Haukiputaan Jokikylän tilusjärjestelyhankkeen toteuttamiskelpoisuusselvitys ja rahoitusesitys

1 (16) Haukiputaan Jokikylän tilusjärjestelyhankkeen toteuttamiskelpoisuusselvitys ja rahoitusesitys

2 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTIETOA HAUKIPUTAASTA JA JOKIKYLÄSTÄ... 4 2.1 Maatalouden harjoittajien taloudellinen tilanne Haukiputaalla... 4 2.2 Tietoja selvitysalueesta... 5 3 TILUSJÄRJESTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET... 6 4 HANKKEEN MAHDOLLISUUDET... 7 5 ALUERAJAUS... 7 6 MAHDOLLISIA TOIMENPITEITÄ... 7 6.1 Valtaojitus... 7 6.2 Sala- ja piiriojitus... 8 6.3 Tiet ja tieoikeudet... 8 6.4 Kunnan kaavoitushankkeet... 8 6.5 Muuta... 8 7 HANKKEEN KANNATUS... 8 8 HANKKEEN KUSTANNUKSET... 9 9 HANKKEEN HYÖDYT... 10 9.1 Tilusjärjestely... 10 9.2 Valtaojitus... 10 9.3 Salaojitus... 10 9.4 Tiet... 11 10 HANKKEEN RAHOITUS... 11 11 MAANOMISTAJIEN OSUUS KUSTANNUKSISTA... 11 12 MAHDOLLINEN AIKATAULU... 13 13 YHTEENVETO... 13 14 TILUSJÄRJESTELYHANKKEEN RAHOITUS... 14 14.1 Rahoituksen hakeminen... 14 14.2 Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset ja rahoitus... 14 15 TOIMITUSMIESTEN ESITYS VALTION OSALLISTUMISESTA HANKKEEN KUSTANNUKSIIN 15

3 (16) 1 JOHDANTO Tämä on Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistolla laadittu tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Haukiputaan Jokikylälle. Selvitys perustuu maaomistajille 4.5.2008 toimitettuun toimenpide-ehdotukseen ja siitä annettuun palautteeseen. Selvityksen tarkoituksena on antaa maanomistajille tietoa mahdollisesta tilusjärjestelyhankkeesta. Lisäksi tarkoituksena on arvioida tilusjärjestelyn tarpeellisuutta, kannattavuutta, mahdollista rahoitusta ja toteuttamisaikataulua sekä selvittää hankkeen kannatus. Pääongelmina peltoalueilla ovat alueen luontaisiin olosuhteisiin ja nykyviljelyn tarpeisiin pieni lohkokoko, tilusten pirstaleisuus ja puutteellinen kuivatus- ja tieverkko. Tehdyn selvityksen mukaan tilusjärjestelyllä voitaisiin peltolohkojen keskikokoa kasvattaa 1,95 hehtaarista ainakin 3,3 hehtaariin ja peltolohkojen etäisyyttä talouskeskuksista voitaisiin lyhentää arviolta 2,88 kilometristä 2,08 kilometriin. Selvitysalueella on runsaasti maatalousliikennettä Kiiminkijoen ylitse. Hankkeen yhteydessä on mahdollista vähentää tätä liikennettä sekä ristiinajoa kylän sisällä. Raportissa tehdyt perusparannustarpeiden arviot perustuvat kuivatushankkeiden osalta Suomen Salaojakeskus Oy:n antamaan lausuntoon ja paikallisten maanomistajien mainitsemiin tarpeisiin ja teiden osalta selvityksen yhteydessä tehtyyn maastokäyntiin. Hankkeiden mitoitus on tilusjärjestelyn tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta riittävä. Hankeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 542 000 (alv 0 %) ja hyödyiksi 740 000. Kustannussäästö on 102 000, kun hyödyt pääomitetaan 30 vuodelle. Tämän toteuttamiskelpoisuusselvityksen kannessa olevassa kartassa on ehdotettu aluerajaus. Aluerajausta on tarkennettu toimenpide-ehdotuksesta saadun palautteen perusteella. Alueesta on rajattu pois joitain sellaisten maanomistajien tiloja, jotka eivät katso tilusjärjestelyä omalta kohdaltaan tarpeelliseksi. Edellytyksenä on lisäksi, ettei peltolohkojen pois jättäminen vaikeuta merkittävästi tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn toteuttamista. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävän suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Ehdotettu aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että mahdollisesti hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Selvityksen perusteella tilusjärjestely on mahdollista suorittaa esitetyllä alueella. Hankkeella on maanomistajien laaja kannatus. Hanke on yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattava. Hankkeella on lisäksi merkitystä alueen yleisen liikenneturvallisuuden kannalta. Esitetty tilusjärjestelyhanke on Jokikylän maatalouden kehittämisen ja kylän elinvoimaisuuden kannalta tärkeä.

4 (16) 2 YLEISTIETOA HAUKIPUTAASTA JA JOKIKYLÄSTÄ Haukipudas kuuluu Oulun lääniin, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Oulun seutukuntaan. Haukipudas on Kiiminkijokilaaksossa, Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä sijaitseva noin 18 000 asukkaan kunta. Pinta-alaltaan Haukipudas on noin 446 km 2. Haukipudas on vireä kasvukunta Oulun pohjoispuolella. Kunnan läpi kulkee tärkeä tieyhteys valtatie E75. Luonnontilainen Kiiminkijoki halkoo kunnan maisemaa. Luonto, merellisyys ja vanha teollisuusperinne sekä seudullisesti kehittyvä Virpiniemen virkistysalue ovat Haukiputaan tunnusmerkkejä. Jokikylä sijaitsee Kiiminkijoen ja tien n:o 848 varressa Haukiputaalta noin 8 km Kiimingin suuntaan. Kiiminkiin on matkaa noin 15 kilometriä ja Ouluun noin 23 kilometriä. Jokikylän asutus on peräisin jo 1400-luvulta ja on tyypillistä Pohjois-Pohjanmaan jokivarsiasutusta, jossa maatiloilla on ollut myös useita ulkolohkoja. Nykyisin kylällä on voimakasta omakotiasutusta ja alueelle on kunnan ilmoituksen mukaan huomattava paine saada osayleiskaava rakentamisen ohjaamiseksi. Kylän alueella on asukkaita yhteensä 966. Maataloudella on kylälle paikallista merkitystä. Vuonna 2007 Jokikylällä oli 7 aktiivimaatilaa, joista 4 oli karja- tai sikatilaa. Karjatiloja on Jokikylällä suhteellisesti enemmän kuin muualla Haukiputaalla ja kylä onkin kunnan selvästi maatalousvaltaisin osa. Lähde: www.haukipudas.fi 2.1 Maatalouden harjoittajien taloudellinen tilanne Haukiputaalla Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto 2005 mukaan Haukiputaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maatilatalouden harjoittajien maatalouden taloudelliset tunnusluvut ovat seuraavat: Pohjois-Pohjanmaa Haukipudas Maatilayritysten lukumäärä 5567 45 Tuet 32323 19419 Maatalouden tulos 19445 6002 Maatalouden tulot yhteensä 70992 38762 Maatalouden varat 70324 32392 Maatalouden velat 48430 17777 Viljelty pelto 37,36 ha 24,66 ha Haukiputaalaisten maatalouden harjoittajien tulotaso on Tilastokeskuksen tietojen perusteella selvästi maakunnan keskitasoa heikompi. Maatilojen varallisuus oli selvästi koko maakunnan keskiarvotilan varallisuutta heikompi ja maatilojen velat olivat maakunnan keskitasoa pienemmät.

5 (16) 2.2 Tietoja selvitysalueesta Selvitysalueen pinta-ala on 650,88 ha. Peltoalaa alueella on 185 ha, mikä jakaantuu 94 peltolohkoon. Keskimääräinen lohkon koko on 1,95 ha. Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys talouskeskuksesta on noin 2,88 km. Selvitysalueen pellot ovat pääosin aktiivisessa maatalouskäytössä, mutta alueella on myös viljelyskäytöstä poistuneita peltoja. Alueen perusongelmia viljelyn kannalta ovat alueen luontaisia mahdollisuuksia pienemmät peltolohkot, omakotirakentamista ohjaavan kaavan puuttuminen ja tilusrakenteesta johtuvat kulkumatkat peltolohkoille. Kylän halkaisevat Kiiminkijoki, tie n:o 8460 ja Haukipudas Ylikiiminki maantie n:o 848. 1. Selvitysalue

6 (16) Selvitysalueen viljelysmaat ovat pääosin 7 aktiivitilan hallinnassa. Aktiivitilojen keskimääräinen viljelty peltoala suunnittelualueella on 25,6 ha ja koko viljelty peltoala 41,4 ha. Aktiivitilojen hallussa on 65 % suunnittelualueen pelloista. Kaikkien tilojen keskimääräinen peltoala on 9,2 ha/tila. 2. Tilakoko Tilojen lukumäärä > 30 ha 10-30 ha 5-10 ha Tilojen lukumäärä < 5 ha 0 2 4 6 8 10 3 TILUSJÄRJESTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET Tilusjärjestely on toimitus, jossa tiluksia vaihtamalla parannetaan tilussijoitusta ja edistetään kiinteistöjen käyttöä. Pienet ja huononmuotoiset lohkot pyritään yhdistämään tuotannon kannalta järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi mahdollisimman lähelle viljelijän talouskeskusta. Lähtökohtana on, että valtion maanostotoiminnan avulla pyrittäisiin jatkavien tilojen peltoalaa kasvattamaan, kun taas muiden peltoalat pysyisivät ennallaan. Peltojen myynti valtiolle on nykyisen verotuskohtelun takia edullisempaa kuin vastaava myynti yksityiselle. Valtion hankkimat peltolohkot välitettäisiin niille tiloille, jotka haluavat lisämaita ja joiden tiluksiin lohkot parhaiten sopivat. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä toimivat kaksi uskottua miestä ja toimitusinsinööri. Lisäksi maanomistajat valitsevat joukostaan toimitsijat, jotka avustavat toimitusmiehiä hankkeen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tilusjärjestelyn kuluessa toimitusmiehet kuulevat maanomistajia useaan otteeseen. Tilusjärjestely tehdään maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden yhteistyöhankkeena. Tilusjärjestelyn jakosuunnittelu tehdään maanomistajien toivomusten pohjalta. Kenenkään tilannetta ei huononneta. Järjestely toteutetaan siten, että peltoja vaihdetaan järkevän lohkojaotuksen aikaansaamiseksi. Vaihdettavat lohkot arvioidaan tarkasti arvonsa ja kuntonsa pohjalta ja muutokset viljelijöiden peltojen laadussa pyritään minimoimaan. Vähäiset muutokset lohkojen arvossa korvataan kuitenkin rahalla. Nykytilanteen säilyttäminen on myös mahdollista tietyillä palstoilla. Metsiä järjesteltäisiin vain siltä osin kuin se on peltojen järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista sekä esimerkiksi valtaojituksen rikkomilla

7 (16) palstoilla tai muuten nykyiseen metsätalouskäyttöön soveltumattomilla mutkaisilla ja kapeilla palstoilla. 4 HANKKEEN MAHDOLLISUUDET Peltolohkojen sijainnilla, koolla ja muodolla on suuri merkitys viljelykustannuksiin. Tuotantolohkojen koon kasvattaminen laskee kustannuksia huomattavasti, samalla vastataan maatalouden muutokseen kehittämällä maankäyttöä. Hankkeen mahdollisuudet ovat seuraavat: lohkokoon kasvattaminen 1,95 ha 3,3 ha lohkojen muodon parantaminen vaihtoja lähemmäksi talouskeskusta esim. kauimmainen palsta jonkin lähempänä olevan palstan yhteyteen keskietäisyyden lyhentäminen 2,88 km 2,08 km vaihdot pellosta rakennusmaahan tai metsään ja päinvastoin hankkeen yhteydessä on mahdollista myydä peltoa TE-keskukselle alueen viljelysteiden parantaminen alueen peruskuivatuksen parantaminen metsämaiden osalta voidaan yhdistää pieniä erillisiä palstoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä oikoa mutkaisia rajoja. 5 ALUERAJAUS Tämän toteuttamiskelpoisuusselvityksen kannessa on ehdotettu aluerajaus. Aluerajausta on tarkennettu toimenpide-ehdotuksesta saadun palautteen perusteella. Aluetta on pienennetty jättämällä pois joitain sellaisten maanomistajien peltolohkoja, jotka eivät katso tilusjärjestelyä omalta kohdaltaan tarpeelliseksi. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävän suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Ehdotettu aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että mahdollisesti hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Hankkeeseen tulisi perusparannusten vuoksi ottaa myös sellaisia alueita, joilla maanomistajien tahdon mukaisesti ei juurikaan toteutettaisi tilusten vaihtoja. 6 MAHDOLLISIA TOIMENPITEITÄ 6.1 Valtaojitus Valtaojitus parantaa peltojen tuottokykyä ja on salaojituksen välttämätön edellytys. Veikko Kariojan Suomen Salaojakeskus Oy:stä tekemän selvityksen perusteella selvitysalueella valtaojista on arviolta 10,75 km eli 90 % perkauksen tai siivouskaivun tarpeessa. Uomiin voidaan tehdä jonkin verran linjausmuutoksia. Valtaojan putkitusta voidaan tehdä vähäisessä määrin ja osa vanhoista sivu-uomista voidaan poistaa lohkojen yhdistelyn seurauksena. Valtaojat purkavat vetensä Kiiminkijokeen, joka kuuluu Natura 2000- verkostoon. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa onkin alustavasti neuvoteltu ojitusten suorittamisesta.

8 (16) 6.2 Sala- ja piiriojitus Hankkeen yhteydessä on mahdollista salaojittaa peltoja sekä kunnostaa vanhoja salaojituksia. Salaojituksen yhteydessä on lisäksi mahdollista toteuttaa alueen piiriojitus. Salaojitus on ns. mukauttamissalaojitusta. Eli salaojitusta toteutetaan vain ojitusta haluavien sellaisille pelloille, jotka pääosin vaihtuvat jaossa ja joiden kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta. Selvitysalueen pelloista vain noin 21 ha eli 11 % on salaojitettu. Arviolta hankkeen yhteydessä toteutettaisiin 44 ha salaojitusta, joka olisi kaikki uudisojitusta. 6.3 Tiet ja tieoikeudet Hankkeen yhteydessä on mahdollista tehdä uusia tielinjauksia ja kunnostaa hankealueen maatalouskäytössä olevia teitä vastaamaan kulutuskestävyydeltään nykyistä kalustoa. Alueen viljelystiet ovat pääosin heikossa kunnossa. Alustava arvio teiden rakentamistarpeesta on uutta viljelystietä 0,7 km ja vanhojen teiden suurimittaista peruskorjausta 2,4 km. Vanhat tiet ovat käytännössä rakentamattomia huonokuntoisia kulku-uria. Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestettäisiin kaikille palstoille asianmukaiset tieoikeudet sekä ajantasaistettaisiin yksityisteiden tiekunnat ja teiden yksiköinnit. 6.4 Kunnan kaavoitushankkeet Alue kuuluu Oulun seudulliseen yleiskaavaan ja alueelle ollaan laatimassa maankäytön strategiaa Kiiminkijokivarren maankäytön suunnittelun yhteydessä vuoden 2008 aikana. Haukiputaan kunnan kaavoitusohjelmassa ei ole suunnitelmia kaavan laatimiseksi selvitysalueelle. 6.5 Muuta Hankkeen yhteydessä on mahdollista toteuttaa mm. halkomiset, tilusvaihdot, tilojen yhdistämiset ja alueella olevien yhteisten alueiden osakasselvitykset. 7 HANKKEEN KANNATUS Maanomistajat ovat antaneet hankkeesta palautetta puhelimitse, kahdenkeskisissä haastatteluissa ja toimenpide-ehdotuksen jälkeen kirjallisesti. Kahdenkeskiset haastattelut järjestettiin syystalvella 2007 ja niihin osallistui 20 maanomistajaa. Kirjallista palautetta pyydettiin toimenpide-ehdotuksesta toukokuussa 2008 ja sitä antoi 51 maanomistajaa, joista 13 oli nykyisen rajauksen ulkopuolista maanomistajaa.

9 (16) Palautteen perusteella tässä toteuttamiskelpoisuusselvityksessä esitetyn alueen maanomistajista 16 (42%) haluaa osallistua tilusjärjestelyyn. Heidän omistuksessaan on 117 ha (68 %) alueen peltoalasta. Esitetyn aluerajauksen maanomistajista 16 (42 %) ei halua osallistua tilusjärjestelyhankkeeseen ja näistä 3 on pellon omistajia ja 13 tontin tai metsämaan omistajia. Heidän omistuksessaan on 30,3 ha (16 %) alueen peltoalasta ja 141 ha koko alasta (21 %). Loput alueen maanomistajista eivät ole esittäneet kantaansa hankkeen suhteen tai ovat todenneet, etteivät kannata tai vastusta mahdollista hanketta. 6 maanomistajaa ilmoitti lisäksi toimenpide-ehdotuksen palautteessa olevansa halukas myymään tiluksiaan mahdollisen tilusjärjestelyn alkaessa. Samoin useissa vastauksissa haluttiin alueen tieverkon parantamista ja kulkuoikeuksien selvittämisiä. 8 HANKKEEN KUSTANNUKSET Seuraavassa taulukossa ovat hankkeen arvioidut verolliset kustannukset. Suluissa on mainittu mahdolliset maanomistajien verolliset kustannukset. Tilusjärjestely 500 /ha x 211 ha 106 000 (maanomistajien osuus 20 % eli noin 21 100 eli 100 /ha) Perusparannukset: uudet tiet 3,1 km x 25 000 /km 78 000 valtaojitus 10,75 km x 30 /m 322 000 mukauttamissalaojitus 44 ha x 3 000 /ha 132 000 Tie- ja kuivatusverkoston perusparannus yhteensä (sis. alv 22 %) 532 000 (maanomistajien osuus 40 % - 60 % eli noin 239 000 ) Koko hankkeen kustannukset yhteensä 638 000 (maanomistajien osuus noin 260 000 )

10 (16) 9 HANKKEEN HYÖDYT 9.1 Tilusjärjestely Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työ- ja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös peltokappaleelta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, jotka syntyvät, kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Peltolohkon keskikokoa voidaan selvitysalueella kasvattaa 1,95 hehtaarista 3,3 hehtaariin. Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys on lähtötilanteessa noin 2,88 kilometriä ja sitä on tilusjärjestelyllä mahdollisuus lyhentää 2,08 kilometriin. Tilusjärjestelytoimituksessa toteutettavilla tiehankkeilla voidaan parantaa tieyhteyksiä, mikä entisestään vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan myös vähentää maatalousliikennettä ongelmakohdista sekä parantaa Haukipudas-Kiiminki tien n:o 848 liikenneturvallisuutta tarkoituksenmukaisella tilussijoittelulla. Peltolohkon koon ja muodon paranemisesta sekä etäisyyden lyhenemisestä aiheutuvan hyödyn suuruus on noin 85,2 /ha/vuosi. Hyöty koko alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on 243 000. Metsämaiden osalta ei ole laskettu erillistä hyötyä, koska hankkeessa mahdollisesti toteutettavat metsätilusjärjestelyt ovat pinta-alallisesti pieniä. Kuitenkin yksittäisiä metsäpalstoja järjestelemällä voidaan alueellisesti saavuttaa merkittäviä maanomistajakohtaisia etuja. Lähde: MML: Arviointi ja Korvaukset 2008. 9.2 Valtaojitus Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Uomien perkauksilla ja osittaisilla linjauksen muutoksilla parannetaan peltolohkojen viljelykelpoisuutta ja luodaan vakaammat edellytykset alueen peltoviljelylle koko kasvikauden aikana. Valtaojituksen hyötylukuna tarkempien suunnitelmien puuttuessa pidetään 1,0. 9.3 Salaojitus Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm. avo-ojien poisjäännistä saatava viljeltävän maan pinta-alan kasvu ja ojien reunahaittaalan väheneminen, jotka lisäävät tehollista peltoalaa tuotantosuunnan mukaan yhteensä noin 10-25 % sadon määrän kasvu sadon laadun paraneminen viljelyvarmuus.

11 (16) Salaojitushyötyjä muodostuu myös kustannusten alentumisen johdosta työmenekki pienenee, kun avo-ojien kiertely ja kunnossapito jää pois ainemenekki pienenee, kun avo-ojien varsilta jäävät kaksinkertaiset siemen- ja lannoitemäärät pois salaojitetut pellot mahdollistavat tehokkaamman teknologian hyväksikäytön. Uudisojituksen hyöty on noin 259 /ha/v. Hyöty salaojitettavalle alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on noin 175 000. Lähde: Haataja K. ja Peltola J. 2001. Salaojituksen kannattavuus Suomessa. MTT Taloustutkimus (MTTL) selvityksiä 20/2001 (Hinnat päivitetty vuoden 2007 hintatasoon). 9.4 Tiet Tiestön rakentaminen vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Uusien tielinjauksien rakentaminen tehostaa peltoalueiden käyttöä mahdollistaen muodoltaan ja sijainniltaan parempien peltolohkojen muodostamisen. Rakentamisesta saadut hyödyt on huomioitu tilusjärjestelyn hyödyissä kohdassa 9.1 Tilusjärjestely. 10 HANKKEEN RAHOITUS Tilusjärjestelyyn siirryttäessä maanomistajien hakemuksesta toimitusmiehet voivat hakea maa- ja metsätalousministeriön rahoituspäätöstä valtion osallistumisesta tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiin. Aiemmin annettujen päätösten mukaisesti tilusjärjestely ja sen yhteydessä tehtävät perusparannukset on maksettu jaon aikana valtion varoilla. Valtio on suoran tuen lisäksi lainannut perusparannusten osalta maanomistajille jäävän osuuden. Mikäli hanke lopetettaisiin vuonna 2013 tapahtuisi perusparannusten osalta lainan takaisinmaksu vuosina 2018-2033. Hankkeen päättymisestä ensimmäiset viisi vuotta ovat lainan osalta korottomia. Perusparannuksista maksavat vain niistä hyötyvät. Uusjaon toimituskustannukset tulee maksaa hankkeen lopettamisen jälkeen. Toimituskustannusten maanomistajien osuus (mahdollisesti 20 %) ositellaan niille, jotka hankkeesta ovat hyötyneet. 11 MAANOMISTAJIEN OSUUS KUSTANNUKSISTA Seuraavat maanomistajien maksuosuudet hankkeiden kustannuksista vastaavat vuonna 2007 annettujen tilusjärjestelyhankkeiden rahoituspäätösten tukemistasoa. Lopullisesti maksuosuudet selviävät vasta rahoituspäätöksen antamisen jälkeen. Toimituskustannukset 20 % Valtaojitus 40 % Mukauttamissala- ja piiriojitus 60 % Tiet 40-60 %.

12 (16) Hankkeen verolliset kokonaiskustannukset olisivat noin 638 000, joista maanomistajien osuus olisi 260 000. Perusparannushankkeiden osalta verottomat kustannukset olisivat noin 436 000, joista maaomistajien osuus olisi 196 000. Valtaojituksen kustannusarvio on noin 264 000 (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus on noin 280 /valtaojituksesta hyötyvä pelto- ja metsähehtaari. Salaojituksen kustannusarvio on noin 108 000 (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus salaojituksista on noin 1.480 /ha. Tiehankkeiden kustannusarvio on noin 64 000 (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus tiehankkeissa on noin 8.250 /km. Toimituskustannukset tilusjärjestelystä ovat arviolta noin 106 000. Eli maanomistajien osuus toimituskustannuksista on noin 100 /ha. Toimitusmenot Salaojitus hyöty Valtaojitus Tiet kustannus (alv 0%) maanom. osuus (alv 0%) 0 100 000 200 000 300 000

13 (16) 12 MAHDOLLINEN AIKATAULU Mikäli hanke päätetään toteuttaa, voitaisiin se toteuttaa vuosina 2009-2013. Alla hankkeen alustava aikataulu työvaiheineen. Mahdolliset oikeuskäsittelyt voivat vaikuttaa hankkeen aikatauluun. Tehtävä nimi Hankkeen aloitus ja tarvittavat selvitykset Tilusten arviointi 2009 2010 2011 2012 2013 Jakosuunnittelu Valtaojitus Salaojitus Teiden rakentaminen Tilusten vaihtuminen Lopetustoimenpiteet 13 YHTEENVETO Selvityksen mukaan rajatulla alueella on tilusjärjestelytarvetta ja kannatusta hankkeen toteuttamiselle. Kohdealueella hanketta kannattavat maanomistajat omistavat 68 % peltoalasta. Niiden, jotka eivät halua osallistua hankkeeseen, omistuksessa on 18 % kohdealueen peltoalasta. Tilusjärjestelyhankkeella pystytään parantamaan alueen tilusrakennetta parantamalla peltolohkojen muotoa ja yhdistämällä hajallaan sijaitsevia peltolohkoja. Lisäksi hankkeen yhteydessä on mahdollista parantaa alueen kuivatusoloja ja kulkuyhteyksiä peltopalstoille. Hankkeella on lisäksi merkitystä yleisen liikenneturvallisuuden kannalta. Hanke on yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan kannalta kannattava. Hankkeella pystytään merkittävästi alentamaan alueen viljelykustannuksia. Kustannussäästö hankkeesta on noin 102 000.

14 (16) 14 TILUSJÄRJESTELYHANKKEEN RAHOITUS 14.1 Rahoituksen hakeminen Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuuden esitystilaisuudessa 12.6.2008 maanomistajat esittivät rahoitusanomuksen tekemistä maa- ja metsätalousministeriöön. Samassa tilaisuudessa jätettiin yhdeksän maanomistajan allekirjoittama hakemus toimituksen suorittamiseksi. 14.2 Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset ja rahoitus Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto on 23.6.2008 toimitusnumerolla 2008-281544 määrännyt maanmittausinsinööri (DI) Pekka Törmin toimitusinsinööriksi. Tilusjärjestelyhankkeen toimenpiteet, niiden laajuus ja kustannukset sekä hankkeesta arvioitu hyöty on esitetty maanomistajille kokouksessa 12.6.2008. Selvitysvaiheessa laadittuja periaatteita on pidetty lähtökohtana tilusjärjestelyhankkeen ja siinä suunniteltujen toimenpiteiden laajuutta ja kustannuksia arvioitaessa. Maanomistajien hakema tilusjärjestely ja sen yhteydessä suoritettavat perusparannushankkeet rahoitetaan jaon aikana valtion varoista. Valtion toimituksen aikana rahoittamien perusparannushankkeiden kustannukset ja kiinteistötoimitusmaksu voidaan uusjakojen tukemislain nojalla osaksi maksaa valtion lopullisena menona eli antaa avustuksena jako-osakkaille. Seuraavassa taulukossa on arvioitu hankkeen kustannusten jakautuminen: Toimenpide Kustannus Valtion avustus Osakkaat Tärkeimpien teiden rakentaminen 78 000 60 % 46 800 31 200 Tärkeimmät kuivatukset (valtaojitus) 322 000 60 % 193 200 128 800 Mukauttamissala- ja piiriojitus 132 000 40 % 52 800 79 200 Kiinteistötoimitusmaksu 106 000 80 % 84 800 21 200 Yhteensä 638 000 377 600 260 400 Tilusjärjestelyn kokonaiskustannukset, kun hankkeen toteutusaste on täysin kattava, ovat noin 638 000 euroa, josta jako-osakkaiden osuus on arvion mukaan noin 260 000 euroa. Mikäli hankkeen toteutusaste on alempi, vähenevät sekä valtion avustussumma että jakoosakkaiden maksuosuus. Toteutumisaste riippuu tilusjärjestelyssä päätettävien hankkeiden määrästä ja laajuudesta sekä maanomistajien lopullisesta kiinnostuksesta hankkeeseen.

15 (16) Tilusjärjestelystä jako-osakkaiden maksettavaksi jäävä osuus ositellaan jako-osakkaiden kesken kunkin saaman hyödyn mukaan. Pääosa eli perusparannusten osuus jakoosakkaan maksuosuudesta on pitkäaikaista ja halpakorkoista lainaa. 15 TOIMITUSMIESTEN ESITYS VALTION OSALLISTUMISESTA HANKKEEN KUSTANNUKSIIN Toimitusmiehet esittävät, että maa- ja metsätalousministeriö antaisi uusjakojen tukemislain (24/81) 6 :n mukaisen ennakkopäätöksen valtion osallistumisesta Haukiputaan kunnan alueella olevan Jokikylän tilusjärjestelytoimituksen kustannuksiin ennen kuin kysymys jaon toimeenpanosta ratkaistaan. Tilusjärjestelyn tarveselvityksessä Jokikylän uusjakohanke on todettu kannattavaksi ja toimitusmiehet ovat todenneet sillä olevan myös riittävän kannatuksen maanomistajien keskuudessa. Toimitusmiehet esittävät käytettäväksi II tason mukaista tukitasoa. Hankkeen saaman kannatuksen perusteella voidaan arvioida saavutettavan hyvä tulos suhteessa nykytilaan ja optimaaliseen tilanteeseen verrattuna. Jokikylän alueella on mahdollisuus huomattavaan tilussijoituksen parantamiseen, joka yhdessä kuivatus- ja tieverkon parantamisen kanssa lisää alueen maatilatalouden tuottoa ja kannattavuutta ja sitä kautta luo edellytyksiä alueen taloudellisten olojen kehittymiselle. Hanke on tärkeä yleisen edun ja paikkakunnan olojen parantamisen kannalta. Tukirahoitusta esitetään myönnettäväksi kiinteistötoimitusmaksun lisäksi tilusjärjestelyalueella olevan tai sille johtavan järjestelyaluetta palvelevan tieverkon sekä tilusjärjestelyalueen kuivatuksen parantamiseen. Toimitusmiehet katsovat, että edellytykset tilusjärjestelyn suorittamiselle ovat olemassa. Valtion lopulliseksi meno-osuudeksi perusparannuksista ja kiinteistötoimitusmaksusta toimitusmiehet esittävät seuraavat avustusosuudet: Kustannus Valtion avustus % Kiinteistötoimitusmaksu 106 000 80 % 84 800 Perusparannukset: 1. Tien tekeminen - tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen 78 000 60 % 46 800 vaatimat alueelliset tiet - muut tiet 40 %

16 (16) 2. Kuivatustyön tekeminen - tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen 322 000 60 % 193 200 vaatimat alueelliset (valta)ojitukset - tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset mukauttamissalaojitukset 132 000 40 % 52 800 Yhteensä 638 000 377 600 Tarvittava rahamäärä perustuu tarveselvityksessä arvioidun todennäköisen järjestelyalueen kustannuksiin. Perusparannusten kustannuksiin sisältyy arvonlisävero. Oulussa 1.9.2008 Toimitusinsinööri Pekka Törmi