Dialoginen oppiminen ja sen tukeminen verkossa



Samankaltaiset tiedostot
Dialoginen oppiminen ja sen tukeminen verkossa

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov)

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Duunaa digiksi suunnittele osaamisperusteisuutta ja syväoppimista tukeva oppimisprosessi

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

A! PEDA INTRO (5 op)

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Verkkoympäristöt aikuisen oppimista tukemassa

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Iltapäivän työpajatyöskentely

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Mikä ihmeen projektioppiminen?

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Sisko Mällinen, FT

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kokeilusta kehittämiseen

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opetushallituksen kuulumiset

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Oppijalähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä tietoverkkoja ja verkostoja hyödyntävään oppimiseen

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Arkistot ja kouluopetus

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Puhumaan oppii vain puhumalla.

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Kamerakynän pedagogiikka

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Erillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut

Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen. Virpi Slotte, FT Corporate e-learning

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Arviointi ja palaute käytännössä

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Transkriptio:

Dialoginen oppiminen ja sen tukeminen verkossa Helena Aarnio, tutkijayliopettaja, FT ja Jouni Enqvist, tutkijayliopettaja, FT Hämeen ammattikorkeakoulu, elearning Centre helena.aarnio@hamk.fi jouni.enqvist@hamk.fi DIANA-toimintamalli! DIANA (Dialogical Authentic Netlearning Activity) ( 2001; 2002) Dialogi ja oppimisen intoa synnyttävä autenttisuus ovat DIANA-mallin keskeiset elementit. Malli auttaa jäsentämään verkossa oppimista ja auttaa luomaan sisällökkäitä, koskettavia oppimisprosesseja erityisesti verkossa. 1 2 Miten opiskelijat saadaan työskentelemään dialogisesti verkossa? 3 Dialogiseen oppimiseen täytyy valmentautua Luodaan perustaa yhteisöllisyydelle, yhteisöllisyyden tunteen syntyminen tärkeää. Osallistujat näkevät yhdessä tekemisen hyödyn. Ohjaajasta tulee taitava fasilitaattori. Osallistujat tulevat verkkolukutaitoisiksi. Harjoitellaan dialogin taitoa ja autenttista etenemistä. 4 Mitä on dialoginen? Osallistutaan tasavertaisina ja tasavertaisesti Dialoginen Opitaan ajattelemaan yhdessä ja itsenäisinä Luodaan yhteistä ymmärrystä, ei välttämättä konsensusta Vuorovaikutuksesta vuorotoimintaan Vuorovaikutus: oma sisältö on osallistumisessa tärkeää; tavoitteena on usein toisiin vaikuttaminen muista riippumatta Vuorotoiminta: osallistumisessa on tärkeää vuorollaan tuoda jotain jakaen yhteiseen kekoon ; jokaisen osallistuminen omalla tavallaan ja sisällöllään on kaikille tärkeää 5 6

Kvasi-interaktio ja aito interaktio (1/2) Vastavuoroisuus (reciprocity) ja aktiivinen syventyminen (active engagement) muiden kanssa ajatusten ja ideoiden työstämiseen tekevät vuorovaikutuksesta dialogista (Bahtin). Aidossa interaktiossa on kyse dialogisesta merkityksen rakentamisesta, uusien merkitysten generoimisesta. Kvasi-interaktio ja aito interaktio (2/2) Teksteillä (laajassa mielessä) on sekä yksiselitteinen (univokaalinen) että dialoginen tehtävä. Tekstin dialoginen tehtävä tarkoittaa, että teksti toimii ajattelemisen työkaluna. 7 8 Dialogin emotionaalinen perusta 1. Aktiivinen osallistuminen 2. Sitoutuminen keskusteluun 3. Vastavuoroinen suhtautuminen ja reagoiminen 4. Avoin, vilpitön ilmaiseminen 5. Kunnioittava suhtautuminen 6. Minäkeskeisyydestä vapaa vuoropuhelu ja vuorokuuntelu (Mukailtu Burbules 1993; Huttunen 1995) 9 Dialogin määrittely Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. ( 2001) 10 Dialogi Monologi Sanan ja ajattelun välinen yhteys Yhdessä ajattelemista Monisuuntaista Lyhyitä puheenvuoroja Keskeneräistä ajatuksenkulkua Epäselvissä tilanteissa tiedustellaan Asioita pidetään avoimina riittävän pitkään tarpeen mukaan Yksin ajattelemista Yksisuuntaista Pitkiä puheenvuoroja Valmiita ajatuksia Epäselvissä tilanteissa ollaan hiljaa Asiat yritetään paketoida valmiiksi mahdollisimman pian Ihmisen sanomalla tai kirjoittamalla lauseella on aina alatekstinsä, takana oleva ajatus. Ajatusta voidaan verrata pilveen, joka vuodattaa sanakuuron. Siirtyminen ajatuksesta puheeseen tai tekstiin on mutkikas tapahtuma, jossa ajatus jäsennetään ja luodaan uudelleen sanoiksi. (Vygotsky, 1982) 11 12

Tiedusteleminen on... Puhtaiden, avoimien kysymysten tekemistä Ajatuksenkulkujen ja toimintatapojen avaamista Kuumiin sanoihin reagoimista Uusille poluille viemistä Esimerkkejä ajatuksenkulkua avaavista kysymyksistä Miten ajattelet? Miten selität? Miten ajattelet tehdä tai toimia? Mitä merkitystä? Mitä siitä seuraa? Miten sinun mielestäsi? 13 14 Valitkaa ryhmässä ne dialogiset toimintatavat, joiden harjoittelemisen aloitatte tästä hetkestä 15 Verkkotyöskentelyssä syntyy vaikeuksia, jos (1/3) ajatellaan yksin eikä välitetä toisten mukaantulojen sisällöstä. muista ei pidetä väliä eikä vuorovaikutukseen sitouduta. puheenvuoroja ei saada ketjuuntumaan asiasisällön rakentamisessa. ei osallistuta aktiivisesti ja symmetrisesti. 16 Verkkotyöskentelyssä syntyy vaikeuksia, jos (2/3) vastavuoroisuudessa on puutteita. ongelmia työstettäessä asioihin ei pureuduta tarvittaessa lineaarisen tiukasti. keskustelun teemoja läpikäydään ja ohitetaan nopeassa tahdissa. synteesien tekeminen on toimintakäytäntönä vaikea tai kokonaan vieras. 17 Verkkotyöskentelyssä syntyy vaikeuksia, jos (3/3) asioiden työstäminen lopahtaa keskustelun vaikeissa vaiheissa tai vaihtoehtoisesti keskustelua ei saada edes käynnistymään. => Vuorovaikutuksen tuloksena on asioiden ja työskentelyn pirstaleisuus, hajanaisuus tai hajoaminen. 18

Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (1/3) toisiin suhtaudutaan avoimesti ja tosissaan, jokaisen ajatuksenkulkuja pidetään tärkeinä. uskalletaan kertoa kehitteillä olevia sisältöjä. omia sekä toisten ajatuksenkulkuja osataan tutkia. Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (2/3) työskentely on tarvittaessa lineaarisen tiukkaa. kysymyksiin ja muihin mukaantuloihin vastataan ja reagoidaan nopeasti osallistutaan aktiivisesti, symmetrisesti ja kohdentuneesti. osataan liittää riittävän usein dialogissa syntyneet tiedon palaset kokonaisuudeksi. 19 20 Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (3/3) työskentelyn vaikeat vaiheet osataan selvittää tutkivaa otetta tehostamalla ja tiukentamalla. => Vuorotoiminnan tuloksena rakentuu yhteinen ymmärrys ja kokonaiskuva - asiat ratkeavat tai saavat muotoa. Tuotos = prosessi + artefakti Työstäminen ja dialogi tuottaa parhaimmillaan hyvän prosessin ja jonkin tuotteen/artefaktin. Tuotos on prosessi + esimerkiksi: selitys/analyysi asiasta tai toiminnasta, toimintaperiaatteen selittäminen, toimintamalli, toimintasuunnitelma esite, ohjelma, esitelmä, graafinen kuvaus, keskustelu, verkottumisesimerkki, casen ratkaiseminen toimintasovellus tai simulaatio, digitaalinen portfolio jne. 21 22 Dialoginen arviointi Arviointi on dialogin luonnollinen osa. Se ilmenee tutkiskelevana otteena. Ajatuksenkulkuja tuodaan tietoisesti toisille tutkittavaksi ja kyseenalaistettavaksi. Suora palaute on yhtenä elementtinä dialogissa ja silloin osallistujat kertovat avoimesti ja ilman kiertoteitä ajatuksensa. Itsearvioinnin kohteet dialogissa Miten osallistun dialogiin? Miten otan puhtaasti vastaan muiden mukaantuloja? Miten huomaan ja osaan tiedustella asioista? Miten osaan reagoida avainlausumiin (kuumiin sanoihin) toisen tekstissä? Miten osaan liittää mukaantuloni toisen tekstiin kohdentuneesti (sitominen)? Miten hyvin pysyn teemassa? Miten otan vuoron ja muistan antaa sen toiselle? 23 24

Mitä tarkoittaa autenttinen? Miten dialogin taito suhteutuu / yhdistyy verkossa ohjaamisen taitoon? Todellinen, oikea, aito Autenttinen Toistamista ja jäljittelyä kaihtavaa Itsenäinen, omaperäinen suhde asioihin 25 26 Mistä syntyy oppimisen omistajuus? Tavoitteena kokemus siitä, että tää on mun ja meidän juttu! Oman osaamisen rakentamisen tavoitteet on kierrätetty oppijoiden oman ajattelun ja kielen kautta (huom. ei ops-jargonia eikä opettajan valmiita ajattelupolkuja). 27 Autenttiset ongelmat nousevat oppijoiden arkikäsityksistä Oppijoiden spontaanit käsitykset (arkikäsitykset) asioista ovat arvokas koko oppimisprosessin perusta. Spontaaneissa käsityksissä on tiivistettynä oppijan senhetkinen tieto ja ymmärrys osaamisen tavoitteena olevasta asiasta. Tätä oppimisen kannalta arvokasta tietoa ei saa hukata. 28 Autenttisen oppimisen määrittely Autenttinen oppiminen tarkoittaa sellaista oppimista, jossa käytetään reaalimaailman ongelmia ja projekteja, ja se sallii opiskelijoiden tutkia ja käydä dialogia näistä ongelmista heille relevanteilla tavoilla. Siis tavat on sidottu opiskelijoiden omaan elämään, kokemuksiin ja näkemyksiin. Pohtikaa ryhmässä ideoita, joiden avulla opiskelusta saataisiin autenttista. 29 30

DIANA-malli Kulmakivi A: Yhteisen perustan luominen oppimiselle verkossa (A1-A3) Kulmakivi B: Verkossa oppimisen autenttinen eteneminen (B1-B2) Kulmakivi C: Verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat (C1-C3) Kulmakivi D: Oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen (D1-D3) Kirjat DIANA-mallista Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen.kehittyvä koulutus 2/2001, Opetushallitus. Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) 2002. Verkko-pedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa DIANAtoimintamalli. Opetushallitus. 31 32