RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Kokonaisarkkitehtuuri korkeakouluissa Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi IT-Päivät Joensuu 12.10.2010 Esko Ala-Peijari, IT-pääsihteeri, CSC / Raketti-KOKOA Jussi Koskivaara, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Ahti Planman, IT-pääsihteeri, Itä-Suomen yliopisto
Esityksen sisältö Taustaa Pilottihankkeet KA-pilotti Kokonaisarkkitehtuurin käsikirja Arkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Benchmarking-työ Jatkonäkymät lähivuosien yhteistyöstä
Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on suunnitelma organisaation muodostaman kokonaisuuden ja sen osien rakenteesta ja osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena (ValtIT) Kokonaisarkkitehtuuri on prosessi, jolla toiminnan visio ja strategia muunnetaan tehokkaaksi muutosprosessiksi muodostamalla ja kuvaamalla arkkitehtuurivaatimukset, - periaatteet ja mallit ja kommunikoimalla nämä sidosryhmille (Gartner)
Kokonaisarkkitehtuurin tasoja Korkeakoulun opetus- ja tutkimustoiminnan arkkitehtuuri Yksittäisen korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuuri Opetustoimen arkkitehtuuri Valtiotason kokonaisarkkitehtuuri Kansainväliset sidosarkkitehtuurit Yksittäisen korkeakoulun opetus- ja tutkimustoiminnan arkkitehtuuri (kattaen toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit.) Opetus- ja tutkimustoiminnan arkkitehtuuri ja lisäksi taloushallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, johto, tietohallinto jne. Korkeakoulujen arkkitehtuurin yhtenäiset osat sekä yhteisesti tarjottavien ja tuotettavien palveluiden arkkitehtuuri (esim. OPH:n opiskelijahakuun ja tiedotukseen liittyvät palvelut ja järjestelmät, FUNET, HAKA-infra), kirjastojen yhteinen infra/järjestelmät ja viranomaisten (OPM, TK, KELA, CIMO) edellyttämät liityntäpinnat, CSC:n tieteellisen laskennan arkkitehtuuri, jne. Tällä hetkellä koostuu siis erillisistä erikseen hallituista osista (sidosarkkitehtuureista). - RAKETTI-hanke laajentaa korkeakoululaitoksen yhteistä arkkitehtuuria. Kaiken sen koulutuksen kokonaisarkkitehtuuri, jonka järjestämisluvista OKM päättää. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin lisäksi yleissivistävä koulutus ja ammatillinen koulutus & vapaa sivistystyö. - Oppijan palvelukokonaisuus Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri. - VALTASA Esim. tutkimusverkot, tiedonkuvausstandardit, ECTS, jne.
Kokonaisarkkitehtuurityön tilanne Taustaa Tulossa oleva yhteentoimivuuslaki vaatii KA-kuvauksia kaikilta julkishallinnon organisaatioilta tukena JHS-suositukset http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20100920julkis/29_netti.pdf Korkeakoulut ovat lähteneet Raketti-Kokoa -osahankkeen puitteissa liikkeelle pilottiprojekteilla hyvissä ajoin http://raketti.csc.fi/kokoa Valtion ja koko julkishallinnon alueella KA-työtä on tehty systemaattisesti jo vuodesta 2005 alkaen VM: johdolla http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/05_it_toiminta/01_valtit/index.jsp Yritysmaailman puolella sekä Suomessa että ulkomailla KA-työ on ollut arkipäivää jo pari vuosikymmentä
Pilottihankkeet RAKETTI- ohjausryhmä RAKETTI-KOKOA Kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi ja osaamisen kehittäminen Käynnistetty Valmisteilla Kokonaisarkkitehtuuripilotti HY:n KK- Kokonaisarkkitehtuurikäsikirja IT-Benchmarktyöryhmä RAKETTI-OPI Opintohallinnon perusjärjestelmä Ohjausryhmä OPI-TEKNOLOGIA asiantuntijaryhmä OPI-TIETO asiantuntijaryhmä OPI-LIIKKUVUUS asiantuntijaryhmä OPI-PELISÄÄNTÖ asiantuntijaryhmä RAKETTI-TUTKI Tutkimushallinnon tietohallinto Ohjausryhmä JULKAISUREKISTERI Sitaatioindeksi työryhmä Tieteenalatyöryhmä Julkaisurekisterin sisältötyöryhmä Korkeakoulujen ja OKM:n XDW-tietovarasto Ohjausryhmä Korkeakoulujen ja opetusministeriön käsitemalli Tietovaraston perustaminen Tietovarastopalvelu Julkaisurekisterin tekninen ryhmä
MIKSI KA-Pilotti? 1. KA-pilotissa osallistujien ensisijaisena motiivina oli rakennemuutokset 2. Korkeakoulujen sisällä oli tarve johtaa ja integroida toimintojen ja tietojärjestelmien yhteistyötä => kokonaisavaltaista strategiatyötä 3. Organisaatioiden välinen yhteistyö on uusien haasteiden edessä => yhteiset toimintatavat yhteensopivat tietojärjestelmät 4. Uusien innovaatioiden, uusien palveluiden uusien toimintatapojen, menetelmien ja apuvälineiden kehittämistä => kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamista
Milloin KA-Pilotti? 1. 4.2.2009 Hankkeen käynnistämisestä päätös AAPA-seminaarissa. Ideointi keväällä 2009: koottiin projektiryhmä ja aloitettiin yhteinen suunnitteluprosessi => Syntyi yhteinen tahtotila ja rahoitusesitys 2. 30.9.2009 aloitusseminaari projektin esisuunnittelu ja konsultin kilpailutus => Onnistunut projektisuunnitelma ja hyvät konsultit 3. 19.2.2010 KA-Pilotti ohjausryhmä hyväksyi lopullisen projektisuunnitelman ja varsinainen projektityö alkoi. Korkeakoulukohtaiset (=osahankekohtaiset) paikalliset työryhmät tekevät suurimman työn => 1. tulosseminaari 9.-10.9.2010 4. 4.2.2011 päätösseminaari, jolloin projekti ja dokumentaatio on valmis => tulos: laaja yhteistyö ja toiminnan kehittäminen vaatii aikaa
Kenen pitää tehdä KA-työtä? 1. Meidän kaikkien! KA-työ on toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian yhteentoimivuuden kehittämistä korkeakoulun tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. KA-työn käynnistäminen korkeakoulussa on ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista ja edellyttää ylimääräistä ponnistusta. KA-Pilotissa huomionarvoista on ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot. Lisäksi on ollut eturivin asiantuntijoiden kattava tuki =>Tulos: onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä
KA-Pilotin ohjausryhmä 19.2.2010 pj. vararehtori Päivi Karttunen Tamk (vararehtori Mikko Naukkarinen, Tamk) vpj. johtaja Jukka Nivala Metropolia,(vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen) rehtori Risto Ilomäki, Lamk, (tietohallintojohtaja Tuulikki Kallio) rehtori Turo Kilpeläinen KAMK vararehtori Pertti Puusaari Hamk, (vararehtori Seija Mahlamäki-Kultanen) Konsernin johtaja Markku Tarvainen, Lapin korkeakoulukonserni hallintojohtaja Kimmo Hannonen, Laurea (Kimmo Pettinen, Laurea) hallintojohtaja Keijo Kurkikangas, (vs. johtava rehtori Jorma Nevaranta)Seamk tietohallintojohtaja Kari Keinänen, Oulun yliopisto neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen, VM, SADe ja KuntaIT ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM, oppijan palvelukokonaisuus IT-pääsihteeri Ahti Planman, yliopistojen IT-johtajat asiantuntija Mikko Heinikoski, SAMOK (opiskelijaedustaja Lapin yliopisto) tietohallintopäällikkö Jaakko Riihimaa SeAMK projektiryhmän edustaja IT-pääsihteeri Esko Ala-Peijari, CSC/Raketti-Kokoa, sihteeri
KA-Pilotin projektiryhmä ja osaprojektit 1.1 Pääkaupunkiseudun yhteistyö Verkosto ja sen yhtenä painopistealueena Koulutus Ari Kuusio ja Jani Alakoski Hämeen ammattikorkeakoulu Tuulikki Kallio, Mika Rauhala Lahden ammattikorkeakoulu Kimmo Pettinen ja Timo Leipold, Laurea ammattikorkeakoulu 1.2 Koulutuksen suunnittelu Tuomo Rintamäki, Kaj Kuusisto ja Tuomas Orama Metropolia ammattikorkeakoulu 2.0 Tampereen fuusiohanke (fuusio) Matti Hartikainen, Tampereen ammattikorkeakoulu Risto Tanner, -> Jussi Kivinen, Tampereen ammattikorkeakoulu 3.0 Lapin korkeakouluhanke (konserni) Kauko Karppinen, Lapin korkeakoulukonserni Markku Koivumaa, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu IT-päällikkö Markku Taipale, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Esko Suorsa ja Seija Nevala, Lapin yliopisto 4.0 Seinäjoen Laatu-hanke sekä Laatu ja Aikuiskoulutus KAMK ja OY Jaakko Riihimaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, projektiryhmän puheenjohtaja Risto Hyvönen, Kajaanin ammattikorkeakoulu Paavo Moilanen, Oulun yliopisto
KA-Pilotin TYÖNJAKO Ohjausryhmä Konsultti tekee integroi KA-tason kehitys Parhaat käytänteet Projektiryhmä ohjaa Verkosto tekee Fuusio Konsortio KK-tason kehitys Laatu Arkkitehtuurityön tuki
Mitä tuloksia KA-Pilotista? 1. Tutustuminen KA-menetelmään/ajattelumalliin yhdessä korkeakoulun johdon kanssa => KA:n ensimmäinen askel 2. Yhteistyön tiivistyminen tietohallintojohtajien kesken => syntynyt luottamuksellinen yhteistyön kulttuuri 3. Oivallettu, kuinka KA-työtä voidaan soveltaa omaan korkeakouluun => syntyy osaamista työn jatkamiseen 4. Tuotettu ensimmäisiä yhteisiä hyviä käytäntöjä, mikä kannustaa jatkamaan => toimintatavat yhtenäistyvät 5. Luotu yhteinen menetelmäpohja, joka mahdollistaa arkkitehtuurityön edelleen kehittämisen => yhteiset työkalut 6. 1. Tulosseminaari Rovaniemellä 9.-10.9. => Kartturi 1.5 ja osaprojektikohtaiset välitulokset 7. Päätösseminaari 4.2.2011 Laurea, Tikkurila => loppuraportit
Pilottihankkeet Kokonaisarkkitehtuurin käsikirja
Kokonaisarkkitehtuurin käsikirja HY:n oma arkkitehtuurityö 2007-2008 Yhteistyö Sofigaten kanssa 2009 alusta Idea ja päätös käsikirjan laatimisesta 02/2009 Käsikirjaprojekti 03-08/2009 Päätös Raketti-rahoituksesta 05/2008 Arkkitehtuurikäsikirja v. 1.0 06/2009 1. painos 29.9.2009 Käsikirjaworkshopit ja -esittelyt 10/2009 03/2010 2. painos 8.10.2010
Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri on selkäranka, joka kannattelee kokonaisarkkitehtuuria ja yhdistää osa-alueet toisiinsa. Järjestelmäarkkitehtuurin alueella kuvattavia asioita ovat: Järjestelmäsalkku Järjestelmien väliset liittymät Järjestelmien vastuut ja rajaukset Toiminta-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu seuraa muita osa-alueita. Teknologiaarkkitehtuurin alueella kuvattavia asioita ovat : Standardit Työkalut Teknologialinjaukset Toiminta-arkkitehtuuri on pää, joka ohjaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua. Toiminta-arkkitehtuurin alueella kuvattavia asioita ovat ydintoiminnan: Tavoitteet Prosessit Palvelut Tietoarkkitehtuuri Organisaation tietoarkkitehtuuri toimii jalkoina, jonka varaan kokonaisuus rakentuu. Tietoarkkitehtuurin alueella kuvattavia asioita ovat: Tietovarastot ja tietovirrat Masterdata Metadata
Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi 1. Nykytilan kartoitus 2. Arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohdat 3. Miltä tulevaisuus näyttää? 4. Arkkitehtuurin roadmap + Strategia + Nykytila Visio Roadmap Arkkitehtuuriperiaatteet 12 0. Arkkitehtuurityön hallinnointi
Käsikirjan rakenne ja sisältö Arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Toiminta-arkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Arkkitehtuurin nykytilan kehittämiskohteet Arkkitehtuurin tavoitetila ja toimintasuunnitelma Arkkitehtuuriperiaatteet Tavoitetila osa-alueittain Lyhyen ja pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma Arkkitehtuurin hallinnointimalli
Kokonaisarkkitehtuurityön tilanne: KA-kehittäminen Helsingin yliopistossa
Kokonaisarkkitehtuurityö
Kokonaisarkkitehtuurityön tilanne: KA-kehittäminen Helsingin yliopistossa Tehtyä arkkitehtuurityötä prosessikuvaukset, toimintakäsikirja arkkitehtuurikuvaukset; hallinnon järjestelmäsalkku 2008- arkkitehtuurikäsikirja+koulutukset hallinnon yksiköille 2009-2010 opintohallinnon toiminta- ja järjestelmäarkk. kuvaukset 2010 HY arkkitehtuuriperiaatteet 06/2010 arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarviointi 06/2010 Meneillään olevia ja tulevia arkkitehtuuritehtäviä arkkitehtuurivision ja tavoitetilan kuvaaminen tekeillä arkkitehtuurin hallintamalli tietoarkkitehtuurin kuvaaminen (osakokonaisuus) tekeillä arkkitehtuurikatselmoinnin pilotointi järjestelmäprojektissa projekti- ja projektiesityssalkku vs. arkkitehtuuri opintosektorin kokonaisarkkitehtuuriseminaari 01/2011
Opintohallinnon arkkitehtuuriselvitys Toiminta-arkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Analyysi ydintoiminnan tavoitteet sidosryhmäluettelo luettelo opintohallinnon prosesseista, prosessikartta järjestelmäluettelo järjestelmäkartta, mukana tiedot, liittymät luettelo järjestelmien käsittelemistä tiedoista (masterdata) prosessien käyttämät tiedot käsitekaavio tietokokonaisuuksien suhde xdw-määrittelyihin liitäntöjen tekniikat käyttäjänhallinnan tekniikat raportoinnin tekniikat arvio ja analyysi kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta analyysi nykytilan kehittämiskohteista ja ehdotus jatkotoimenpiteistä tulevaisuusskenaariot vision työstämisen tueksi
HY arkkitehtuuriperiaatteet v. 1.0 Yleiset Kokonaisarkkitehtuuria on noudatettava Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen on avointa Arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Kehittämisen tulee palvella yliopiston perustehtävää Arkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä Toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmien kehittäminen on toimintalähtöistä. Pyritään yhteisiin järjestelmäratkaisuihin Yhteentoimivuus on varmistettava Järjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä Järjestelmissä pyritään teknologiariippumattomuuteen Tieto on koko yliopiston yhteiskäyttöistä pääomaa Tieto on yksikäsitteistä yliopiston sisällä ja koko korkeakoulusektorilla Tiedolla on oltava omistaja Tietoturvallisuus ja tietosuoja on otettava huomioon tiedon elinkaaren ajan Teknologia-arkkitehtuuri Yhtenäinen teknologia-arkkitehtuuri Teknologiavalinnoissa otetaan huomioon elinkaarinäkökulma
HY arkkitehtuurikuvaukset, nykytila Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet - opintohallinnon kuvaukset/oprek - prosessikuvaukset, prosessipankki Järjestelmäarkkitehtuuri - järjestelmäsalkku, jatkuva päivitys - opiskelijakirjaston järjestelmät - tietoturvaluokitus - opintohallinnon kuvaukset - opintohallinnon kuvaukset - tietovaraston kuvaukset Teknologia-arkkitehtuuri -työasemapalvelun dokumentit - Service Deskin dokumentit - tietoliikennekuvaukset - palvelinympäristön kuvaukset -
Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarviointi valtionhallinnon arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli perustuu yleiseen CMM (Capability Maturity Model) kypsyystasomalliin, lisäksi on hyödynnetty erityisesti ns. Nascioarkkitehtuurin kypsyystasomallia (*National Association of State Chief Information Officers) Taso 5: strateginen:arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelunstrateginen työväline Taso 4: johdettu: Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: määritelty: Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja & kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: osittainen: Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina Taso 1: ei hallittu: arkkitehtuurihallinnan prosesseja tai organisaatioita ei ole selkeästi määritelty
Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarviointi Excel-taulukko Seitsemän arviointialuetta, viisi tasoa (1-5), yht. 86 kohtaa: 1: Arkkitehtuuridokumentaatio, 13 items 2: Arkkitehtuurimenetelmä, 13 3: Hallintaprosessit, 10 4: Kehittäminen ja käyttöönotto, 12 5: Osaaminen ja organisointi, 14 6: Substanssitoiminnan tuki, 13 7: Yhteensopivuus, 11 Nykytila ja tavoitetila
Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarviointi HY:n IT-johtoryhmä 06/2010, tulokset Nykytila Tavoitetila 1: Arkkitehtuuridokumentaatio 1,54 1,98 2: Arkkitehtuurimenetelmä 1,00 1,89 3: Hallintaprosessit 1,08 1,75 4: Kehittäminen ja käyttöönotto 1,00 1,83 5: Osaaminen ja organisointi 1,56 1,67 6: Substanssitoiminnan tuki 1,22 1,75 7: Yhteensopivuus 1,08 1,50
Arkkitehtuurin kehittämistyö Helsingin yliopistossa Tehtäväkokonaisuudet ja aikataulu Ohjausmalli ja arkkitehtuurityöryhmän perustaminen Q3/2010 Q4/2010 Q1/2011 Q2/2011 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 Arkkitehtuurivisio Nykytilan kuvaukset ja kehittämiskohteet Tavoitetilan kuvaukset Roadmap Kypsyystasoarviointi II
IT-Benchmarking taustaa ja lähtökohtia Yo-puolella joillakin edelläkävijäyliopistoilla jo vuosien perinteet BM-työstä (tärkeä osa laatujärjestelmää) 3 vuotta sitten 7 yliopistoa teki (pieneltä osin OPM:n tukemana) laajan BM-selvityksen yhteistyössä Compas Consultingin kanssa. Hyödyllinen sinällään, lisäksi opittiin paljon kantapään kautta! Kaikki mukana olleet haluavat jatkoa BM-yhteistyölle Arene teki aloitteen AMK-puolen BM-yhteistyöstä Raketti-OR päätti käynnistää kaikki korkeakoulut kattavan ja vuosittain toistettavan IT-toiminnan BM-selvityksen Valmisteluryhmä: HAMK, Laurea, HY, UEF Yliopistojen osalta jatkoa VM:n vuosittaiselle IT-kartoitukselle Alusta alkaen myös kansainvälinen näkökulma mukana Valmistelut täydessä käynnissä, mutta kiire tulee!
IT-Benchmarking yhteys KA-työhön Yhtenä keskeisenä elementtinä IT-kustannukset (ml. IThenkilöstö) Tietoarkkitehtuuri Kuinka IT-kustannukset määritellään ja luokitellaan Täsmälliset käsitemääritykset, laajennus nykyisiin XDW-määrityksiin Tietojen tallennus yhteiseen XDW-kantaan Toiminta-arkkitehtuuri Yhtenäiset kirjauskäytännöt (tulevaisuudessa ) Keskitettyjen ja hajautettujen toimintojen erottelu IT:n johtamiskäytännöt ja suhde korkeakoulun johtoon Järjestelmä-arkkitehtuuri Kuinka talous- ja henkilöstöjärjestelmät saadaan tukemaan BM-työtä Tietojen siirtomekanismit Infran keskeiset lukumäärätiedot tarkoitus ottaa mukaan Työasemat, palvelimet jne.
IT-Benchmarking - vuosikello JOULU MAALIS KESÄ HEINÄ SYYS LOKA HUHTI TOUKO HELMI ELO MARRA S TAMMI Päätös seuraavasta BM-kartoituksesta Kyselyn lähettäminen Vastaukset Laadunvalvonta Analysointi Raportointi Tulosten esittely Suunnittelu Modulien valinta Sitoumukset osallistumisesta Tiedonkeruu valmis Tulokset käytettävissä Valmius seuraavaan tiedonkeruuseen Kilpailutus Jatko-osuuksien modulien kehittäminen Tulosten hyödyntäminen toiminnassa Road Show Kyselyn valmistelu Palautteen käsittely
KA-yhteistyön jatko ensi vuonna KA2011-projektin valmistelu juuri käynnistynyt Pilottien tulosten kokoaminen ja jatkojalostus Yhteentoimivuuslain tuomien vaatimusten huomiointi KA-työn yhteinen osuus arviolta n. 500 000 euroa Keskitetty rahoitusosuus 200-300 000 euroa Korkeakoulut panostavat omia resurssejaan Koulutuksella keskeinen osuus Korkeakoulujen Arkkitehtikoulu käynnistynee Kohdennettua KA-koulutusta johdolle ja muille erityisryhmille Koulutus nivotaan konkreettisiin KA-osahankkeisiin Etsitään KA-työtä tarvitsevia yhteisiä kehitysalueita, esim. IAM (Identity and Access Management) Asian ja asikirjojen hallinta Arkkitehtuurin hallintamalli erityisesti kansalliselle tasolle Raketin osahankkeet tuottavat yhteisiä arkkitehtuuriratkaisuja
KA-TYÖ JATKUU KIITOS! Lisätietoja: CSC/Rakettihankkeen sivuilta Korkeakoulujen IT-johdolta yhteyshenkilöiltä
Lisätietoja Ahti Planman, Itä-Suomen yliopisto ahti.planman@uef.fi 0500 500 058 Esko Ala-Peijari, CSC esko.ala-peijari@csc.fi 040-849 39 29 Jussi Koskivaara, Helsingin yliopisto jussi.koskivaara@helsinki.fi, 050 405 5036