VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA

VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA 2005-2006 Sirpa Kumpuniemi Maria Vuorilehto Päivi Jaamala Anna Cantell-Forsbom Marja-Liisa Esko Lauri Kuosmanen

2 SISÄLLYS Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTA 3 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA KEINOT 4 4. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN 5 4.1 EPDS -seulan kerääminen ja seuranta sekä bed side -opetus 5 4.2 Potilaskonsultaatiot 6 4.3 Työntekijöiden konsultaatiot ja työnohjaus 6 4.4 Ryhmät 7 4.4.1 Muu ryhmätoiminta projektin aikana 8 4.5 Koulutus 8 5. PROJEKTIN ARVIOINTIA 8 5.1 Bed side -opetus 8 5.2. Analyysi seulapositiivisista 8 5.2.1 Riskiryhmien tunnistaminen 8 5.2.2 Tukitoimin, ryhmän ja aikaisempien hoitosuhteiden varassa selviävät 9 5.2.3 Intensiivisempää psyykkistä hoitoa tarvitsevat 9 6. POHDINTA 9 7. JATKOSUOSITUKSET 11 Liitteet: Liite 1 EPDS-seula Liite 2 Yhteenveto projektityöntekijän järjestämistä koulutuksista Liite 3 Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa / luonnos 27.4.2007

3 1. JOHDANTO Vanhemman masennus muodostaa moninkertaisen riskin lapsen masentumiselle ennen aikuisikää. Yksilötasolla vanhemmat, jotka laiminlyövät lapsiaan, ovat muita useammin masentuneita, heillä on enemmän stressiä ja yksinäisyyttä. Masennus vie vanhemmuudelta voimavaroja ja heikentää lapsen ja vanhemman välisen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä. Tämä puolestaan altistaa lapsen erilaisille stressi- ja traumakokemuksille, joiden on todettu olevan yhteydessä muutoksiin aivojen toiminnassa. Stressillä on lasten ja nuorten kohdalla keskushermoston kehittymisen ja kasvun keskeneräisyydestä johtuen laaja-alaisia pitkäaikaisvaikutuksia: stressi on yhteydessä monien fyysisten ja psyykkisten sairauksien riskin lisääntymiseen ja sairauksien pahenemiseen. Lapsuus on aivojen rakenteiden ja hermoyhteyksien kannalta kriittistä aikaa. Masentuneisiin äiteihin ja heidän lapsiinsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vanhemman masennuksen asianmukainen tunnistaminen ja hoito palvelevat lapsen kehityksellisiä tarpeita, ja vähentävät riskiä lapsen myöhempään psyykkiseen ja fyysiseen oireiluun. Tutkimukset osoittavat myös, että jo raskaudenaikainen hoitamaton masennus ja ahdistuneisuus altistavat syntyvän lapsen myöhemmille käytös- ja tunne-elämän häiriöille. 2. TAUSTA Hakunilan alueella Vantaalla oli vuonna 2006 28 054 asukasta, joista 0-1-vuotiaita 445 ja 1-6- vuotiaita 2243. Synnytyksiä oli 427. Synnyttäjiä ja pikkulapsiperheitä palvelee kolme neuvolaa, joissa työskentelee 10,5 terveydenhoitajaa ja kolme neuvolan perhetyöntekijää. Äitejä on 50 / terveydenhoitaja ja lapsia 265 / terveydenhoitaja. Alueella toimii kaksi puolipäiväistä psykologia, joista toinen tapaa äitejä ja vauvoja ja toinen tekee lähinnä lasten tutkimuksia. Alueen terveyskeskuslääkäreiden viroista on pitkäaikaisesti noin kolmasosa täyttämättä, joka heijastuu vakavasti neuvoloiden lääkärityövoimaan. Alueella aloitti 1.9.2006 depressiohoitaja, joka työskentelee alueen kahdessa terveyskeskuksessa. Hakunilan alueella on Vantaan alueista eniten pitkäaikaistyöttömiä ja yksinhuoltajaperheitä. Työttömyysaste oli 9.3 % vuonna 2006 (Suomessa keskimäärin 7.3%). Koulutusasteena yli 15-vuotiailla oli peruskoulu 40 %:lla asukkaista. Toimeentulotukea sai 12.9 % (muualla Suomessa 9.9 %), sijoitettuja lapsia oli 9% (muualla Suomessa 6.8 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on 10 %. Vuoden 2006 synnyttäjistä 20 % oli maahanmuuttajataustaisia. Lastensuojelun asiakasperheitä on 3.6 % alueen lapsiperheistä, mikä on Vantaan suurin suhteellinen osuus. Vuonna 2003 Hakunilan alueella aloitettiin raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen- ja hoidon kehittämistyö. Masennuksen tunnistamiseen tarkoitettua Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -seulan (Liite 1) käyttöönottoa harjoiteltiin ja se otettiin systemaattisesti käyttöön synnytysten jälkitarkastuksissa ja tarvittaessa muulloinkin. Seulonnassa masennusoireita ilmeni paljon. Neuvolan henkilökunta on opetellut masennuksen puheeksi ottamista ja sen hoitamiseen liittyviä periaatteita.

4 Kehittämisprojekti toi esiin masentuneiden hoitoketjun aukot ja vajeet: 1) Vanhempien puutteelliset omat tukiverkostot, mikä altistaa yksinäisyydelle ja uupumiselle, jota seuraa masennus. 2) Terveydenhoitajien kiire ja vaihteleva uskallus/osaaminen masennusasioissa; masennus on helppo sivuuttaa tai jättää liian vähälle tuelle tai arviolle. Vavutyöotteen aktiivinen käyttö edellyttää työnohjauksellista tukea. 3) Puutteellinen yhteistyö neuvolalääkärin kanssa, lääkäreiden vaihtuvuus, kiire ja tiedon puutteet johtavat terveydenhoitajien jäämiseen yksin vaikeiden ongelmien kanssa. Lisäksi lääkitystarve jää arvioimatta. 4) Mahdollisen lääkehoidon seuranta puuttuu pääosin; terveydenhoitajilla ei ole siihen valmiuksia, lääkäreillä ei ole resursseja eikä alueella ollut depressiohoitajaa. Lääkehoito onnistui harvoin ilman seurantaa. 5) Psykologipalvelujen riittämättömyyden vuoksi vain osa tarvitsijoista saa ammattitaitoa vaativaa psykososiaalista tukea. 6) Aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon huonojen resurssien vuoksi vaikeimmin tai komplisoidusti masentuneet eivät pääse psykiatrin arvioon. 7) Hoitoketjun optimoimiseksi tarvitaan enemmän alueellista tietoa. 28.4.2005 esitettiin psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamista vuodeksi äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyttöön. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 52 500. Hankerahoitusta haettiin Sosiaali- ja terveysministeriöstä sairaanhoitopiireille lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetuista varoista 28.4.2005 yhteensä 40 000. Rahoitusta myönnettiin 40 000 ja Vantaan omarahoitusosuus oli 12 500. Kehittämisprojektia tukemaan ja seuraamaan nimettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, johon kuului Peijaksen sairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Marjaliisa Esko, vs terveydenhuollon johtaja Carl-Johan Thoden, psykiatri Maria Vuorilehto, konsultoiva sosiaalityöntekijä Tejo de Bruijn, Hakunilan lasten- ja nuorten palvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon esimies Shani Rapp (9.1.2006 alkaen Päivi Jaamala). 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA KEINOT Projektin tavoitteeksi määriteltiin: Neuvolan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyvät Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään Hakunilan alueelle laaditaan masentuneen äidin hoitoketju, joka leviää koko Vantaalle Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyy Terveydenhoitajien psykiatrinen konsultaatio muodostuu osaksi neuvolatyötä.

5 Projektiin palkattavan psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvasta sovittiin, että hänen vastaanotolleen ohjataan jos: Terveydenhoitajan tuki ei riitä Tarvitaan masennuslääkityksen seuranta 4-6x depressiohoitajamallin mukaisesti Havaitaan selvittelyä tarvitseva psyykkinen huonovointisuus. Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja: Käy masennuksen ennaltaehkäisyn ja itsehoidon ryhmän ohjaajakoulutuksen Ohjaa alueella vanhemmille ryhmiä työparina terveydenhoitaja / perhetyöntekijä Ohjaa terveydenhoitajia masennuksen tunnistamisessa ja lievän masennuksen hoidossa Kerää tiedot asiakkaanaan olevien vanhempien mielenterveysongelmista ja toipumisesta (EPDS, AUDIT, lääkitys) Kouluttaa terveydenhoitajia / perhetyöntekijöitä / neuvolalääkäreitä Kerää tietoa hoitoketjun laatimista varten Tekee raportin ohjausryhmän tuella projektin lopussa Psykiatrinen sairaanhoitaja voi konsultoida psykiatria tarvittaessa puhelimitse ja hänellä on kliininen työnohjaus jonka järjestämisestä vastaa Sateenvarjo-projekti. 4. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN 4.1 EPDS -seulan kerääminen ja seuranta sekä bed side -opetus Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi palkattiin Sirpa Kumpuniemi, joka jäi virkavapaalle Peijaksen lastenpsykiatrian poliklinikalta. Hän aloitti projektityön Hakunilan neuvolassa 1.9.2005 puolipäiväisenä ja vuoden 2006 hän toimi projektissa kokopäiväisenä. Vuoden 2006 alusta Hakunilan neuvoloissa aloitettiin EPDS- seulonta kaikille synnyttäneille äideille vauvan ollessa kuuden viikon - kolmen kuukauden ikäinen. Lisäksi seula täytettiin tarvittaessa raskaana oleville. Vuoden aikana seuloja palautettiin yhteensä 260. Näistä 13 pistettä tai yli sai 28 äitiä eli seulapositiivisia äitejä löytyi noin 10 % (Kuvio 1). Kirjallisuuden mukaan synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy noin 10-15 %:llä kaikista synnyttäneistä. Näistä 28:sta neuvolan asiakkaasta, joiden kohdalla saattoi epäillä depressiota, kuusi oli raskaana, 12 oli ensisynnyttäjiä, ikäjakauma oli 19-39 vuotta ja lapsia heillä oli yhteensä 66. Jos seulan pisteet olivat 13 tai yli toteutettiin psykiatrisen sairaanhoitajan konsultointi: Bed side -opetus eli yhteinen tapaaminen: äiti (+ isä) ja vauva, terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja Tuen miettiminen Tarvittaessa hoitoon ohjaaminen.

6 Kuvio 1. Hakunilan alueen neuvoloista kerättyjen EPDS -seulojen pisteet vuonna 2006. Vuoden aikana laadittiin alueelle kirjallinen kuvaus masentuneen äidin hoitoketjusta sekä varhaisen vuorovaikutuksen tuesta ja hoidosta, jonka on tarkoitus levitä muihinkin Vantaan neuvoloihin. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi esittelemässä hoitoketjua (Liite 3) muissa neuvoloissa sekä yhteistyötapaamisissa. Hoitoketjun muokkaaminen jatkuu ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007 aikana. 4.2 Potilaskonsultaatiot Projektityöntekijän konsultaatiossa kävi 36 asiakasta. Suurin osa asiakkaista tuli terveydenhoitajan tai perhetyöntekijän ohjaamana erilaisen psyykkisen oireilun tai korkeiden seulapisteiden vuoksi. Nämä asiakkaat kävivät pääasiassa 1-2 kertaa ja vajaa kolmannes kävi 6-12 kertaa. Keski-ikä oli 29,7 vuotta (17-40 v). Lasten lukumäärä oli keskimäärin 1,75 / äiti. Seitsemän äitiä oli raskaana ja kuudella äidillä oli ulkomaalaistausta. Lääkitys oli ennestään seitsemällä äidillä ja siihen päädyttiin 12 äidin kohdalla. Jatkohoitoon ohjattiin 13 äitiä (viisi neuvolan psykologille, neljä depressiohoitajalle ja neljä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon). Yhdessä terveydenhoitajan tai perhetyöntekijän kanssa ns. bedsidekonsultaatioita oli yhteensä 19 äidin kohdalla, joidenkin kohdalla useita kertoja. Kuuden äidin luokse tehtiin konsultaatiokotikäynti yhdessä perhetyöntekijän kanssa. Puhelinkonsultaatioita oli useita. Yhteispalavereita oli seitsemän äidin kohdalla, joskus useitakin. Läsnä oli neuvolan henkilökunnan lisäksi terveyskeskuslääkäri ja lastensuojelun henkilökuntaa. 4.3 Työntekijöiden konsultaatiot ja työnohjaus Vavu- työnohjausta annettiin alueen perhetyöntekijöille kerran kuukaudessa. Konsultaatioapua annettiin avoimen päiväkodin työntekijöille kolme kertaa ja päiväkodin työntekijöille kaksi kertaa. Koululla psykiatrinen sairaanhoitaja kävi yhteistyöpalaverissa kolme kertaa yhden lapsen asioissa ja kolme kertaa antoi työnohjausta erityisopettajille.

7 4.4 Ryhmät Syksyllä 2005 Hakunilan alueelta osallistui seitsemän henkilöä Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli- ohjaajakoulutukseen. Osallistujat neuvolasta olivat Sirpa Kumpuniemi, perhetyöntekijä Katri Laaninen, terveydenhoitaja Päivi Elemo ja projektityöntekijä Merja Asplund perhekeskus Hakusesta. Muut osallistujat olivat terveyskeskuksesta ja sosiaalitoimesta. Muista neuvoloista mukana olivat terveydenhoitajat Kaisa Humaljoki Tikkurilasta, Heli Mikkola ja Thelma Pomoell Martinlaaksosta. He ohjasivat seuraavanlaisia ryhmiä. Taulukko 1. Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli - ohjaajakoulutukseen osallistuneiden ohjaamat ryhmät 2005-2006. Ajankohta Kohderyhmä Alue Osallistujia Kokoontumiset Ohjaajat Syksy 2005 Pienten lasten äidit Hakunila 5 10 Perhekeskuksen työntekijä ja sosiaalityöntekijä Syksy 2005 Pienten lasten äidit Hakunila 5 10 Neuvolan perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja Syksy 2005 Yläasteikäiset tytöt Hakunila 4 9 Psykiatrinen sh ja nuorten palvelujen johtaja Syksy 2005 Äidit ja vauvat Tikkurila 5+5 9 Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2005 Äidit Martinlaakso 4 9 Terveydenhoitajat Kevät 2006 Pienten lasten äidit Hakunila 5 9 Neuvolan perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja Kevät 2006 Nuorten äitien ryhmä + vauvat Hakunila 6+4 8 Psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Kevät 2006 Naisten ryhmä Hakunila 4 10 Perhekeskuksen työntekijä ja sosiaalityöntekijä Kevät 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Tikkurila 5+5 9 Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Hakunila 4+4 9 Psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Syksy 2006 Odottavien äitien ryhmä Hakunila 4 7 Psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuvolan esimies Syksy 2006 Pienten lasten äitien ryhmä Hakunila 5 10 Terveydenhoitaja ja perhekeskuksen työntekijä Syksy 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Tikkurila 4+4 9 Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2006 Pienten lasten äitien ryhmä Tikkurila 5 9 Terveydenhoitajat Yleensä ryhmien jälkeen oli yksi- kolme boosterikertaa ja kolmen kuukauden kuluttua seurantatapaaminen. Yleisesti ottaen ryhmäläisten EPDS- seulapisteet laskivat, joskus tosin ryhmäläinen tunnisti oman masennuksensa ryhmän aikana ja pisteet nousivat. Ryhmäläinen ohjattiin avun piiriin sen jälkeen. Neuvoloissa depressiokouluja ohjaavat työntekijät kokoontuvat kerran lukukaudessa, psykiatrinen sairaanhoitaja toimii kokoonkutsujana. Hakunilan alueella ohjaajat tapaavat kerran lukukaudessa.

8 4.4.1 Muu ryhmätoiminta projektin aikana Depressiokouluja Hakunilan alueella oli myös yläasteella, sosiaalitoimessa sekä terveyskeskuksessa. Synnytysvalmennusryhmän jatkotapaamiset synnytyksen jälkeen kolme kertaa, paikalla psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuvolan terveydenhoitaja. Läsnä neljä perhettä, kaikissa äidit, isät ja vauvat. Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja on ohjannut yhdessä avoimen päiväkodin ohjaajan kanssa 10 kerran Käsikynkkä- ryhmän vanhemmille ja heidän 1-3-vuotiaille lapsilleen. Ryhmään vanhemmat ohjattiin päivähoidosta ja neuvolasta, ryhmässä he saivat tukea vanhemmuuteen sekä vuorovaikutukseen lapsen kanssa. 4.5 Koulutus Projektin aikana psykiatrinen sairaanhoitaja on pitänyt erilaista koulutusta projektin aiheista eri ammattiryhmille. Kansainvälistä väriä on tullut Oxfordissa, Englannissa NPNR conferenssissa pidetty luento syyskuussa 2006. Sateenvarjo-projektin konsultoiva psykiatri Tarja Melartin on pitänyt kolme erilaista luentoa mielenterveysongelmista alueella. (Liite 2) Psykiatrisella sairaanhoitajalla oli mahdollisuus tarvittaessa soittaa konsultoivalle psykiatrille (Tarja Melartin) ja heillä oli sovittuna säännölliset työnohjaukset 3-4 viikon välein. Työnohjausten aikana psykiatrinen sairaanhoitaja kävi läpi potilastapauksia yhdessä psykiatrin kanssa sai ohjeita käytännön työhönsä, lääkityksen arviointiin tai terapiatarpeen arvioon. 5. PROJEKTIN ARVIOINTIA 5.1 Bed side -opetus Bed side -opetus ei toteutunut kaikkien työntekijöiden kohdalla. Psykiatrinen sairaanhoitaja joutui ottamaan potilaita vastaan akuutissa kriisissä ja/tai terveydenhoitajan oli vaikea löytää yhteistä aikaa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Parhaiten bedside-opetus onnistui neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi kaikkien perhetyöntekijöiden kanssa yhteisellä kotikäynnillä, joskus useammankin kerran. 5.2 Analyysi seulapositiivisista 5.2.1 Riskiryhmien tunnistaminen Äideistä yksinhuoltajia oli 2, nuoria, alle 21-vuotiaita 3 ja maahanmuuttajia 6. He kuuluvat masennuksen osalta erityiseen riskiryhmään. Yksi äideistä oli sekä nuori että yksinhuoltaja, hänet ohjattiinkin lopulta erikoissairaanhoitoon, koska perhetyöntekijä, depressiokoulu eikä masennuslääkitys helpottanut masennusta. Toinen äiti, joka oli sekä nuori, että maahanmuuttaja, tarvitsi tiivistä lastensuojelun apua, äiti-vauvaryhmän tukea, masennuslääkitystä sekä muutaman kerran Peijaksen akuuttipsykiatrian poliklinikan konsultaatiokäyntejä. Uhkaava psykiatrinen osastohoitojakso kuitenkin vältettiin em. tukitoimien ansiosta. Hänen kohdallaan järjestettiin myös useita verkostopalavereita.

9 5.2.2 Tukitoimin, ryhmän ja aikaisempien hoitosuhteiden varassa selviävät Yli kaksi kolmasosaa (20/28) niistä äideistä, jotka tapasivat psykiatrista sairaanhoitajaa kävi 1-2 kertaa, jonka jälkeen muutama (2) jatkoi jo aikaisemmin alkanutta hoitoaan (depressiohoitaja tai psykologi) ja kolmannes (6) jatkoi depressiokoulussa. Muutamilla (4) oli lisäksi tukitoimia esim. perhetyöntekijä. Muutama (3) näistä äideistä koki mielialan nousun jo yhden yhteisen keskustelun jälkeen. He menivät kotiinsa ja kertoivat omalle puolisolleen tai äidilleen, että tarvitsevat apua eivätkä tahdo jaksaa enää vauvan kanssa ja saivat apua. Seulan pisteet laskivat jo seuraavalle kerralle ja vointi parantui. Pelkkä kuulluksi tuleminen ja oman tilanteen oivaltaminen oli ratkaisevaa. Todennäköisesti nämä tapaamiset edustavat sellaista asiakasryhmää, joiden kanssa terveydenhoitajat selviävät jatkossa omin voimin, jos heillä on mahdollisuus joissakin tapauksissa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Oleellista edelleen on mahdollisuus saada perheelle tukea perhetyöntekijältä ja mahdollisuus ohjata äitejä ryhmiin. 5.2.3 Intensiivisempää psyykkistä hoitoa tarvitsevat Vajaa kolmannes äideistä kävi 6-12 kertaa psykiatrisen sairaanhoitajan luona, heistä puolella oli lisäksi tukitoimia (perhetyöntekijä, lastensuojelu). Puolet heistä jatkoi intensiivisempään hoitoon ja toinen puoli depressiokouluryhmään. Tälle "vaikeammalle ryhmälle" tarvitaan jatkossa sujuva hoitopolku joko psykologille, jos kyseessä on vuorovaikutusongelma, tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Näiden äitien määrä on kuitenkin varsin pieni, vain 2 % kaikista synnyttäneistä. Vuoden aikana vain kolme äitiä ohjattiin erikoissairaanhoitoon psykiatrian poliklinikalle, joista yksi kävi muutaman kerran konsultaatiossa osastohoidon tarvetta varten ja palasi sitten perusterveydenhuoltoon. Psyko yhteistyöryhmän kokouksessa arvioitiin, että lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenivät projektin aikana Hakunilan alueelta. Lähes kaikilla äideillä EPDS- seulan pisteet laskivat ja mieliala nousi, kun he pääsivät avun piiriin. Kaksi kolmasosaa äideistä on mahdollista jatkossa hoitaa terveydenhoitajan tuella, jos hän saa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. 6. POHDINTA Yhteistapaamiset (bed side) psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa koettiin hyviksi neuvoloissa, suoraan kysyminen, empaattinen ja kuitenkin arkinen tapa kohdata äidit tuntui terveydenhoitajista hyvältä. Alueen neuvoloissa tehtiin kysely yhteistyöstä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa sekä EPDS-seulan käytöstä maaliskuussa 2007 ja kyselyssä tuli esiin seuraavaa: Yhteistapaamiset koettiin opettavaisiksi ja toimiviksi, helppona, sujuvana, antoisana, antoi ideoita ja eväitä omaan työskentelyyn. Neuvolan työntekijät kokivat psykiatrisen sairaanhoitajan neuvolassa tarpeellisena, erittäin hyvänä yhteistyökumppanina, hyvänä tukena, helppona lähestyä ja konsultoida, yhteistyöskentely oli luontevaa, mutkatonta.

10 Projektin aikana neuvolan perhetyöntekijät ilmaisivat tyytyväisyyttään yhteisten kotikäyntien jälkeen, uusi tai vaikka itselläkin jo ollut näkökulma suhteessa äidin vointiin antoi puhtia työhön jatkossa. Perhetyöntekijät käyttivät mielialaseuloja säännöllisesti työssään. Yksi terveydenhoitajista ja yksi neuvolan perhetyöntekijä on käynyt depressiokouluohjaajakoulutuksen, kuusi osallistui syksyn 2006 aikana terveydenhoitajien omaan depressiokouluryhmään. Terveydenhoitajat kokivat tehdyssä kyselyssä EPDS- seulan käytön luontevaksi, helpoksi, hyödylliseksi ja hyväksi työvälineeksi, tuntuu jopa välttämättömältä. Seulan käyttö on selkeää ja sitä on helppo tulkita. Seulan avulla äitiin saa hyvän kontaktin ja pääsee puhumaan äidin mielialasta. Kyselyssä työntekijöiltä tiedusteltiin, miten hän nyt reagoi, jos seulan pisteet ovat 13 tai yli. Vastauksissa nousi esille seuraavaa: "En enää hermostu, pelästy, vaan keskustelemalla kartoitan taustoja, jaksamista ja tukinverkostoa. Mietin asiakkaan kanssa jatkotoimia." "Mietitään yhdessä jatkotarpeita ja mahdollisuuksia. Vastaanotolla tehostan voinnista keskustelua." "Teen tarvittaessa kontrolliseulan ja jatko hoitopolun mukaisesti." "Lisäksi konsultoin, ohjaan tarvittaessa lääkäriin, jos lääkitystarve. Keskustelen eri vaihtoehdoista depression hoidossa." "Juttelen asiakkaan kanssa, miten kauan ollut tuntemuksia, selvittelen tilannetta, mietitään, mitä apuja löytyisi. Ohjaus ryhmään tai depressiohoitajalle tarpeen mukaan." Mielialaseulan tekemistä kaikille synnyttäneille äideille siihen mennessä, kun vauva täyttää kolme kuukautta jatketaan edelleen Hakunilan alueella ja koko Vantaalla. Seulaan liittyviä koko neuvolan henkilökunnan kokouksia jatketaan Hakunilan alueella kerran lukukaudessa, kuten on tehty vuodesta 2003 alkaen. Mukana lisäksi psykiatri, projektipäällikkö Maria Vuorilehto ja psykiatrinen sairaanhoitaja, projektiyöntekijä Sirpa Kumpuniemi. Lääkärille äiti tulee ohjata aina, kun masennuslääkitystä mietitään. Projektityöntekijän mielestä vuoden aikana neuvolan henkilökunnan asenne masennuslääkitystä kohtaan muuttui selvästi positiiviseksi, sen käyttötarve tunnistettiin paremmin kuin projektin alussa. Masentunutta äitiä kohdatessa työntekijän on tärkeää arvioida myös äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja ohjata tarvittaessa tuen piiriin mm. psykologille. Masennus on syytä hoitaa, jotta äidillä vapautuu voimia vuorovaikutukseen vauvan kanssa.

11 Projektin tavoitteet täyttyivät hyvin: Neuvolan henkilökunnan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyivät, koska he saivat tietoa aiheesta ja heillä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Bedside- tapaamisissa työntekijä näki ja samalla oppi tavan haastatella masentunutta äitiä. Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään, koska seulaa käytetään ja apua tarvitsevat äidit löydetään. Lisäksi terveydenhoitaja voi konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa ja ohjata äitejä ryhmiin tai perhetyöntekijälle. Kirjallinen hoitoketju laadittiin Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyi, koska vuoden aikana yhteispalavereita pidettiin ja huomattiin niiden hyödyllisyys Terveydenhoitajien psykiatrisen sairaanhoitajan konsultaatiosta tuli osa neuvolatyötä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tuloskortissa vuodelle 2007 on tavoitteena laajentaa riskiryhmien seulontaa. Masennuksen varhaiseksi tunnistamiseksi EPDS- seulat tehdään kattavasti viimeistään kolme kuukautta synnytyksestä. Toiminnallisena tavoitteena on kerätä tehtyjen EPDS -seulojen määrä. Vantaan neuvoloissa jatketaan perehtymistä ja kouluttautumista masennuksen tunnistamiseen, hoitopolkuun sekä sen asianmukaiseen käyttöönottoon. Lisäksi depressiokouluohjaajakoulutusta laajennetaan. Ohjaaja-koulutuksen käyneiden ja pidettyjen ryhmien määrää ja niissä käyneiden osallistujien määrää seurataan. 7. JATKOSUOSITUKSET 1. Back up -tuki neuvolan henkilökunnalle on tärkeä ja sen voi järjestää esimerkiksi psykiatriselta sairaanhoitajalta. 2. Alueella tulee jatkossakin olla depressiokouluryhmiä neuvolan äideille, vähintään 1 / lukukausi / neuvola. 3. Neuvolan perhetyöntekijöitä tulisi olla ainakin yksi / neuvola. 4. Jotkut masentuneet äidit tarvitsevat kotiapua jaksaakseen päivästä toiseen. On tärkeää, että neuvolasta käsin voitaisiin järjestää perheelle kotiapu tarvittaessa. 5. Hakunilan alueella toimiva perhekeskus Hakusen toimintaa tulee tukea. Paikkoja, jonne äidit voivat lastensa kanssa mennä vapaasti ja tutustua toisiin äiteihin, tarvitaan ehdottomasti. Kyseinen toiminta on erittäin tärkeää ja ennaltaehkäisevää masennuksen kannalta. 6. Sijaishenkilöstö neuvolatyössä on tarpeellinen, jotta aikaa äidin kanssa jää tarpeeksi henkilökunnan sairaslomista huolimatta. 7. Terveydenhoitajien työnohjaus on tärkeää, kun jatkossa kaikki äidit seulotaan ja terveydenhoitajat kohtaavat masentuneita äitejä. 8. Neuvolalääkärin pitäisi vastata äidin masennuksen diagnoosista ja lääkityksen tarpeesta. 9. Lastensuojelun mielenterveysosaamista tulee lisätä. 10. Päiväkodin ja lastensuojelun yhteistyötä lisättävä. Päivähoidon henkilöstön mielenterveysosaamista on lisättävä.

12 LIITE 1 EPDS-lomake (Edinburgh Postnatal Depression Scale ) (min = 0 pistettä, max = 30 pistettä) Nimi: pvm: Ole hyvä ja ympyröi se vaihtoehto, joka eniten vastaa Sinun tuntemuksiasi viimeisen kuluneen viikon aikana, ei vain tämänhetkisiä tuntemuksiasi. Viimeisen viikon aikana: 1. Olen pystynyt nauramaan ja näkemään asioiden hauskan puolen 0. Yhtä paljon kuin aina ennenkin 0 PISTETTÄ 1. En aivan yhtä paljon kuin ennen 1 2. Selvästi vähemmän kuin ennen 2 3. En ollenkaan 3 2. Olen odotellut mielihyvällä tulevia tapahtumia 0. Yhtä paljon kuin aina ennenkin 0 PISTETTÄ 1. Hiukan vähemmän kuin aikaisemmin 1 2. Selvästi vähemmän kuin aikaisemmin 2 3. Tuskin ollenkaan 3 3. Olen syyttänyt tarpeettomasti itseäni, kun asiat ovat menneet vikaan 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, joskus 2 2. En kovin usein 1 3. En ollenkaan 0 4. Olen ollut ahdistunut tai huolestunut ilman selvää syytä 0. Ei, en ollenkaan 0 PISTETTÄ 1. Tuskin lainkaan 1 2. Kyllä, joskus 2 3. Kyllä, hyvin usein 3 5. Olen ollut peloissani tai hädissäni ilman erityistä selvää syytä 0. Kyllä, aika paljon 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, joskus 2 2. Ei, en paljonkaan 1 3. Ei, en ollenkaan 0 6. Asiat kaatuvat päälleni 0. Kyllä, useimmiten en ole pystynyt selviytymään niistä ollenkaan 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, toisinaan en ole selviytynyt niistä ylitä hyvin kuin tavallisesti 2 2. Ei, useimmiten olen selviytynyt melko hyvin 1 3. Ei, olen selviytynyt yhtä hyvin kuin aina ennenkin 0

13 7. Olen ollut niin onneton, että minulla on ollut univaikeuksia 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1 Kyllä, toisinaan 2 2. Ei, en kovin usein 1 3. Ei, en ollenkaan 0 8. Olen tuntenut oloni surulliseksi tai kurjaksi 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, melko usein 2 2. En kovin usein 1 3. En, en ollenkaan 0 9. Olen ollut niin onneton, että olen itkeskellyt 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, melko usein 2 2. Vain silloin tällöin 1 3. Ei, en ollenkaan 0 10. Ajatus itseni vahingoittamisesta on tullut mieleeni 0. Kyllä, melko usein 3 PISTETTÄ 1. Joskus 2. Tuskin ollenkaan 1 3. Ei ollenkaan 0 MASENNUKSEN KATKAISUPISTE = 13

14 LIITE 2 Yhteenveto projektityöntekijän järjestämistä koulutuksista Hakunilan ja Länsimäen alueella järjestetty koulutus: Synnytyksen jälkeinen masennus 3/06 Masennusseulan käyttö ja hoitoketju usean kerran vuoden aikana Hakunilan alueen neuvolan henkilökunta Synnytyksen jälkeinen masennus ja projekti sekä EPDS- seula-info Hakunilan terveyskeskuslääkärit 3/06 Länsimäen terveyskeskuslääkärit 3/06 Vanhemman masennus x 4 vuoden 2006 aikana Hakunilan alueen päiväkodin henkilökunta Melartin Tarja: Persoonallisuushäiriöt sekä Depression käypä hoito Hakunilan terveysaseman ja neuvolan henkilökunta 3/06 Kumpuniemi Sirpa ja Tarja Melartin: Masentunut äiti ja vauva, Persoonallisuushäiriöt Sosiaalitoimen henkilökunta 10/06 Projektin ja hoitoketjun esittely Sosiaalitoimen henkilökunta 10/06 Synnytyksen jälkeinen masennus Avoin päiväkoti Majakka, äidit lapsineen 10/06 Perhekeskus Hakunen, äidit lapsineen 11/06 Varhainen vuorovaikutus Perhekeskus Hakunen, äidit lapsineen 11/06

15 Vantaalla järjestetty koulutus: Synnytyksen jälkeinen masennus Laurean Amk, valmistuvat terveydenhoitajat 1/06 Korson neuvoloiden henkilökunta 3/06 ja 11/06 Martinlaakson neuvoloiden henkilökunta 10/06 Myyrmäen neuvoloiden henkilökunta 11/06 Melartin Tarja: Psykoosilääkkeet Terveystoimen henkilökunta 5/06 Raskaana olevien äitien ryhmät Vantaan depressiohoitajat 1/06 Hyvän mielen koulun henkilökunta/keski-uudenmaan sopimuskoti 4/06 Vanhemman mielenterveysongelmat - mitä tehdä? HUS, HYKS, Peijaksen sairaalan lasten - ja nuorten poliklinikkasairaanhoitajat 5/06 Vanhemman masennus Vantaan kaupungin sijaishuollon tukiperheet 9/06 Hoitoketjun ja projektin esittely Vantaan neuvoloiden laatutyöryhmä 8/06 Vantaan varhaisen vuorovaikutuksen työryhmä 5/06

16 Muualla Suomessa järjestetty koulutus: Masentuneiden äitien hoitopolku. 8.valtakunnalliset neuvolapäivät, Dipoli, Otaniemi, Espoo 30.-31.10.2006. Kumpuniemi Sirpa ja Vuorilehto Maria: Synnytyksen jälkeinen depressio sekä Hakunilan projekti Kuopion sosiaali- ja terveystoimi 9/06 Kumpuniemi Sirpa ja Konttavaara Maritta: Masentuneen äidin hoitoketju ja EPDS- seulan käyttö Kuopion sosiaali- ja terveystoimi 12/06 Kumpuniemi Sirpa, Jaamala Päivi ja Numminen Heli: Hoitoketjun ja EPDS- seulan esittely Rovaniemen Napero-hanke, lapsiperhepalvelut 11/06 Hoitoketjun ja EPDS -seulan esittely Pääkaupunkiseudun perheryhmien kokous, Helsinki 10/06 Kansainväliset kontaktit: Mental Health Nurse in maternity clinics Korean sosiaalityöntekijät/ vierailu Hakunilassa 12/06

17 Julkaisut: Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Mental Health Nurse in Mother Care Clinics. Oral presentation, 12th International NPNR conference, Oxford, England, 27.-29.9.2006. Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Depression screening and treatment program on Maternity and Child health clinics. Oral presentation, Nordic Midwifery Congress 4.-6.5.2007. Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Jaamala, P. Lastenpsykiatrinen osaaminen neuvolassa -masentuneiden äitien ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Suullinen esitys yhdessä Päivi Jaamalan kanssa, Stakesin yhteistyöseminaari, Helsinki, 22.8.2006 Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Melartin Project of depression screening and treatment program in maternity and child health clinics. Lähetetty arvioitavaksi 13th International NPNR conference, Oxford, England, 26.-28.9.2007

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa/luonnos 27.4.2007 Kaikille äideille tehdään synnytyksen jälkeen EPDS-seula, viimeistään vauvan ollessa 3kk Tarvittaessa myös raskauden aikana.kartoita perheen tilanne. Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy: Kauanko tällainen olo on kestänyt? Onko suurimman osan päivää samanlainen olo? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 tai yli Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset) (Th:n tukena psyk.sh ja työnohjaus) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informointi alueen lapsiperheiden palveluista (perhekahvilat, vertaisryhmät, seurakunta) Tarvittaessa neuvolan perhetyö Tarvittaessa psykologin konsultaatio Depressiokouluryhmä Jos ei riitä Depressiohoitajan tai psykiatrin konsultaatio Terveyskeskuslääkärin konsultaatio (diagnoosi, laboratoriotutkimukset, lääkityksen arviointi, lähetteet) Parisuhdeasioissa ohjaus perheasiainneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet ja perhetyö/toimeentulotuki/verkostopalaverit Jos ei riitä Lähete psykiatrian poliklinikalle Jos akuutti tilanne, yhteys HYKS, Peijaksen sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikalle tai ensiapuun jossa osastohoidon ja terapian tarpeen arviointi Kuuselan perhekuntoutus JOS ÄIDILLÄ ON VAKAVIA ITSEMURHA-AJATUKSIA, HETI YHTEYS TK-LÄÄ- KÄRIIN TAI PEIJAKSEN ENSIAPUUN, silloin hoitoketjun voi ohittaa

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja tuen järjestäminen Vantaan neuvoloissa/luonnos 27.4.2007 Terveydenhoitaja arvioi äidin ja vauvan vuorovaikutusta Keskustelu äidin kanssa, kysymykset ja havainnointi, mahdollisesti VaVu-haastattelu 1. Äidin oma kokemus vauvasta ja jaksamisesta 2. Vauvan vaikeahoitoisuus 3. Havaittavat ongelmat äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa 4. Puolison/läheisverkoston tuen kartoitus Jos äiti tarvitsee tukea vuorovaikutuksessa Terveydenhoitajan tehostettu tuki Tarvittaessa psykologin konsultaatio/hoito Perheen tukiverkoston kartoitus ja aktivointi Aktivointi alueen lapsiperhepalveluihin (avoin päiväkoti, perhekahvilat, äiti-vauvaryhmät, Käsikynkkäryhmät) Tarvittaessa neuvolan perhetyö, jos ei riitä sosiaalityö ja lastensuojelun avohuollon tukitoimet Seurakunnan keskusteluryhmät Jos ei riitä Lääkärin konsultaatio Psykologien/psyk.sairaanhoitajien ohjaamat hoidolliset äiti-vauvaryhmät Perheneuvola HUS, HYKS,Peijaksen vauvaperhetoiminta Jos ei riitä Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet Kuuselan perhekuntoutusyksikkö: ryhmäpäiväkuntoutus, Kärrynpyörä, yksilöpäiväkuntoutus Kuperkeikka tai ympärivuorokautinen perhekuntoutus Laitokset: Helsingin ensikodin Baby Blues-yksikkö, päihdeäideille Esmiina avopalveluyksikkö tai Helmiina ensikoti Diakonissalaitos, vauvojen sijoitus JOS HUOLI LAPSESTA ON ERITTÄIN SUURI, OTA HETI YHTEYS LASTENSUOJELUUN, ja kerro siitä vanhemmille

Lisätietoja: Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi sirpa.kumpuniemi@vantaa.fi www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti