaivosinvestoinnit: Kälviä, Laivakangas, Länttä, Pajala-Kolari, Pampalo, Seinäjoki, Sokli, Talvivaara jne (TEM, LVM, kaivosten tukihankkeet) Muut infrastruktuuri-investoinnit: Suomen liikenneverkko, Helsingin kaupungin väylähankkeet mm. Länsimetro, Turku-Pori ja Tornio-Kemi moottoritiet, ydinvoimala, Luisteluhalli (HKI:n kaupunki, LVM, Tiehallinto, yritys) Toimialatutkimus: Metsä- ja sahateollisuus, Metalliteollisuus laman menetykset ja tulevaisuuden kuvat, bioenergiapotentiaalit, bioenergia-strategiat, biojalostamo (TEM, Bionova) Perustutkimus RegFin aluemallien kehitystyö ja tieteelliset artikkelit

Tutkimusaineisto 1. Järjestön yleistiedot a. perustamisvuosi b. jäsenmäärä c. kattavuus koko maata ajatellen d. paikallisyhdistysten määrä 2. Järjestön toimintamuodot järjestön keskeiset toimintamuodot 3. Vapaaehtoistyön toimintamuodot keskeiset vapaaehtoistyön muodot 4. Vapaaehtoistyön määrä ja kustannukset:; järjestöjen antamat tiedot a. vapaaehtoistyön määrä vuonna 2009 b. vapaaehtoistyöhön suunnattu rahallinen panostus ja työlle lasketut palkkakulut vuonna 2009 5. Julkisen sektorin toimialojen tuottavuus- ja työllisyystiedot vuonna 2007

Skenaario ja parametrisointi Skenaario: olettamus, että järjestöjen vapaaehtoistehtävät hoidetaan julkisen sektorin toimesta * millaiset lisäkustannukset yhteiskunnalle aiheutuisi, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät Parametrisointi: järjestöjen ja julkisen sektorin toimialojen tiedot RegFin-laskentaa varten vapaaehtoistyön tuntimäärä, h/vuosi vapaaehtoistyön organisoimisesta ja vapaaehtoistyöstä syntyvät palkkakustannukset, /vuosi vapaaehtoistyön keskimääräinen tuntihinta, /h kokonaispanostus vapaaehtoistyöhön/vapaaehtoistyön volyymi, julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajien työtuntimäärä, h/vuosi julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajakorvausten määrä, /vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräinen työtunnin hinta, /h julkisen sektorin ao. toimialan tuotos perushintaan, vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräisen työtunnin hinnan ja järjestön vapaaehtoistyön tuntihinnan suhdeluku

Julkisen sektorin toimialat Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus (SPEK) Koulutus (4 H) Terveys- ja sosiaalipalvelut (MLL ja SPR) Muu palvelutoiminta (Järjestötoiminta) http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/index.html

Julkisen sektorin toimialojen parametritiedot Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 2007 Tuotos perushintaan, milj. Palkansaajakorvaukset, milj. Palkansaajien tehdyt työtunnit, milj. t Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 13 891 6 457 297 800 Koulutus 10 232 6 598 230 700 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 19 524 11 473 495 700 Muut yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut 10 506

Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin 916 700 tuntia Sisältää paikallisyhdistysten vapaaehtoistunnit, lasten ja nuorten sekä vanhempain puhelinten päivystyksen sekä peruskoulujen tukioppilastoiminnan tunnit b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 1,4 miljoonaa euroa Sisältää keskus- ja piirijärjestöjen rahallisen panostuksen vapaaehtoistoiminnan organisoimiseksi ja ohjaamiseksi. Yhdistysten vapaaehtoisille ei suoriteta palkkakorvausta c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,55 euroa d) Taloudellinen volyymi 2,8 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin 22 400 henkilöä Suomen 4H-liitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin 320 000 tuntia Sisältää kerhotoiminnan ohjaajantehtävien, kerhotoiminnan luottamustehtävien, kerhonohjaajien koulutus- ja perehdytyksen tunnit b) Vapaaehtoistyön palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 0,7 miljoonaa euroa Sisältää kerhonohjaajien koulutuksesta ja perehdytyksestä sekä kerhotoiminnan ohjaajantehtävistä maksetut korvaukset c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,13 euroa d) Taloudellinen volyymi 1,3 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin 6.500 henkilöä

Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Punainen Risti a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin 2 064 000 tuntia Perustuu vuonna 2005 tehtyyn VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön tuntimäärästä vuonna 2004. Tuntimäärään on laskettu SPR:n osastojen, piirien, keskustoimiston ja laitosten tilastoima vapaaehtoistyö b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 6,1 miljoonaa euroa Perustuu VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön kuluista vuonna 2004. Kuluiksi laskettiin vain vapaaehtoisten tukemisesta seuranneet kulut. Kuluihin ei laskettu suurelle yleisölle ja eri alojen ammattilaisille järjestettyjen koulutusten kuluja. Järjestö koordinoi ja tukee tiettyjen teemojen puitteissa myös muiden järjestöjen vapaaehtoistyötä eikä tämän toiminnan kuluja myöskään laskettu mukaan c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,94 euroa d) Taloudellinen volyymi 11,9 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin 23.200 henkilöä

Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin 7 290 000 tuntia Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työmäärä, johon sisältyy hälytystehtävien, koulutuksen, varainhankinnan, muiden tehtävien sekä varallaolon tuntimäärä. Lisäksi tuntimäärään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä. Varallaolotuntimäärä on laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä koskevassa tutkimuksessa (Jaatinen 2002) mainitulla perusteella ja määrä on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa. Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3 b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa. Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3 miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen (Jaatinen 2002) ja toimintatilastoon 10.4.2000. Kuluihin on laskettu lisäksi keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna 2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. (Jaatinen 8.10.2010). c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin 49 000 henkilöä

Miten vapaaehtoistyön kansantaloudellista vaikutusta osoittava tulos syntyy Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus muodostuu tehdyn työmäärän ja siihen suunnatun rahallisen panostuksen aikaansaamana BKT:n nettomuutoksena oletetussa tilanteessa, jossa järjestöjen vapaaehtoistyö korvattaisiin julkisen sektorin toimesta suoritettavalla palkkatyöllä. Vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen euromääräinen arvo on mallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisen tilanteen erotus.

Järjestökohtaisten parametrien arvot Järjestö Parametri 1 Parametri 2 MLL 0,0266 0,0018 SPR 0,1136 0,0042 4 H 0,0122 0,0014 SPEK 0,2341 0,0245

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Työtunteja/ vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 916 672 1,55 1,42 2,80 TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 14,9 11 473 Työn tuotos, milj. 19 524

Tulos: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Description Macros sim1 Mllm1 Mllsd National real expenditure side GDP 132491,9-0,00923-0,00923 0,00107 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -15,0-12,2-9,5 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 9 15 miljoonan euron välillä sisältäen myös kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle aiheutuisi keskimäärin noin 12 miljoonan euron lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät. Toisin tulkittuna tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle syntyy vastaavan suuruinen säästö, kun tehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä. Tulos osoittaa liiton vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen.

Suomen Punainen Risti Suomen Punainen Risti Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 2,1 2,94 6,06 11,93 Työn tuotos, milj. 10 506 TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 7,9 11 473 Työn tuotos, milj. 19 524

Tulos: Suomen Punainen Risti Description Macros sim1 Sprm1 Sprsd National real expenditure side GDP 132491,9-0,02744-0,02744 0,00333 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -45,0-36,4-27,7 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 28 45 miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 36 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 36 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

Suomen 4H-Liitto Työtunteja/ Palkka, Palkkakust / Vapaaehtoistyön Suomen 4 H Liitto vuosi /tunti vuosi, milj. volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 320 000 2,13 0,68 1,34 TOL 2008: Koulutus Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 230,7 28,60 13,4 6 598 Työn tuotos, milj. 10 232

Tulos: Suomen 4H-Liitto Description Macros sim1 4Hm1 4Hsd National real expenditure side GDP 132491,9-0,00323-0,00323 0,0004 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -5,3-4,3-3,2 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 3 5 miljoonan euron välillä. Keskiarvo on noin 4 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 4 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 7,4 1,68 12,49 24,59 Työn tuotos, milj. 10 506 TOL 2008: Julkinen hallinto Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 297,8 21,68 12,9 6 457 Työn tuotos, milj. 13 891

Tulos: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Description Macros sim1 Sprm1 Speksd National real expenditure side GDP 132491,9-0,05947-0,05947 0,00717 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -97,4-78,8-60,2 Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 60 97 miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 79 miljoonaa euroa. Kansantaloudelle aiheutuisi siis keskimäärin 79 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

Yhteenveto Vapaaehtoistyön arvo ja hinta yhtä tuntia kohti Järjestö Vapaaehtoistyön tuntimäärä/vuosi Vapaaehtoistyön arvo, milj. Vapaaehtoistyön keskiarvo, /tunti Vapaaehtoistyön alkuper. arvo, Tuotos, / tunti / /tunti panos, /tunti MLL 916 672 9,5-15,0 13,31 1,55 8,6 SPR 2 064 415 27,7-45,0 17,63 2,94 6,0 4 H 320 000 3,3-5,5 13,75 2,13 6,5 SPEK 7 418 853 60,2-97,4 10,84 1,68 6,4 Yht/painotettu keskiarvo 10 719 940 100,7-162,9 12,44 1,93 6,5

Yhteenveto Vapaaehtoistyön 10,7 miljoonan tuntimäärä vastaa runsaan 6 700 henkilötyövuoden työpanosta. Vapaaehtoistyön keskimääräinen 132 miljoonan euron arvo vastaa esimerkiksi noin 20 000 asukaan kunnan juoksevien menojen määrää. Vapaaehtoistyön yhteenlaskettu arvo/työtunti suhteessa alkuperäiseen arvoon/työtunti on keskimäärin 6,5 -kertainen. Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu yksi euro tuottaa siis runsaat 6 euroa yhtä työtuntia kohti laskettuna. Vapaaehtoistyön rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa.

Toivomus järjestöille Vapaaehtoistyötä koskevan tutkimuksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että järjestöillä olisi olemassa systemaattiset vapaaehtoistyön ja -talouden tilastointi- ja seurantajärjestelmät, joiden tiedot kattaisivat järjestöjen koko toimintakentän ja olisivat myös tutkijoiden saatavissa ja käytettävissä. Koko järjestökentän kattavien toiminta- ja taloustietojen saatavuus palvelee myös järjestöjen omia etuja, kun halutaan tutkia ja arvioida vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitaan vapaaehtoistyön arvon esille nostamiseksi yhteiskunnassa ja esimerkiksi myös järjestöjen yhteiskunnalta saaman rahoituksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa.

Volunteering in The European Union National Report: Finland Involvement of volunteers by sector, 2002 Source: Yeung, A. B. (2002) Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: YTY.

Volunteering in The European Union National Report: Finland Economic value of volunteering Voluntary work in voluntary organisations totalled 123 million hours in 1996. This translates to 80,000 full-time equivalents (4% of the total labour force). In practice, there are around 82,000 people working in voluntary organisations, of which 25,000 are part-time workers. They make up 3.5 % of the labour force. The calculated value of voluntary work is approximately EUR 2 billion. It has been estimated that the price of an hour of voluntary work by a volunteer reached EUR 15 in 2007

Eräitä vertailutuloksia (tuotos/panos) Lähde: SPR, VIVA-tutkimus 2004 Eräitä tutkimuksia VIVA I VIVA II Suomi (v. 2001 ja 2004) 8,2 3,8 Tanska (v. 1998 ja 2002) 7,9 6,4 Islanti (v. 2002) 2,9

Yhteystiedot Hannu Törmä hannu.torma(at)helsinki.fi (050) 538 9680 Juhani Laasanen juhani.laasanen(at)helsinki.fi (044) 566 1581 Raportti: www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/uusimmat.htm nro 70