ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUONNA Sirkku Kiviniitty

Transkriptio

1 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUONNA Sirkku Kiviniitty

2 2 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto 3 2. Kansallinen ja kansainvälinen kehittämistyö 3 3. Vammaispolitiikan ja esteettömyyden edistäminen Espoossa 5 4. Lainsäädäntö, talous ja palvelujen saatavuus 5 5. Vammaisasiamiehen vaikuttamismahdollisuudet Asiakaspalautteet kehittämistoimiksi Kehittämistyö ja vaikuttavuus Yhteenveto 20 Liite 1: Vammaisasiamiehelle tulleet asiakaspalautteet v Liite 2. Vammaisasiamiehelle tulleet neuvonta-yhteydenotot v. 2010

3 3 1. Johdanto Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotusten tavoitteena on saada palvelut ja ympäristö vastaamaan nykyistä paremmin vammaisten espoolaisten tarpeita. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta on jatkuva prosessi. Osa toimenpiteistä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja vammaisten henkilöiden huomiointia kaikessa toiminnassa. Vammaisten henkilöiden tulee voida elää yhdenvertaisina muihin kuntalaisiin nähden. Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vammaisuuden perusteella. 2. Kansallinen ja kansainvälinen kehittämistyö Valtakunnallisella ja EU:n tasolla on laadittu päämääriä ja toimenpiteitä vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiselle. VAHVA POHJA OSALLISUUDELLE JA YHDENVERTAISUUDELLE - Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO valmistui syksyllä Ohjelmassa linjataan lähivuosien konkreettiset toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ohjelmatyön tavoitteena on luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle. Ohjelmassa on yhteensä 122 toimenpidettä, joilla lisätään vammaisten ihmisten osallisuutta. Kaikkien toimenpiteiden osalta on selvitetty toteutuksesta vastaava hallinnonala, aikataulutus, rahoitustarve, velvoite ja mittari, jolla toimenpiteen toteutumista seurataan. Suurin osa vammaispoliittisessa ohjelmassa ehdotetuista toimenpiteistä ei vaadi toteutuakseen lisärahoitusta vaan asennemuutosta. Vastuu vammaispolitiikasta on yhteinen. Kielteiset asenteet ovat usein suurin este vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuudelle. Hyvä vammaispolitiikka edellyttää sitä, että tekijät ovat tietoisia toimintansa vaikutuksista vammaisten ihmisten elämään. Tällaiseen ajattelutavan muutokseen ja vammaisnäkökulman valtavirtaistamiseen vammaispoliittinen ohjelma tähtää. Viimesijainen vastuu vammaispolitiikasta on valtiolla, mutta kunnilla on erittäin merkittävä rooli toimenpiteiden toteuttamisessa. Vammaispolitiikan vaikutusten arviointia (VAMAUS) tullaan kehittämään ja siitä halutaan tehdä tärkeä osa toimenpiteiden ennakkoarviointia. (lähde: Suomen vammaispoliittinen ohjelma ja vammaispoliittisen ohjelman tiedote) Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma Euroopan neuvoston vammaispoliittisen toimintaohjelman tarkoituksena on saada Euroopan neuvoston vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä, yhtäläisiä mahdollisuuksia, täyttä kansalaisuutta ja osallistumista koskevien tavoitteiden pohjalta aikaan uudet kehykset tulevan vuosikymmenen eurooppalaiselle politiikalle. Vammaispoliittisen toimintaohjelman tärkein tavoite on toimia käytännön työvälineenä,

4 4 jonka avulla kehitetään ja pannaan toimeen toteuttamiskelpoisia strategioita, joilla saadaan aikaan vammaisten henkilöiden täysi osallistuminen yhteiskunnassa sekä lopulta vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen jäsenvaltioiden kaikkien alojen politiikkaan. Toimintaohjelmaan sisältyy suosituksia, jotka koskevat kansallisella tasolla toteutettavia erityistoimia. Se käsittelee myös niiden haavoittuvassa asemassa olevien vammaisryhmien tilannetta, jotka kohtaavat sellaisia erityisiä esteitä ja ongelmia, joihin tarvitaan monialaista toimintaa. Toimintaohjelma kannustaa jäsenvaltioita vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin järjestämällä laadukkaita ja innovatiivisia palveluja sekä lujittamalla jo olemassa olevia toimenpiteitä. (lähde: Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma) Euroopan komissioin vammaisstrategia Vammaisstrategiassa todetaan, että Euroopan unionin väestöstä kuudesosa eli n. 17 % on vammaisia henkilöitä, joiden vammaisuusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Noin 80 miljoonaa ihmistä ei näin ollen pysty osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunta- ja talouselämään ympäristöstä ja asenteista johtuvien esteiden vuoksi. Vammaisten henkilöiden köyhyysaste on 70 % keskimääräistä korkeampi. Strategian päätavoitteena on lisätä vammaisten toimintamahdollisuuksia, jotta he voisivat nauttia kaikista oikeuksistaan ja hyötyä täysipainoisesti yhteiskuntaan osallistumisesta. Monet tavarat ja palvelut sekä suuri osa rakennetusta ympäristöstä eivät edelleenkään ole riittävästi kaikkien ulottuvilla. Komissio on yksilöinyt kahdeksan toiminta-aluetta: esteettömyys ja saavutettavuus, osallistuminen, yhdenvertaisuus, työllisyys, koulutus, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja ulkoiset toimet. (lähde: Euroopan komission vammaisstrategia) YK:n hyväksymä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus Yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan tasavertaisesti kaikkien muiden kansalaisten kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus, jonka koko EU tulee ratifioimaan. Kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat allekirjoittaneet sopimuksen, ja jäsenvaltioista 16 on jo ratifioinut sen. Suomi ei ole vielä sopimusta ratifioinut. Sopimuksessa määritetään vammaisten kansalaisoikeuksien sekä sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten oikeuksien suojelua ja turvaamista koskevat vähimmäisvaatimukset. (lähde: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus) Vammaispalvelun käsikirja Vammaispalveluista tiedonsaantia edistämään on sosiaaliporttiin avautunut 1.3. alkaen sähköinen Vammaispalvelujen käsikirja. Käsikirja on tarkoitettu helpottamaan vammaispalveluiden ammattilaisten työtä ja ajan mittaan myös yhtenäistämään työkäytäntöjä. Käsikirjan toimittamisessa tullaan ensivaiheessa keskittymään vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain kysymyksiin. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään vammaispalvelulain uudistuksen mukanaan tuomiin uusiin käytäntöihin. Myös

5 5 kehitysvamma-alan ajankohtaisten kysymysten käsittelyyn tullaan panostamaan erikseen. Lisäksi käsikirjaan tulee oma osionsa, jossa seurataan ja tiedotetaan hallituksen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimenpiteiden toteutumisesta. (lähde: Sosiaaliportti) 3. Vammaispolitiikan ja esteettömyyden edistäminen Espoossa Valtakunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointia tullaan viemään niin valtio kuin kuntatasolla eteenpäin vammaispoliittisen ohjelman kautta. Valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteet antavat pohjaa Espoon vammaispoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelmalle. Espoon vammaispoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelmaan olisi tärkeää viedä vastaava valtavirtaistamisen periaate. Tämän toteuttamiseksi tulee kehittää valtavirtaistamisen keinoja. Espoon vammaispoliittisessa ohjelman linjauksessa "Kaikessa huomioon" todetaan, että vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointi kulkee punaisena lankana kaikessa kaupungin toiminnassa. Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmän esitys henkilön palkkaamisesta vammaispalveluun henkilökohtaisten avustajien välitykseen ja neuvontaan kuten Vantaalla, toteutui osittain esityksen mukaan. Vammaispalveluihin on palkattu palveluohjaaja, joka neuvoo työnantajuuteen ja työnjohtajuuteen liittyvissä asioissa. Palvelusohjaaja ei välitä avustajia kuten Vantaan työntekijä tekee. Avustajien välityksestä on Vantaalla erittäin hyviä kokemuksia. Avustajien välitys tulisi lisätä palveluohjaajan työtehtäviin. Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmä ja esteettömyysasiamies valmistelivat Esteetön Espoo kaikille -esityksen ja sitä vauhdittavan kampanjan. Esteettömän Espoon kehittäminen käynnistyi valtuustoaloitteesta (v. 2002). Sen toteuttamiseksi on laadittu Espoon esteettömyysohjelma ja Espoon esteettömyyssuunnitelma. Tällä esitykseen liitetyllä kampanjalla esteettömyydestä halutaan tehdä myönteinen ja tavoiteltava asia meille kaikille niin kuntalaisille kuin yrityksillekin. Esityksessä on laajennettu esteettömyyden käsitettä saavuttavuuteen, käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Esteettömyys ja saavutettavuus koskevat rakennetun ympäristön lisäksi palveluja ja tuotteita. Kevään 2011 aikana asia viedään luottamuselinten käsittelyyn. 4. Lainsäädäntö, talous ja palvelujen saatavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmän raportissa "Pääseekö avuton oikeuksiinsa" todetaan: "Suomalainen palvelujärjestelmä, mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuolto tulee huonosti vastaan asiakasta, joka ei kykene aktiivisesti puolustamaan oikeuksiaan. Saadakseen lainsäädännön lupaamat palvelut asiakkaalla on oltava kykyä, osaamista ja sitkeyttä hakea oikeuksiaan. Oikeusriitoihin päädytään, kun kunnat eivät tunne lakeja. Seurauksena on kärsimystä, luottamuksen rapautumista, eriarvoisuutta ja niukkojen voimavarojen tuhlausta, kun asioita käsitellään toistuvasti. Lainsäädäntö jää kunnissa

6 6 talouden jalkoihin. Saadakseen palveluja pitää tietää, osata ja jaksaa. Eniten tarvitseva taas on usein heikoin ja avuttomin. Kiire ja taloudellisten resurssien puute selittävät vain osaksi, miksi heikon tai avuttoman on vaikea saada hänelle kuuluvia palveluita tai etuuksia. Yhä useammin palvelun tuottaja tuntee puutteellisesti lainsäädäntöä, asiakkaan oikeuksia tai eettisiä normeja. Palveluihin liittyy usein välitön tai nopea avun tarve. Valitus, kantelu tai muistutus sopii huonosti välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan oikeuksien takeeksi. Oikeuksien toteutumisen edellytys on, että hakemuksesta ylipäätään tehdään päätös. Jos sitä ei tehdä, ei ole mistä valittaa. Käytännön asiakastilanteet kertovat, että oikeudenmukaisen ja onnistuneenkin lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää tietoa lain sisällöstä, riittäviä resursseja, eettisiä toimintamalleja ja asiakkaiden kapasiteettierojen huomioimista. Jotta asiakkaan oikeudet toteutuisivat, tarvitaan halua, kykyä ja osaamista, sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Asiakas tarvitsee tukea myös silloin, kun hän ja palvelun tuottaja ovat eri mieltä palvelun saamisesta, sen laadusta, järjestämistavasta tai asiakkaan kohtelusta." Edellä oleva lainaus kuvaa mielestäni tilannetta, mikä tulee näkyviin usein myös vammaisten henkilöiden kohdalla. Moni vammaisista ja vaikeavammaisista henkilöitä ei kykene puolustamaan oikeuksiaan. Palvelujärjestelmän on silloin tultava asiakasta vastaan ja aktiivisesti tuotava tarvittavat palvelut asiakkaan luo. Silloin myös vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus on mahdollista toteutua. Jos asiakkaalta edellytetään kykyä, osaamista ja sitkeyttä hakea oikeuksiaan, jäävät vaikeimmin vammaiset henkilöt vääjäämättä avun ulkopuolelle ja omaisista tulee "hankalia omaisia", joiden koetaan "häiritsevän" toimivaa palvelujärjestelmää. Vammainen henkilö joutuu puolustamaan oikeuksiaan myös vammaispalveluissa, vaikka sen tehtävänä on huolehtia siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lainsäädännön tulisi turvata oikeuksien toteutuminen, mutta lakien tulkinta voi erota merkittävästi lain hengestä ja lain alkuperäisestä tarkoituksesta. Julkisten palvelujen järjestämisessä on noudatettava lakia. Välillä näyttää, että on laki ja sen tulkinta, joka elää omaa elämäänsä. Lakiin voidaan suhtautua välinpitämättömästi. Lain noudattaminen ei kuitenkaan ole mielipidekysymys. Taloustilanne tai muut vaikuttimet eivät voi ohittaa lain noudattamista. Päätöksenteon tulee pohjautua asiakkaan tarpeeseen, muuten asiakkaan oikeusturva ei toteudu. Espoossa on paljon kehittämishankkeita ja palveluja pyritään kehittämään, mutta samanaikaisesti lakisääteisten palvelujen hoitamiseen ei ole riittävästi resursseja. Usein kyseessä on myös kiireellinen avun tarve, jolloin on oltava valmius toimia nopeasti. Vammaisasiamiehen tietoon on tullut tilanteita, joissa mikään taho ei ole ottanut vaikeavammaista nuorta hoitaakseen, vaikka kyseessä on ollut erittäin kiireellinen avun tarve. Vanhempia ja nuorta on ohjattu aina seuraavalle taholle, joka ei ole ottanut asiaa hoitaakseen. Tällaisia tilanteita ei saa syntyä, vaan palveluketjujen on toimittava ja tarpeen mukaisia palveluja on järjestettävä ja helposti saatavilla olevaa tietoa kriisipalveluista. Kriisitilanteessa, jossa nuori tarvitsee asiantuntevan hoitopaikan välittömästi, on nuorelle löydyttävä kriisipaikka, jossa on ammattitaitoinen henkilökunta.

7 7 Vammaispalvelulaki edellyttää palvelusuunnitelmien laadintaa kaikille vammaispalvelujen asiakkaille ellei asiakas kieltäydy sitä laatimasta. Vuoden 2010 lopussa palvelusuunnitelmia oli 36 %:lla asiakkaista, mikä ei yllä asetettuun tulostavoitteeseen 40 %, mikä sekin on lainvastainen. Vaikka on todettu, että lain mukaan kaikilla asiakkailla tulee olla palvelusuunnitelma, on Espoossa asetettu tavoitteeksi palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille asiakkaille vasta vuoden 2012 loppuun mennessä eli kahden vuoden päähän. Tilanne tiedetään lainvastaiseksi, mutta siitä huolimatta toimintaa jatketaan suunnitelman mukaan. Palvelusuunnitelmien laadinnan hitauteen vaikuttaa tarpeeseen nähden niukat henkilöstöresurssit. Espoossa on vammaispalveluissa n. 500 asiakasta / sosiaalityöntekijä, Helsingissä n. 160 asiakasta / sosiaalityöntekijä ja Tukholmassa n. 62 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden määrä tulee Espoossa nostaa tasolle, jolla voidaan hoitaa vammaispalvelun sosiaalityötä vastuullisesti ja niin kuin laki edellyttää. Espoossa tulisi olla 25 vammaispalvelujen sosiaalityöntekijää päästäkseen Helsingin resurssitasolle. Espoossa vammaispalvelun sosiaalityöntekijöitä v oli seitsemän. Sosiaalityöntekijöitä tullaan ilmeisesti lisäämään kahdella, mikä on myönteinen kehityssuunta, mutta ei vielä läheskään riittävä määrä. Palvelusuunnitelmien tekeminen vaatii henkilöstöresursseja. Palvelusuunnitelman tekemisessä on tärkeää asiakkaan tilanteeseensa tutustumisen, palvelusuunnitelman laatiminen ja sen tarkastamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Nykyisillä resursseilla tämän toteuttaminen on mahdotonta. Palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille asiakkaille edellyttää nykyisten resurssien lisäksi 11 henkilötyövuotta. Asiakkaan kuuntelu ja kohtaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakastyössä. Jos aikaa palvelusuunnitelman laadintaan on vähän, ei asiakkaan tapaamisesta ja palvelusuunnitelman laatimisesta ole vastaavaa hyötyä. Mikä tarkoittaa, etteivät palvelut kohdistu tarpeeseen nähden oikein, palvelutarpeita ei voida ennakoida, eikä palveluja voida suunnitella pidemmällä aikavälillä. Työntekijän vaihtuessa asiakkaan tiedot eivät siirry, vaan uusi työntekijä alkaa asiakkaan tilanteeseen tutustumisen alusta. Vähäisiä henkilöstöresursseja käytetään uudelleen saman työn tekemiseen. Tästä syntyy jatkuva kierre, jossa sekä asiakas että työntekijä ovat tyytymättömiä. Pahimmassa tapauksessa työntekijän tyytymättömyys purkautuu asiakkaaseen ja vammaispalvelut saavat enenevässä määrin "hankalia asiakkaita". Asiakas tulee kohdelluksi väärin ja työntekijä tuntee riittämättömyyttä, vaikka tilanteen aiheuttaja voi olla riittämättömät resurssit. Tämän kierteen katkaisemiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin riittävät henkilöstöresurssit. Kehittämistyönkin keskiössä tulee olla asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen ja palvelujen toimivuus. Muuten kehittämistyökin voi mennä hukkaan hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Vammaispalvelulain uudistumisesta on tullut vuoden aikana ristiriitaista palautetta erityisesti henkilökohtaisen avun osalta. Laki näyttää lisäävän eriarvoisuutta, vaikka lain uudistuksen tarkoitus oli sitä vähentää. Kyse on resursseista ja näkemys- ja ideologiaeroista, kuinka henkilökohtainen apu tulee järjestää. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä pohjautuu itsenäisen elämän ideologiaan, joka kannattaa vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämistä ja vastuuta omasta

8 8 elämästään. Ideologian mukaan vaikeavammainen henkilö on henkilökohtaisen avustajan työnantaja eli yksityisyrittäjä, joka saa kunnalta rahoituksen avustajan palkkaamiseen, mutta ei tarvitse muuten viranomaisten apua. Näin itsemäärääminen katsotaan parhaiten turvatuksi ja työnjohdon säilyvän vammaisella henkilöllä. Tämä edellä kuvattu toimintamalli eli ns. työnantajamalli soveltuu vaikeavammaisille henkilöille, jotka kykenevät toimimaan työnantajana ja heille se antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Subjektiivinen oikeus turvasi heille avun saannin jatkuvuuden. Vammaispalvelulain uudistuksen ongelma on, että läheskään kaikki vaikeavammaiset henkilöt eivät kykene tai halua toimia työnantajina. Lakiin tehtiinkin paljon ongelmia aiheuttanut rajaus, jonka mukaan vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Samalla kun henkilökohtainen apu on saatu subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöille, se ei koskisikaan kuin osaa vaikeavammaisista henkilöistä. Kunta voi suppealla laintulkinnalla rajata vaikeavammaisia henkilöitä henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Tämä on johtanut kielteisiin henkilökohtaisen avun päätöksiin ja vaikeavammaisia henkilöitä, jotka ovat aiemmin saaneet henkilökohtaisen avustajan päätöksen, ovat jääneet henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Tilannetta on kärjistänyt entisestään se, että vaikka eriarvoisuuden vähentämiseksi lakiin on kirjattu muitakin järjestämistapoja kuin työnantajamalli, ei lain tultua voimaan näitä muita järjestämistapoja ei ollut käytössä. Myös niiden kehittäminen on tapahtunut hitaasti. Espoossa on ollut käytössä henkilökohtaisen avun järjestämistavoista pääasiassa työnantajamalli. Jos työnantajamalli on ensisijainen ja kunta päättää järjestämistavasta, kuinka toteutuu asiakkaan tarpeiden ja mielipiteen huomioonottaminen, jota laki edellyttää. Kunta päättää asiakkaan puolesta, mikä järjestämistapa on hänelle paras. Asiakkaalla ei ole silloin lainkaan valinnanmahdollisuutta, vaikka ei kykenisi toimimaan työnantajana. Maaliskuussa 2011 otettanee käyttöön palveluseteli ja suunnitteilla on myöntää 20 henkilölle ostopalvelu vuoden 2011 aikana. Tarpeen mukaista palvelua, johon on subjektiivinen oikeus, ei voi rajata tiettyyn määrään. Kunnan omana toimintana järjestetty henkilökohtainen apu otetaan käyttöön vuonna Tätä järjestämistapaa ei ole mainittu lainkaan henkilökohtaisen avun toimintaohjeessa, jonka näen puutteena. Kunnan omana toimintana järjestettävä henkilökohtaisessa avussa jäisi pois työnantajuuteen liittyvä vaativa byrokratia ja vaikeavammainen henkilö saisi tarvitsemansa avun. Osalle vaikeavammaisista henkilöistä tämä voisi olla soveltuvin järjestämistapa. Kunnan omana toimintana järjestettävää henkilökohtaista apua on käytössä Oulussa ja siitä on myönteisiä kokemuksia. Järjestämistavoilla pitäisi vastata kaikkien vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun tarpeeseen. Niiden tulisi antaa tosiasiallisesti apua. Rajaamisen sijaan tulee kehittää keinoja, joilla kaikki vaikeavammaiset henkilöt saavat tosiasiallisesti apua. Ruotsissa henkilökohtaisen avustajan saantia ei ole rajattu kuten Suomessa. Kunta myös hoitaa työnantajuuden noin puolella vaikeavammaisista henkilöistä ja vaikeavammainen henkilö valitsee itse avustajan.

9 9 TES-korvausten maksamisessa ei saisi olla eroja sen mukaan kuuluuko avustajan työnantaja HETA-liittoon vai ei. Espoossa tehtiin päätös maksaa alkaen kaikille henkilökohtaisille avustajille työehtosopimuksen mukaiset korvaukset ja erillislisät soveltuvin osin, mikä oli parannus alkuperäiseen esitykseen. Edelleen jää jakso jossa korvaukset ovat erisuuruiset. Espoossa on myönnetty ns. hoiva-avustaja niissä tilanteissa, joissa on katsottu, että vaikeavammaiselle henkilölle ei kuulu enää uudistetun lain mukainen henkilökohtainen apu. Tällöin ei tiettävästi ole tehty kielteistä päätöstä henkilökohtaisesta avusta, joten päätökseen ei ole voinut hakea muutosta. Perheet ovat saaneet hoiva-avustajan kautta apua, mikä on korvannut henkilökohtaista apua. Määrärahasidonnainen palvelussa päätökset tehdään kuitenkin vuodeksi kerrallaan ja määrärahojen loppuessa uusia päätöksiä ei voida tehdä. Hoiva-avustajan myöntämiseen olisi laadittava kriteerit ja tiedotettava julkisesti, kuten kunnan palveluista kuuluu tiedottaa. Nykyisellä toimintatavalla vammaiselta henkilöltä edellytetään kykyä ja osaamista myös asunnonmuutostöissä ja apuvälineiden hankinnassa. Asiakas voi joutua mahdottoman tilanteen eteen saadakseen välttämättömät asunnonmuutostyöt. Nykyisten ohjeiden mukaan asiakas vastaa asunnonmuutostyön toteuttamisesta. Asiakasohje on puuttunut pitkään ja toivottavasti se saadaan mahdollisimman pian. Asiakkaat voivat joutua tahtomattaan kilpailuttamaan apuvälineitä. Espoossa on tehty erittäin ansiokas opinnäytetyö asunnonmuutostöiden prosessin kehittämisestä Espoossa. Opinnäytetyötä tulisi hyödyntää asunnonmuutostyöprosessin kehittämisessä. Asumispalveluja kehitetään Espoossa lähivuosina perustamalla uusia asumisyksiköitä, mikä on erittäin positiivista, koska vaihtoehtoisia ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia asumispalveluja tarvitaan. Asumisyksiköiden perustaminen ei vielä itsessään takaa toimivia palveluja. Asumispalveluista olisi tarpeen koota ja levittää hyviä käytäntöjä. Samoja ongelmia saatetaan ratkaista uusina asioina kerta toisensa jälkeen. Merkittävä vuosia esillä ollut ratkaisua odottava ongelma asumisyksiköiden osalta on valvonnan riittämättömyys. Asumisyksikön palvelut ovat usein ostopalveluita ja kaupungin pitäisi ehdottomasti puuttua asiaan, jos asukkaan oikeudet eivät toteudu. Asumispalveluihin on laadittu laatukriteereitä, mutta niiden seuraaminen vaihtelee tai niiden toteutumista ei seurata lainkaan. Ruotsissa on tähän valvonnan riittämättömyyteen kehitetty lakisääteinen ratkaisu, Lex Sarah. Lain nimi tulee lähihoitaja Sarah Wägnertin mukaan, joka nosti esiin väärinkäytökset vanhusten hoidossa. Lain piiriin kuuluvat mm. vammaispalvelujen asumisyksiköt. Lain mukaan asumisyksikön työntekijä on velvollinen ilmoittamaan yksikön johtajalle toisen työntekijän väärinkäytöksestä esimerkiksi asukkaan oikeuksien loukkauksista kuten henkisestä väkivallasta, fyysisestä väkivallasta tai avustamisen puutteista. Keskeinen ajatus laissa on, että asiakas on keskiössä ja asiakkaan tarpeet ovat ensisijaiset, työntekijöitä ei suojella asiakkaan kustannuksella. Työntekijät velvoitetaan ilmoittamaan heti väärinkäytöksistä, sen sijaan että niistä vaietaan tai asian käsittelyä siirretään eteenpäin. Keskeistä on vastuunottaminen asukkaan turvallisuudesta ja hyvästä palvelusta. Palvelujen saatavuudesta on kyse myös silloin, kun asiakkaalle myönnetään palvelu, mutta hän ei sitä tosiasiallisesta kuitenkaan saa. Palvelujen toteutumisen seuranta on puutteellista ja sitä tulee parantaa. Erityisen tärkeää se on, kun kyse on

10 10 subjektiivisesta oikeudesta ko. palveluun, koska silloin on kyse välttämättömästä avun tarpeesta. Palvelujen linjauksissa voidaan esittää, että palvelua kohdennetaan eniten apua tarvitseville. Tämä palvelupäätösten perusteeksi esitetty lause jättää paljon tulkinnanvaraa, koska päätöksen perusteena tulisi olla yksilöllinen avun tarve. Palvelua tarvitsevia asiakkaita asetetaan vastakkain ja siihen vedoten voidaan asiakas jättää palvelujen ulkopuolelle. Määrällisesti vähäisempikin avuntarve voi olla välttämätöntä. Vammaispalvelujen päätöksenteossa on noussut esiin hakemuksen vieminen tiimiin tai Monet-ryhmään. Asiakkaalle voi jäädä epäselväksi, mikä rooli tiimillä tai Monet-ryhmällä on päätöksenteossa, koska päätöksentekijä kuitenkin on sosiaalityöntekijä. Asiakkaalla ei ole mahdollisuutta keskustella tiimin kanssa, joten tieto asiakkaan tilanteesta välittyy työntekijän kuvauksen perusteella. Tätä menettelytapaa ja tiimin/monet-ryhmän roolia osana päätöksentekoa olisi tarpeen tehdä näkyväksi asiakkaille. Tietooni tulleiden päätösten osalta on vammaispalvelujen myöntämisen kriteereitä kiristetty viime vuosina. Jaosto käsitteli vammaispalveluja ja omaishoidon tukea koskevia yksilöasioita v , v ja v Muutoksen hakujen määrä vammaispalvelujen päätöksiin on merkittävästi lisääntynyt. Jaoston käsittelemät 105 oikaisuvaatimusta jakaantuivat seuraavasti: kuljetuspalvelu 35 taloudellinen tuki 17 asunnonmuutos 12 henkilökohtainen apu 9 palveluasuminen 2 omaishoidon tuki (vammaispalvelun päätökset) 27 Vammaispalvelujen yksilönasiain jaoksen 23 päätöksestä pysyi hallinto-oikeudessa voimassa 16 päätöstä ja kumottiin tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi 5 päätöstä ja 2 päätöstä muutettiin. Vuonna 2009 jaosto käsitteli 16 päätöstä ja palautti 3 uudelleen valmisteluun. Yksilöasioiden jaoston päätösten pysyvyys hallinto-oikeudessa v toimeentulotuki vammaispalvelut omaishoidon tuki asiakas/ hoitomaksu ShL kuljetuspalvelu päihdehuolto päätöksiä yht *) jaoston päätös pysyi voimassa kumottu ja palautettu uudelleen käsiteltäväksi muutettu jaoston päätöstä *) lisäksi omaishoidon tukiasiassa (ei jaoston päätös) yksi hallintoriita, joka raukesi

11 11 Vammaisasiamiehelle on tullut myös palautetta asiakkailta tilanteista, joissa on koettu, että palveluista on tehty kielteisiä päätöksiä uusin kriteerein, joita ei ole toimintaohjeessa. 5. Vammaisasiamiehen vaikuttamismahdollisuudet Vammaisasiamiehen tehtävä on hyvin haasteellinen, koska lainsäädäntö ei Espoossa turvaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Vammaisasiamiehelle tulleiden palautteiden perusteella, joutuvat asiakkaat välillä vaikeaan tilanteeseen ollessaan yksin vastassaan kaupungin byrokratia ja vastuu asiakkaan auttamisesta voi hajaantua niin, että lopulta sitä ei ole kenelläkään. Kaupunki voi tulkita lainsäädäntöä omaksi edukseen, jolloin myöskään muutoksenhaku päätöksistä ei tuo asiakkaalle todellista oikeusturvaa. Samaan aikaan, kun päätöksenteko näyttää kiristyneen, on valmistunut valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma, jossa painotetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Olisi suotavaa, että päätöksenteolla vaikutettaisiin samaan suuntaan kuin vammaispolitiikalla. Palvelujen linjaukset tulisi tuoda näkyväksi ja avoimeen keskusteluun. Vammaiset henkilöt voivat joutua myös keskenään eriarvoiseen asemaan, jos palveluja kehitetään huomioimalla vain osittain vammaisten henkilöiden tarpeet. Uudistetussa vammaispalvelulaissa ja sen tulkinnoissa tämä on ollut selvästi havaittavissa. Vammaispalvelulaki tulisi korjata tältä osin mahdollisimman pian. Nyt tulkinnat vaihtelevat kaupungeittain ja kielteiset päätökset johtavat pitkiin valituskierroksiin, mikä on raskas ja hidas toimintatapa ja aiheuttaa myös huomattavia kuluja. Vammaisasiamies on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että heikoimmassa asemassa olevat vaikeimmin vammaisten henkilöiden tarpeet huomioitaisiin nykyistä paremmin palvelujen saatavuudessa ja toteutuksessa. Vammaisneuvoston tulisi olla merkittävä kanava viedä vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointia eteenpäin. Vammaisneuvoston lausuntojen huomioiminen päätöksenteossa kuitenkin vaihtelee. Vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen nimeämä toimikunta, jonka näkemysten huomioonottaminen suunnittelussa ennaltaehkäisee mahdollisia epäkohtia palveluissa ja rakennetussa ympäristössä. Esteettömän ympäristön kehittämisessä vammaisneuvoston näkemykset otetaan varsin hyvin huomioon ja vastaava tilanne tulisi toteutua myös palvelujen järjestämisessä. 6. Asiakkaiden palautteet kehittämistoimiksi Asiakaspalautteiden ja neuvontayhteydenottojen määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla, mutta palaute on painottunut aikaisempaa enemmän kielteisiin päätöksiin. Palautetta tuli myös tilanteista, joissa myönteisestä päätöksestä huolimatta asiakas ei saanut tarvitsemaansa apua käytännössä ja vammainen henkilö on joutunut kilpailuttamaan palveluntuottajan. Eniten palautteita tuli palvelusuunnitelmista, asumisesta, henkilökohtaisesta avusta ja kuljetuspalveluista. Katsauksen liitteenä on taulukko palautteiden ja neuvontayhteydenottojen sisällöistä ja määristä.

12 12 7. Kehittämistyö ja vaikuttavuus Tähän on koottu havaintoja kehittämishankkeista ja toimenpiteistä, jotka ovat linkittyneet vammaisasiamiehen työhön vuoden 2010 aikana. Oheisesta taulukosta voidaan havaita, että kehittämistyötä tehdään ja osa toimenpiteistä on toteutunut tai niitä kehitetään. On myös useita toimenpiteitä, jotka eivät ole toteutuneet. Esteettömyyden edistäminen on edistynyt erityisesti ulkoisilla alueilla. Esteettömyyden edistäminen on edennyt myös vammaisneuvoston toiminnan kautta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi ja myönteisen asenteen luomiseksi on laadittu Esteetön Espoo kaikille -esitys. Asunto ja palvelut - strategia vammaisten kuntalaisten asumispalveluihin vuosille on esitetty toimenpiteitä pidemmällä aikavälillä asumispalvelujen kehittämiseksi. Pidemmän aikavälin suunnittelua tarvitaan, että voidaan ennakoida ja varautua talousarvioissa tuleviin asumistarpeisiin. Toimenpiteiden kohdistuminen tarpeen mukaan olisi varmistanut, jos ne olisivat perustuneet kaikille asiakkaille laadittuihin palvelusuunnitelmiin. Vammaisneuvosto kiinnitti lausunnossa tähän huomiota, koska tässä tilanteessa palvelutarpeet olivat tiedossa kolmasosalla asiakkaista. Se ei ole riittävä pohja kattavan strategian laatimiselle. Vammaispalveluissa tehtiin monien asioiden osalta kehittämistyötä, mutta samanaikaisesti lainsäädännön toteuttamisessa oli huomattavia puutteita mm. palvelusuunnitelmien laatimisessa. Lakisääteisten asioiden valmistelu myös viivästyi luvatusta. Lainsäädännönmukaiseen palvelujen järjestämiseen tulee olla riittävät resurssit ja lainsäädännön mukainen toiminta on ensisijaista. Pidemmän aikavälin suunnitelmallista kehittämistä tarvitaan. Siihen on myös varattava tarvittavat resurssit ja on nähtävä ero siinä, mitkä asiat vaativat toimenpiteitä heti, mitkä asiat voivat odottaa kehittämistyön tuloksia. Nuorten asumisen osalta tärkeitä huomiota on tehty Aspan vammaisten henkilöiden tarveselvityksissä. Vastaava selvitys tehtiin myös Espoossa, tulokset valmistuivat vuoden 2010 alussa. Selvityksissä nousee vahvasti esiin vammaisten nuorten yksinäisyyden kokemukset, elämän hallinnan vaikeudet, vaikeudet "tarttua toimeen" ja mennä toisten joukkoon. Espoossa tehdyn asumisen tarveselvityksen tulosten pohjalta olisi tärkeää selvittää, millä toimenpiteillä tilannetta tullaan parantamaan. Tähän olisi yksi mahdollisuus lakisääteisellä päivätoiminnalla, mutta mielekkään päivätoiminnan järjestäminen on siirtynyt eteenpäin. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikön (aiempi nimike vammaisneuvola) perustaminen on todennäköisesti hyvin tärkeä apu kehitysvammaisille henkilöille, mutta palvelujen kehittäminen diagnoosilähtöisesti on juuri sitä, mistä on ollut tarkoitus pyrkiä pois. Lähtökohta on kyseenalainen, koska vastaavaa palvelua tarvitsevat monet muutkin vaikeavammaiset ja vammaiset henkilöt. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikön esittelyssä todettiin, että toiminta on pilotointia ja sitä tullaan laajentamaan myös muille vammaisille henkilöille. Tästä lupauksesta tulisi pitää kiinni. Saamani tiedon perusteella myös

13 13 kouluterveydenhuollosta vammaisilta lapsilta kuntoutusyksikön perustamisen yhteydessä vähentyneen lastenneurologin resurssin korvaaminen on vielä epävarmaa. Vammaisneuvosto esitti Kaste-ohjelman terveyserojen kaventamiseen vammaisten nuorten työllistämisen parantamista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Esitys ei edennyt siinä laajuudessa kuin vammaisneuvosto esitti. Vammaisten henkilöiden huomiointi tulisi tapahtua läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Tämä kehittämishanke olisi voinut antaa mahdollisuuden kehittää näitä keinoja. Poikkihallinnollista yhteistyö on edennyt tarvetta hitaammin. Se on vietävä käytännön työskentelyyn, mikä edellyttää verkostoitumista ja asioiden ymmärtämistä yhden palvelun sijaan laajemmasta asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmasta. Jos rakenteet ja työntekijäohjeet toimivat edelleen sektoreittain ei poikkihallinnollista yhteistyötä synny. Poikkihallinnollinen yhteistyö on vietävä käytännön tasolle ja selvitettävä ne avainkohdat ja ohjeistus, jolla se toteutuu. Vuoden 2009 raporttiin kokosin kehittämistoimia vammaisten henkilöiden osallisuuden lisäämiseksi. Oheisessa taulukossa on esitetty toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. Toteutumisen seuranta on suuntaa-antavaa, koska toimenpiteistä useat ovat niin laajoja, että niiden toteutuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä. Taulukosta voidaan todeta, että kehittämistoimenpiteitä on kuitenkin toteutettu useilla alueilla. Kehittäminen on osaltaan myös oman työn kehittämistä. Sitä tukemaan tarvitaan keinoja, yhteistyötä ja resursseja. Taulukko: Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta TARVE-ALUE TOIMENPIDE- EHDOTUKSET TOTEUTUMISEN SEURANTA KOSKEE SEURAAVIA TAHOJA Kaikille soveltuvat palvelut Kaikille tarkoitetut palvelut suunnitellaan soveltuviksi myös vammaisille henkilöille Esteettömyysohjeistusta päivitetty Edelleen paljon kehitettävää ja keinoja toteutukseen Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Vammaisten henkilöiden tarpeet huomioidaan palveluverkon suunnittelussa ja toteutuksessa Välimatkat palveluihin pitenevät useilla asiakkailla Palvelujen saavutettavuus turvattava kaikille Kaupungin kehittämisohjelmat Vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointi kaikissa kaupungin ohjelmissa Huomioidaan vaihtelevasti, otettava systemaattisesti huomioon Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi

14 14 Julkiset tilat ja palvelupisteet Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Koulujen esteettömyyskartoitus tehty. Julkisten tilojen kartoitusta ei ole tehty. Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Koulujen tarvittaville peruskorjauksille ja pienkorjauksille tulee varata rahoitus. Tiedottaminen Esteettömät kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit Esteettömän tiedottamisen työryhmän perustaminen ja resurssien varaaminen varmistamaan esteetön tiedottaminen mm. tiedottaminen viittomakielellä Kartoitettujen ulko-alueiden korjaustoimenpiteiden toteutus ja seurannasta tiedottaminen Esteettömyyden systemaattinen huomioiminen kaavoituksessa (80% ympäristön esteettömyydestä päätetään kaava-vaiheessa) Esteettömien reittien toimivuus varmistetaan myös talvella Esteetön tiedottaminen esitetty internet-sivujen uudistamiseen Vammaisneuvosto esitti määrärahaa viittomakielellä tiedottamiseen, määrärahavarausta ei tehty, luvattu kokeilla syksyllä 2011 pienimuotoisesti Tekninen lautakunta on edellyttänyt korjaustoimia. Aluepäälliköiden vastuulla, pienemmät korjaustyöt kunnossapidon tehtäviä. Esteettömyystietoa viety asemakaavoittajille. Julkisille rakennuksille jää yleensä esteelliset tontit, esteettömät yrityksille ja rakennuttajille. Tavoitteena on nostaa talvikunnossapidon tasoa Viestintä ja kaikki toimialat Tekninen keskus Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille Vuoden 2010 aikana tehtiin palvelusuunnitelmia 435 kpl eli n. 11 %:lle asiakkaista. Tulostavoite oli 20 % lisäys, johon ei päästy. Palvelusuunnitelma tulee lain mukaan olla kaikilla asiakkailla. Vammaispalvelut Kotihoito Terveyspalvelut Palvelusuunnitelmista saatava tieto asiakkaiden tarpeista viedään talousarvion laadintaan Ei toteudu, koska ko. tietojärjestelmä puuttuu. Asiakkaalle valmistautumismahdollisuus Asiakkaalle tulisi lähettää palvelusuunnitelmarunko etukäteen. Palvelusuunnitelma tehdään yleensä yhdellä käyntikerralla.

15 15 Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen, yhtenäinen laatu Ei ole edennyt. Lomakemuotoa ei pidetä tarkoituksenmukaisena, palvelusuunnitelma tehdään vapaamuotoisesti aihealueittain. Käytössä oleva palvelusuunnitelmarunko ja ohjeita internet-sivulle Ei ole viety internet-sivuille Ratkaisukeskeinen - dialoginen vuorovaikutus palvelusuunnitelman laadinnassa Kehitettävä Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Mahdollisuus tukihenkilöön Sosiaalityöntekijöiden määrää tulee lisätä vastaamaan tarvetta. Helsingissä on 1 sos.tt./160 asiakasta, mikä tarkoittaisi Espoossa 25 sosiaalityöntekijää. Vuoden lopussa oli 7 sos.työntekijää. On mahdollista, jos sopiva tukihenkilö on saatavilla Lisäys 2 sosiaalityöntekijää v on myönteinen kehityssuunta. Ei vielä tarvetta vastaava. Kahden palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten (7-11v., 12-17v.) perheille Ei ole toteutunut. Kaupungin vuokraasuntojen esteettömyys Esteettömyyskriteereiden laatiminen inva-asuntoihin ja vuokra-asuntoihin Inva-asunnon tarpeen kirjaaminen palvelusuunnitelmaan Ei ole toteutunut. Toteutunee vaihtelevasti. Espoon Kruunu Vuokraasuntotoimisto Vammaispalvelut Asuntojen kunnon määritys ja tarkistus Ei ole toteutunut. Asuntojen välityksen koordinointi Asunnoista tiedottaminen mm. internetissä Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut Palveluasuminen (VpL) yksittäiseen asuntoon eri palvelujen avulla: henkilökohtainen apu, omaishoito, kotihoito palveluasumisryhmä asumispalveluyksikkö palvelutalo Omaishoidontuki voi olla osa palveluasumista, joka huomioitava toimintaohjeessa ja palvelun jatkuvuudessa Toteutetaan vaihtoehtoisia asumisen ratkaisuja huomioiden mm; - yksityisyys - yhteisöllisyys - yhteistila - yhteinen ruokailu mahdollisuus Asunto ja palvelut - asumisstrategiassa esitetty toimenpiteitä vammaisten kuntalaisten asumisen tarpeisiin vastaamiseksi Selvitettävä miten toteutetaan palveluasuminen kotiin. Asumispalvelujen toteutumista ja laadunvalvontaa kehitettävä. Vammaispalvelut Kotihoito Omaiset Kaavoitus (asumisyksiköiden sijainti) Hankesuunnittelu Hankintayksikkö Kiinteistöpalvelukes kus Talonrakennus Yksityiset rakennuttajat ja palveluntuottajat

16 16 muu asumisyksikkö Nuorten vammaisten henkilöiden asumistarpeiden ennakointi Palvelusuunnitelmista voisi saada ennakkotietoa. Tietohallinto; tilastotiedot Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun kaikkien järjestämistapojen käyttöönotto: työnantajamalli, palveluseteli, oma toiminta ja ostopalvelu Avustajavälitys, palveluohjaajan tehtäväksi myös avustajavälitys (vrt. Vantaa) Työnantajamalli käytössä vuoden 2010 lopussa. Muiden järjestämistapojen käyttöönotto ei toteutunut vuoden 2010 aikana. Palveluseteli otetaan käyttöön maaliskuussa 2011 ja ostopalvelu pienimuotoisesti vuoden 2011 aikana. Omana toimintana järjestetty henkilökohtainen apu ei toteudu vielä v aikana. Palveluohjaaja palkattu neuvontaan. Avustajavälitystä avustajakeskus Sentterin kautta. Seurantatietoa palvelun toimivuudesta tarvitaan. Vammaispalvelut Avustajien sijaisten välitys Oulussa omana toimintana järjestetään avustajan sijaisia Avustajien koulutus Ei erityistä sijaisvälitystä. Työvoimatoimiston kurssi avustajalle ja työnantajalle. Hoiva-avustaja Selvitettävä mitä hoivaavustaja tarkoittaa ja mitkä ovat myöntämiskriteerit ja laadittava toimintaohje Ei ole toteutunut. Vammaispalvelut Palvelusta tiedotetaan julkisesti ja palvelun hakeminen mahdolliseksi kaikille Ei ole toteutunut. Omaishoidon tuki Tarpeenmukaisten resurssien varaaminen ja omaishoidon tuen jatkuvuuden turvaaminen Omaishoidon tuen vapaapäivien toteutumisessa edelleen ongelmia. Vammaispalvelut ja vanhuspalvelut Kotihoito Huomioitava myös että on osa palveluasumista Tarpeenmukainen saatavuus kaiken ikäisille, myös vammaisten lasten ja nuorten perheille Tulisi kirjata omaishoidon tuen toimintaohjeeseen ja kirjattava myös vapaapäivien toteutumistapa/tavat. Kohdennettu vanhuksille ja entinen apua tarvitseville. Kotihoito Perhe- ja sosiaalipalvelut

17 17 Omatyöntekijä käytäntö sekä omassa toiminnassa että ostopalveluissa Omatyöntekijä -käytäntö otettu Espoossa käyttöön. Huomioitava että on osa palveluasumista Asunnon muutostyöt Vastuukysymyksen selventäminen Rekisterin laatiminen asunnoista, joihin on tehty asunnonmuutostöitä Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut "Asunnonmuutostöiden hyvän käytännön perusteet Espoon kaupungissa" - opinnäytetyössä esitettyjen kehittämisehdotusten toteuttaminen Em. kehittämisehdotuksia ei ole hyödynnetty. Kehittämisehdotusten hyödyntämiselle on kiireellinen tarve. Asunnonmuutostyön prosessit ja ajantasainen toimintaohje ja yhteistyössä tehty asiakasohje puuttuvat. Päivätoiminta Tilapäishoito, kriisiapu Nuorille suunnatun päivätoiminnan kehittäminen Perheiden tarpeiden mukaisten toteuttamistapojen lisääminen Päivä- ja työtoimintastrategia laaditaan kevään 2011 aikana. Kuninkaantien toimintakeskuksessa uusia tilapäishoidon paikkoja, Kriisipaikkojen saamiseen erittäin kiireellinen tarve, Kaksi paikkaa luvattu syksyksi (Haukilahden ja Kuninkaantien yksiköihin) Vammaispalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Lapsiperheiden perhetyö Lapsiperheiden perhetyön järjestäminen tarpeen mukaan Palvelun hakeminen mahdolliseksi kaikille On lisätty, mutta ei vieläkään riittävästi. Palveluun hakeutumista parannettu; palveluun on mahdollista hakea suoraan Perhe- ja sosiaalipalvelut Toimeentulo Kuljetuspalvelut ja saattajapalvelut Vammaisten henkilöiden toimeentulon huomiointi osana palvelusuunnitelman laadintaa Vakiotaksin myöntämisen kriteerit näkyviksi ja tietoa kuinka vakiotaksia haetaan Kehitettävä Ei muutosta. Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Varmistetaan kuljettajien tarvitsema tieto kuljetuspalvelujen toteuttamisessa Tiedotus mm. EKT ry:n tiedotteen kautta

18 18 Saattajapalvelun kehittäminen Ei ole toteutunut. Päivähoito Avustajat ja muut tukitoimet järjestetään päivähoidossa tarpeen mukaan ja tuodaan lapsen luo Avustajien ja tukitoimien saatavuus vaihtelee. Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Koulu Avustaja- ja tulkkipalvelut tarpeet tuodaan näkyviksi ja järjestetään tarpeen mukaan Avustajavälityksessä Seuren kautta on ollut ongelmia. Opetustoimi Vammaisille lapsille mahdollisuus käydä lähikoulua yleisopetuksen ryhmässä vanhempien niin halutessa Touteutuminen vaihtelee, esteenä voi olla mm. tukipalvelujen riittämättömyys ja koulutilojen esteellisyys. Työ Vammaisten henkilöiden rekrytointi kaupungille Kehitettävä, toteutus satunnaista Rekrytointipalvelut Kaste-ohjelma Vammaisten nuorten työllisyyden edistäminen Kehitettävä Terveys Terveyspalvelujen saatavuuden varmistaminen vammaisille henkilöille Saatavuus vaihtelee Terveyspalvelut HUS Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen saatavuus ja jatkuvuuden turvaaminen. Varmistetaan vastaavan korvaavan palvelun saatavuus ennen kuin lopetetaan käytössä oleva palvelu. Ei ole toteutunut mm. reumapotilaiden tarvitsema hoito siirretty erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin. Vastaavan palvelun saatavuutta terveyskeskuksissa ei ole varmistettu. Kuntoutus, terapiat Tarvittavien terapioiden myöntäminen ja myöntämiskriteereiden yhtenäistäminen ja näkyväksi tekeminen Ei riittävästi Terveyspalvelut Apuvälineet Apuvälineiden myöntäminen myös kodin ulkopuoliseen apuvälinetarpeeseen Myönnetään pääasiassa kotiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö Vapaa-aika Kaikille soveltuvien harrastusmahdollisuuksien kehittäminen Liikuntapalvelut kehittävät kaikille soveltuvia harrastusmahdollisuuksia Liikuntatoimi Vapaa sivistystyö Nuorisotoimi

19 19 Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan; huomioiminen kuljetuspalvelupäätöksissä ja yhteiskuljetuksien järjestäminen Ei ole toteutunut Vapaaehtoistoiminta, vertaisryhmien perustaminen, tukihenkilötoiminta Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen kehittäminen osana Santra-hanketta ja yhdyshenkilöiden nimeäminen Santra-hanke sai jatkorahoituksen ja vapaaehtoistoimintaa kehitetään Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tukihenkilöiden koordinointi Kehitetään Vertaisryhmien perustaminen ja niistä tiedottaminen Vaihtelee, tiedostusta lisättävä Asiakaspalveluun ja työntekijöiden toimintaan liittyvät kehittämistarpeet Kaikille soveltuvat palvelut Kaupungin henkilöstölle kattavasti tietoa ja osaamista kuinka vammaisten henkilöiden tarpeet huomioidaan palvelujen suunnittelussa ja asiakaspalvelussa. Esteetön Espoo ja vammaispoliittisen ohjelman toiminnan kautta Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Poikkihallinnollinen yhteistyö Poikkihallinnollisen ja verkostotyön kehittäminen niin, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta, niin että asiakkaan asian ratkaisemiseksi löydetään tarkoituksenmukainen yhteistyö ja ylitetään sektorirajat eli ns. "yhden luukun periaate" Luodaan poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet. Asiakaslähtöisyys Jokaisen asiakasyhteydenoton ja päätöksenteon jälkeen kysytään, tuliko asiakas autetuksi. Ja mietitään asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisua, jos asiakkaan avuntarpeeseen ei ole vastattu. Palautteen antamiseen kannustetaan. Viedään asiakastyössä esille tulevia kehittämistarpeita aktiivisesti eteenpäin. Edennyt hitaasti, kiireellinen kehittämistarve Toteutuu vaihtelevasti Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Neuvonta Neuvonnan määrän lisäksi olisi tärkeää arvioida neuvonnan laatua. Kuinka kattavasti asiakkaan kysymykseen vastataan ja kerrotaanko kaikista vaihtoehtoisista palveluista. Neuvontaa kehitetty, edelleen kehitettävää Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Avoimuuden lisääminen Avoimuuden lisäämistä päätöksenteon valmistelussa. Asiakkaat otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun. Toteutuu vaihtelevasti, joissakin tilanteissa Sosiaali- ja terveystoimi

20 20 Myös säästötoimenpiteet avataan keskustelulle. Edelleen vammaisille henkilöille keskeisiin palveluihin tehdään muutoksia kuulematta asiakkaita. vähentynyt Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi 8. Yhteenveto Yhteenvetona vuoden 2010 osalta näen kiireellisimpinä seuraavat kehittämistoimet: - Espoon kaupungin tulee noudattaa lakia ja laatia kaikille vammaispalvelun asiakkaille palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmia on laadittu 36 %:lla asiakkaista ja tavoite on tehdä palvelusuunnitelmat kaikille asiakkaille vuoden 2012 loppuun mennessä. Palvelusuunnitelmien laatimisaikataulu on lainvastainen. Vammaispalvelulaki (380/1987) ja sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) velvoittavat kunnan laatimaan palvelusuunnitelman vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen selvittämiseksi ilman aiheetonta viivytystä. - Palvelusuunnitelmien tekoon ja vammaispalvelujen hoitamiseen lain mukaisesta tulee saada riittävät henkilöstöresurssit. Päästäkseen Helsingin tasoon vammaispalvelun sosiaalityöntekijöitä tulisi olla 25 sosiaalityöntekijää, kun Espoossa oli vuoden lopussa oli seitsemän. Näin vähäisillä resursseilla (1 sosiaalityöntekijä / 500 asiakasta) lainmukaisia palveluja ja palvelujen toteutumisen seurantaa on mahdoton toteuttaa. Tänä vuonna toteutunee kahden sosiaalityöntekijän lisäys, mikä on myönteistä. Lisäys ei kuitenkaan vastaa tarpeeseen kuin osittain, koska lisäyksen jälkeenkin Espoossa olisi 1 sosiaalityöntekijä / n. 450 asiakasta kohden. Helsingissä on 1 sosiaalityöntekijä / 160 asiakasta kohden. Asiakastyöhön tarvitaan tahtoa noudattaa lainsäädäntöä ja eettisiä toimintamalleja. - Kahden palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten perheille. Palveluohjauksen kokeilu-hanke on esittänyt kolmen palveluohjaajan vakanssin perustamista vammaisten lasten perheille. Esitetyistä vakansseista on perustettu yksi. - Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista on ollut käytössä ns. työnantajamalli. Vammaispalvelulain uudistus v toi muitakin järjestämistapoja vähentääkseen vammaisten henkilöiden keskinäistä eriarvoisuutta. Lainmukaisten vaihtoehtojen käyttöönotto on edennyt hitaasti. Espoossa on tarkoitus tänä vuonna ottaa käyttöön jossain määrin muut järjestämistavat paitsi kunnan omana toimintana toteutettu järjestämistapa. Omana toimintana toteutettu järjestämistapa tulee myös olla käytössä yhtenä vaihtoehtona. Järjestämistapojen tulee olla tosiasiallisesti toimivia. - Ulkoisten alueiden kartoituksen lisäksi tulisi käynnistää julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset. Helsingissä kartoitukset ovat toteuttaneet palveluyksiköiden työntekijät ja esteettömyystiedot on

21 21 luettavissa internetistä palvelupisteiden yhteystiedoista. Yleisten palvelujen soveltuvuuden kehittäminen kaikille tulee huomioida palveluissa ja tuotteissa systemaattisesti. - Esteettömän tiedottamisen huomioiminen kaikessa kaupungin tiedottamisessa ja tarvittavan asiantuntemuksen ja resurssien varmistaminen. - Poikkihallinnollista yhteisyötä tulee lisätä yli yksikkö- ja toimialarajojen ja kehittää siihen rakenteet. Nykyiset rakenteet ja työntekijöiden toiminnan ohjeistus ei mahdollista poikkihallinnollista yhteistyötä. Tulee selvittää ne avainkohdat, joissa poikkihallinnollinen yhteistyö ei toteudu ja mietittävät parannustoimenpiteet. Toimintoja ja palveluja muutettaessa on selvitettävä muutosten vaikutukset toisten palveluyksikköjen toimintaan ja sitä kautta kuntalaisiin.

22 22 Liite 1 Vammaisasiamiehelle tulleet asiakaspalautteet v Asiakaspalautteet Palvelu/toiminto Aiheet Määrä Palvelusuunnitelma, kuntoutussuunnitelma Kuljetuspalvelut - palvelusuunnitelma tehtiin nopeasti, vaikka useita ratkaisemattomia palvelutarpeita - palvelusuunnitelman tekemisessä ei pyritty yhteisymmärrykseen - asiakas ei tiennyt, että palaverissa tehtiin palvelusuunnitelma - palvelusuunnitelmaa ei ole asiakkaan pyynnöstä huolimatta korjattu - palvelusuunnitelmaa ei palautettu asiakkaalle sen jälkeen kun asiakas oli tehnyt siihen tarvittavat korjaukset - palvelusuunnitelman tekemisen mahdollisuudesta ei oltu kerrottu asiakkaalle - päätös, joka ei huomioi ympäristöolosuhteita - puhelujen hinta nostaa palvelun hintaa yli joukkoliikennetaksan - vakiotaksin kriteerit näkyvämmäksi ja tietoa kuinka haetaan - Helsingin takseissa ei käy Espoon kuljetuspalvelukortti - omavastuun määräytymisestä vapaa-ajan matkoilla, opiskelumatkoilla ja työmatkoilla tulee tiedottaa enemmän - kuljetuspalvelun saannin kriteereiden tiukkeneminen lapsilla Asuminen - palveluasumiseen kuuluvien palvelujen saamisen puutteet mm. asukkaan asioiden hoitamisessa avustaminen - työntekijöiden vastuu asukkaan voinnin seuraamisesta asumisyksikössä - yhteisöllisyyden toteutuksen puutteet vastoin ostopalvelun sopimuskriteereitä - ostopalvelusopimuksen noudattamisen puutteet - avun saamisen puutteet - vuokra-asunto luovutetaan remontoitavassa kunnossa vammaiselle henkilölle - painostetaan muuttamaan toiseen asumismuotoon - asumisyksikön henkilökunnan huono käytös asiakasta kohtaan - puutteita asiakaslähtöisessä toimintatavassa 55