Synnytyksen jälkeinen masennus

Transkriptio

1 Synnytyksen jälkeinen masennus

2 RASKAUDEN- JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS, ennaltaehkäisy ja hoito Oireet Vuorovaikutus Seulonta ja hoito Rovaniemi Terv.hoit. ET-perhetrap perhetrap.

3 Masennus on mielen ja kehon sairaus Raskaus ja synnytys Raskaus ja synnytys kolminkertaistaa masennusriskin Altistavia tekijöit itä voidaan tunnistaa jo raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen, niin kuin - äidin oma historia, lapsuudenkokemukset, kiintyminen sikiövauvaan ( mielikuvat itsestää ään äitinä ) - menetykset, aikaisemmat ja nykyhetken - ristiriiitaiset tunteet koskien raskautta ja äitiyttä - ikä - raskauskomplikaatiot - synnytyskokemus - aikaisemmat keskenmenot, lapsettomuushoidot - äitiyden ihannoiminen - aiemmat masennukset tai psyykkiset ongelmat

4 jatk. Riskitekijöit itä ja esiintyvyys - keskoisuus, vammaisuus ja / tai syött ttämis-, imetysongelmat - lapsen tempperamentti - Äiti ei saa tukea lapsen isält ltä, parisuhdeongelmat, väkivalta yksinäisyys isyys, tukiverkosto puuttuminen - Hormonaaliset vaikutukset, kilpirauhasen vajaatoiminta Esiintyvyys - Raskauden aikana noin %:lla masennusoireita. - Synnytyksen jälkeen j % selviä oireita, joten esim. MTHA:n alueella per 500 synnytystä/ / :ll 100:llä masentuneisuutta, koko maassa noin äitiä / perhettä joissa äidillä kliininen masennus jonka kesto > 6 kk post partum - Myös muuta oireilua kuten paniikkihäiri iriöitä sekä pakonomaista ajattelua esiintyy erikseen tai samanaikaisesti - Synnytyksen jälkeiseen psykoosiin sairastuu noin 0,1 0,2 %

5 Baby blues Noin % kokee niin kutsuttua Baby bluesia, mielialan laskua joka alkaa muutaman päivän kuluttua synnytyksestä mutta menee ohi nopeasti. Kyseessä on herkkyys joka avaa äidin mielen lapsen tarpeille Mielelian laskua pidetään normaalina mutta on kokemuksena hämmentävä OIREITA: Itkuisuus, alakuloisuus, mielialan vaihtelut, herkkyys

6 Depressio-oireet oireet ja -asteet Synnytyksen jälkeinen masennus- ei psykoottinen mielentila joka vaatii hoitoa ja tukea.. Se voi alkaa jo raskausaikana tai lapsen syntymäst stä ensimmäisen isen vuoden aikana ( voi pikittyä) Baby blues voi kehittyä masennukseksi ja masennus voi tulla hiipien Depressio on voimakkaimmillaan noin 1,5 3 kk.. post partum Depression asteet: lievä, keskivaikea ja vaikea Oireet Sekä fyysisiä että psyykkisiä Usein äidin itse vaikea tunnistaa masennusta sillä se herätt ttää voimakkaita häpeäntunteita Mielialan lasku Mielenkiinnon lasku yleensä, hidastuminen, mielenkiinto vauvaa kohtaan vähenee tai sen ylläpit pitäminen vie uuvuttavasti energiaa

7 Oireet jatk. lisäksi Laskeneeseen mielialaan liittyvä väsymys Alentunut itsetunto Arvottomuuden tunne, itsesyytökset Huonontunut keskittymiskyky, vaikea tehdä päätöksiä, epäröinti intiä, saamattomuutta, kaaosta Muuttunut psyko- fyysinen aktiviteetti, lisää ääntynyt tai alentunut Erilaisia univaikeuksia, nukahtamisvaikeuksia, aikaisin heräily ilyä Ruokahalun muutokset ( lisää ääntynyt tai vähentynyt, muutokset painossa) Ajatukset kuolemasta, itsemurhayrityksiä tai itsemurha

8 Masennus vaikuttaa suhteisiin Masennus koskettaa kaikkia perheenjäseni seniä Isä kokee turvattomuutta, syyllisyyttä kuten myös perheen lapset jotka voivat reagoida levottomudella ja itkuisuudella ja huolestumalla myös muu suku ja ystävät reagoivat usein Äiti eristäytyy ytyy, kynnys tavata muita äitejä korkea esim. vaikeaa osallistua äiti-vauvatapaamisiin tai perhevalmennukseen syynä häpeäntunne ja alentunut irsetunto, väsymys, muu oireilu, oma ja/tai vauvan

9 Jatk. Suhde vauvaan Pitkittynyt hätä, ahdistus ja masennus raskauden aikana vaikuttavat sikiövauvaan mikä lisää vatasyntyneen riskiä tulla yliaktiiviseksi, helposti ärtyneeksi ja riski syömis ja nukkumisongelmille lisää ääntyy Äidin masennus vaikuttaa vuorovakutukseen - vähemmän katsekontaktia - vähemmän puhetta ja vivahteita - vähemmän fyysistä kontaktia, mahd. mekaniinen käsittely - äidin mieliala näkyy ilmeissä, jotka totisia, ilottomia, jopa aggressivisia - masennus hidastaa reaktioita vauvan viesteille - turvaton kiintymyssude yliedustettu LAPSI SYNTYY PSYKOLOGISESTI VANHEMMAN KATSEESSA

10 Masennuksen vaikutus vuorovaikutukseen jos äidin masennus kestää > 6 kk on vauvalla kohonnut riski masentua. Lapsessa voi nähdä masentuneisuutta joka ilmenee heikomissa sosiaalisissa taidoissa ja psyykisessä voinnissa, motorinen kehitys voi olla hidastunut, myös hidastunut kasvu ja painonnousu ovat tavallisempia Vaikeus tulkita vauvaa lisääntyyy Äidin itsetunto laskee edelleen Masennus syvenee Äidin masentunut ilme,ilottomuus ja käsittely tekee lapsen levottomaksi ja turhautuuneeksi Vauva tulle passiiviseksi tai vaativaksi On tyytymötön tai saavuttamattomissa Syömis- ja/tai uniongelmia Psyykkinen kehitys ja oppiminen vaikeutuu

11 Depressioseula EPDS, 10 kysymystä jotka kartoittavat edellämainittuja mielialoja ( tarkkuus 92,5 % ja herkkyys 88 % ) Annetaan äidille kotiin täyttettäväksi jälkitarkastuksen yhteydessä ja varataan tarpeeksi aikaa seuraavalle käynnille läpikäyntiä vrt.

12 EPDS-MIELIALALOMAKE Ole hyvä ja ympyröi i se vaihtoehto, joka eniten vastaa Sinun tuntemuksiasi viimeisen kuluneen viikon aikana, ei vain tämänhetkisit nhetkisiä tuntemuksiasi. 1. Olen pystynyt nauramaan ja näkemn kemään n asioiden hauskan puolen. 1.Yhtä paljon kuin aina ennenkin 2.En aivan yhtä paljon kuin ennen 3.Selvästi vähemmv hemmän n kuin ennen 4.En ollenkaan 2. Olen odotellut mielihyväll llä tulevia tapahtumia. 1.Yhtä paljon kuin aina ennenkin 2.Hiukan vähemmv hemmän n kuin aikaisemmin 3.Selvästi vähemmv hemmän n kuin aikaisemmin 4.Tuskin ollenkaan 3. Olen syyttänyt tarpeettomasti itseäni, kun asiat ovat menneet vikaan. 1.Kyllä,, useimmiten 2.Kyllä,, joskus 3.En kovin usein 4.En koskaan

13 EPDS-lomake jatk 4 Olen ollut ahdistunut tai huolestunut ilman selvää syytä. 1. Ei, en ollenkaan 2. Tuskin koskaan 3. Kyllä,, joskus 4. Kyllä,useimmiten 5 Olen ollut peloissani tai hädissh dissäni ilman erityistä selvää syytä. 1. Kyllä,, aika paljon 2. Kyllä,, joskus 3. Ei, en paljoakaan 4. Ei, en ollenkaan 6. Asiat kasautuvat pääp äälleni. 1. Kyllä,, useimmiten en ole pystynyt selviytymää ään n niistä ollenkaan 2. Kyllä,, toisinaan en ole selviytynyt niistä yhtä hyvin kuin tavallisesti 3. Ei, useimmiten olen selviytynyt melko hyvin 4. Ei, olen selviytynyt yhtä hyvin kuin aina ennenkin 7. Olen ollut niin onneton, että minulla on ollut univaikeuksia. 1. Kyllä,, useimmiten 2. Kyllä,, toisinaan 3. Ei, en kovin usein 4. Ei, en ollenkaan

14 EPDS-lomake jatk. 8. Olen tuntenut oloni surulliseksi tai kurjaksi. 1. Kyllä,, useimmiten 2. Kyllä,, melko usein 3. En kovin usein 4. Ei, en ollenkaan 9. Olen ollut niin onneton, että olen itkeskellyt. 1. Kyllä,, useimmiten 2. Kyllä,, melko usein 3. Vain silloin tällt llöin 4. Ei, en koskaan 10. Ajatus itseni vahingoittamisesta on tullut mieleeni 1. Kyllä,, melko usein 2. Joskus 3. Tuskin koskaan 4. Ei koskaan

15 Keskustelu ja pisteytys Aktiivinen kuuntelu, keskity vastauksiin joissa 2-3 pistettä, pyydä kertomaan lisää Masennuksen katkaisupiste = 13 Luokitukset: 13 14, mahdollisesti lievää masennusta 15 18, mahdollisesti keskivaikeaa masennusta 19 30, mahdollisesti vaikeaa masennusta Pistemää ääriä vastaavat luokitukset ovat vain viitteellisiä, tarkempaan diagnoosiin vaaditaan aina kliininen haastattelu! Lomake auttaa tunnistamaan / seulomaan synnytyksen jälkeistä masennusta. Lomake poimii myös s synnytyksen jälkeistj lkeistä ahdistuneisuutta ja posttraumaattisia stressireaktioita, harvemmin pakko-oireita oireita (esim. pelot vahingoitta vauvaa ). HUOM! Älä ilmoita äidille pistemää äärää

16 8 ASKELTA DEPRESSION HOIDOSSA 1. KERRO DEPRESSIOSTA, anna selkeää tietoa, muista painottaa hyvää ennustetta, anna potilasohje mukaan, myös s kotiväelle tekee hyvää saada tietoa 2. JAA HUOLESI ÄIDIN KANSSA, kerro miksi olet hänesth nestä huolestunut minusta tuntuu että olet nyt vähän v n liian lujilla, kun äiti saa kokemuksen siitä että joku ymmärt rtää miltä hänestä tuntuu pohja hyvälle suhteelle. Kuuntele aktiivisesti, vältv ltä suorien ohjeiden antamista. Anna paljon psyykkistä tilaa. 3. KARTOITA ÄIDIN TUKIVERKOSTO, voiko joku tulla auttamaan, voit äidin luvalla ottaa yhteyttä omaisiin ja selvittää tukiverkon toimivuutta. 4. OTA YHTEYTTÄ SOSIAALITOIMEEN mikäli tukiverkko kaipaa paikkausta tai on riittämätön: eli huolehdi että äiti saa esim. kodin- ja lastenhoitoapua.

17 8 askelta jatk. 5. TAPAA ÄITIÄ USEIN, varaa uusi aika muutaman päivp ivän n pääp äähän. Tapaaminen vähintv hintään n viikoittain, mieluiten kotikäyntien muodossa. Tapaamisten lisäksi, soita sovittuina aikoina. Pidä lupauksesi. Tapaa myös s isää ää. 6. VARAA ÄIDILLE AIKA LÄÄL ÄÄKÄRILLE joko heti tai jos tilanne ei helpotu esim. viikon kuluessa. Varmista että äiti menee vastaanotolle. 7. SEURAA TILANNETTA, tee yhteistyötä muiden tahojen kanssa. 8. VARMISTA VIELÄ ETTÄ PERHE TIETÄÄ DEPRESSIOSTA, sen yleisyydestä ja ennusteesta ja ettei se ole kenenkää ään n syytä.

18 Raskauden aikaisen masennuksen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ja äitiyteen kasvun tukeminen normaalien neuvolakäyntien yhteydessä PERUSTEHTÄVi ViÄ RASKAUSAIKANA: Piirrä kuva itsestäsi si ja vauvasta Puhu ja leiki vauvan kanssa Kerro vauvallesi siitä kun hän h n on aikuinen Viesti jotain vauvallesi käyttk yttämätt sanoja Kerro vauvallesi tarina joka alkaa kun sinä olit ihkauusi.... Kerro vauvallesi minkä arvelet olleen eniten häntä rasittavaa aikaa Laula vauvallesi Opeta vauvallesi jotain Valmenna vauvaasi synnytykseen Kerro vauvallesi onnellisimmista hetkistä, jotka olette viettäneet yhdessä Kerro vauvallesi hänen h isäst stään Kerro vauvallesi ihmisistä joita hän h n aikanaan tapaa Kerro vauvallesi kuinka yrität t vähentv hentää hänen stressiää ään

19 Ennaltaehkäisy Tiedostustoiminta lehdet ja Tv, keskusteluryhmät netissä, ÄIMÄ yhdistyksen kotisivut Äitiys- ja lasteneuvolat - Vavu-koulutus koulutus, raskaudenaikainen ja lapsen syntymän jälkeen tehty haastattelu, tuen kartoittaminen, perheen ja äidin resurssit ja vointi, perheväkivalta ja päihteitten käyttö - Aihe perhevalmennuksessa - Auttaa äitiä tulkitsemaan vauvaa, tukea vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta - EPDS-seulan käyttöönotto jaettavaksi kaikille synnyttäneelle neelle - Hoitopolun luominen organissatioon, jotta perhe saisi riittävää ää tukea - Perheväkivallan ja päihteitten käytön kartoitus - Jos äiti yksinäinen inen, ole aktiivinen, kannusta ystävyyssuhteisiin ja kontaktiin muihin äiteihin ONNEA ANTOISAAN TYÖHÖN!!!

20