VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI- JA ALKUOPETUS KUOPIOSSA, OPETUSSUUNNITELMA 1. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun määrittely Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään vuosiluokkiin sitomaton opiskelu luvussa 5.4 (opetuksen järjestämistapoja) seuraavasti: " Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opiskelujen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (Perusopetusasetus 11 3 mom.). Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 nojalla. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten.
Kuopiossa esi- ja alkuopetuksessa vuosiluokkiin sitomatonta opetusta toteutetaan siten, että opintokokonaisuudet nimetään esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien mukaisesti sisällyttäen kuntakohtaiset alkuopetuksen oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä laajaalaisen osaamisen tavoitteet jatkumoksi esiopetuksen tavoitteille ja sisällöille. Noudatetaan kuntakohtaista alkuopetuksen tuntijakoa. Oppimisympäristöt ja monipuoliset toimintatavat sekä arviointi nousevat merkityksellisiksi vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen toteuttamisessa Kuopiossa. Vuosiluokkiin sitomattomuus rakennetaan yksilöllisen etenemisen poluksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen pohjalta. Lapsen oppimisen taso kartoitetaan esiopetuksen alussa, ja hän voi vuosiluokattomasti edetä lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikan perustaidoissa 2. luokan kevääseen. 2. luokan keväällä arvioidaan yksilöllisesti lapsen edistymistä ja taitoja peilaten 2. luokan tavoitteisiin eri oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa, kun arvioidaan siirtymistä 3. vuosiluokalle. VSOP opetus kestää 2-4 vuotta. Kuopion vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman rakenne Viisi oppimiskokonaisuutta rakennettuna jatkumona esi- ja alkuopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalle, tuntijako Arvioinnin kaksi ulottuvuutta Tavoitteet ja arviointi (luvut 4 ja 6) Oppimisympäristöt ja monipuoliset työtavat(luku 5) Esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöt (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) Leikki ja oppiminen Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Yksilöllisyys yhdessä VSOP tiimin rakenne Roolit ja tehtävät eri hallintokuntien välisessä yhteisessä työssä (opetusvastuu) Moniammatillisuus Yhteissuunnittelu, arvioinnin käytänteet VSOP ryhmien muodostaminen ja koko VSOP kaikille oma ja samalla yhteinen! Rakenteet ja resurssit ja vastuut (luku 3) Toiminnan periaatteet (luku 2) VSOP toiminnan periaatteet
2. VSOP opetuksen toiminnan periaatteet Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen toteuttaminen vaatii yhteissuunnittelua ja valmiutta moniammatilliseen yhteistyöhön esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilökunnalta. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tuntemus on avainasemassa. Toiminnan perustan muodostavat seuraavat periaatteet: -varhaisen tuen ja puuttumisen keinojen tehostaminen esi- ja alkuopetuksessa vähentäen näin tuen tarvetta jatkossa -oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy jo esiopetuksesta alkaen -moniammatillinen oppilashuolto lapsen oppimisen tukena -koti tiivis tuki oppimisessa ja turvallisuuden tunteen luomisessa -tiivis yhteistyö kodin kanssa -VSOP laadukkaana yleisen tuen muotona esi- ja alkuopetuksessa tehostetun ja erityisen tuen perustana -uuden opetussuunnitelman mukaisen työn toteuttaminen kouluissa (oppilaan osallistaminen oppimisessaan, yksilöllisen opintopolun suunnittelu opintokokonaisuuksien kautta, yhteistyö koulun ja esikoulun aikuisten kesken ja resurssin käytön uudelleensuunnittelu, koulumotivaation lisääminen, opetusmenetelmien kehittäminen) 3. Rakenteet, resurssit ja vastuut VSOP opetusta voidaan toteuttaa siten, että esiopetus sijaitsee koululla tai koulun välittömässä läheisyydessä tai myös siten, että esiopetus sijaitsee kauempana koulusta. Esikoulun ja koulun yhteistyö ja toimintamuodot suunnitellaan tällöin eri lähtökohdista. Toteuttamismuotona voi olla esim. esiopetus ja alkuopetuksen ryhmien yhteinen tilojen käyttö, joustavat ryhmittelyt eri oppiaineissa ja henkilökuntaresurssin tehokas uudelleensuunnittelu. Samoissa tiloissa sijaitsevat esi- ja alkuopetuksen ryhmät voivat luontevasti muodostaa VSOP, jossa työskennellään yhteisiä resursseja uudelleen suunnitellen.
VSOP tiimin voi muodostaa: - lastentarhanopettaja (kvtes, erityisesti esiopetusikäisen lapsen opsan mukaisten tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä vastaaminen) - veo (varhaiskasvatuksen erityisopettaja) - lastenhoitaja (kvtes, lastentarhanopettajan työparina toimiminen, lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa ja oppimisessa) - luokanopettaja(t) (ovtes, opsan mukaisten tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä vastaaminen) - laaja-alainen erityisopettaja (ovtes, opetuksesta ja tarvittaessa kartoituksista vastaaminen yhteistyössä luokanopettajan kanssa) - koulunkäynnin ohjaaja (kvtes, luokanopettajan työparina toimiminen, lasten avustaminen ja ohjaaminen kasvussa ja oppimisessa) VSOP toiminnasta kuten yksikön muustakin toiminnasta vastaa rehtori, joka pääättää resurssin kohdentamisesta ja VSOP muodostamisesta sekä aikuisten että lasten osalta. VSOP opetusryhmä ei ole erityisopetuksen ja yleisopetuksen välimuoto, vaan koostuu heterogeenisesti eri oppimisen vaiheessa olevista lapsista. 4. Oppimiskokonaisuudet vuosiluokkiin sitomattomassa esi- ja alkuopetuksessa sekä tuntijako VSOP opetuksessa VSOP opetus suunnitellaan koulukohtaisesti Kuopion kaupungin kuntakohtaisten oppimiskokonaisuuksien ja 1. ja 2. luokan (alkuopetuksen) oppiaineittaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta noudattaen VSOP toiminnalle määriteltyjä kuntakohtaisia periaatteita. Rakennetaan oppimisympäristöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat tavoitteiden ja sisältöjen toteutumista. Suunnitellaan monialaisia opintokokonaisuuksia, joiden sisällä on mahdollisuus edetä oman oppimissuunnitelman ja yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin menetelmiä lapsia ja perheitä osallistavaan suuntaan. Koulukohtaisesti työskentely suunnitellaan seuraavien oppimiskokonaisuuksien mukaisesti ja noudattaen Kuopion perusopetuksen kuntakohtaista alkuopetuksen tuntijakoa. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa työskentely suunnitellaan yhdistäen Kuopion esiopetuksen ja alkuopetuksen paikallisia oppiainekohtaisia tavoitteet ja sisällöt. Laaja-alaisen oppimisen tavoitteet johdetaan valtakunnallisista opetussuunnitelmien perusteista.
OPPIMISKOKONAISUUDET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT sekä laajaalainen osaaminen VSOPssa ILMAISUN MONET MUODOT (musiikki, käsityö, kuvataide, suullinen ja kehollinen ilmaisu) Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat VVH/ yht. 19+ Kuopion 1 lisätunti koulukohtaisen päätöksen mukaisesti 4 vvh KIELEN RIKAS MAAILMA (äidinkieli ja kirjallisuus, vuorovaikutus) vuorovaikutustilanteissa toimiminen tekstien tulkitseminen tekstien tuottaminen kieli, kirjallisuus ja kulttuuri MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (etiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat) TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI (matematiikka, ympäristöoppi, teknologia) matematiikka: ajattelun taidot luvut ja laskutoimitukset geometria ja mittaaminen tietojenkäsittely ja tilastot KASVAN JA KEHITYN (liikunta, turvallisuus, hyvinvointi) Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 7vvh 1vvh 5vvh 2vvh 5. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet VSOP:ssa Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuvalla esiopetuksen ja alkuopetuksen lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. (PoL) Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja VSOPeen soveltuvat oppimisympäristöt. Oppimisympäristöissä tarkoitetaan VSOPssa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytänteitä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta, Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti joustavia ja monitahoisia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuden leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.
Oppimisympäristöjen kehittämistä ohjaavat opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä opetussuunnitelmien perusteissa kuvatut opetuksen toteuttamisen periaatteet sekä eri oppiaineiden erityistarpeet. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon se, että lapset oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Hyvä työrauha ja ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat leikkiä ja oppimista. Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasaarvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertais kanssa. Oppimisympäristöissä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan lasten osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan lasten henkilökohtaisia oppimispolkuja. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöjen rakentamisessa korostuu lasten ja aikuisten yhteistyö, osallisuus ja aktiivisuus toiminnallisissa oppimisympäristöissä. Painopisteenä ovat vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen, yhdessä tekemisen ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan toimintakulttuurin tukeminen. Työtapojen valinnan lähtökohtina ovat opetukselle, oppimiselle ja esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten yksilölliset tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa lapselle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapojen valinnalla edistetään ryhmään kuulumisen tunnetta, luovuuden, itsetunnon kehittymistä sekä yhteisöllistä oppimista.
Työtapojen valinnassa otetaan huomioon: Opetuksen eheyttäminen Eri oppiaineiden erityispiirteet Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen Opetuksen eriyttäminen -> ehkäistään tuen tarpeen syntymistä opiskelun laajuus ja syvyys työskentelyn rytmi ja eteneminen erilaiset tavat oppia yksilölliset tarpeet motivaation ja itsetunnon tukeminen, oppimisen rauha Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristössä on riittävästi erilaisia leikkiin ja oppimiseen soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lasten/oppilaiden työskentelyä. Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde -vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. On tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia oppimaan erilaisissa ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja työtapojen valintaan. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on edistää lapsen aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää myös se, että lapset asettavat tavoitteita ja tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen työskentelyn sekä oppimisen edistymistä arvioidaan yhdessä. Kokemukselliset, toiminnalliset työtavat, yksilöllisen etenemisen malli sekä leikki ovat keskeisiä toimintatapoja VSOPssa. Opetus suunnitellaan eheytetyn opetuksen periaatteilla sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttamalla. OPPIMISYMPÄRISTÖT JA MONIPUOLISET TYÖTAVAT VSOP:SSA ERI OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN: ILMAISUN MONET MUODOT (kuvataide, musiikki, käsityö, suullinen ja kehollinen ilmaisu): Eri ilmaisumuotojen käyttö arjessa ja juhlassa, rohkaisu luovaan ajatteluun ja aktiiviseen kokeiluun Mielikuvituksen, tarinoiden, draaman, pelien ja leikkien sekä luonnon- että rakennetun ympäristön käyttö
Myönteiset oppimiskokemukset, osallisuus, aktiivisuus ja itseohjautuvuus sekä moniaistinen havainnointi Mahdollisuus taiteen kokemiseen elämyksellisesti ja yhteisöllisesti Monipuoliset materiaalit, teknologiat, ilmaisukeinot ja välineet sekä työtavat Lähiseudun kulttuuritarjonnan hyödyntäminen ja yhteistyö museoiden, Musiikkikeskuksen, teatterin ja muiden taidetoimijoiden kanssa, esim. LASTU -projekti Pitkäjänteinen työskentely ja tutkiva ja tavoitteellinen taideoppiminen Teknisen työn ja tekstiilityön työtavat KIELEN RIKAS MAAILMA (äidinkieli ja kirjallisuus): Leikki ja toiminnallisuus, draama Yksilöllisen etenemisen menetelmä Yhteistoiminnalliset toimintatavat Rakennetaan monipuolinen teksti- ja kieliympäristö. Oppimisympäristössä mahdollisuus runsaaseen kirjoitetun sekä puhutun kielen tutkimiseen, havainnointiin ja kokeilemiseen ja sanavaraston laajentamiseen yksillöllisen taitotason mukaisesti Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Sadutus, digitarinat, kirjoittamalla lukemaan -menetelmä Lastenkirjallisuus, medialukutaito Kili -ryhmät Opetuksen eheyttäminen siten, että äidinkielen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä Yhteistyö Kulttuuripolun ja kirjastojen kanssa MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (etiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat): Yhteiset pohdinnat ja keskustelut, eläytymisen mahdollistavat menetelmät Projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin toiminnallisin, luovin ja elämyksellisin menetelmin Yhteistyö kotien kanssa ja kunnioitus perheiden taustaa, arvoja ja katsomuksia kohtaan Mahdollisuus eläytyä menneisyyden ja nykyisyyden tapahtumiin kertomuksien, musiikin, draaman, kuvataiteen, leikin kautta Vierailut, tieto- ja viestintäteknologian käyttö, yhteistyö kotiseurakuntien kanssa TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI (matematiikka, ympäristöoppi, teknologia): Opetuksen liittäminen lapsen kokemusmaailmaan ja toimintaympäristöön, osallisuus oppimisessa Arjessa ja ympäristössä ilmenevät matemaattiset ja luonnontieteelliset ilmiöt Oppimisympäristö ja opetus, jotka luovat mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason ja avaruuden hahmottamiseen ja mittaamistaitojen kehittymiselle Toiminnallinen ja välineiden avulla tapahtuva oppiminen Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yhteistoiminnalliset toimintatavat Leikki, pelit, tieto- ja viestintäteknologia, draama, tarinat, Luonnolliset tilanteet ja ympäristöt, retket, ympäristön teknologia Kokeileminen, keksiminen, tutkiva työtapa Kysymysten esittäminen, vertailu, luokittelu, järjestäminen, havaintojen teko, ratkaisujen keksiminen arjen ongelmiin ja ratkaisujen kokeileminen Dokumentoinnin harjoittelu ja tulosten esittäminen eri tavoin
Ympäristöopin monitieteisen perustan huomioiminen Kuopio- malli matemaattisten taitojen kehittämisessä Metsämatikka Yhteistyö Kuopion Museon, Liikunta- ja Kulttuuripolun sekä Ympäristöpolun kanssa, Itä-Suomen yliopiston, seurojen ja järjestöjen kanssa, Matikkakukko KASVAN JA KEHITYN (liikunta, turvallisuus ja hyvinvointi): Mahdollisuudet päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona Liikkuva koulu -ajattelun mukainen oppimisympäristön rakentaminen Liikunta ja kehollinen aktiivisuus mukana kaikissa arjen toiminnoissa Liikunnan merkitys oppimisessa Monipuolinen ja säännöllinen arkeen liittyvien motoristen perustaitojen päivittäinen harjoittelu eri ympäristöissä Leikki Fyysisten ja psyykkisten vaaratilanteiden tarkastelu Uni, ravinto, kohtuullinen kuluttaminen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi osana lapsen arkea koulussa ja kotona Kiusaamisen ehkäisy, sosiaalisten taitojen harjoittelu, tunnetaitojen harjoittelu eri menetelmillä Yhteistoiminnalliset menetelmät, monialaiset oppimiskokonaisuudet liikennekasvatus Turvakasvatus tieto- ja viestintäteknologiassa Yhteistyö SPR -paikallisosastojen, kouluterveydenhuollon ja muiden oppilashuollon asiantuntijoiden, Liikuntapolun, Nuoren Suomen, urheilu- ja liikuntaseurojen sekä muiden toimijoiden kanssa 6. Arviointi ja kartoitukset VSOP:ssa Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Alkuopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen (oppimaan oppimisen taidot). Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista lukuvuoden aikana. Seurannan kohteena ovat lasten oppimaan oppimisen taidot (työskentely, käyttäytyminen) ja oppimisen edistyminen eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteissa ja sisällöissä. Seuranta perustuu jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin ja tarvittaessa kartoitusmenetelmillä saatuihin tuloksiin. Seurannassa ja havainnoinnissa painotetaan oppimisen ja opetuksen järjestämistä arviointia tukevaksi. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen lapsille tuen dokumentointi noudattaa Kuopion kaupungin voimassaolevaa ohjeistusta. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja oppia vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta ja oppiminen itsessään on motivoivaa.
ARVIOINNIN KAKSI TEHTÄVÄÄ 1. Opetuksen kehittäminen lasten pedagogisiin tarpeisiin ja oppimiseen soveltuvaksi 2.Lasten oppimisen ja oppimaan oppimisen taitojen (käyttäytymisen ja työskentelyn) edistymisen seuranta ja tukeminen 3. TORNI -lomake (edistyminen taidossa ja tavoitteet seuraavalle jaksolle ja niiden saavuttamisen arviointi väliarviointina oppimiskeskustelussa marras-tammikuussa ja toukokuussa lukuvuositodistuksessa) 2. Mahdolliset testaukset ja kartoitukset 1. Edistymisen seuranta toiminnassa ja oppimisessa
Lapsella on mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikan perustaidoissa riippumatta siitä, sijaitseeko esiopetus koulun yhteydessä vai ei. Myös esikoulussa olevalle lapselle tarjotaan oman tasonsa mukaiseen työskentelyyn. Oppimisessa edetään vasta, kun on varmennettu, että edellinen taso on opittu. Tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa käytetään lapsia ja perheitä osallistavia menetelmiä. Esim. lukuvuoden tavoitteita määriteltäessä syys-lokakuussa oppimissuunnitelma voidaan päivittää Torni lomaketta (osaaminen kartoitettu ryhmässä lapsen kanssa etukäteen). Jos oppilas on saavuttanut lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaidot alkuopetuksen minimitavoitteiden mukaisesti jo 2. VSOP -lukuvuoden keväällä ja huoltajat ehdottavat 3. luokalle siirtymistä, lapsen oppimisen ja kehityksen (sosiaaliset, emotionaaliset ja vuorovaikutuksen sekä työskentelyn taidot) kokonaistilanteen arviointi tehdään moniammatillisesti voimassa olevan käytännön mukaisesti. Tehostetun ja erityisen tuen lasten ja huoltajien kanssa järjestetään tapaaminen kolmesti lukuvuodessa. Yleisen tuen lasten huoltajat kutsutaan tapaamisiin tarvittaessa. Vanhempien tulee olla kuitenkin tietoisia lasten edistymisestä ja oppimisesta. ARVIOINTISUUNNITELMA LUKUVUOSITTAIN: Koulukohtaisessa arviointisuunnitelmassa määritellään syksyn oppimissuunnitelman (tavoitteenasettelun) laadintatapa, kuvataan toiminnoissa tehtävän seurannan muoto ja määritellään koulukohtaiset kartoitusmenetelmät, joita käytetään oppimisen edistymisen seurannassa. 1. lukuvuosi MILLOIN? MITÄ? MITEN? KUKA? ELO- SYYSKUU ELO- SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: matematiikka Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus:lukeminen ja kirjoittaminen Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden (eskarin arki havainnointilomake), Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Mavalka 2, VaNe - arviointiosuus Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden (eskarin arki havainnointilomake), veo/ela lto/lo, aikuiset veo/ela
SYYS- LOKAKUU edistymisen seuranta ja tavoitteet syyslukukaudelle (lukeminen, kirjoittaminen, oppimaan oppimisen taidot) Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim.kielireppu, Armi materiaalin Kari kertoo - teksti Torni VASU lto/lo, aikuiset opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi ELO- JOULUKUU oppimisen seuranta Esiopetuksen havainnointimenetelmät, itseja vertaisarviointi, portfoliot aikuiset lapsi itse MARRAS- TAMMI- KUU edistymisen seuranta ja tavoitteet kevätlukukaudelle kaikissa oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa VASU muut lapset opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi TAMMI- TOUKOKUU oppimisen seuranta Esiopetuksen havainnointimenetelmät, itseja vertaisarviointi, portfoliot aikuiset lapsi itse HUHTIKUU kartoitus matematiikan taidoissa edistymisessä Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden (eskarin arki havainnointilomake), muut lapset veo/ela lto/lo HUHTIKUU kartoitus lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa edistymisessä Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim., Mavalka 2, VaNe - arviointiosuus Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden (eskarin arki havainnointilomake), veo/ela lto/lo HUHTI- TOUKOKUU edistymisen seuranta omiin matematiikan ja lukemisen ja Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Kielireppu, Armi materiaalin Kari kertoo -teksti Torni opetusvastaa
kirjoittamisen tavoitteisiin nähden ja oppimaan oppimisen taidoissa VASU ESIOPETUKSEN OSALLISTUMISTODISTUS va aikuinen/huo ltajat/lapsi 2. lukuvuosi MILLOIN? MITÄ? MITEN? KUKA? ELO- SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: matematiikka Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden veo/ela lto/lo ELO- SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: lukeminen ja kirjoittaminen Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim.mavalka 3, VaNe materiaalin arviointiosuus, LukiMat materiaalin arviointiosuus, hajotelmakoe Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden veo/ela lto/lo SYYS- LOKAKUU Edistymisen seuranta ja tavoitteet syyslukukaudelle (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, oppimaan oppimisen taidot) Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim.venny kartoitus, Armi materiaalin Kari kertoo teksti, Kielireppu Torni Oppimissuunnitelma/hojks opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi ELO- JOULUKUU oppimisen seuranta Havainnoinnit, itse- ja vertaisarviointi, portfoliot aikuiset lapsi itse MARRAS- TAMMI- KUU Edistymisen seuranta tavoitteet kevätlukukaudelle (väliarviointi) Kaikki oppimiskokonaisuudet ja Torni Kuopion kaupungin 1. luokan oppimiskeskustelukäytänne muut lapset opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi
oppimaan oppimisen taidot Oppimissuunnitelma/hojks TAMMI- TOUKOKUU Oppimisen seuranta Havainnoinnit, itse- ja vertaisarviointi, portfoliot aikuiset HUHTIKUU HUHTIKUU Kartoitus matematiikan taidoissa edistymisessä: matematiikan keskeinen oppiaines omien tavoitteiden mukaisesti Kartoitus lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa edistymisessä Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim: Allu, junnauskokeet, hajotelmakokeet, luetun ymmärtämisen tehtäviä, sanaja lausesaneluita, vapaan kirjoituksen tehtäviä, lukusujuvuus Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. VaNe materiaalin arviointiosuus,lukimat materiaalin arviointiosuus, hajotelmakoe Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden lapsi itse muut lapset veo/ela lto/lo veo/ela lto/lo HUHTI- TOUKOKUU Edistymisen seuranta kaikissa oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa (lukuvuosiarviointi) Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. sana/lausesanelu, Armi materiaalin Kari kertoo teksti Torni Oppimissuunnitelma/hojks 1.luokan LUKUVUOSITODISTUS opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi 3. lukuvuosi MILLOIN? MITÄ? MITEN? KUKA? ELO- SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa veo/ela
tarpeiden tunnistus: matematiikka havainnoiden lto/lo ELO- SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: lukeminen ja kirjoittaminen Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim.mavalka, VaNe materiaalin arviointiosuus, LukiMat materiaalin arviointiosuus, helminauha, junnauskoe 0-20 Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden veo/ela lto/lo SYYS- LOKAKUU ELO- JOULUKUU Edistymisen seuranta ja tavoitteet syyslukukaudelle Oppimisen seuranta Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Armi materiaalin Kari kertoo teksti, sana/lausesanelut Torni Oppimissuunnitelma/hojks Havainnoinnit, itse- ja vertaisarviointi, portfoliot opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi aikuiset lapsi itse MARRAS- TAMMI- KUU TAMMI- TOUKOKUU Edistymisen seuranta ja tavoitteet kevätlukukaudelle (väliarviointi) Kaikki oppimiskokonaisuudet ja oppimaan oppimisen taidot Oppimisen seuranta Torni Oppimissuunnitelma/hojks Kuopion kaupungin 2. luokan oppimiskeskustelukäytänne Havainnoinnit, itse- ja vertaisarviointi, portfoliot muut lapset opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi aikuiset HUHTIKUU Kartoitus matematiikan taidoissa edistymisessä: Matematiikan keskeinen oppiaines Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Allu, junnauskokeet, hajotelmakokeet, luetun ymmärtämisen tehtäviä, sana- ja lausesaneluita, vapaan kirjoituksen tehtäviä, lukusujuvuus Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden lapsi itse muut lapset veo/ela lto/lo
HUHTIKUU omien tavoitteiden mukaisesti Kartoitus lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa edistymisessä Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. VaNe materiaalin arviointiosuus, junnauskoe 0-20 Arvioinnin järjestäminen leikissä ja oppimisessa havainnoiden veo/ela lto/lo HUHTI- TOUKOKUU Edistymisen seuranta kaikissa oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa (lukuvuosiarviointi, siirtyminen 3. luokalle) Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. sanelu, Armi materiaalin Kari kertoo teksti Torni Oppimissuunnitelma/hojks 2.luokan LUKUVUOSITODISTUS opetusvastaa va aikuinen/huo ltajat/lapsi ESIMERKKEJÄ HAVAINNOINTI- JA KARTOITUSMENETELMISTÄ, käytetään tarvittaessa: Kuopion erityisopettajille kohdennettujen sivustojen arviointimenetelmämateriaali Matematiikan arvioinnissa ja opetuksessa käytetään perustana Kuopion mallia matematiikan valmiuksien seurannassa ja tukemisessa esi- ja alkuopetuksessa Mavalka VaNe materiaalin arviointiosuudet Matikkaluotsi Heureka hajotelmakoe LukiMat materiaali AbacoMath Näppituntuma junnauskoe 0-20 Boehmin peruskäsitetesti lukukäsitetesti (Aunio) Trageton tuotosten arviointi Armi testipaketti Scribeon lausesanelu Kielireppu Eskarin arki havainnointimateriaali Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus elo-syyskuussa; arvioidaan mm. näitä taitoja: 1.lukuvuosi lukeminen ja kirjoittaminen min.: kirjain- ja äännetuntemus, äännetietoisuus, tavutus, riimittely, luku- ja kirjoitustaidon kehitysvaihe, lukutaitoisilta lukemisen sujuvuus
matematiikka min. : lukujonotaidot, lukumäärän säilyvyys, lukukäsite, suuruus- ja suhdekäsitteet, strategiat 2.lukuvuosi lukeminen ja kirjoittaminen min.: kirjain- ja äännetuntemus, alkuäänne/loppuäänne, tavutus, nopea nimeäminen, luku- ja kirjoitustaidon kehitysvaihe, lukutaitoisilta lukemisen sujuvuus matematiikka min.: lukumäärän säilyvyys, lukukäsite, lukujonotaidot, lukumäärän hahmottaminen ilman laskemista, hajotelmat 3.lukuvuosi lukeminen ja kirjoittaminen min.: lukemisen sujuvuus, kirjoitustaito matematiikka min.: lukukäsite, yhteen- ja vähennyslaskut, mittaaminen Huhti-toukokuussa mm. näitä taitoja: 1.lukuvuosi matematiikka: kartoitus matematiikan taidoissa edistymisessä, lukumäärän säilyvyys, lukukäsite, lukujonotaidot lukeminen ja kirjoittaminen: kartoitus lukemisen ja kirjoittamisen taitojen edistymisessä 2.lukuvuosi matematiikka: matematiikan keskeinen oppiaines omien tavoitteiden mukaisesti lukeminen ja kirjoittaminen: lukusujuvuus yksilöllisesti, luetun ymmärtäminen, ryhmäsanelu 3.lukuvuosi Keskeisen oppiaineksen arviointi tavoitteisiin nähden, kokonaisarviointi 3. luokalle siirryttäessä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen osalta.
Suunnitelma ja ohjeet Kuopion vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen arvioinnin toteuttamiseen SYYS-LOKAKUU: 1. TORNI (kaikki)/vasu 1. lukuvuotena - lapsen kanssa ryhmässä/vanhempien ja lasten illassa lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja oppimaan oppimisen taitojen henkilökohtaiset tavoitteet seuraavalle jaksolle 2. OPPIMISSUUNNITELMA/HOJKS (tehostettu ja erityinen tuki) - arviointi ja tavoitteet - tehostetun ja erityisen tuen lapset kolmiportaisen tuen ohjeistuksen mukaisesti Wilmaan MARRAS-TAMMIKUU 1. TORNI (kaikki) - lapsen kanssa ryhmässä lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja oppiminaan oppimisen taitojen henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi ja tavoitteet seuraavalle jaksolle 2. VÄLIARVIOINTI (kaikki) - Torni+muut oppimiskokonaisuudet - kaikkien kanssa oppimiskeskustelu Kuopion kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, VSOP osuus/vasu 1. lukuvuotena 3. OPPIMISSUUNNITELMA/HOJKS (tehostettu ja erityinen tuki) - arviointi ja tavoitteet - tehostetun ja erityisen tuen lapset kolmiportaisen tuen ohjeistuksen mukaisesti Wilmaan TOUKOKUU 1. TORNI (kaikki) - lapsen kanssa ryhmässä lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja oppimaan oppimisen taitojen henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi ja tavoitteet seuraavalle jaksolle 2. LUKUVUOSIARVIOINTI (kaikki)/vasu 1. lukuvuotena - Torni+muut oppimiskokonaisuudet - Kuopion kaupungin lukuvuositodistus, VSOP osuus/esiopetuksen osallistumistodistus 1. lukuvuotena 3. OPPIMISSUUNNITELMA - arviointi ja tavoitteet - tehostetun ja erityisen tuen lapset kolmiportaisen tuen ohjeistuksen mukaisesti Wilmaan Torni (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka) sekä matematiikan tähtilomake - väritä open ohjeistuksen mukaisesti portaasta osa, kun osataito on saavutettu tai kokonainen porras, kun taito on kokonaan saavutettu - väritä porras yhdessä lapsen kanssa arviointiin pohjautuen (edistymistä havainnoitu toiminnassa ja tarvittaessa kartoituksilla) - samalla menettelytavalla laaditaan myös open ohjeistuksen oppimaan oppimisen taidot osuuden perusteella henkilökohtaiset eli oppimaan oppimisen taitojen tavoitteet tulevalle jaksolle - oppimaan oppimisen taitoja arvioidaan väliarvioinnin ja lukuvuosiarvioinnin yhteydessä - kun portaat suurimmaksi osaksi tulevat väritetyiksi, voi lapsi piirtää oman kuvansa Tornin huipulle voittajana ja Tornin ikkunoihin ne ihmiset, jotka ovat häntä huipulle pääsyssä auttaneet!
LUKEMINEN 18. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi 17.Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja 16.Luet ja ymmärrät erilaisia tekstityyppejä 15.Luet itsenäisesti kokonaisia kirjoja 14.Luet ja ymmärrät lyhyitä juonellisia tarinoita 13.Ymmärrät ja muistat lukemasi Olet suorittanut Lukudiplomin 12.Luet lyhyitä virkkeitä 11.Luet äänteet sanoiksi 10.Luet äänteet tavuiksi 9.Osaat yhdistää kuulemasi äänteet sanoiksi 8.Osaat nimetä sanan loppuäänteen 18 7.Osaat nimetä sanan alkuäänteen 17 6.Osaat nimetä pienaakkoset 16 5.Osaat kirjain-äännevastaavuuden 15 4.Osaat nimetä suuraakkoset 3.Ymmärrät lukemisen merkityksen 2. Ymmärrät, miten puhe muutetaan kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitettu kieli puheeksi 1.Ymmärrät, että puheen voi jakaa sanoihin, 9 10 14 11 13 12 tavuihin ja äänteisiin 8 7 Lukunopeus 6 5 30san. 60san. 80san. 100 san. 3 4 2 1
KIRJOITTAMINEN 17.Osaat laatia kirjoitelman valitsemastasi aiheesta 16.Käytät selkeitä virkkeitä ja kerrontasi on sujuvaa 15.Käytät virkkeissä isoa alkukirjainta ja sopivaa lopetus- merkkiä 14.Osaat kirjoittaa lyhyen juonellisen tarinan 13.Käytät isoa alkukirjainta tutuissa erisnimissä 12.Osaat käyttää sanavälejä 11.Kirjoitat lyhyitä virkkeitä 10.Kirjoitat oikein äng äänteen 9.Osaat tavuttaa sanoja 17 8.Osaat kirjoittaa pienaakkoset 7..Kirjoitat sanoja oikein Olet harjoitellut näppäintaitoja 16 15 6.Kirjoitat tavuja ja lyhyitä sanoja luettavasti 14 5.Osaat äänne-kirjainmerkin vastaavuuden 4.Kirjoitat suuraakkoset 13 12 11 3.Harjoittelet kirjainmuotoja 10 2.Osaat kynäotteen 9 1.Olet kokeillut leikillistä kirjoittamista käsin ja tieto- ja viestintä- 8 teknologiaa hyödyntäen 7 6 5 Osaat kirjoittaa käsialakirjoitusta 3 4 2 1
MATEMATIIKKA 28.Osaat kellonajat 15 minuutin tarkkuudella 27.Osaat yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-100 26.Osaat laskujärjestyksen 25.Osaat kertotaulut 0-5 ja 10 24.Ymmärrät kertolaskun vaihdannaisuuden 23.Osaat laskea yhteen- ja vähennyslaskuja euroilla ja senteillä 22.Ymmärrät kertolaskun käsitteen 21.Osaat vertailla lukuja ja niiden ominaisuuksia 20.Hallitset paikkajärjestelmän (ykköset, kymmenet, sadat) 19.Hallitset lukujonot alueella 0-100 18.Osaat kellonajoista tasatunnit ja puolet tunnit 17.Osaat päässälaskuja lukualueella 0-20 28 27 26 16.Osaat kymmenylityksen yhteen- ja vähennyslaskussa 25 15.Hallitset laskutoimitukset lukualueella 0-20 ilman kymmenylitystä 14.Osaat muuttaa laskutarinat matematiikan kielelle 22 23 24 13.Osaat piirtää kuvan sanallisesta tehtävästä ja keksiä omia laskutarinoita 12.Ymmärrät yhteen- ja vähennyslaskun yhteyden 11.Osaat kymmenhajotelmat ja kymmeneen täydentämisen 10.Osaat kaikki hajotelmat lukualueella 2-9 9.Osaat järjestysluvut 16 21 17 15 20 18 14 19 8.Osaat asettaa luvut kasvavaan ja pienenevään järjestykseen lukualueella 0-20 7.Hallitset lukujonon 0-20 11 12 13 6.Hallitset lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden 5.Osaat lukukäsitteen 0-10 10 9 4.Hahmotat lukumääriä erikseen laskematta lukualueella 0-10 8 7 3.Ymmärrät lukumäärän säilyvyyden 6 2.Ymmärrät yksi yhteen vastaavuuden 5 1.Osaat luokitella, vertailla ja sarjoittaa konkreettisin välinein 4 3 2 1
MATEMATIIKKA JATKUU: Olet harjoitellut tilavuuden yksiköitä Olet harjoitellut ajan mittausyksiköitä (vuorokausi, kuukausi, vuosi) Olet harjoitellut pituuden mittausyksiköitä m ja cm Olet harjoitellut massan yksiköitä kg ja g Osaat tehdä yksinkertaisia peilauksia, suurennoksia ja pienennöksiä Osaat piirtää ja rakennella omia kuvioita Osaat rakennella kaksi- ja kolmiulotteisia rakennelmia mallin mukaan Osaat luokitella kappaleita ja kuvioita ominaisuuksien mukaan Löydät ja osaat nimetä kappaleiden ominaisuuksia Hahmotat kolmiulotteista ympäristöä ja löydät siihen ohjatusti geometrisiä muotoja Osaat tavallisimmat sijaintikäsitteet Olet laatinut toimintaohjeita ja testannut niitä käytännössä (ohjelmointi) Olet suorittanut matikkadiplomin
HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET (oppimaan oppimisen taidot) ARVIOINTI (oppimaan oppimisen taidot)
Torni - open käsikirja Äidinkieli Lukeminen Osaat nimetä suuraakkoset Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin, eli osaa kaikki kotimaiset. Saa puuttua muutama vierasperäinen. Osaat kirjain-äännevastaavuuden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa kaikki äänteet ( siis huom. Ei kirjainten nimeä vaan äänteet) Osaat nimetä pienaakkoset Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin, eli osaa kaikki kotimaiset. Osaat nimetä sanan alkuäänteen 1/3 = vokaalit, 2/3 = soinnilliset konsonantit, 3/3 = takaiset konsonantit Osaat nimetä sanan loppuäänteen Sama kuin edellisessä Osaat yhdistää kuulemasi äänteet sanoiksi Äänteiden erottelu kunnossa, esim. A-u-t-o kokoaminen äänteet kuulemalla. Joko kuulee tai ei. Väritetään kun lapsi osaa. Luet äänteet tavuiksi Lapsi saa selvää 2-kirjaimisista tavuista=1/3, 3-kirjaimisista tavuista=2/3, 4- kirjaimisista=kokonaan Luet äänteet sanoiksi 1/3 lyhyet sanat, 2/3=muutkin sanat melko sujuvasti, 3/3 kaikki sanat sujuvasti, myös epäsanat Luet lyhyitä virkkeitä 1/3= kahden sanan yksinkertaiset lauseet, 2/3=3-4 sanaiset lauseet, vähän monimutkaisemmat. 3/3= vaikeampia sanoja sisältävät lauseet
Ymmärrät ja muistat lukemasi Luet ja ymmärrät lyhyitä juonellisia tarinoita 1 /2= muutaman sivun " vauvakirjat", 2/2= Aapisen/ lukukirjan tarinat Luet itsenäisesti kokonaisia kirjoja 1 /2 helppolukuiset kirjat, 2/2= ikätasoiset kirjat Luet ja ymmärrät erilaisia tekstityyppejä tietotekstit,satutekstit Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja 1/2 = yllin kirja, 2/2 = tietokirjataso, tekstin ymmärtäminen, kysymyksiin vastaaminen Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi päättelyä tekstistä, esim. Mitä luin Extralaatikko: Lukudiplomi Kirjoittaminen Harjoittelet kirjainmuotoja 1/3 = ei harjoittele mielellään, 2/3= harjoittelee lähes aina mielellään, 3/3= harjoittelee mielellään Kirjoitat suuraakkoset Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. Osaat äänne-kirjainmerkin vastaavuuden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa tuottaa kaikki äänteet kirjaimiksi Kirjoitat tavuja ja lyhyitä sanoja luettavasti 1/3= kaksikirjaimisia tavuja, 2/3= kolmikirjaimisia tavuja, 3/3=nelikirjaimisia tavuja ja siten, että muutkin kuin oma opettaja ymmärtää
Kirjoitat sanoja oikein Sama kuin edellä mutta oikein Osaat kirjoittaa pienaakkoset Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin, eli osaa kaikki pienaakkoset. Osaat tavuttaa sanoja 1 /2 osaa tavuttaa lyhyitä sanoja, 2/2 osaa tavuttaa myös pitkiä sanoja Kirjoitat oikein äng-äänteen Joko tai... Kirjoitat lyhyitä virkkeitä Joko tai... Osaat käyttää sanavälejä % osaa useimmiten, 2/2 käyttää sanavälejä säännöllisesti Käytät isoa alkukirjainta tutuissa erisnimissä Käyttää silloin tällöin= 1 /2, aina=2/2 Osaat kirjoittaa lyhyen juonellisen tarinan Lyhyimmillään alku, tapahtuma ja loppu. Käytät virkkeissä isoa alkukirjainta ja sopivaa lopetusmerkkiä % käyttää jompaakumpaa, 2/2 käyttää molempia säännöllisesti Käytät selkeitä virkkeitä ja kerrontasi on sujuvaa Osaat laatia kirjoitelman valitsemastasi aiheesta Laatikot: Olet harjoitellut näppäintaitoja Erillinen laatikko (extra): Kirjoituskirjaimet
Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Osaat luokitella, vertailla ja sarjoittaa konkreettisin välinein Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. -Osaat melko hyvin: Vähän taitoja, kaikki ei suju, -Osaat hyvin: Kaikki sujuu Ymmärrät yksi yhteen -vastaavuuden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: Lukusana ja laskettava synkassa, nimeää lukusanan jokaisen laskettavan kohdalla vain kerran, laskemisen aloittaminen ja lopettaminen tarkkaa. Ymmärrät lukumäärän säilyvyyden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. -Osaat hyvin: Ei epävarmuutta Hahmotat lukumääriä erikseen laskematta lukualueella 0-10 Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: hahmottaa vaivattomasti lukuja esineistä, kuvista ainakin 6-8 asti - Osaat melko hyvin: hahmottaa pistenopan silmälukujen määrän laskematta Osaat lukukäsitteen 0-10 Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: kaikki lukumäärät, lukusanat ja numerosymbolit - Osaat melko hyvin: osaa osittain lukumäärät, lukusanat ja numerosymbolit Hallitset lukujonon 0-20 Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: eteenpäin, taaksepäin ja keskeltä lukujonoa, naapuriluvut - Osaat melko hyvin: osaa, eteenpäin, mutta ei esim. taaksepäin Osaat asettaa luvut kasvavaan ja pienenevään järjestykseen lukualueella 0-20
Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa ilmaista lukujen suuruussuhteita sanallisesti, sekä nuolia ja vertailumerkkejä (>, <, =) käyttäen - Osaat melko hyvin: osaa ilmaista lukujen suuruussuhteita sanallisesti. Osaat järjestysluvut Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: sekä lukeminen että merkintä Osaat kaikki hajotelmat lukualueella 2-9 Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. -Osaat hyvin: osaa kaikki hajotelmat, ymmärtää myös, että luvun voi hajottaa useampaan kuin kahteen osaan Osaat kymmenhajotelmat ja kymmeneen täydentämisen Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa kymmenhajotelmat sekä puuttuvan tekijän Ymmärrät yhteen- ja vähennyslaskun yhteyden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: siis 5-2=3 koska 3+2=5 tai että vähennyslaskun voi tarkista "peruuttamalla" yhteenlaskuksi tai päinvastoin. Osaat piirtää kuvan sanallisesta tehtävästä. Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaat piirtää kuvan sanallisesta tehtävästä. Hallitset laskutoimitukset lukualueella 0-20 ilman kymmenylitystä Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: sujuva, nopea, ei apuvälineitä (esim. sormia) - Osaat melko hyvin: tarvitsee aikaa, käyttää apuvälineitä (esim. sormia) mutta pääsee oikeaan ratkaisuun Osaat kymmenylityksen yhteen- ja vähennyslaskussa Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa kymmenylityksen molemmissa laskutavoissa, esim. kymmeneen täydentämisen ja hajotelmien kautta - Osaat melko hyvin: osaa kymmenylityksen vain toisessa laskutavassa Osaat päässälaskuja lukualueella 0-20 Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: sujuva, nopea, automatisoitunut (ei sormia), vaihdannaisuus, analogiat
Osaat kellonajoista tasatunnit ja puolet tunnit Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa molemmat (sekä tasat että puolet) - Osaat melko hyvin. Osaa tasatunnit Hallitset lukualueen 0-100 Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: eteenpäin, taaksepäin, keskeltä lukujonoa, hypellen, lukujono virheetön, myös keskeltä lukujonoa aloitettaessa. Sormet ja suu käyvät samaan tahtiin laskettaessa helmiä tms. Pyykkipoikatesti: "Missä on 28 helmeä?" "laita tämä (28) oikealle paikalleen" "Kuinka monta helmeä tässä on?" - Osaat melko hyvin: osaa esim. kasvavaan suuntaan mutta ei vähenevään Hallitset paikkajärjestelmän (ykköset, kymmenet, sadat) Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaa hyvin: osaa kaikki ykköset, kymmenet ja sadat - Osaa melko hyvin: Osaa osittain (esim. luvuilla 0-20) Osaat vertailla lukuja ja niiden ominaisuuksia Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa sekä vertailla lukuja, että tietään niiden ominaisuuksista, esim. osaa nimetä lukuja yhdistävän tekijän esim. parillinen-pariton, yksinumeroinenkaksinumeroinen, kaikissa kymppien paikalla 1 - Osaat melko hyvin: osaa vertailla lukuja Ymmärrät kertolaskun käsitteen Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa piirtää ja merkitä kuvasta Osaat laskea yhteen- ja vähennyslaskuja euroilla ja senteillä Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa laskea sekä euroilla, että senteillä. - Osaat melko hyvin. Osaa laskea euroilla. Ymmärrät kertolaskun vaihdannaisuuden Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: Ymmärtää, ettei tulo muutu vaikka tulon tekijöiden paikat vaihtuvat. Osaat kertotaulut 0-5 ja 10
Väritetään osittain kun lapsi osaa melko hyvin tai kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: osaa ulkoa, automatisoituneet - Osaat melko hyvin: osaa vain osan kertotauluista (kirjaa viereen mitkä kertotaulut osaa) Osaat laskujärjestyksen Väritetään kokonaan kun lapsi osaa hyvin. - Osaat hyvin: mikä on järjestys ja miksi Osaat yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-100 Väritetään neljässä osassa. (Kirjaa viereen, mitä osaa) - Osaat yhteen ja vähennyslaskuja tasakymmenillä - Osaat lisätä ja vähentää kaksinumeroiseen lukuun yksinumeroisen luvun ilman kymmenylitystä - Osaat lisätä ja vähentää kaksinumeroiseen lukuun yksinumeroisen luvun kymmenylityksellä - Osaat lisätä ja vähentää kaksinumeroisen luvun kaksinumeroisesta luvusta. Osaat kellonajat 15 minuutin tarkkuudella. Väritetään kokonaan kun osaa hyvin. Laatikkoina: Rastitaan tai väritetään laatikko, kun asiaa on harjoiteltu tai käyty läpi. Osaamista ei vielä arvioida majakassa.
OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT Työskentelyn taidot 1. Osaan toimia ohjeen mukaan 2. Osaan antaa työrauhan 3. Osaan siirtyä joustavasti toiminnasta toiseen 4. Jaksan työskennellä sinnikkäästi ja tehdä tehtävät loppuun asti 5. Huolehdin kotitehtävistäni 6. Huolehdin omista ja yhteisistä työvälineistä 7. Osaan toimia itsenäisesti 8. Osaan toimia parin kanssa ja pienessä ryhmässä 9. Olen oma-aloitteinen Käyttäytyminen (sosiaaliset taidot ja tunnetaidot) 1. Käyttäydyn ystävällisesti ja hyvien tapojen mukaisesti 2. Noudatan sovittuja sääntöjä 3. Osaan pyytää apua ja ottaa sitä vastaan 4. Osaan odottaa vuoroani 5. Osaan kuunnella 6. Siedän pettymyksiä 7. Osaan säädellä tunteitani 8. Osaan olla reilu kaveri 9. Ratkaisen erimielisyyksiä myönteisin keinoin