ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUONNA 2011 13.3.2012 Sirkku Kiviniitty
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Vammaispoliittinen ohjelma 3 3. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen 3 4. Vammaisneuvoston ja neuvottelukunnan toiminnasta 4 5. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja uudet toimenpide-ehdotukset 5 5.1. Palvelusuunnitelmien määrä 5.2. Palvelusuunnitelman laatu ja vaikuttavuus 5.3. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä 5.4. Valmistelu ja päätöksenteko 5.5. Asiakkaiden kokema kohtelu 5.6. Asumispalvelut - kilpailutus, valvonta ja sijainti 5.7. Henkilökohtaisen avun saatavuus 5.8. Kuljetuspalvelut 5.9. Terveyspalvelut 6. Vammaisten lasten ja nuorten perheet 9 7. Projektiseurannan vaikuttavuus 10 8. Poikkihallinnollinen yhteistyö 10 9. Yhteenveto 11 sivu Liite 1: Liite 2. Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta Vammaisasiamiehelle tulleet asiakaspalautteet ja neuvontayhteydenotot v. 2011
3 1. Johdanto Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotusten tavoitteena on saada palvelut ja ympäristö vastaamaan nykyistä paremmin vammaisten espoolaisten tarpeita. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta on jatkuva prosessi. Osa toimenpiteistä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja vammaisten henkilöiden huomiointia kaikessa toiminnassa. Vammaisten henkilöiden tulee voida elää yhdenvertaisina muihin kuntalaisiin nähden. Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vammaisuuden perusteella. Katsaus on kirjoitettu seuraavien vammaisasiamiehen alueisiin pohjautuen työryhmissä ja kehittämishankkeissa vaikuttaminen vammaisneuvoston ja neuvottelukunnan toiminnassa mukanaolo esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja uudet toimenpide-ehdotukset 2. Vammaispoliittinen ohjelma Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmä on viime vuonna valmistellut Esteetön Espoo -hanketta ja painottanut siinä palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Palvelujen saavutettavuus edistää vammaispoliittisen ohjelman linjauksia: vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimisesta kaikessa suunnittelussa ja toiminnoissa, haaste kaikille ja ihmiset keskiössä. Palvelujen saavutettavuus -käsitettä tulee avata niin, että siinä huomioidaan eri käyttäjäryhmät. Saavutettavuudella tarkoitetaan erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomioimista palvelujen ja tuotteiden tuottamisessa ja toteuttamisessa. Erilaisten asiakkaiden tarpeet ovat suunnittelun lähtökohta. Palvelujen saavutettavuus viedään osaksi esteettömyysohjelmaa ja -suunnitelmaa. 3. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen Esteetön Espoo -hanke Esteetön Espoo -hankkeessa on laadittu tavoitteet esteettömyyden toteuttamiselle Espoossa. Kaupunginhallitus hyväksyi tavoitteet 4.4.2011. Tavoitteet on kirjattu Esteetön Espoo -esitteeseen. Hankkeessa on laadittu esteettömyyden edistämiseksi Espoon Esteetön Espoo -tunnus, joka julkistettiin vammaisneuvoston ja neuvottelukunnan juhlassa marraskuussa 2011. Esteetön Espoo hankkeessa tullaan palkitsemaan vuoden esteetön teko ja yrityksille ja toimipisteille, joiden palvelu ja tilat ovat esteettömät annetaan Esteetön Espoo tarra. Hankkeella halutaan innostaa esteettömyyden toteuttamiseen.
4 Palvelukartta Espoo on mukana Helsingin käynnistämässä palvelukartta-hankkeessa, jossa palvelukarttaan viedään kaupungin toimipisteiden esteettömyystiedot. Espoon osalta hanketta on valmisteltu sivistystoimessa viime vuonna ja kartoitukset ovat käynnistyneet tänä vuonna. Vammaisjärjestöjen edustajat ovat arvioineet palvelukartan toimivuutta eri vammaryhmille. Esteettömyystiedot auttavat käyttäjiä ennalta suunnittelemaan asiointia ko. toimipisteessä ja valitsemaan esteettömän toimipisteen silloin kun valinnanmahdollisuus on. Samalla kertyy tietoa toimipisteiden esteettömyydestä. Alueelliset esteettömyyskartoitukset Alueellisia esteettömyyskartoituksia on jatkettu konsulttityönä esteettömyysasiamiehen vetämänä. Aikaisemmin tehdyistä kartoituksista on koottu korjaustoimenpide-esitykset yhteen ja niiden toteuttamista selvitetään. On olennaista saada seurantatietoa kuinka esitetyt toimenpiteet toteutuvat. Esteettömyysohjelman ja -suunnitelman päivittäminen Viime vuoden lopulla on kilpailutettu esteettömyysohjelman ja -suunnitelman päivittäminen konsulttityönä. Päivittäminen tehdään tämän vuoden aikana. Päivittämisen yhteydessä esteettömyysohjelmaan ja -suunnitelmaan viedä aikaisempaa vahvemmin palvelujen saavutettavuus ja poikkihallinnollisuus. Monia toimia on käynnistetty esteettömyyden edistämiseen. Tavoitteena on, että esteettömyys ja saavutettavuus tulevat luontevaksi osaksi kaikkea toimintaa. Palvelujen saavutettavuus on jatkossa merkittävä kehitettävä alue. On erittäin myönteistä, että Esteetön Espoo -hanke on nostanut sen esteettömyyden tavoitteisiin Espoossa. Esteettömyysohjelman ja -suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen tulee varautua vuoden 2013 talousarviossa. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa paljon palvelujen saavutettavuuteen ja ympäristön esteettömyyteen. Kaavoitus on jäänyt esteettömyyden kannalta liian vähäiselle huomiolle. Kaavavaiheessa päätetään 80 % ympäristön esteettömyydestä. Kaavoituksella on huomattava vaikutus siten myös palvelutarpeisiin. Kaavoituksen vaikutukset tulee huomioida esteettömyysohjelmassa ja -suunnitelmassa. 4. Vammaisneuvoston ja neuvottelukunnan toiminnasta Vammaisneuvosto ja neuvottelukunta tekivät syksyllä 2011 järjestökyselyn vammaispalvelujen toimivuudesta. Kyselyssä myönteistä palautetta tuli henkilökohtaisen avun päätösten saamisesta ja riittävistä tuntimääristä, kuljetuspalveluista sekä sosiaaliohjaajan toiminnasta. Kehitettävinä asioina nähtiin: palvelusuunnitelman saaminen (koska jos palvelusuunnitelmaa ei ollut tehty, palvelut eivät myöskään toimineet), päätöksien toteutuminen käytännössä, epäoikeudenmukaisiksi koetut päätökset, vastausajat soittopyyntöihin/sähköpostiviesteihin, työntekijöiden käytös, vastausajat, asunnonmuutostöiden toteuttamisen ongelmat ja kuljetuspalvelumatkojen tarpeeseen nähden vähäiset määrät.
5 Vammaisasiamies osallistui vammaisneuvoston 20-vuotis- ja neuvottelukunnan 30-vuotisjuhlan järjestelyihin. Vammaisasiamies osallistui vammaisneuvoston esitysten ja lausuntojen laadintaan sekä valmisteli vammaisneuvoston ja sen työryhmien kokouksia. 5. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja uudet toimenpide-ehdotukset 5.1. Palvelusuunnitelmien määrä Vammaisasiamies on seurannut palvelusuunnitelmien laadintaa vammaispalveluissa, koska vammaispalvelulaki edellyttää palvelusuunnitelman laatimista kaikille asiakkaille ellei asiakas siitä kieltäydy. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vammaisasiamiehen edellisen katsauksen perusteella 14.4.2011 esittää, että talousarvion Seuranta I:n yhteydessä varataan riittävät resurssit palvelusuunnitelmien laatimiseen kaikille vammaispalvelujen asiakkaille vammaispalvelulain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tasolla. Palvelusuunnitelmien laadinta on nopeutunut merkittävästi. Palvelusuunnitelma laadittiin 437 asiakkaalle vuonna 2010 ja 1008 asiakkaalle vuonna 2011. Palvelusuunnitelma on laadittu 56 %:lle kaikista asiakkaista. Espoon asettama tavoite saada palvelusuunnitelma kaikille asiakkaille vuoden 2012 loppuun mennessä tarkoittaa palvelusuunnitelman laadintaa 44 %:lle asiakkaista. 5.2. Palvelusuunnitelman laatu ja vaikuttavuus Palvelusuunnitelman laadinta on prosessi, jonka kaikki vaiheet ovat tärkeitä. Vammaisasiamiehelle tulleiden palautteiden perusteella esiin tulleita kehittämistarpeita: Palvelusuunnitelmarunko lähetetään asiakkaalle etukäteen ja palvelusuunnitelmarunko viedään Espoon Internet-sivuille Asiakkaan toimintakyky kuvataan asiakkaan kertoman mukaisesti Palvelusuunnitelma tehdään vaiheessa, jossa ei vielä tiedetä, tuleeko asiakas ko. palveluja saamaan. Tämä voi tulla asiakkaille yllätyksenä. Jos asiakas saa hakemistaan palvelusta/palveluista kielteisen päätöksen, olisi tarpeen selvittää yhdessä asiakkaan kanssa toisia tosiasiallisia toteuttamistapoja. Jos asiakas saa palvelusta/palveluista myönteisen päätöksen, tulisi silloinkin palata palvelusuunnitelmaan ja varmistaa palvelujen tosiasiallinen toteutuminen. Asiakkaille lähetetään asiakkaan ja työntekijän hyväksymää palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelmalomakkeen käyttöönotto helpottaisi palvelusuunnitelman laadintaa tilastotietojen saamista talousarviota varten. Esitän, että em. asiat otetaan mukaan vammaispalvelujen kehittämiseen vuonna 2012.
6 5.3. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä Vammaisasiamiehen vuoden 2010 raportin pohjalta on vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrää lisätty kahdella vakanssilla. Viime vuonna uusia sosiaalityöntekijöiden vakanssia lisättiin kaikkiaan kolme. Vakanssien lisäykset ovat myönteinen kehityssuunta. Lisäysten jälkeen sosiaalityöntekijällä on n. 400 asiakasta. Tämä on mielestäni vielä liian suuri määrä. Sosiaalityöntekijöiden tavoittaminen koettiin välillä vaikeaksi ja soittopyyntöihin vastaaminen viivästyi tai jäi kokonaan. Palautteiden perusteella palveluohjaus ja palveluohjaajien työ koettiin erittäin tärkeäksi avuksi. Palveluohjaajien määrää olen myös esittänyt lisättäväksi kahdella, joka on palveluohjaus-projektin toimenpide-ehdotus. Projektin ehdotuksesta on palkattu yksi palveluohjaaja vammaisten lasten perheille. Esitän edelleen riittävien henkilöstöresurssien lisäämistä (sosiaalityöntekijöitä ja palveluohjaajia) vammaispalvelujen sosiaalityöhön niin, että asiakas määrät eivät ylitä 160 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Esitän myös, että tätä asiaa selvitetään asiakaslähtöisen sosiaalityön näkökulmasta vammaispalvelujen kehittämishankkeessa tänä vuonna. 5.4. Valmistelu ja päätöksenteko Vammaispalvelulain mukaan palvelujen ja tukitoiminen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Tämä ei palautteiden perusteella kaikilla asiakkailla toteutunut. Vammaispalveluissa on tilanteesta luotettavaa tietoa viime vuoden kahdelta viimeiseltä kuukaudelta, jolloin palvelutarpeen arviointi on käynnistetty määräajassa 84 % päätöksistä. Vammaispalveluissa palvelutarpeen selvittämisen alkaminen katsotaan käynnistyvän seuraavasti: esim. yhteydenotolla asiakkaaseen, puhelimitse, sähköpostitse ym. tai asiakkaan hakemuksen käsittelyllä. Vammaispalvelulaissa ei ole määritelty mitä palvelutarpeen selvittämisen käynnistämisellä tarkoitetaan. Tämä pitäisi tarkentaa vammaispalvelulakia uudistettaessa. Vammaispalvelupäätökset kuuluisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa. Palautteiden perusteella tämä ei kaikilla asiakkailla toteudu. Vammaispalveluissa tilanteesta on luotettavaa tietoa viime vuoden kahdelta viimeiseltä kuukaudelta, jolloin 98 % päätöksistä on tehty määräajassa. On hyvä, että luotettavaa seurantatietoa on saatavilla. Lakisääteiset aikarajat ovat jonkin verran ylittyneet. Palvelutarpeen selvittämisessä viiveet ovat kriittisiä silloin, jos asiakkaan avuntarve on kiireellinen. Tilanteen kehitystä tulee tiiviisti seurata, niin että tarvittaviin parannustoimiin voidaan nopeasti ryhtyä. Saamieni palautteiden perusteella asiakkaat kokevat, että kriteerit palvelujen saannissa ovat tiukentuneet. Tämä on erityisesti tullut esiin asunnonmuutostyöpäätöksissä, kuuloapuvälineistä, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja iäkkäiden henkilöiden kuljetuspalvelupalvelupäätöksissä. Espoossa tehty vammaisen lapsen kuljetuspalvelun kielteinen päätös palautettiin Korkeimmassa hallinto-oikeudesta muutettavaksi myönteiseksi. Palautteita on edelleen tullut siitä, että tekeekö päätöksen sosiaalityöntekijä vai tiimi. Päätöksentekijänhän tulee olla sosiaalityöntekijä. Työntekijöiltä tiimityöskentelystä on tullut myönteistä palautetta ja he ovat kokeneet sen heijastuvan myönteisesti asiakastyöhön.
7 Esitän, että tiimin roolia päätösten valmistelussa avataan ja kerrotaan tiimin roolista asiakkaille. Asiakkaalta pitäisi myös tarkistaa, voiko hänen asiansa viedä tiimiin. Tiimissä ei myöskään voi tulla päätösten linjauksia, jotka eivät ole vammaispalvelulain ja lain hengen mukaisia. Päätösten perusteluista tullut palaute koskee sitä, että perustelut ovat liian yleisellä tasolla. Niistä ei palautteiden mukaan käy ilmi mikä on ollut juuri tämän hakijan kohdalla syy kielteiseen päätökseen. Tämä voi vaikeuttaa myös muutoksenhaun tekemistä ja jaoston mahdollisuuksia ottaa kantaa muutoksenhakuun. Esitänkin, että päätösten perusteluissa kerrotaan yksilöllisesti, millä perusteella päätös on tehty. 5.5. Asiakkaiden kokema kohtelu Vammaisasiamiehelle on tullut edellisvuosia useampia vammaispalveluja koskevia palautteita, jossa asiakkaat ovat kokeneet saaneensa epäystävällistä ja ei-oikeudenmukaista kohtelua. Palautetta antaneet asiakkaat ovat kokeneet, että he eivät saa vastausta kysymyksiin tai samaa asiaa on selvitetty pitkän aikaa tai asiakkaat eivät ole kokeneet saaneensa ymmärrystä asialleen. Nämä kokemukset ovat aiheuttaneet mm. tilanteita, joissa asiakas kokee hankalana seuraavan yhteydenoton vammaispalveluun tai ei ota lainkaan yhteyttä. Palautteita on tullut sekä sosiaalityöstä että ostetuista asumispalveluista. Tässä on huomioitava, että vammaisasiamieheen otetaan yhteyttä usein silloin, kun asiaa on jo pyritty selvittämään. Nämä ovat tärkeitä palautteita toiminnan kehittämiselle. Ehdotan, että selvitetään, miten tällaisia tilanteita voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista. 5.6. Asumispalvelut - kilpailutus, valvonta ja sijainti Asumisyksiköiden valvonnan puutteista on tullut paljon palautteita. Vammaisten henkilöiden asumispalvelujen järjestäminen ostopalveluna aiheuttaa ongelmia. Palautetta on tullut kriittisistä tilanteista, joita ei saisi tapahtua. Ostopalveluna tuotettua asumispalvelua tulisi valvoa tarkasti. Ongelmana on, että vammaisten henkilöiden tarpeet muuttuvat nopeasti ja palveluntuottajan tulisi voida reagoida näihin muutoksiin nopeasti ja joustavasti. Palveluntuottaja taas toimii sopimuksen mukaan, johon tällaista joustoa ei ole kirjattu. Tarpeiden muuttuessa pitäisi tehdä uusi sopimus. Toisaalta lainsäädännön tulisi ohjata toimintaa, mutta se voi jäädä sopimuksen varjoon. Myöskään oma-aloitteisuuteen ei kannusteta, jos sopimukseen ei ole sitä kirjattu. Toiminnan valvontaan taas kaupungilla ei ole ollut riittäviä resursseja. Se olisi kuitenkin perusehto, kun lakisääteisiä palveluja ostetaan. Asukkailla ja omaisilla on vain vähän todellisia vaikutusmahdollisuuksia, koska sekä palveluntuottajan ja kaupungin välinen sopimus määrittää toimintaa. Palvelutuottajan vaihtuminen tai vaihtumisen mahdollisuus tuo levottomuutta tilanteessa, jossa henkilöstön pysyvyydellä on erittäin suuri merkitys. Yksityisiltä sosiaalipalveluyrityksiltä vaaditaan 1.3.2012 lähtien omavalvontasuunnitelman laadintaa. Palvelun tuottaja tulee laatia omavalvontasuunnitelman palveluidensa laadun varmistamiseksi. Omavalvontasuunnitelma pitää olla asiakkaiden, omaisten ja viranomaisten nähtävillä. Kunnan valvontavastuuta ostetuista palveluista tämä ei poista.
8 Vammaisten nuorten muuttamista vanhempien luota omaan asuntoon tulisi ennakoida hyvissä ajoin. Palautetta on tullut siitä, että tällainen ennakointi ei ole ollut mahdollista ja tuettuun asumiseen siirtymistä ei riittävästi suunnitella mm. autististen nuorten osalta. Asumispalveluja ja asumisyksiköitä tulisi olla riittävästi niin että vammainen henkilö voisi itse valita asuinpaikan. Vammaisten henkilöiden asumisyksiköiden kaavoittamisessa on puutteita. Asumisyksiköitä ei voi sijoittaa jyrkkään rinteeseen, valmiiksi esteelliseen ympäristöön niin kuin nyt vielä tapahtuu. 5.7. Henkilökohtaisen avun saatavuus Henkilökohtaisen avun neuvontaa on lisätty palkkaamalla palveluohjaaja ja järjestämällä infotilaisuuksia asiakkaille. Tästä avusta on tullut myönteistä palautetta. Palveluohjaajan tehtäviin olisi tärkeää saada avustajien välitys, koska avustajien saamisessa on edelleen vaikeuksia. Myös palveluseteli on otettu käyttöön. Henkilökohtaisen avun toimintaohjeiden hyväksymisen yhteydessä esitettiin, että henkilökohtaista apua tullaan saamaan myös kunnan omana toimintana ja vammaispalveluihin palkataan vähintään kuusi starttiavustajaa vuonna 2012. Starttiavustajien vakansseja ei kuitenkaan esitetty perustettavaksi vuoden 2012 talousarviossa. Starttiavustajatoimintamallia tullaan kuitenkin kehittämään Kilonpuron asumisyksikön asumiskokeilutoiminnan yhteydessä vuonna 2012, mikä on hyvä alku kehittämistyölle. Onkin tärkeää, että tämä kokeilu laajenee jatkossa kaikille henkilökohtaisen avun piirissä oleville henkilöille mahdolliseksi. Palautetta on tullut siitä, että kaupungin tulisi nykyistä paremmin seurata henkilökohtaisen avun toteutumista käytännössä sekä työnantajan että avustajan kannalta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt päätöksen henkilökohtaisesta avusta, joka on kirjattu vuosikirja ratkaisuksi. Kehitysvammainen henkilö haki henkilökohtaista apua ja KHO totesi, ettei hakemusta ei voitu hylätä sillä perusteella, että henkilöllä ei ollut voimavaroja määritellä tarvitsemansa henkilökohtaisen avun sisältöä ja toteutustapaa. Asia palautettiin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Tämän päätöksen perusteella on tarpeen tarkastaa, toimitaanko Espoossa tämän ratkaisun mukaisesti. 5.8. Kuljetuspalvelut Vammaisten lasten perheet ovat saaneet kielteisiä kuljetuspalvelupäätöksiä. Yhden näistä KHO kumosi ja palautti asian jaostolle uudelleen valmisteltavaksi kuljetuspalvelun myöntämistä varten Tämä on tärkeä päätös, joka linjaa myös muita vastaavia päätöksiä. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalvelumatkoista korvataan asiakkaalle 21euroa/matka. Tästä on tullut useita palautteita. Nykyinen korvaus aiheuttaa tilanteita, jossa yhdenkin matkan kustannukset nousevat merkittävästi asuinpaikasta ja matkan tarkoituksesta riippuen. Keskipituus ei ota huomioon yksilöllisiä eroja ja sitä puolta olisi siksi tärkeää myös tarkistaa. Matkan pituus palveluihin voi ylittää korvattavan matkan pituuden ja jos esimerkiksi lähisukulaiset tai ystävät asuvat kauempana Espoossa tai naapurikunnissa, niin tapaamiskertoja on pitänyt harventaa tai jättää täysin tekemättä, jolloin seurauksena voi olla yksinäisyys ja masennuskin.
9 Vantaalla korvaus on 30 euroa/matka. Siellä myös myönnettävien matkojen määrän yläraja on 12 matkaa/kk ja Espoossa se on 10 matkaa/kk. Esitän tämän asian ottamista uudelleen valmisteluun sekä korvattavan määrän että matkamäärien osalta huomioiden Vantaan päätökset. 5.9. Terveyspalvelut Terveyspalvelujen osalta palautetta on tullut vaikeudesta saada lääkäriaikaa ja ettei ollut muuta yhteystietoa terveyskeskukseen kuin takaisinsoittojärjestelmä. Kun asiakkaiden avuntarvetta selvitetään puhelimitse sairaanhoitajan kanssa, jää paljon myös sen varaan kuinka asiakas osaa kuvata tilanteensa tai onko lievässä oireessa kyse vakavasta sairaudesta. Kuntoutusta ja terapioita varten tarvittava lääkärinlausunto arvioidaan ei-kiireelliseksi, jolloin kuntoutus ja terapioiden saanti viivästyvät. Ei-kiireellinen avuntarve on usein kiireellisempi kuin kolme kuukautta, johon nyt on aikoja myönnetty joillakin terveyskeskuksilla. Takaisinsoittojärjestelmää tulee kehittää niin, että se toimii myös kuulovammaisilla henkilöillä. 6. Vammaisten lasten ja nuorten perheet Vammaisten lasten ja nuorten perheille kuuluvat kaikki palvelut kuten muillekin perheille. Kaikki lapsiperheille ja nuorille suunnatut palvelut tulisi käydä läpi ja selvittää, miten ne soveltuvat vammaisten lasten ja nuorten perheille. Samalla tulee selvittää, mitä uusia palveluja ja toimintoja tarvitaan. Palvelujen järjestämisessä on erittäin tärkeää huomioida vaikeavammaiset lapset ja nuoret ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Toinen merkittävä ryhmä ovat vammaiset lapset ja nuoret, jotka ovat ns. väliinputoajia. Usein kysymys on neuroloogisista häiriöistä. He eivät saa vammaispalveluja, jos heitä ei katsota vaikeavammaisiksi ko. palvelun suhteen, heillä on kuitenkin iso riski syrjäytyä. Tälle väliinputoaja ryhmälle on erittäin merkittävä kehittämistarve inkluusion vieminen ammattiopetukseen. Tällä hetkellä ammattioppilaitoksissa ei ole juurikaan ryhmiä, joissa olisi sekä vammaisia että ei-vammaisia nuoria. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää erityisammattioppilaitos riippumatta siitä, mitä nuori haluaa. Peruskoulu on voitu käydä integroidussa ryhmässä, mutta siihen ketju katkeaakin. Asenteissa on myös paljon kehitettävää. Ainoaksi mahdollisuudeksi voi jäädä eläke, vaikka moni pystyisi myös työhön. Yhtälailla puuttuvat harrastusmahdollisuudet lähes täysin. Heille ei ole juuri tarjolla integroituja harrastusmahdollisuuksia. Yhtenä merkittävä puutteena on liikuntamahdollisuuksien puute. He eivät pääse tavoitteelliseen liikuntatoimintaan, mutta integroidut ryhmät antaisivat heille mahdollisuuden osallistumiseen niin kuin muillekin nuorille. Integroituja liikunta- ja harrastusryhmiä tulee kiireellisesti kehittää. Se ehkäisee myös syrjäytymistä merkittävästi. Tähän olen koonnut vammaisten lasten ja nuorten perheiden esittämiä palvelutarpeita sosiaali- ja terveystoimelle: Omaishoitajien vapaat: Liikuntavammaisten lasten ja nuorten perheiltä puuttuu tilapäishoitopaikka omaishoitajien vapaiden järjestämistä varten. Paikan tulee soveltua liikuntavammaisille lapsille, jossa lapset viihtyvät ja lapset voivat tutustua toisiinsa ja saada
10 vertaistukea sekä kavereita. Jos tarjotaan tilapäishoitopaikka, jossa lapsi ei viihdy, eivät omaishoitajat voi pitää heille kuuluvia vapaita. Tähän on kiireellinen tarve. Vammaispalveluissa on suunnitteilla Kuninkaantien toimintayksikköön joitakin viikonloppuja kesä-syyskaudelle eikehitysvammaisten lasten perheille. Tilapäishoito: Kehitysvammaisten lasten perheille järjestetään tilapäishoitoa kehitysvammalain mukaan. Vastaavaa velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole muilla vaikeavammaisille tai vammaisille lapsille ja nuorille, tarve tilapäishoidolle on kuitenkin suuri. Tilapäishoitoa on järjestetty taloudellisena tukeva hoitoon ja hoivaan, kotiin tuotettavana kotipalveluna/hoitoapuna, tilapäisenä perhehoitona ja ympärivuorokautisena tilapäishoitona sekä tukena nuoren itsenäistymiseen. Psykiatriset palvelut: Nupoli on matalan kynnyksen paikkana apua myös vammaisille nuorille. Psykiatrisia palveluja, joissa huomioidaan vamman merkitys, on kuitenkin aivan liian vähän tarjolla vammaisten lasten ja nuorten perheille. Neuropsykiatrisia ja neuropsykologisia palveluja ei ole saatavissa läheskään tarvetta vastaavasti. Perheiden tilanteet voivat olla erittäin vaikeita. Apua tulisi saada mahdollisimman varhain ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Vammaisten lasten perheissä on myös paljon yksinhuoltajia, jolloin huoltaja voi joutua toimimaan voimiensa äärirajoilla. Tärkeää on saada asiantunteva työryhmä, joka koordinoi palveluja vammaisten nuorten perheille. Kriisiapu: Kriisiapua on pyritty kehittämään, mutta edelleenkin hankaluudesta saada kriisiapua on tullut palautetta. Lapsiperheiden perhetyö: Lapsiperheiden perhetyön saatavuutta on parannettu, mikä on myönteistä. Perhetyötä tarvittaisiin myös kouluikäisten lasten perheille. Kotipalvelu: Lapsiperheiden kotipalvelua on saatavilla nykyisin, mikä on merkittävä apu perheille. Palautteiden perusteella kotipalvelua tarvitaan myös kouluikäisten lasten perheille. 7. Projektiseurannan vaikuttavuus Espoon pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluohjausprojekti toteutettiin vuosina 2004 2006. Projektiin osallistui 14 espoolaista perhettä, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Espoon opetus- ja kulttuuritoimi, Jorvin sairaala, Kansaneläkelaitos, Jaatinen ry, Uudenmaan CP-yhdistys ry ja Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos. Projektin tavoitteena oli selkiyttää alle 10-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sekä heidän perheidensä palveluita palveluohjauskokeilun avulla. Projektin tuloksena luotiin yhtenäinen palveluohjauksen toimintamalli Espooseen, ja lisäksi esitettiin 14 muuta toimenpideehdotusta palvelujen parantamiseksi. Projektissa mukana olleet perheet ja työntekijät halusivat perustaa päättyvälle projektille seurannan. Tällä haluttiin varmistua siitä, että esitetyt toimenpideehdotukset toteutuvat käytännössä. Toimenpide-ehdotuksia päätettiin seurata kolme vuotta. Projektin toimenpiteiden seuranta osoitti, että seurannalla voitiin varmistaa, että projektiin panostaminen ei mennyt hukkaan ja suurin osa toimenpide-ehdotuksista on toteutunut. Tällainen seurantatoimintamalli soveltuu hyvin projektiin, jonka seurauksena syntyy uusia toimenpide-ehdotuksia. Näin ne eivät jää unohduksiin projektin päätyttyä, vaan niiden toteuttamisesta otetaan vastuu.
11 8. Poikkihallinnollinen yhteistyö Poikkihallinnollista yhteistyön merkitys on erittäin tärkeä vammaisten henkilöiden kannalta. Tätä varten tulee luoda uusia rakenteita ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja. Tällaista toimintaa on käynnistettykin, mikä on erittäin myönteistä. Kun toimintaa katsoo asiakkaan tarpeiden kannalta, niin usein ratkaisu löytyy eri yksiköiden palvelujen kokoamisesta. Monessa asiassa asiakokonaisuus voisi edellyttää myös usean lautakunnan käsittelyä, jolloin voitaisiin katsoa asian/palvelujen toimimista kokonaisuutena, mutta asia saatetaan käsitellä vain yhden lautakunnan päätöksenä. 9. Yhteenveto Tämä katsaus kuvaa niitä asioita, joita on tullut esiin viime vuoden aikana vammaisasiamiehen työssä. Kaupunki kerää asiakaspalautteita monin tavoin. Vammaisasiamiehelle tuleville palautteille on tyypillistä, että asiakas on jo yrittänyt selvittää asiaansa ja tilanne ei ole ratkennut asiakkaan yrityksistä huolimatta. Palaute voi silloin olla kriittisempää, mutta juuri siksi ne antavat tärkeän viestin kehittämistarpeista. Näin toivon tässäkin katsauksessa esitettyihin palautteisiin suhtauduttavan. Näihin seuraaviin toimenpide-ehdotuksiin toivon löytyvän toimivat ratkaisut. Niiden toteuttaminen edesauttaa vammaisten henkilöiden elämää muiden kanssa yhdenvertaisena. Olennaista usein on, miten asiat tehdään ja ohjaako toimintaa vammaispoliittisen ohjelman linjaus: ihmiset keskiössä. Esitän seuraavien toimenpide-ehdotusten huomioimista lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa: 1. Vammaispoliittisen ohjelman kautta käynnistyneessä Esteetön Espoo -hankkeessa halutaan nostaa palvelujen saavutettavuus jatkossa merkittäväksi kehittämisalueeksi. Tämä tavoite on vammaispoliittisen ohjelman linjausten mukainen. Palvelujen saavutettavuus viedään myös osaksi tänä vuonna päivitettävää esteettömyysohjelmaa ja -suunnitelmaa. Vammaispoliittisen ohjelman ja esteettömyysohjelman ja -suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen tulee varautua vuoden 2013 talousarviossa. 2. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi palvelujen saavutettavuuteen ja ympäristön esteettömyyteen. Kaavoitus on jäänyt esteettömyyden kannalta liian vähäiselle huomiolle. Kaavavaiheessa päätetään 80 % ympäristön esteettömyydestä. Kaavoituksella on huomattava vaikutus siten myös palvelutarpeisiin. Asumispalveluja ei tule sijoittaa rinteeseen tai mäen päälle. Kaavoituksen vaikutukset tulee huomioida esteettömyysohjelmassa ja -suunnitelmassa. 3. Edellisessä vammaisasiamiehen katsauksessa esitin palvelusuunnitelman laatimista kaikille asiakkaille. Palvelusuunnitelmia onkin laadittu nopeampaan tahtiin kuin edellisenä vuonna, mikä on myönteistä. Palvelusuunnitelma on laadittu 56 %:lle kaikista asiakkaista vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelusuunnitelmia olisi laadittava ensi vuonna 44 %:lle asiakkaista, jotta Espoon asettamaan tavoitteeseen päästäisiin. 4. Esitin edellisessä katsauksessa vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden lisäystä niin, että asiakasmäärät ovat kohtuulliset. Myönteistä oli, että esityksen perusteella lisättiin kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia vammaispalveluihin. Sosiaalityöntekijöillä on edelleen suuret asiakasmäärät. Yhdellä sosiaalityöntekijällä tulee olla sellainen määrä asiakkaita, että sosiaalityötä voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti. Lähtökohtana on edelleen hyvä pitää n. 160 asiakasta/sosiaalityöntekijä, kuten edellisessä katsauksessa esitin.
12 5. Palveluohjausprojektin esittämä 2 palveluohjaajaa vammaisten lasten ja nuorten perheille on edelleen erittäin tarpeellista. Aiemmin on palkattu em. pohjalta yksi palveluohjaaja, jonka toiminnasta on tullut erittäin myönteistä palautetta. 6. Palautetta on tullut palvelusuunnitelmaprosessin kehittämistarpeista, asiakkaiden kohtelusta ja päätösten toteutumisesta käytännössä. Asiakkaiden kohtelusta on tullut minulle aikaisempaa enemmän palautetta ja tähän on tärkeää saada ratkaisu. Nämä palautteet ovat arvokkaita, koska ne antavat mahdollisuuden kehittää asiakaspalvelua edelleen. Palautteiden perusteella esitän seuraavien asiakaspalveluun vaikuttavien toimintojen edelleen kehittämistä vammaispalveluissa: henkilöstöresursseja lisätään edelleen vammaispalveluihin (kohtien 4. ja 5. mukaisesti) palvelusuunnitelmaprosessi kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita päätösten valmistelun ja päätösten tekemisen lakisääteisiä aikarajoja ei ylitetä päätökset perustellaan yksilöllisesti ja kriteerit avataan keskusteluun varmistetaan palvelupäätösten toteutuminen käytännössä kaikkia asiakkaita kohdellaan asiakaslähtöisesti 7. Asumisyksiköiden valvonnan puutteista on tullut myös paljon palautteita. Vammaisten henkilöiden asumispalvelujen järjestäminen ostopalveluna aiheuttaa ongelmia ja palautteiden perusteella ei näytä siihen hyvin soveltuvan. Palautetta on tullut kriittisistä tilanteista, joita ei saisi tapahtua 8. Vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon Kaste -ohjelman kaikissa hankkeissa. Vammaisneuvosto on esittänyt vammaisten nuorten työllistämisenedistämistä Kaste - hankkeeseen, esitys ei kuitenkaan edennyt. 9. Palvelujen ja harrastustoiminnan saavutettavuus on erittäin ajankohtaista vammaisten lasten ja nuorten kohdalla, joilla neurologisia ongelmia. He ovat usein väliinputoajia sekä palveluissa että harrastustoiminnassa, jolloin syrjäytymisriski on suuri. Tälle väliinputoaja ryhmälle on kiireellinen kehittämistarve integroitujen ryhmien saaminen ammattiopetukseen ja jossain lukioonkin. Yhtälailla puuttuvat harrastusmahdollisuudet lähes täysin. Liikuntamahdollisuuksia ei juuri ole. He eivät pääse mukaan tavoitteelliseen liikuntatoimintaan. Integroituja liikunta- ja harrastusryhmiä tulee kiireellisesti kehittää. Se on merkittävä keino syrjäytymisen ehkäisemiseen. 10. Terveyspalvelut Vammaisten nuorten neuropsykiatriset palvelut: Nupolista ovat saaneet apua myös vammaiset nuoret, mikä matalan kynnyksen paikkana toimii erittäin hyvin. Psykiatrisia palveluja, joissa huomioidaan vamman merkitys, on kuitenkin vähän tarjolla vammaisten lasten ja nuorten perheille. Neuropsykiatrisia ja neuropsykologisia palveluja ei ole saatavissa tarvetta vastaavasti. Apua tulisi saada mahdollisimman varhain ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Esitän, että selvitetään, kuinka neuropsykiatrisia ja neuropsykologisia palveluja ei ole saatavissa tarvetta vastaavasti ja nimetään taho, joka koordinoi vammaisten nuorten palveluja. Terveysasemat: Terveyspalvelujen osalta palautetta on tullut vaikeudesta saada lääkäriaikaa ja ettei ollut muuta yhteystietoa terveyskeskukseen kuin takaisinsoittojärjestelmä. Kuntoutusta ja terapioita varten tarvittava lääkärinlausunto arvioidaan ei-kiireelliseksi, jolloin kuntoutus ja terapioiden saanti viivästyvät. Ajan tarvitsisi usein kuitenkin nopeammin kuin nyt on ollut mahdollista saada osalla terveysasemia.
13 LIITE 1 Taulukko: Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta TARVE-ALUE TOIMENPIDE- EHDOTUKSET TOTEUTUMISEN SEURANTA KOSKEE SEURAAVIA TAHOJA Kaikille soveltuvat palvelut Kaste -hankkeet Kaikille tarkoitetut palvelut suunnitellaan soveltuviksi myös vammaisille henkilöille Vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon heti suunnittelun alkaessa. Vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon Kaste -ohjelman kaikissa hankkeissa Vammaisneuvostot ja - yhdistykset ja asiamiehet mukaan suunnitteluun Vammaispoliittinen ohjelma Esteetön Espoo -hanke Esteettömyysohjelma ja - suunnitelma Kaste I vammaisneuvosto ja vammaisasiamies esittivät vammaisten nuorten työllistymisen edistämistä yhdeksi tavoitteeksi osakokonaisuuteen, aloite ei kuitenkaan edennyt Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaste-ohjelma I ja II Kaupungin kehittämisohjelmat Vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointi kaupungin ohjelmissa ja projekteissa Viedään ohjelmien ja projektien ohjeisiin Huomioidaan vaihtelevasti Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Julkiset tilat ja palvelupisteet Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Palvelukarttaa varten toteutetaan esteettömyyskyselyt Esteetön Espoo -hanke, esteettömyysohjelma ja - suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Koulujen tarvittaville peruskorjauksille ja pienkorjauksille tulee varata rahoitus. Korjaustoimenpiteet viety eteenpäin ja tarvittavien resurssien varaamista on esitetty. Päätökset eivät ole vielä ole tiedossa. Tiedottaminen Resurssien varaaminen varmistamaan esteettömän tiedottamisen mm. tiedottaminen viittomakielellä Selvitetään toteuttamista pääkaupunkiseudun yhteishankkeena Esteettömyyden toteutuminen uudistetuilla internet-sivuilla. Vammaisneuvosto esitti määrärahaa viittomakielellä tiedottamiseen, määrärahavarausta ei tehty, luvattu kokeilla syksyllä 2011 pienimuotoisesti. Ei toteutunut. Viestintä ja kaikki toimialat
14 Esteettömät kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit Kartoitettujen ulko-alueiden korjaustoimenpiteiden toteutus ja seurannasta tiedottaminen Ei ole edennyt esitysten mukaan Tähän mennessä tehtyjen ulkoalueiden kartoitusten korjaustoimenpiteet on koottu yhteen ja toteuttamista selvitetään. Kartoitukset menevät hukkaan jos toimenpiteet eivät etene Tekninen keskus Esteettömyyden systemaattinen huomioiminen kaavoituksessa (80% ympäristön esteettömyydestä päätetään kaava-vaiheessa) Esteettömien reittien toimivuus varmistetaan myös talvella Saatava apua myös pihaalueiden lumien auraukseen Seurantatiedot tulee olla helposti saatavilla. Esteetön kaavoittaminen - opas on laadittu Vammaisneuvoston aloitteesta järjestetään kaavoitusseminaari. Julkiset rakennukset tulee kaavoittaa esteettömille tonteille. Toteutus vaihtelee Talvikunnossapitoon tulee saada lisäresursseja ja etsittävä keinoja pihaalueiden talvikunnossapitoon Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille Vuoden 2011 aikana tehtiin palvelusuunnitelmia 1008 kpl eli kaksikertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Palvelusuunnitelma puuttuu vielä 44 %:lta asiakkaista. Vammaispalvelut Kotihoito Terveyspalvelut Palvelusuunnitelman prosessin kehittäminen ja palvelujen toteutuminen käytännössä Palvelusuunnitelmanproses sin kehittäminen, kiireellinen kehittämisen tarve. Palvelupäätökset eivät takaa palvelun toteutumista, kiireellinen kehittämisen tarve Palvelusuunnitelmista saatava tieto asiakkaiden tarpeista viedään talousarvion laadintaan Ei toteudu, koska ko. tietojärjestelmä puuttuu Palvelusuunnitelmatilantees ta saatavilla tietoa Asiakkaalle valmistautumismahdollisuus Asiakkaalle tulisi lähettää palvelusuunnitelmarunko etukäteen ja viedä runko myös Internetiin. Ei ole edelleenkään toteutunut
15 Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen, yhtenäinen laatu Ei ole edennyt. Lomakemuotoa ei pidetä tarkoituksenmukaisena, palvelusuunnitelma tehdään vapaamuotoisesti aihealueittain. Ratkaisukeskeinen - dialoginen vuorovaikutus palvelusuunnitelman laadinnassa Kehitettävä Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Mahdollisuus tukihenkilöön Sosiaalityöntekijöiden määrää tulee lisätä vastaamaan tarvetta. Helsingissä on 1 sos.tt./160 asiakasta, mikä tarkoittaisi Espoossa 25 sosiaalityöntekijää. Vuoden lopussa oli 7 sos.työntekijää. On mahdollista, jos sopiva tukihenkilö on saatavilla Lisäys 3 sosiaalityöntekijää v. 2011 on myönteinen kehityssuunta. Näistä 2 sosiaalityöntekijän palkkaaminen kesti puoli vuotta. Määrä ei vielä tarvetta vastaava. Kahden palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten (7-11v., 12-17v.) perheille Ei ole toteutunut. Kaupungin vuokraasuntojen esteettömyys Esteettömyyskriteereiden laatiminen inva-asuntoihin ja vuokra-asuntoihin Inva-asunnon tarpeen kirjaaminen palvelusuunnitelmaan Ei ole toteutunut. Toteutunee vaihtelevasti. Espoon Kruunu Vuokraasuntotoimisto Vammaispalvelut Asuntojen kunnon määritys ja tarkistus Ei ole toteutunut. Asuntojen välityksen koordinointi Asunnoista tiedottaminen mm. internetissä Toteutunee vaihtelevasti. Ei ole toteutunut Palveluasuminen (VpL) Asumispalvelut saatava tarpeita vastaavasti ja toteutettava VpL:n mukaisesti Ostettujen asumispalvelujen valvontaa tulee kehittää Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat nähtäville Toteutetaan vaihtoehtoisia asumisen ratkaisuja Kaavoituksessa huomioita esteetön ympäristö Kilpailutus tuo ongelmia asumispalvelujen toteutumiseen VpL:n mukaisesti Asumispalvelujen valvontaa on pikaisesti kehitettävä Asumispalvelujen toimivuus varmistettava Esteelliseen ympäristöön ei tule rakentaa asumispalveluyksikköjä Vammaispalvelut Kotihoito Omaiset Kaavoitus (asumisyksiköiden sijainti) Hankesuunnittelu Hankintayksikkö Kiinteistöpalvelukes kus Talonrakennus Yksityiset rakennuttajat ja palveluntuottajat Tietohallinto; tilastotiedot
16 Nuorten vammaisten henkilöiden asumistarpeiden ennakointi Otetaan hyvissä ajoin esiin palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun kaikkien järjestämistapojen käyttöönotto: työnantajamalli, palveluseteli, oma toiminta ja ostopalvelu Avustajien sijaisten välitys Työnantajamalli ja palveluseteli ovat käytössä. Ostopalvelua on toteutettu pienimuotoisesti. Omana toimintana ei ole palkattu luvattuja starttiavustajia, mutta kokeillaan pienimuotoisesti Kilonpuron asumisyksikön asumiskokeilun yhteydessä. Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun toimivuus käytännössä varmistettava Palveluohjaaja palkattu neuvontaan, mistä on ollut asiakkaille apua. Avustajavälitys, palveluohjaajan tehtäväksi myös avustajavälitys (vrt. Vantaa) Avustajavälitystä avustajakeskus Sentterin kautta. Seurantatietoa palvelun toimivuudesta tarvitaan. Avustajavälitystä ei ole suunniteltu palveluohjaajan tehtäviin Vantaan hyvistä kokemuksista huolimatta. Hoiva-avustaja Avustajien koulutus Avustajan tutkinto Selvitettävä mitä hoivaavustaja tarkoittaa ja mitkä ovat myöntämiskriteerit ja laadittava toimintaohje Työvoimatoimiston kurssi avustajalle ja työnantajalle Avustajan tutkinto puuttuu Vammaispalvelut Palvelusta tiedotetaan julkisesti ja palvelun hakeminen mahdolliseksi kaikille Ei ole toteutunut. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen vapaiden järjestämisessä tilapäishoitopaikassa huomioidaan ikä ja vammaryhmä niin että lapsi/nuori viihtyy ja voi saada toisista kavereitakin. Vammaispalveluissa on suunnitteilla varata Kuninkaantien toimintayksikköön muutama viikonloppu kesäsyyskaudelle eikehitysvammaisten lasten perheille. Vammaispalvelut ja vanhuspalvelut
17 Huomioitava myös että on osa palveluasumista Tulisi kirjata omaishoidon tuen toimintaohjeeseen ja kirjattava myös vapaapäivien toteutumistapa/tavat. Asunnon muutostyöt "Asunnonmuutostöiden hyvän käytännön perusteet Espoon kaupungissa" - opinnäyteyössä esitettyjen kehittämisehdotusten toteuttaminen.asiakasohjeen laatiminen, kiireellinen tarve Kehittämisehdotuksia ei ole hyödynnetty Asiakasohje on ollut valmisteilla yli vuoden Asunnon muutostöiden toteutuminen käytännössä varmistettava Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Päivätoiminta Nuorille suunnatun päivätoiminnan kehittäminen Vammaispalvelut Tilapäishoito Perheiden tarpeiden mukaisten toteuttamistapojen lisääminen Tilapäishoidon vaihtoehtoja pyritty lisäämään. Tilapäishoitopaikkoihin on jonoa erityisesti viikonloppupaikkoihin, joita perheet tarvitsisivat. Tähän olisi löydettävä ratkaisu Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Kiisiapua Kriisiapu on erittäin kiireellinen kehittämistarve Kriisipaikkojen saamista on pyritty kehittämään, mutta ei vielä riittävästi. Lapsiperheiden perhetyö Lapsiperheiden perhetyön järjestäminen tarpeen mukaan Palveluohjaus-hankkeessa esitetty tilastojen kehittämistä On lisätty, mutta ei vieläkään riittävästi. Palveluun hakeutumista parannettu. Suoraan hakemisesta tiedottamisen parantaminen Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotipalvelu Järjestetään alle kouluikäisten lasten perheille. Olisi tarpeen myös kouluikäisten lasten perheille. Saamani tiedon mukaan ei ole suunnitteilla nostaa ikärajaa. Kouluikäisten lasten perheille ko. apu olisi myös todella tarpeellinen Toimeentulotuki Vammaisten henkilöiden toimeentulon huomiointi osana palvelusuunnitelman laadintaa Toimeentulotuessa tulisi Edelleen kehitettävä Vammaisneuvosto järjestää Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö
18 Kuljetuspalvelut ja saattajapalvelut huomioida vammaisuudesta aiheutuvat lisäkulut Kuljetuspalveluja myönnettävä vammaisille lapsille tarpeen mukaan. aiheesta keskustelutilaisuuden KHO muuttanut päätöstä, jossa vammainen lapsi sai kielteisen päätöksen kuljetuspalveluhakemukseen. Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Kuljetuspalvelun toimintaohjeen ja asiakasohjeen uusiminen pikaisesti, mm. opiskelumatkojen omavastuun suuruudessa epäselvyyttä Vakiotaksin myöntämisen kriteerit näkyviksi. Ei muutosta. Vakiotaksipäätöksen yhteydessä varmistettava, että asiakas saa vakiotaksin. Ei ole menettelytapaa olemassa Saattajapalvelun kehittäminen Ei ole toteutunut. Päivähoito Avustajat ja muut tukitoimet tulee järjestää päivähoidossa tarpeen mukaan ja tuoda tukitoimet lapsen luo Integroituja ryhmiä lisätty. Pääsääntöisesti myönnetään ryhmäavustaja. Varmistettava myös henkilökohtaisen avustajan saaminen tarpeen mukaan. Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Koulu Kuntouttavan päivähoidon maksuttomuus kaikille tarvitseville, ei diagnoosirajausta Avustaja- ja tulkkipalvelut tarpeet tuodaan näkyviksi ja järjestetään tarpeen mukaan Ei ole edennyt Avustajien saaminen sekä ala- että yläasteella tulee varmistaa. Opetustoimi Vammaisille lapsille mahdollisuus käydä lähikoulua yleisopetuksen ryhmässä vanhempien niin halutessa Toteutuminen vaihtelee, esteenä voi olla mm. tukipalvelujen riittämättömyys ja koulutilojen esteellisyys. Työ Ammatilliseen koulutukseen saatava integroitua ryhmiä Vammaisten henkilöiden rekrytointi kaupungille Kehitettävä, toteutus satunnaista Rekrytointipalvelut Kaste-ohjelma
19 Terveys Vammaisten nuorten työllisyyden edistäminen Terveyspalvelujen saatavuuden varmistaminen vammaisille henkilöille Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen saatavuus ja jatkuvuuden turvaaminen varmistettava. Pyritty kehittämään Kastehankkeen kautta, mutta aloite ei edennyt. Kiireellinen kehitettävä. Terveyspalvelujen saatavuus tulee korjata. Viikkojen ja kuukausien odotusajat ovat aivan liian pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsyä tulee parantaa ja nopeuttaa. Terveyspalvelut HUS Kuntoutus, terapiat Tarvittavien terapioiden myöntäminen ja myöntämiskriteereiden yhtenäistäminen ja näkyväksi tekeminen Vaihtelua terapiapalvelujen saatavuudessa. Terveyspalvelut Apuvälineet Apuvälineiden myöntäminen myös kodin ulkopuoliseen apuvälinetarpeeseen. Apuvälineiden saatavuus ja kunto tulee korjata tarpeita vastaaviksi Myönnetään pääasiassa kotiin. Vammaisneuvosto järjestää apuvälineiden saatavuudesta keskustelutilaisuuden Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö Vapaa-aika Kaikille soveltuvien harrastusmahdollisuuksien kehittäminen Vammaiset nuoret on suuri väliinputoaja ryhmä. Heille tulee järjestää integroituja ryhmiä liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan Liikuntapalvelut kehittävät kaikille soveltuvia harrastusmahdollisuuksia Vammaisten nuorten integroiduilla liikuntaryhmillä ja muilla harrastusryhmillä erittäin kiireellinen kehittämistarve Liikuntatoimi Vapaa sivistystyö Nuorisotoimi Vapaaehtoistoiminta, vertaisryhmien perustaminen, tukihenkilötoiminta Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan; huomioiminen kuljetuspalvelupäätöksissä ja yhteiskuljetuksien järjestäminen Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen kehittäminen osana Santra-hanketta. Santra-hankkeelle haetaan kohdennettua toimintaavustusta RAY:ltä Tukihenkilöiden koordinointi Yhteiskuljetuksia järjestetään, mutta kustannukset korvataan itse mm. vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalvelumatkana. Ryhmäkuljetuksia tulisi järjestää edullisesti. Santra-hankkeessa on kehitetty vapaaehtoistoimintaa erityisesti ikäihmisille, vuonna 2012 painopisteenä on lapset ja nuoret Kehitetään edelleen Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Vertaisryhmien perustaminen ja niistä tiedottaminen Vaihtelee, tiedostusta lisättävä
20 Asiakaspalveluun ja työntekijöiden toimintaan liittyvät kehittämistarpeet Poikkihallinnollinen yhteistyö Poikkihallinnollisen ja verkostotyön kehittäminen niin, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta, niin että asiakkaan asian ratkaisemiseksi löydetään tarkoituksenmukainen yhteistyö ja ylitetään sektorirajat eli ns. "yhden luukun periaate" Luodaan poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet. Asiakaslähtöisyys Jokaisen asiakasyhteydenoton ja päätöksenteon jälkeen kysytään, tuliko asiakas autetuksi. Ja mietitään asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisua, jos asiakkaan avuntarpeeseen ei ole vastattu. Palautteen antamiseen kannustetaan. Viedään asiakastyössä esille tulevia kehittämistarpeita aktiivisesti eteenpäin. Neuvonta Neuvonnan määrän lisäksi olisi tärkeää arvioida neuvonnan laatua. Kuinka kattavasti asiakkaan kysymykseen vastataan ja kerrotaanko kaikista vaihtoehtoisista palveluista. Esteetön Espoo hankkeen ja vammaispoliittisen ohjelman toiminnan kautta Edennyt vaihtelevasti, asiakaslähtöisyyden tulee toteutua kaikessa asiakaspalvelussa Teknisen ja ympäristötoimen neuvontapalvelu ollut tärkeä kanava ja myös internetin kautta tapahtuva palaute, tiedotuksen lisääminen tärkeää Terveyspalvelujen neuvonta terveyskeskuksissa on vaikeutunut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Avoimuuden lisääminen Avoimuuden lisäämistä päätöksenteon valmistelussa. Asiakkaat otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun Edelleen vammaisille henkilöille keskeisiin palveluihin tehdään muutoksia kuulematta asiakkaita. Osallistavia menetelmiä otettu käyttöön, mikä on erittäin myönteistä Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa on lisättävä Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi
21 LIITE 2 Vammaisasiamiehelle tulleet asiakaspalautteet v. 2011 Asiakaspalautteet Palvelu/toiminto Aiheet (aiheita, joista on tullut useampi palaute) Määrä Palvelusuunnitelma, kuntoutussuunnitelma - palvelusuunnitelman tekeminen tuli yllättäen, ei ehtinyt valmistautua siihen - palvelusuunnitelmarunkoa ei lähetetty ennakkoon asiakkaalle, runko ei ole nähtävissä netissä - palvelusuunnitelman korjaaminen asiakas on kokenut palvelusuunnitelman tekemisen rauhassa työntekijän kanssa myönteisenä - lopullista palvelusuunnitelmaa ei palautettu asiakkaalle sen jälkeen kun asiakas oli tehnyt siihen tarvittavat korjaukset 27 Vammaispalvelun sosiaalityö - sosiaalityöntekijää vaikea tavoittaa - ei tiedä, kuka on oma sosiaalityöntekijä - onko sosiaalityöntekijä vai tiimi/ryhmä päätöksentekijä - ystävällinen kohtelu - epäystävällinen käytös 27 Kuljetuspalvelut - ympäristöolosuhteiden huomioiminen - puhelujen hinta nostaa palvelun hintaa - vakiotaksin kriteerit - vakiotaksipäätöksestä huolimatta vakiotaksia ei välttämättä saa - omavastuun määräytymisestä opiskelu- ja työmatkoilla epäselvyyttä, tarvitaan selkeä asiakasohje - kuljetuspalvelun saannin kriteereiden tiukkeneminen lapsilla ja yli 65 -vuotiailla - päätöksen perustelut yleisellä tasolla - lääkärinlausunnon huomiointi - päätöksen viipyminen - koematkaa edellytetään, vaikka asiakkaan liikkumiskyvyllä se on mahdoton tehdä Asuminen - palveluntuottajan konseptin vaikutus palveluasumisen toteuttamiseen - palveluasumiseen kuuluvien palvelujen saamisen puutteet - palvelutuottajan toiminnan valvonta - vuokra-asunto luovutetaan remontoitavassa kunnossa vammaiselle henkilölle - esteettömän asunnonsaannin vaikeus putkiremontin ajaksi 23 60
22 Henkilökohtainen apu - Sentterin kautta ei ole saanut avustajia - tehtävään soveltuvan ja luotettavan avustajan löytämisen ongelmat - vaihtuvien avustajien perehdyttäminen työlästä - avustajalla ei ole koulutusta tehtävään - avustajan sijaisen löytämisen ongelmat - myönteinen henkilökohtaisen avun päätös, mutta palvelu ei toteudu käytännössä - myönteistä on ollut saada palvelua myös ostopalveluna tai palvelusetelillä - palvelusetelin arvon riittävyys Hoiva-avustaja - auttoi perheitä, joilla hoivaa tarvitseva vaikeavammainen lapsi, ja joille ei myönnetty henkilökohtaista apua - hoiva-avustajasta ei ole tiedotettu uutena palvelumuotona - hoiva-avustaja määrärahasidonnainen palvelu 24 6 Asunnon muutostyöt - asiakkaalle eli vaikeavammaisille henkilölle jää vastuu asunnon muutostyössä - asunnonmuutostyön asiakasohje tarvitaan - asunnonmuutostyön on saanut vain kerran Apuvälineet - asiakas joutuu kilpailuttamaan apuvälineitä - on vaikea saada apuvälineitä - terveysasemalta on saanut hyvin apuvälineitä - apuväline-ohjeen mukaista apuvälinettä ei ollut saatavissa 15 7 Omaishoidon tuki - lakisääteisiin omaishoitajan vapaiden pitämiseen ei ole todellista toteutustapaa; liikuntavammaisten lasten vanhemmat esittäneet liikuntavammaisille lapsille omaa ryhmää - uudistetun toimintaohjeen mukaan omaishoidon tuen vapaata ilman jääneistä omaishoitajista monet tarvitsisivat vapaat, koska hoito on raskasta Lapsiperheiden perhetyö - tarkoitettu pääasiassa alle kouluikäisten lasten perheille, paljon tarvetta olisi kouluikäisten lasten perheillekin - tärkeä apu Tilapäishoito - tilapäishoidon tarve suurin viikonloppuisin, jolloin on puutetta tilapäishoitopaikoista - liikuntavammaisille lapsille oma ryhmä Päivätoiminta - vammaisille nuorille ei ole sopivaa päivätoimintaa saatavilla 12 5 9 3 Kuntoutus ja terapiat - Kilon osaamiskeskuksen terapiatoiminnan lopettamispäätöksestä tuli vanhemmilta paljon palautetta ja lopettamispäätös sitten peruttiinkin - kuntoutussuunnitelman laadinnassa katsottava asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisemmin 10 Opetus ja tukipalvelut - avustajan saaminen Seuresta koululle hankalaa - ryhmäavustaja ei riitä, jos tarvitsee yksilöllistä apua esim. fyysisen vamman vuoksi - puute pätevistä erityisopettajista ja avustajista - vammaiselle nuorelle on vähän tarjolla opiskelupaikkoja 7