Paikallinen sopiminen toimialoittain Graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Graafisesta teollisuudesta 1 eli kustantamisen ja painamisen toimialalta saatiin kyselyyn vastaus 31 graafisen toimipaikkaa koskien. Näistä 13 on 20-99 hengen toimipaikkoja, 100-249 hengen toimipaikkoja on 14 ja yli 250 hengen toimipaikkoja kahdeksan. Graafisen teollisuuden toimipaikoista kyselyyn vastasi kaikkiaan 21 työnantajan edustajaa ja 42 henkilöstön edustajaa. Henkilöstöä edustavista vastaajista 65 prosenttia on miehiä. Miesten osuus on henkilöstön vastaajista muussa teollisuudessa 71 prosenttia ja palvelualalla 53 prosenttia. Uudelleenjärjestelyjä runsaasti työn organisointiin liittyen Runsaassa kolmessa neljänneksessä graafisen teollisuuden toimipaikoista on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi työn sisältöön ja henkilöstön asemaan. Lähes kaikissa näissä on toteutettu työn organisointiin liittyviä muutoksia, kuten laajennettu ammattikuvia tai otettu käyttöön tiimi- tai ryhmätyömenetelmiä. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi neljänneksessä toimipaikoista. Vain yhdessä toimipaikassa on yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Neljänneksessä toimipaikoista on laajennettu alihankintaa tai ostettu ulkopuolisilta aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä, mikä on teollisuuden muihin aloihin verrattuna vähän. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu noin 60 prosentissa toimipaikoista. Yhteistoiminta-asioita on graafisen teollisuuden toimipaikoissa käsitelty suunnilleen yhtä paljon kuin vastaajatoimipaikoissa keskimäärin. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen keskimäärin noin neljässä tapauksessa viidestä, lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Kaksi kolmannesta graafisen teollisuuden työnantajia edustavista vastaajasta arvioi toimipaikkansa kannattavuuden olleen kyselyajankohtana vähintään melko hyvä. Toiset pitävät kannattavuutta kohtalaisena lukuun ottamatta kahta, jotka arvioivat sen heikoksi. Kaksi kolmesta työnantajavastaajasta katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran kyselyä edeltävinä vuosina. Yhtä moni kokee kilpailun lisääntyneen graafisessa teollisuudessa. Vastaajatoimipaikkojen ja graafisen teollisuuden taloudellinen tilanne on vastausten perusteella ollut toimialoittain verraten melko hyvä. Henkilöstömäärä toimipaikoissa on kyselyä edeltävinä vuosina pysynyt keskimäärin ennallaan, mutta määrissä on myös vaihtelua. Niistä toimi- 1 Graafista alaa tarkastellaan tässä kokonaisuutena Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen perustuen. Tarkastelu kattaa näin ollen useita työehtosopimusaloja. 1
Graafinen teollisuus paikoista, mistä tieto henkilöstömäärän muutoksista on saatu, kahdeksassa henkilöstö on kasvanut enemmän kuin viisi prosenttia ja yhtä monessa se on vähentynyt vähintään saman verran. Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Paikallisia sopimuksia vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin Graafisen teollisuuden toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 13 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Sopimisen kohteena olleita asiaryhmiä on graafisessa teollisuudessa kokonaisuutena katsoen jonkin verran vähemmän kuin teollisuuden toimialoilla keskimäärin. Sopimuksia on tehty teollisuuden muihin aloihin verrattuna vähemmän etenkin palkka-asioihin ja työaikajärjestelyihin liittyen. Toimipaikkakoon vakioiminen täsmentää havaintoa siten, että sopimuksia on muuta teollisuutta vähemmän muissa paitsi 100-259 hengen toimipaikoissa, joissa sopimuksia on tehty keskimäärin 16 asiaryhmässä. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 16,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin graafisessa teollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 14,0 1,9 12,0 10,0 8,0 6,0 1,5 1,8 4,4 1,9 5,1 1,2 1,6 4,8 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4,0 2,0 4,7 5,7 3,8 Palkka-asiat 0,0 Graafinen teollisuus Muu teollisuus Palveluala Paremmista palkkaeduista sovittu yli puolessa toimipaikoista Palkka-asioissa graafisessa teollisuudessa on sovittu usein lomapalkan maksuajasta ja lomarahojen maksatusaikaan tai vaihtoon vapaaseen liittyen (55 %). Myös työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna paremmista palkkaeduista on sovittu usein (52 %) samoin kuin tulospalkkioista (45 %). Palkkaetuja on paikallisesti sopien heikennetty neljässä toimipaikassa. Lomarahojen leikkaamisia ei ole sovittu. Työn vaativuuden arviointijärjestelmistä on graafisessa teollisuudessa sovittu vain kahdessa toimipaikassa eli selvästi harvemmin kuin teollisuudessa tavallisesti. 2
Paikallinen sopiminen toimialoittain Työaikajärjestelyissä sopiminen on kohdistunut useimmin liukuvan työajan käyttöönottoon (55 %) ja työajan lyhentämisvapaisiin eli pekkasvapaisiin (55 %). Säännöllisen vuorokautisen työajan pituudestakin on sovittu melko usein (48 %) kuten myös vuosiloman antamisesta muuna kuin normaalina limakautena (48 %), osittaisesta hoitovapaasta (45 %), vuorotteluvapaasta (39 %) ja ylitöiden enimmäismäärästä. Henkilöstön aseman ja toimenkuvien asiaryhmissä graafisessa teollisuudessa on tavallisimmin sovittu yhteistoimintamenettelyyn (29 %), henkilöstövaikutuksiltaan merkittäviin työntekijöiden siirtoihin (26 %) työtehtävien muutoksiin ja työn organisointiin liittyen (26 %). Viimeksi mainitussa asiaryhmässä on sopimuksia harvoin teollisuuden toimipaikkojen keskimääräiseen tasoon verrattuna. Lomautusten perusteista ja kohdentamisesta sekä lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutuksista on tehty sopimus viidenneksessä toimipaikoista. Tuottavuudesta, työsuojelusta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä sovitaan melko harvoin Sopimalla on erityisesti tavoiteltu asiakaslähtöistä toimintatapaa Sopimukset tehdään luottamusmiehen kanssa Muissa asioissa sopimuksia on tehty melko usein koulutukseen liittyen (41 %), mutta ei aivan niin usein kuin teollisuudessa tavallisesti. Tuottavuuden parantamiseen liittyen on sovittu vajaassa neljänneksessä ja työsuojeluasioista vajaassa kolmanneksessa toimipaikoista, mikä niinikään alittaa teollisuuden toimipaikkojen keskimääräisen tason. Muihin toimialoihin verrattuna erittäin harvoin on sovittu ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyen, vain kolmessa toimipaikassa. Työehtoja paikallisesti sopimalla on graafisessa teollisuudessa tavoiteltu ensisijaisesti asiakaslähtöistä toimintatapaa. Seuraavaksi useimmin mainitaan työvoimakustannusten vähentäminen sekä tuotteiden ja palvelusten laadun parantaminen. Yhtenä tapana luokittaa toimipaikkoja paikalliseen sopimiseen liittyen tutkimuksessa käytetään jakoa traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin. Joustavalla toimipaikalla tarkoitetaan tässä toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä sekä myös koulutuksesta. Aineiston graafisen teollisuuden toimipaikoista vain kymmenesosa on tämän luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus kaikista teollisuuden toimipaikoissa on 22 prosenttia ja palvelualojen toimipaikoista 13 prosenttia. Traditionaalisen toimintatavan toimipaikoissa on määritelmän mukaan sovittu enintään yhdestä edellä mainitusta asiasta. Traditionaalisten toimipaikkojen osuus on graafisessa teollisuudessa 58 prosenttia kun se muussa teollisuudessa 47 prosenttia ja palvelualoilla 71 prosenttia. Paikalliset sopimukset tehdään graafisessa teollisuudessa tavallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken, asianosaisen henkilöstöryhmän ollessa lisäksi sopijaosapuolena osassa sopimuksia. Mutta myös työnantajan ja työntekijän välisiä henkilötason sopimuksia tehty, useimmin palkka-asioissa (noin neljännes sopijaosapuolia koskevista maininnoista). Porukalla sopimistakin tapahtuu, mutta se on harvinaista. Kahdessa kolmesta toimipaikasta luottamusmies osallistuu yleensä jo paikallisesti 3
Graafinen teollisuus sovittavien asioiden valmisteluun. Useimmilla muilla tutkimuksen toimialoilla tämä osuus on korkeampi. Työntekijäpuolella pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia osallistua valmisteluun ja perehtyä asiaan sekä taustoihin. Nyt eteen tulee liian usein vastapuolen juristien koukeroima ehdotus. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstö kokee vaikuttamismahdollisuutensa palkkaasioissa heikoiksi Graafisen teollisuuden henkilöstön edustajat kokevat palkka-asioissa vaikuttamismahdollisuutensa paikallisten sopimusten sisältöön verraten heikoiksi. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi vaikuttamismahdollisuuksia olleen enintään vain vähän, runsaan kolmanneksen ollessa sitä mieltä, että henkilöstö ei ole voinut vaikuttaa lainkaan. Niiden luottamushenkilöiden osuus, jotka katsovat henkilöstön vaikuttaneen palkka-asioissa sopimuksiin oleellisesti, on alle viidennes. Työaikajärjestelyjen osalta tilanne koetaan paremmaksi ja se on toimialoittainkin verrattuna hyvä. Henkilöstövastaajista 83 prosenttia kokee vaikuttamismahdollisuuksia olleen vähintään jonkin verran ja miltei kolmannes arvioi osapuolensa voineen oleellisesti. Henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen yhteydessä olleita vaikuttamismahdollisuuksia arvioidaan niinikään hieman myönteisemmin kuin toimialoilla yleensä. Alan vastaajista miltei puolet (46 %) ilmoittaa vaikuttamismahdollisuuksia olleen jonkin verran ja kymmenesosa oleellisesti. Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Henkilöstön asemaa ei pidetä tasavertaisena palkoista sovittaessa Henkilöstön edustajien vastaukset kysymykseen osapuolten tasavertaisuuden toteutumisesta paikallisesti sovittaessa osoittavat niinikään, että palkka-asioista sovittaessa on ollut ongelmia. Lähes puolet vastaajista (46 %) arvioi, että henkilöstön asema on ollut työnantajaan verrattuna täysin erivertainen silloin kun sopimuksia on tehty tässä asiaryhmässä. Viidennes arvioi aseman melko erivertaiseksi. Henkilöstön asemaa täysin erivertaisena pitävien osuus on palkka-asioissa selvästi korkeampi kuin muilla toimialoilla (keskimäärin 17 %). Toisaalta kysymys myös jakaa luottamushenkilöiden mielipiteitä, miltei kolmanneksen (31 %) arvioidessa henkilöstön aseman vähintään melko tasavertaiseksi. Lähes kaikki luottamushenkilöt ottavat asiaan kantaa, mikä osoittaa aiheen olleen kyselyn aikana ajankohtainen. Myös työnantajien edustajien vastaukset viittaavat siihen, että osassa toimipaikoista on palkoista sovittaessa ollut jännitteitä. Kolme neljästä työnantajavastaajasta pitää henkilöstön asemaa kyllä melko tasavertaisena, mutta täysin tasavertaiseksi aseman arvioi vain muutama vastaaja (5 %), kun tämä osuus aloilla keskimäärin on kolmanneksen luokkaa. 4
Paikallinen sopiminen toimialoittain Viidennes työnantajan edustajista ei ota asiaan kantaa. Muun muassa korvaukset ja sopimusten tulkintaepäselvyydet sekä palkkojen salaisuus kirvoittavat vastaajien kommentteja. Riitoja ovat aiheuttaneet sijaisuuskorvaukset, varallaolokorvaukset, ylityökorvaukset; ratkaistu työnantajan ilmoittamaan tapaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Koska päätöksiä ei suostuta (ta) pistämään paperille, on niitä myös helppo työnantajan perua. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen alan toimipaikka) On ollut tulkintavaikeuksia, koska työnantaja ei ole suostunut tekemään tarkkoja tulkintaohjeita. Paikallinen sopimus unohtuu, kun sopijapuolet eivät enää ole palveluksessa. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Sopimusten synnyttyä käytännössä on huomattu puutteita sopimuksen sisällössä. Asiat neuvoteltu kuntoon perästä. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Osa-aikatyötä tekeville on ohjeita päivärahan maksun kertymisestä ja päivien kertymisistä todella vähän ja sekavat ohjeet. Tuntuu ettei kukaan osaa edes liitosta antaa välillä järkeviä vastauksia tai tyhjentäviä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Riitoja on ollut työehtosopimusten oikein tulkinnoissa, työttömyyskorvausten maksun tulkinnoissa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Palkat ovat salaisia, niistä ei voida puhua. Irtisanomisten pelossa ei voida puhua paljon muustakaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Miksi palkkasalaisuus on niin vankka! Tulkintaoikeus pitäisi romuttaa. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Muilta osin tasavertaisuus teollisuuden keskitasoa Arvioitaessa osapuolten tasavertaisuutta työaikajärjestelyistä ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen yhteydessä, graafisen alan henkilöstön edustajien vastaukset eivät poikkea toimialojen keskimääräisistä luvuista. Työaikajärjestelyn kohdalla asemaa erivertaisena pitävien osuus on vajaa kolmannes (31 %) ja henkilöstön aseman ja toimenkuvien kohdalla vajaa puolet (48 %). Myöskään silloin, kun arvioidaan kokonaisuutena katsoen, onko sopijaosapuolten asema ollut sopimuksia tehtäessä riittävän tasavertainen, graafisella alalla ei koeta eriarvoisuutta yleisemmin mitä teollisuudessa keskimäärin. Asemaa erivertaisena pitävien osuus on 44 prosenttia, kun se teollisuudessa keskimäärin on 47 prosenttia. Tasavertaiseksi aseman kokevien osuus on hieman teollisuuden keskiarvoa korkeampikin, 41 prosenttia (keskiarvo 35 %). Alan työnantajavastaajista 85 prosenttia arvioi riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. 5
Graafinen teollisuus Paikallinen sopiminen on hyvä ja joustava asia sekä työnantaja- että työtekijäpuolen kannalta. Silti se toimii parhaiten annetun (liitojen neuvotteleman) raamin sisällä. Jos kaikki asiat sovitaan paikallisesti alusta loppuun, neuvotteluosapuolten eriarvoisuus korostuu. Työnantajalla on käytössään konsernin juristien armada, pääluottamusmiehellä maalaisjärkensä, TES ja puhelinyhteys liittoon, jos siellä joku lakiasiantuntija sattuu olemaan paikalla. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Graafisen teollisuuden henkilöstön edustajien enemmistö (59 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa kuitenkin myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on otettu huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on vain kuusi prosenttia. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee kolmannes henkilöstövastaajista. Luvut edustavat toimipaikkojen keskitasoa. Työnantajavastaajista kolme neljännestä luokittelee sopimisen vapaaksi sopimiseksi ja muut työnantajavetoiseksi toiminnaksi, mutta sellaiseksi, missä henkilöstön näkemyksiä on otettu huomioon. Tiedot ja osaaminen Tiedot ja mahdollisuudet saada asiantuntijaapua melko hyvät Henkilöstöä edustavista vastaajista 62 prosenttia arvioi edustamallaan osapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Neljännes pitää tietoja riittämättöminä. Työnantajavastaajista neljä viidestä arvioi osapuolensa tiedot riittäviksi. Mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa, esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioi kummankin ryhmän vastaajista noin kolme neljäsosaa vähintäänkin melko hyviksi. Osuudet vastaavat tutkimuksen toimipaikkojen yleistä tasoa. Noin kolme neljännestä luottamushenkilöistä on saanut sopimistilanteissa asiantuntija-apua ammattiliitosta. Työnantajan edustajista kaksi kolmannesta on saanut apua työnantajaliitosta. Henkilöstö kokee asiantuntija-avun tarvetta olevan ainakin seuraavissa asioissa: Vertailu muihin yrityksiin. Taustatietoja muista vastaavista sopimuksista, varmistuksia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen alan toimipaikka) Kaikissa niissä asioissa, jotka eivät selviä työsuhdeohjekirjasta. Asioiden konkreettinen tieto. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen alan toimipaikka) Lähinnä juridisia neuvoja ja sopimusten sisällöstä tietoja (työntekijäliitosta). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Lähinnä sopimuksen lainvoimaisuus (laillinen, pätevä), kenen kanssa sovitaan asioista (marssijärjestys). (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen 6
Paikallinen sopiminen toimialoittain Talousasiat esim. tilinpäätösten tulkinta, työaikajärjestelyt esim. tarvittavat lepoajat (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Selkokieliset (yksinkertaiset) mallit eri järjestelmille. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Sopimistilanteet Lakon uhka sopimistilanteissa harvinainen Vaikka sopimistilanteisiin on palkkakysymyksissä liittynyt jännitteitä, sopimiseen on liittynyt graafisella alalla työtaistelun uhkaa selvästi harvemmin kuin toimialoilla keskimäärin. Yli 90 prosenttia sekä henkilöstön että työnantajan edustajista ilmoittaa, ettei lakon uhkaa ole koskaan ollut paikallisia sopimuksia tehtäessä. Runsas puolet kummankin ryhmän vastaajista kokee, että myöskään henkilöstön vähentämisen tai lomauttamisen uhkaa ei ole sopimuksia tehtäessä ollut. Tämäkin on henkilöstön osalta toimialoittain korkea luku. Noin 40 prosenttia molempien ryhmien vastaajista kuitenkin arvioi, että lomautusten ja henkilöstön vähentämisen uhka on liittynyt sopimiseen toisinaan. Henkilöstön edustajista runsas puolet kokee neuvotteluihin toisinaan liittyneen painostamista työnantajan taholta. Ainoastaan muutama vastaaja mieltää painostamista tapahtuneen usein. Työnantajavastaajista neljännes arvioi henkilöstön toisinaan painostaneen. Yleisesti ottaen paikalliset sopimiset käyty rakentavassa hengessä. Hyvät kokemukset. Ei painostusta työnantajan puolelta (vielä, vaikka vihjailujakin ollut). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen alan toimipaikka) Sopimisen riitatilanteita Palkka-asioihin liittyviä esimerkkejä erimielisyyksistä tarkasteltiin edellä. Muina sopimiseen liittyvinä ongelmatilanteina mainitaan muun muassa sopimusten tulkintaan ja työaika-asioihin liittyen. Riitatilanteiden kuvauksia on suhteellisen vähän moneen muuhun toimialaan verrattuna ja useasti niihin liittyy maininta, että ratkaisuun on päästy neuvottelemalla. Työnantajan edustajat: Henkilöstön asemaan vaikuttavat muutokset. Ratkaistu neuvottelemalla. (Työnantajan edustaja, suuri graafisen Valmiista sopimuksista ei ole tarvinnut riidellä. TES:n tulkinnoista on tehty erimielisyysmuistioita. Riita kuitenkin näistä on voimakas ilmaus. (Työnantajan edustaja, pieni graafisen Henkilöstön edustajat: Itse sopimistilanteet ovat olleet riitoja, sopimuksen jälkeen ei ole ollut riitoja (riidat ovat ratkenneet ns. kompromisseihin). (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen 7
Graafinen teollisuus Jos sopimuksissa erimielisyyksiä, käytetään talossa neuvottelujärjestelmää asian ratkaisemiseksi. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Kaikki muut asiat kuin työaika - erimielisyysmuistiot liittotasolle. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Työajan muutosta. Työnantajalla ja työntekijällä eriävät näkökulmat. Riidat on ratkaistu molemminpuolisin myönnytyksin. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Työaikajärjestelyjä ei voi tehdä aina yksilötasolla, joten kaikkia tehdyt ratkaisut eivät miellytä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Työsuhteen päättymiseen liittyvää keskustelua on käyty. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Sopimisen vaikutukset Sopimisesta ollut hyötyä molemmille osapuolille Graafisen teollisuuden henkilöstöä edustavista vastaajista neljännes (23 %) arvioi paikallisesta sopimista olleen edustamalleen osapuolelle merkittävää hyötyä ja puolet (52 %) on sitä mieltä, että sopimisesta on ollut jonkin verran hyötyä. Neljännes vastaa, että sopimisesta ei ole ollut hyötyä, muttei haittaakaan. Haittaa sopimisesta ei arvioi koituneen kukaan. Merkittäväksi hyödyn kokevien osuus on hieman korkeampi kuin muussa teollisuudessa (12 %) ja palvelualoilla (14 %). Työantajavastaajista niinikään neljännes arvioi osapuolensa saaneen hyödyn merkittäväksi ja miltei kaikki muut kokevat hyötyä saadun jonkin verran. Paikallisen sopimisen vaikutukset Paikallisen sopimisen vaikutukset graafisessa teollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualalla Parantanut merkittävästi 1 2 3 4 5 Heikentänyt merkittävästi Graafisen alan työnantajat Graafisen alan luottamushenkilöt Muu teollisuus (ta) Muu teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet 8
Paikallinen sopiminen toimialoittain Paikallisen sopimisen koetaan keskimäärin parantaneen varsinkin toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta sekä henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä. Tuottavuuden ja kannattavuuden paranemisen osalta graafisen teollisuuden henkilöstön arviot ovat myönteisempiä kuin henkilöstön arviot keskimäärin. Henkilöstöryhmien sisäisiin ja välisiin suhteisiin paikallisella sopimisella ei keskimäärin koeta olleen vaikutusta, mikä poikkeaa hieman muun teollisuuden tuloksesta. Paikallisen sopimisen edellytykset Palkkausjärjestelmissä kehittämistarpeita Palkka-asiat nousevat graafisessa teollisuudessa paikallisen sopimisen asiaryhmäksi, josta sopimiseen liittyy ongelmia. Palkkaus on myös kysymys, jossa henkilöstö selvimmin kokee etunsa työnantajan kanssa vastakkaisiksi. Henkilöstön vastaajista runsas kaksi kolmannesta (68 %) arvioi henkilöstön ja työnantajan edut ainakin melko vastakkaisiksi palkkauksen osalta, vastaavan osuuden ollessa teollisuudessa keskimäärin puolet (51 %). Alan luottamushenkilöistä 60 prosenttia on eri mieltä väitteestä palkitseminen ja palkan määräytyminen tapahtuu työpaikallamme oikeudenmukaisesti, kun kaikista tutkimuksen henkilöstön vastaajista alle puolet on eri mieltä väittämästä. Vaikka erot eivät ole suuret, ne viittaavat siihen, että melko suuressa osassa alan toimipaikoista on palkkausjärjestelmissä kehittämisen varaa. Henkilöstöryhmien välinenkään tasavertaisuus ei aina vastausten perusteella toteudu: Paikallinen sopiminen on ongelmallista, koska työnantajan edustaja ei tunne hallitsevan mahdollisuuksia (ajan puute tai tiedon puute). Graafisella alalla on vahvaksi koettu työntekijäliitto (VAAL), jonka mielipidettä työnantaja tuntuu kuuntelevan tarkemmin kuin muita. Alan huikea kehitys vaatisi nykyaikaisempaa otetta, ts. ei vain etuisuuksien puolustamista. Tällä teollisuuden alalla liian monia sopijapuolia, haittaa henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä. Oman ryhmäni naisvaltaisuus ei tuo aina po. ryhmälle tasavertaista neuvotteluasemaa. Kuka tulkitsee ja miten tulkitsee tulee olemaan edelleenkin este todelliseen sopimiseen työpaikoilla. Yrityksen johtamistavat ja -filosofiat muuttuneet rajustikin (oman 20 v. luottamusmieskokemukseni aikana todettu) ja se haittaa sopimista. Raha ja vain raha ratkaisevat, kuitenkin. Samoin se, kuka tulkitsee sopimukset ja lait. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Mahdollisesti juuri palkkaukseen liittyvät ongelmat vaikuttavat myös työilmapiiriä heikentävästi. Sekä työnantajien että henkilöstön edustajien arviot toimipaikkansa työilmapiiristä ovat kriittisempiä kuin vastaajien keskimäärin. Luottamushenkilöt ovat jossain määrin keskimääräistä kriittisempiä myös sen suhteen, millainen rooli ammattiyhdistysliikkeellä ja luottamusmiehillä on ollut toimipaikan kehittämistoiminnassa. Riittävä tasavertaisuus ei henkilöstön edustajien mukaan toteudu palkkaasioista sovittaessa, muitta muilta osin tasavertaisuudessa ei koeta erivertaisuutta teollisuuden tavanomaista tasoa enempää. Vastaavasti, mitä tulee työnantajan ja henkilöstön etujen yhdensuuntaisuuteen työnantajan 9
Graafinen teollisuus vaatiman työsuorituksen, uusien koneiden ja laitteiden hankinnan, työnantajan taloudellisen menestyksen ja työaikajärjestelyjen suhteen edut koetaan yhdensuuntaisiksi pikemmin kuin vastakkaisiksi. Edellytykset paikallisen sopimisen lisäämiselle olemassa Monen osatekijän kohdalla graafisen teollisuuden edellytykset paikallisen sopimisen kehittämiseen ja laajentamiseen vaikuttavat tulosten perusteella hyviltä. Avoimiin ristiriitatilanteisiin kuten työtaistelun uhkaan ei ole neuvotteluissa ajauduttu ja varsin usein kiistoista on pystytty sopimaan. Sopijaosapuolten keskinäinen luottamus edustaa teollisuuden toimipaikkojen keskitasoa palkkaukseen liittyvistä ongelmista huolimatta. Henkilöstön edustajien kokemukset ja asenteet poikkeavat teollisuuden kokonaisluvuista myönteiseen suuntaan. Tämä antaa hyvän perustan edelleen kehittää sopimisjärjestelmiä. Sopimisen hyviä käytäntöjä ja osaamistakin on kertynyt, vaikka sopimisen määrä jää vielä teollisuuden keskiarvosta. Luottamus kunnossa, niin voi sopia melkein mistä työhön liittyvästä asiasta tahansa. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Graafisen teollisuuden työehtosopimukset eivät kyselyajankohtana tavallisesti mahdollistaneet paikallista sopimista samassa mitassa kuin joidenkin muiden alojen sopimukset. Työehtosopimusten ja lakien asettamat rajoitukset mainitaan sopimista estäneeksi syyksi joissakin vastauksissa, mutta merkittäväksi sopimisen esteeksi niitä ei alalla koeta. Selvästi keskeisin syy siihen, että sopimuksia ei ole enempää tehty, on toimipaikoissa ollut se, ettei enempään sopimiseen ole nähty tarvettakaan. Jonkin verran mainitaan olleen tilanteita, jossa joko henkilöstö tai työnantaja on ehdottanut sopimista, mutta ratkaisuun ei ole päästy. Henkilöstön edustajillakin valmiutta laajentaa sopimismahdollisuuksia Neljä viidestä graafisen teollisuuden työnantajan edustajista on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä. Lähes 40 prosenttia katsoo, että mahdollisuuksia tulisi lisätä erittäin paljon. Viidennes arvioi, että nykyiset mahdollisuudet riittävät. Henkilöstön edustajista puolet kokee nykytilanteen hyväksi, mutta merkittävä osa (42 %) olisi valmis laajentamaankin sopimismahdollisuuksia. Mahdollisuuksien laajentamista kannattavia on enemmän kuin tutkimuksessa verratuilla toimialoilla keskimäärin (30 %). Mahdollisuuksien supistamista kannattaa vain kahdeksan prosenttia luottamushenkilöistä. Työnantajien vastauksissa toivotaan varsinkin palkkaukseen joustavampia säännöksiä ja mahdollisuutta, että tilanteen niin vaatiessa palkoissa voidaan joustaa myös alaspäin sopimusten puitteissa. Henkilöstön edustajilta löytyy valmiutta laajentaa sopimismahdollisuuksia, mikäli sopimusten luomat raamit ovat tyydyttävät. Työnantajan edustajat: Tuotantopalkkio, mutta koko talolle, eikä vain osalle henkilöstöryhmistä! (nyt kirjaltajilla). (Työnantajan edustaja, pieni graafisen alan toimipaikka) 10
Paikallinen sopiminen toimialoittain Kokonaispalkkamahdollisuus ilman lisä-, viikkolepo- ja ylityösäädösym. viidakkoa. Vuosityöaika nykyisten työaikasäädösten tilalle. (Työnantajan edustaja, suuri graafisen Liian moni asia tarkasti säännelty. Kaksi liuskaa puitesopimusta pitäisi riittää, loput voisi sopia paikallisesti. (Työnantajan edustaja, pieni graafisen Nykyisetkin sopimukset antavat laajat mahdollisuudet, mutta yleensä ylöspäin. Yrityksen talouden vaatiessa kulukarsintaa, keinovalikoima on heikko. (Työnantajan edustaja, pieni graafisen Palkkaus siten, että on mahdollista sopia muutakin kuin että maksetaan minimipalkka, siis ylöspäin! (Työnantajan edustaja, pieni graafisen Henkilöstön edustajat: Pitäisi ottaa enemmän käyttöön lain soveltamista, eikä pysyä tiukasti lain määräyksissä. Joustavuutta puolin ja toisin. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Palkkaus, kun se menee yli TES:in ehtojen. Myös muut yrityksen sisäiset asiat voidaan sopia paikallisesti tilanteen mukaan. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Työaikojen ja toimenkuvien sopeuttaminen ympäristöön ja käytäntöihin, koulutus, työyhteisön ilmapiiri, palkkauksen viilailut erityistapauksissa, voittopalkkiojärjestelmän osan soveltaminen yksikkö- tms. tasolle. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Kaikki sopivat teoriassa, mutta turvaverkon on oltava toimiva. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Työehtosopimusten luoma turvaverkko tärkeä Paikallisen sopimisen laajentamisessa henkilöstön edustajia epäilyttävät työnantajan pyrkimys heikentää työehtoja sekä mahdollisuus, että juridisesti liian mutkikkaita asioita tuodaan paikallistasolle: Paikallisesti sovittaviksi sopivat ylityömäärät (lain puitteissa tietenkin), työaikajärjestelyt tietyissä rajoissa, palkkauskin TES:n minimin ylittävältä osalta. Yleisesti ottaen olen kuitenkin sitä mieltä, että suuntaus paikallisiin sopimuksiin heikentää työntekijöiden asemaa, koska luottamusmiesten valmius asioihin on hyvinkin kirjavaa. Liian helposti sysätään nyt sellaisia asioita, joita ei saada liittotasolla sovittua, työpaikoille neuvoteltavaksi ja ikään kuin katsotaan miten asialle siellä käy. Paineet luottamusmiehillä on tästä syystä kovat. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Paikallisesti sovittaviksi eivät sovellu laajaa juridista asiantuntemusta ja taustatietoa vaativat asiat (tekijänoikeudet, voittopalkkiojärjestelmät ja niiden soveltaminen suuressa kokonaisuudessa). (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen 11
Graafinen teollisuus Paikallisesti sovittavaksi eivät sovellu palkka, työaika, lomat, sairausajan palkka ja muut sosiaaliset asiat; olennaiset työehdot ehdottomasti Tes:iin! (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Että paikallisesti ei voida sopia (yksipuolisesti vaatia) menemään huonompaan kuin TES. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen alan toimipaikka) Huonot kokemukset ja henkilösuhteetkin voivat olla syynä siihen, että sopimismahdollisuuksia ei haluta lisätä. Nykyisessä toimipaikassani en voisi kuvitella mitään paikallista sopimista. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Seuraavissa kuvioissa on luonnehdittu graafisen teollisuuden sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 2 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Graafisen teollisuuden sopimiskulttuuri Graafisen teollisuuden sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Graafinen teollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista - + Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan 22 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 12
Paikallinen sopiminen toimialoittain Graafisen teollisuuden sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Graafinen teollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. Henkilöstön tasavertaisuuskokemus summamuuttujalla mitaten on palkka-asioiden ongelmien takia keskimääräistä heikompi, vaikka se ei muilta osin poikkea teollisuuden yleisestä tasosta. Sopimistilanteiden ristiriitojen puuttumista kuvaavan muuttujan hyvään arvoon vaikuttaa erityisesti se, että lakon uhkaa ei ole ollut. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä henkilöstövastaajat mainitsevat edellä esille tulleiden näkökohtien ohella seuraavia asioita: Lain ja työehtosopimusten tarjoamat mahdollisuudet epätäsmälliset, keskeneräinen nimikkeistö-/ palkkarakenneuudistus. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Tulkintaoikeuden tasaaminen, hyöty / vastuukäsitteet selvemmiksi. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Työehtosopimustekstien selkeyttäminen niin että molemmat osapuolet ymmärtävät asian samoin. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Lailla ei voi määrätä esimiehiä käyttäytymään sivistyneesti ja lisäksi ymmärrystä, että sana sopiminen ei ole yhtä kuin käskyttäminen. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Kehittämisen täytyy tapahtua molemminpuolisilla sopimuksilla, eikä vain lyhytnäköisesti työnantajan näkökulmasta kulloisenkin tilanteen 13
Graafinen teollisuus mukaan (pitkäjänteisyyttä). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Tasavertaisuus???, pitävyys, avoimuus, rehellisyys, neuvottelukulttuuri. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen Vieras työvoima, työnantajapuolen ja luottamushenkilöiden lähempi yhteistyö, YT-toimikunnan kokoukset (lain sallima määrä), työehtosopimuksen noudattaminen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri graafisen Yhteistoiminnan ja tiedonkulun parantaminen johdon ja henkilöstön välillä. (Henkilöstön edustaja, pieni graafisen Koen paikallisen sopimisen soveltuvan paremmin pieniin työpaikkoihin kuin suuriin. (Henkilöstön edustaja, suuri graafisen 14