KARTTURI korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTTURI korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas"

Transkriptio

1 KARTTURI korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas Asiakaslähtöisen toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen

2 KARTTURI - KORKEAKOULUJEN KOKONAISARKKITEHTUURIN MENETELMÄOPAS Asiakaslähtöisen toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen Toimituskunta: Korkeakoulujen KA-Pilotti ryhmä Julkaisija: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Helsinki 2011 Yliopistopaino: Unigrafia Oy ISBN: ISBN: CSC- Tieteen tietotekniikan keskus Oy

3

4 Lukijalle Tämä opaskirja on tarkoitettu Sinulle, joka pyrit kehittämään korkeakoulun palveluja toiminta- ja asiakaslähtöisesti. Kirja auttaa vastaamaan tietohallintolain /634 haasteisiin tietojärjestelmien toimintalähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä niiden yhteentoimivuudesta. Kirjassa kuvatun menetelmän tavoitteena on edistää korkeakoulujen tietohallinnon tukea ja palvelevuutta opetukselle ja tutkimukselle. Menetelmän avulla saavutetaan myös parempaa toiminnan johdettavuutta, prosessien toimivuutta, laadun jatkuvaa parantamista sekä kustannustehokkuutta. Menetelmä ei ota kantaa organisaation juridiseen muotoon eli siihen, onko korkeakoulu osakeyhtiö, säätiö tai julkisoikeudellinen laitos, joten kirja soveltuu hyvin myös muihin julkishallinnon organisaatioihin. Kartturi 2.0 arkkitehtuurimalli valmistui Raketti-KOKOA-osahankkeen KA-pilottiprojektin yhtenä tulosaineistona Tämä kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyö toteutettiin 11 korkeakoulun yhteistyönä vuosina Työ sisälsi kolme vaihetta: esisuunnittelun v. 2009, KA-pilotti -projektin v sekä tulosten arvioinnin ja hienosäädön Kartturi-malli on syntynyt korkeakoulujen käytännön työn tuloksena KA-pilotti- projektissa yhdistettynä aikaisempiin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurityön kokemuksiin sekä yleisesti tunnettuihin KA-menetelmiin. Tämä kirja esittelee Kartturi-mallin version 2.2, jossa on vielä tarkistettu sen yhteensopivuus samaan aikaan laadittuihin tietohallintolakiin, JHS-suosituksiin sekä valtion ja julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuuriohjeisiin ja -suosituksiin. Näin ollen voit turvallisesti käyttää tätä ohjetta yhdessä edellä mainittujen julkaisujen kanssa. Onnistuneen projektin taustalta löytyy maan kokeneimpia KA-työn asiantuntijoita. Hankkeen tärkeänä taustatukena olivat mm. prof. Jukka Heikkilä, KTT Turo Kilpeläinen, valtiovarainministeriön neuvottelevat virkamiehet Tommi Oikarinen ja Jukka Uusitalo sekä yliopistojen IT-pääsihteeri Ahti Planman. Ilman Raketti-hankkeen rahoittamia konsultteja tj. Timur Kärkeä (projektin ohjaus) ja tj. Mika Karjalaista (tulosmateriaalin koostaminen) projekti ei olisi onnistunut näin hyvin. Hankkeessa hyödynnettiin myös Helsingin yliopiston v julkaiseman Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirja sisältöä. On ollut hienoa olla mukana korkeakoulujen toiminnan ja tietohallinnon yhteisessä kehittämishankkeessa, jolla on ollut laaja asiantuntijoiden, korkeakoulujen johdon ja tietohallinnon edustajien kannustava tuki. KA-pilottiprojektin ohjausryhmän ja projektiryhmän puolesta kiitämme kaikkia mukana olleita tuestanne. Helsingissä Päivi Karttunen ohj. ryhmän pj. vararehtori, TAMK Jukka Nivala ohj. ryhmän vpj. johtaja, Metropolia Jaakko Riihimaa proj. ryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Esko Ala-Peijari koordinaattori/sihteeri IT-Pääsihteeri, CSC

5 KA-pilotti hankkeen osallistujat: Ohjausryhmän jäsenet (korkeakoulujen johdon ja sidosryhmien edustajat) o o o o o o o o o o o o o o pj. Päivi Karttunen, vararehtori, TAMK vpj. Jukka Nivala, johtaja, Metropolia Risto Ilomäki, rehtori, LAMK, Turo Kilpeläinen, rehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu Pertti Puusaari,vararehtori, HAMK Markku Tarvainen, johtaja, Lapin korkeakoulukonserni Kimmo Hannonen, hallintojohtaja, Laurea Kari Keinänen, IT-johtaja, Oulun yliopisto Tommi Oikarinen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö, JulkICT Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Ahti Planman, IT-pääsihteeri, yliopistojen IT-johtajat Mikko Heinikoski, koulutuspolitiikan sihteeri, SAMOK (opiskelija Lapin yliopisto) Jaakko Riihimaa, projektiryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Esko Ala-Peijari, sihteeri, IT-pääsihteeri, CSC/Raketti-kokoa Projektiryhmän jäsenet (tietohallintojohdon edustajat) Jaakko Riihimaa, projektiryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Tuomo Rintamäki, Kaj Kuusisto ja Tuomas Orama, Metropolia ammattikorkeakoulu Ari Kuusio ja Jani Alakoski, Hämeen ammattikorkeakoulu Tuulikki Kallio, Mika Rauhala, Lahden ammattikorkeakoulu Kimmo Pettinen ja Jarmo Tapio, Laurea ammattikorkeakoulu Matti Hartikainen ja Markku Pekonen, Tampereen ammattikorkeakoulu Risto Tanner, Tampereen ammattikorkeakoulu Risto Hyvönen, Kajaanin ammattikorkeakoulu Paavo Moilanen, Oulun yliopisto Kauko Karppinen, Lapin korkeakoulukonserni LUC Markku Koivumaa, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu Eero Härkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Esko Suorsa ja Seija Nevala, Lapin yliopisto Esko Ala-Peijari, IT-pääsihteeri, CSC/ Raketti-Kokoa Konsultit: toimitusjohtaja, konsultti Timur Kärki, Gofore Oy toimitusjohtaja, konsultti Mika Karjalainen, Silverplanet Oy Tämä kirja muodostuu viidestä itsenäisestä luvusta: 1. Kokonaisarkkitehtuuri- Tiivistelmä korkeakoulujen johdolle Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimallin yhteenveto Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurikehys Kartturi- Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurin hallintamalli Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri-kyvykkyyden kypsyystasomalli.135 Kirjan sähköinen versio ja mainitut liitteet löytyvät osoitteesta:

6 Kokonaisarkkitehtuuri Tiivistelmä korkeakoulujen johdolle KA-pilottiryhmä 5

7

8 JOHDANTO MIKSI KOKONAISARKKITEHTUURI? Korkeakoulujen johtaminen on jatkuvaa muutosten hallintaa. Pelkästään nykyisten perusopiskelijoiden elinaikana on korkeakoululaitoksessa koettu lukuisia merkittäviä muutoksia; ammattikorkeakoulujen muodostuminen, Internetin läpimurto, Bolognan prosessi, laatutyön ja auditointien kehittyminen, jne. Muutostahti vain kiihtyy, sillä juuri kun yliopistolain uudistus on toteutettu käynnistyy ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistus. Rakennemuutos, kansainvälistyminen, tuottavuusohjelmat, pienentyvistä opiskelijaikäluokista aiheutuva kilpailu ja monet muut muutostrendit edellyttävät korkeakoulun johdolta aina vain tarkempaa ja herkempää toiminnan painopisteiden suuntaamista, tilannekuvan tuntemusta suhteessa muihin sekä yhä reaaliaikaisempaa otetta toimintansa ohjaamiseen. Näin strategiatyö on saanut uusia, entistä konkreettisempia muotoja ja ulottuvuuksia. Merkittävinä muutoksen työkaluina korkeakouluihin tulivat Bolognan prosessin myötä 2000-luvun alkuvuosina nykymuotoinen laatutyö ja laatujärjestelmien arviointikäytännöt. Kun korkeakoulun strategisella johtamisella otetaan kantaa pidemmän aikavälin kehitykseen, asetetaan samalla operatiiviselle johtamiselle tavoitteet ja toimintakehys. Oikeaoppisesti toimittaessa strategiset ja operatiiviset muutokset jalkautetaan ydintoimintoja muokkaavina hankkeina noudattaen laatutyön jatkuvan parantamisen periaatetta. Näihin muutoksen tekemisen työkaluihin uusin täydennys on kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri voidaan tiivistää kahteen ydinteemaan, joiden perusteella se tulee täydentämään laatujärjestelmää ja laatutyön tavoitteita. Kokonaisarkkitehtuuri on toisaalta dokumentoitu kokonaiskuvaus organisaation nyky- ja tavoitetilasta. Toiseksi se on tapa johtaa ja toteuttaa hallittuja, suunniteltuja muutoksia siirryttäessä nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteen toi korkeakoulukontekstiin ensimmäisen kerran Opetusministeriö kesällä 2008 käynnistäessään Rakennemuutoksen tukena tietohallinto -projektin (RAKETTI-hanke). Hankkeen painopistealueiksi nimettiin tuolloin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin muodostaminen, opintohallinnon perustietojärjestelmän uudistus sekä korkeakoulujen yhteinen käsitemalli ja (KOTA/AMKOTAtietokannat korvaava) tietovarasto. Kuten Raketinkin tapauksessa, kokonaisarkkitehtuurilla nähdään usein olevan tietohallinnollinen painotus. Tämä johtuu siitä, että valtaosa ydintoimintojen muutoksista tarkoittaa nykyään toiminnan tehostamista rutiineja automatisoimalla ja tietojärjestelmiä hyödyntämällä. Kuitenkin kokonaisarkkitehtuuri on nimenomaan johtamisen muutostyökalu laatu- ja toiminnanohjauksen menetelmien tapaan. Tämän johdon yhteenvedon on toimittanut KA-pilottiprojektin kokemusten perusteella projektiryhmän pj. Jaakko Riihimaa SeAMK, tukenaan tutkija Nestori Syynimaa ja IT-pääsihteeri Esko Ala-Peijari / SISÄLTÖ JOHDANTO MIKSI KOKONAISARKKITEHTUURI?... 1 TIETOHALLINTOLAKI: MUUTOS JULKISHALLINNON OHJAUKSEEN... 2 STRATEGIATYÖ, TOIMINNANOHJAUS JA LAATUTYÖ... 3 MITEN MUKAAN KOKONAISARKKITEHTUURIIN?

9 TIETOHALLINTOLAKI: MUUTOS JULKISHALLINNON OHJAUKSEEN Valtiovarainministeriö on Eduskunnan ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti valmistellut vuoden 2010 aikana tietohallintolain, jolla luodaan pohja julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kehittämiselle. Laki tuli voimaan Laissa tarkoitettu yhteentoimivuus on tiedon yhteentoimivuutta. Yliopistoja tietohallintolaki ei kuitenkaan koske suoraan, mutta sen vaikutuksia tulee mm. ministeriön ohjauksen kautta. Ammattikorkeakouluja laki koskee soveltuvin osin riippuen mm. juridisesta organisaatiomuodosta. Yhteentoimivuutta edistetään lain perusteella koko julkisen hallinnon yhteisillä kokonaisarkkitehtuurikuvauksilla ja määrityksillä. Näitä tullaan laatimaan esimerkiksi yhteisistä sanastoista ja koodistoista taikka tiedon rakennekuvauksista. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Raketti-hankkeen tietovarasto-osio (RAKETTI-XDW) on korkeakoululaitoksen yhteisiä käsitteitä määritellessään toteuttanut juuri tätä lain tarkoittamaa tehtävää. Tietohallintolain mukaan koko julkiselle hallinnolle laaditaan yleinen, yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, jota tarkennetaan toimialoittain. Toimialojen arkkitehtuuriperiaatteista vastaavat ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli tarkentuu asteittain lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi lain mukaan jokaisen julkisen hallinnon toimijan tulee laatia oma kokonaisarkkitehtuurinsa käyttäen yhtenevää arkkitehtuurimenetelmää, jotta tiedot saadaan tarpeen vaatiessa sovitetuksi aiempaa paremmin yhteen. Yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvitaan myös ohjausta. Tietohallintolaki antaa valtiovarainministeriölle mahdollisuuden esittää koko julkista hallintoa koskevia sitovia määräyksiä, joskin korkeakouluilla on melko itsenäinen rooli. Laki tullee toteutumaan siten, että mahdolliset esitykset hyväksytään ensin Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa, JUHTAssa, jonka jälkeen ne voidaan vahvistaa valtioneuvoston asetuksina tai julkaista JHS suosituksina. Jo ennen tietohallintolakia on kokonaisarkkitehtuurin soveltamista pilotoitu korkeakouluissa osana RAKETTI-KOKOA hanketta. Tämän osahankkeen nimi oli KA-pilotti. Sen aikana mm. laadittiin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli, Kartturi. Yhdessä Kartturin ja Helsingin yliopiston aiemmin laatiman Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirjan avulla voidaan korkeakouluissa täyttää lain vaatimukset yhtenäisellä tavalla. Vaikka laki ei olekaan suoraviivaisesti korkeakouluja velvoittava, on koko korkeakoulukentän kokonaisarkkitehtuuri käytännössä edellytys opiskelijaliikkuvuuden sekä tietojen vertailtavuuden ja yhteentoimivuuden toteutumiselle. tietohallintolaki 2011; VM 8 2

10 TI STRATEGIATYÖ, TOIMINNANOHJAUS JA LAATUTYÖ Koko julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä koordinoi ylätasolla Valtiovarainministeriö. Kuten sen laatimassa yhteenvedossakin todetaan, on julkishallinnon organisaatioiden johdon sitoutuminen asiaan ensiarvoisen tärkeää, koska toiminnan kehittäminen lähtee aina johtamisprosessista, niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. Korkeakoulun visio ja strategia sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Strategiaprosessissa johto asettaa kehittämisen vaatimukset. Kokonaisarkkitehtuuriin nojaava suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja kehittämishankkeet toteutetaan toiminnan ja talouden suunnittelun (TTS) kautta. Kokonaisarkkitehtuurin muodostamisen on oltava toimintalähtöistä ja sen tulee perustua organisaa- Kuva 1. Korkeakoulun johtamisen tasot tion strategisiin tavoitteisiin ja toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Jatkuva parantaminen on oleellinen osa laatutyötä, laadunvarmistamista. Laadunvarmistuksessa korkeakoulu kuvaa toimintaansa ja kerää erilaisten mittareiden avulla siitä tietoa. Tällaista toimintaa ohjaavaa tietoa on kaikesta korkeakoulun tiedosta joidenkin arvioiden mukaan noin viisi prosenttia. Tiedon perusteella operatiivinen johto kykenee paremmin ohjaamaan toimintaa haluamaansa suuntaan, mutta myös kehittämään organisaation toimintaa. Korkeakoulua ja sen toimintaa kehitetään erimuotoisten hankkeiden kautta. Nämä hankkeet kohdistuvat pääosin ydintoimintaan, jossa suurin osa korkeakoulun kaikesta toiminnasta on. Myös korkeakouluissa käsitellystä tiedosta valtaosa, jopa 95 prosenttia, on ydintoimintaan liittyvää. Hankkeiden aiheuttamat muutokset vaikuttavatkin laajalti. Tässä ympäristössä kokonaisarkkitehtuuriajattelu auttaa ennakoimaan paremmin tavoitellun muutoksen vaikutuksia kokonaisuuteen ja ohjaamaan vaikuttavimpien hankkeiden valintaa hankesalkkuun. Myös yksittäisen hankkeen suunnittelua voidaan ohjata arkkitehtuurimenetelmillä. Kuva 2. Korkeakoulun toiminnanohjauksen tietovirrat Hankkeissa kehitettävien toimintoprosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien käyttöönoton kautta tavoitetila jalkautuu uudeksi nykytilaksi. 9 3

11 MITEN MUKAAN KOKONAISARKKITEHTUURIIN? Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen korkeakoulussa tarvitaan mukaan kaikki keskeiset toimijat. Lähtökohtana ovat toiminnan ja asiakkaiden tarpeet. Johto määrittää tavoitteet, keinot ja resurssit. Tietohallinto ja muut kehittäjät toteuttavat yhteistyössä koko organisaation kanssa. kuva: CSC/ OPI/Pekka Linna Johto Tietohallinto Korkeakoulun kokonaistarpeet IT-investoinnit KA-yhteinen kieli Strateginen keskustelu tavoitteista Prosessien kehityksen tuki Tietojärjestelmien kehittäminen Toiminta Kokonaisarkkitehtuuri ja sen käyttöönoton onnistuminen nivoutuu vahvasti korkeakoulun nykytilaan. Toimintatavat, organisaatiorakenne ja -kulttuuri poikkeavat korkeakoulukentässä toisistaan. Näin ollen myös kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto vaikuttaa eri korkeakouluissa eri tavoin. Kokemuksia korkeakouluista on kerätty KA-pilotin aikana ja näiden kokemusten perusteella on koottu muutamia avaintekijöitä, jotka nostavat onnistumisen todennäköisyyttä. Pilotin tuloksena syntynyttä kokonaisarkkitehtuurimallia, syntynyttä ammattitaitoa ja kokemusta ja muita mainittuja lähteitä hyödyntämällä korkeakoulu pääsee helpommin hyödyntämään kokonaisarkkitehtuurin etuja. NÄIN ONNISTUT Tutustu: 1. Aseta selkeät, strategiaan sidotut tavoitteet 2. Pilotoi ensin pienemmällä kokonaisuudella 3. Resursoi riittävästi ja kiinnitä hankkeelle vastuullinen vetäjä 4. Tee selkeä päätös KA-toiminnan käynnistämisestä Vakiinnuta käyttö: 5. Mittaa etenemistä ja seuraa tuloksia 6. Huolehdi viestinnästä ja koulutuksesta 7. Valvo yhteisesti sovittujen pelisääntöjen toteuttamisesta 8. Liitä kokonaisarkkitehtuuri toiminnan jatkuvan kehittämisen kehikkoon, esim. laatutyöhön 10 4

12 Ylläpidä jatkuvan kehittämisen menetelmin: 9. Varmistu riittävästä osaamisesta 10. Varaudu muutosvastarintaan 11. Varaudu siihen, että muutos vie aikaa VÄLTÄ NÄITÄ 1. Epäselvät tavoitteet 2. Hankkeen liian suuri laajuus 3. Alimitoitetut resurssit 4. Epäselvät vastuut ja riittämätön valta 5. Puutteellinen ohjaus KOKONAISARKKITEHTUURITYÖN LOPPUTUOTTEET Johtamisen näkökulmasta kokonaisarkkitehtuurityön lopputuote on systemaattinen, dokumentoituihin ja parhaisiin käytäntöihin perustuva toimintatapa. Se voidaan liittää korkeakoulun toiminnan johtamiseen ja jatkuvan parantamisen vuosikelloon ja prosesseihin, kuten esimerkiksi laatutyöhön. Sitä voidaan verrata myös korkeakoulun taloushallinnon johtamis- ja hallintamalliin, joka muodostuu samanlaisista sovituista yhdenmukaisista toiminta- ja raportointimalleista. Dokumentoinnin pohja on korkeakoulukenttään mukautettu kokonaisarkkitehtuurikehys, Kartturi. Kokonaisarkkitehtuurityön hallintamalli määrittelee työhön liittyvät roolit, vastuut, aikataulut (esim. vuosikello) ja mittarit. Mittareita täydentää kypsyystasomalli, jolla voidaan arvioida ja ohjata esim. vuosittain kokonaisarkkitehtuurityön etenemistä korkeakoulussa. Kokonaisarkkitehtuurityön tuottamia kuvauksia käyttäen pystytään kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa mm. kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja päätöksentekoon parempaan toimintalähtöiseen nykytilan kehittämiseen ja kokonaishallintaan tunnistamaan muutosten vaikutukset ja riippuvuudet tarkistamaan: Mikä toiminta on yhteistä ja mikä on toimija/toimintokohtaista tarkistamaan: Mitä toimintoja/tietoja/järjestelmiä/teknologioita meillä jo on yhtenäistämään kuvaamistapoja havainnollistamaan ja pelkistämään saamaan kuvausten kautta osapuolille yhteinen kieli 11 5

13 KIRJALLISUUTTA KARTTURI, Korkeakoululaitoksen Kokonaisarkkitehtuurimalli, RAKETTI/KA-PILOTTI/korkeakoulut Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirja. Toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen. Helsingin yliopisto, Valtiovarainministeriön yhteenveto tietohallintolaista ja kokonaisarkkitehtuurista. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta /634 Valtiovarainministeriö ohjaa tietohallinnon kehitystä sekä valtion- että kuntahallinnossa JHS-suositus kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä

14 Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimallin yhteenveto Versio:

15 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) Sisällys 1. Johdanto Dokumentin tarkoitus Soveltamisalue, kenelle Kartturi-malli on tarkoitettu Mikä on kokonaisarkkitehtuuri Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan Taustalla kansallinen yhteentoimivuus Mitä hyötyä on kokonaisarkkitehtuurityöstä Kartturi-mallin rakenne Päärakenne ja tausta KA-kehys KA-hallintamalli KA-kypsyystasomalli Arkkitehtuuritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Liitteet Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V MK Ehdotus uudeksi KA-malliksi V MK Hallintamallikuvausta ja kohdealuejakoa täsmennetty, liitetty Kartturi 2.0-pakettiin V MK Tiivistetty ja täsmennetty Kartturi 2.2-malliin 14

16 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulujen ja koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli sisältäen kokoavan päädokumentin (tämä dokumentti), käytettävän kokonaisarkkitehtuurikehyksen (menetelmä), kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin sekä arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomallin. Tässä päädokumentissa kuvataan yleisellä tasolla, mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) tarkoittaa ja miten yksittäinen korkeakoulu voi käynnistää systemaattisen kokonaisarkkitehtuurityön. Tämä korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli on laadittu osana yliopistojen ja korkeakoulujen Raketti-hankkeeseen kuulunutta korkeakoulujen KApilottiprojektia. Tämä dokumentti muodostaa Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin kokoavan päädokumentin. Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu tämän päädokumentin lisäksi seuraavista liitteistä: Liite 1, Kartturi KA-kehys Liite 2, Kartturi KA-hallintamalli Liite 3, Kartturi Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli 1.2. Soveltamisalue, kenelle Kartturi-malli on tarkoitettu Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli (Kartturi-malli) on tarkoitettu korkeakoululaitoksen organisaatioiden korkeakoulujen ja yliopistojen sekä korkeakoulujen yhteistyöorganisaatioiden kuten tietyn maantieteellisen seudun tai tietyn kohdealueen korkeakoululaitoksen toiminnan kehittäjien ja tietohallinto-organisaatioiden käyttöön. Tässä kuvattua kokonaisarkkitehtuurimallia kaikkine osakokonaisuuksineen suositellaan käytettäväksi sekä paikallisesti yksittäisissä korkeakouluissa että soveltaen koko korkeakoululaitoksessa. Korkeakoulutoimijoiden omien asiantuntijoiden lisäksi suositellaan, että tähän korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimalliin kuuluvaa, liitteessä 1 kuvattua kokonaisarkkitehtuurikehystä (KA-menetelmä) soveltavat myös korkeakouluille tietojärjestelmiä, IT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja ja/tai kehittämispalveluja tarjoavat julkisen ja yksityisen sektorin IT-palveluntuottajat. 15

17 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) 2. Mikä on kokonaisarkkitehtuuri 2.1. Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan Kokonaisarkkitehtuuri on toisaalta dokumentoitu kokonaiskuvaus organisaation nyky- ja tavoitetilasta. Toiseksi se on keino johtaa ja toteuttaa hallittuja, suunniteltuja muutoksia siirryttäessä nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä (KA 1 ) soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, yksiköt, tiedot, järjestelmät ja teknologia toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation elementit organisaatioyksiköt, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologinen laite- ja käyttöympäristö liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena, jossa jokaisella osalla on selkeä rooli ja tarkoitus. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri on sekä strategisen että operatiivisen johtamisen väline, jonka avulla substanssitoiminnan lähtökohdista ja tavoitteista lähtien yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa organisaation kykyä saavuttaa halutunlainen tulevaisuus. Sen avulla IT-ratkaisujen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi ydintoiminnan kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan avulla voidaan suunnitella toiminnallistekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit toteutetaan vain kerran ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Keskeistä kokonaisarkkitehtuurimallissa on sovittaa tavoiteltava tieto- ja teknologiaympäristö hallitusti ja systemaattisesti substanssitoiminnan strategisiin ja operatiivisiin tarpeisiin Taustalla kansallinen yhteentoimivuus voimaan tullut tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon viranomaisen hyödyntävän kehittämisessä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Laissa tavoiteltava kansallinen yhteentoimivuus on tiedon ja sitä käsittelevien ratkaisujen yhteentoimivuutta. Laki koskee yliopistoja lukuun ottamatta koko opetustoimea. Yhteentoimivuutta edistetään lain perusteella koko julkisen hallinnon yhteisillä kokonaisarkkitehtuurikuvauksilla ja määrityksillä. Tietohallintolain mukaan koko julkiselle hallinnolle laaditaan yleinen, yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, 1 Englanniksi EA, Enterprise Architecture 16

18 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) jota tarkennetaan toimialoittain. Toimialojen (kohdealueet) arkkitehtuuriperiaatteista vastaavat ministeriöt. Lisäksi lain mukaan jokaisen julkisen hallinnon toimijan tulee laatia oma kokonaisarkkitehtuurinsa käyttäen yhtenevää arkkitehtuurimenetelmää, jotta tiedot saadaan tarpeen vaatiessa sovitetuksi aiempaa paremmin yhteen. Hierarkkinen arkkitehtuurilinjausten jäsennys Valtiovarainministeriössä on jäsennetty koko julkisen hallinnon arkkitehtuuritoiminnon vastuualueet. Arkkitehtuurin hallitun kehittämisen mahdollistamiseksi valtionhallinnon toiminnallinen kokonaisuus jaetaan kohdealueisiin. Kohdealuejako on tehty ensisijaisesti toiminnallisin perustein, mutta siinä on tunnistettu myös organisaatiomuotoon perustuvat päätöksentekotasot. Kullakin kohdealueella on oma arkkitehtuurinsa, joka noudattaa julkisen hallinnon yhteisen konserniarkkitehtuurin linjauksia ja ohjausta sekä hyödyntää sen elementtejä mahdollisimman paljon. Tämä arkkitehtuurin kohdealuejako ei kuitenkaan ole täysin yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa vaan kunkin kohdealueen arkkitehtuurinhallinta tulee määrittää erikseen ja kohdealueen arkkitehtuurinhallintaan liittyy aina useita toimijoita ja yksi vastuutaho. Arkkitehtuurin kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä. Arkkitehtuurinhallinta sekä arkkitehtuurikuvaukset ja -suositukset jäsentyvät julkisessa hallinnossa siis toiminnallisesti jäsennettynä hierarkkisesti usean päätöksentekotason arkkitehtuureihin koko julkista hallintoa koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin ja malleihin, kohdealuetta koskevaan arkkitehtuuripäätöksentekoon, osasektorikohtaiseen arkkitehtuurityöhön sekä organisaatiokohtaiseen arkkitehtuurityöhön. Julkisen hallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset toimivat kuitenkin rajaavina ja ohjaavina tekijöinä kaikille kohdealueiden ja niiden tarkentavien alueiden arkkitehtuureille. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kansallisesti opetuksen, tieteen ja kulttuurin kokonaisarkkitehtuurin ohjauksesta. Yksittäisen korkeakoulun arkkitehtuurilinjauksissa (viitearkkitehtuurit) tulee ottaa huomioon yhteisesti sovitut koko opetusta ja tutkimusta sekä korkeakoululaitosta koskevat arkkitehtuurilinjaukset ja suositukset. Toimialan yhteisissä 17

19 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) arkkitehtuurilinjauksissa tulee puolestaan ottaa huomioon julkishallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset. Vastaavaa hierarkiaa on käytetty jo pitkään rakennetun ympäristön hallinnassa ja suunnitelmallisessa kehittämisessä: Kokonaisarkkitehtuuri perustuu jäsentyneeseen yhteentoimivuuteen. Arkkitehtuuri varmistaa välineiden palvelevuuden toiminnan tarpeista lähtien, kokonaisuus huomioiden Mitä hyötyä on kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuuri on toistaiseksi ainoa toiminnan suunnittelun, johtamisen ja kuvaamisen kokonaisväline, jolla voidaan kattavasti ja pysyvästi varmistaa, että rakennettavat IT-ratkaisut todella vastaavat toiminnan tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuuritoiminnalla voidaan saavuttaa seuraavat hyödyt: Yhteinen kieli Kokonaisarkkitehtuuri luo yhteisen kielen kuvata toimintaa ja siihen liittyvää teknologista ympäristöä. Tämä parantaa eri osapuolten välistä kommunikointia ja vähentää tulkintaeroista johtuvia ongelmia. Vaikuttavuus Toteutettavat tekniset palvelut ovat johdon loppukäyttäjien näkökulmasta hyödyllisiä ja palvelevat aitoja toiminnan tarpeita Toiminnanohjaus ja läpinäkyvyys Kokonaisarkkitehtuurinmukainen kehittäminen varmistaa, että toiminnasta voidaan tehdä läpinäkyvää ja sen rutiinitoimenpiteitä voidaan automatisoida Selkeä tavoitetila Menetelmän avulla voidaan dokumentoida kattava ja selkeä toiminnan ja teknologia tavoitetila, jota kohti yksittäisillä kehittämisprojekteilla edetään Päällekkäisyyksien välttäminen Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan välttää päällekkäisiä ratkaisuja, monimutkaisia integraatioita ja näin vähentää IT-ratkaisujen investointikustannuksia sekä jatkuvan palvelun käyttömenoja 18

20 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) Tietojen yhteiskäyttö Kokonaisarkkitehtuuri edistää tietojen yhteiskäyttöä ja parantaa tiedon laatua Tietoturva ja tietosuoja Kokonaisarkkitehtuuri parantaa ratkaisujen turvallisuutta ja tietosuojaa Virheinvestointien välttäminen Kokonaisarkkitehtuurilla voidaan luoda pitkäjänteinen tavoitetila ja näin välttää IT-virheinvestointeja Toimintaympäristön dokumentointi Toimintaympäristö voidaan dokumentoida kattavasti ja systemaattisesti 3. Kartturi-mallin rakenne 3.1. Päärakenne ja tausta Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu seuraavista osakokonaisuuksista 3.2. KA-kehys Tämä päädokumentti kuvaa tiivistelmän Kartturi-mallin osa-alueista. Liitteenä 1 oleva KA-kehys kuvaa varsinaisen kuvausmenetelmän, jonka mukaan nyky- ja tavoitetilakuvaukset laaditaan. Liitteeseen 2 on kuvattu KA-hallintamalli, joka kuvaa arkkitehtuurin johtamisja suunnitteluprosessin sekä kuvatun arkkitehtuurin soveltamisprosessin osana projektisalkunhallintaa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli, jonka avulla voi arvioida organisaation arkkitehtuuritoiminnan tasoa ja kattavuutta, on kuvattu Liitteessä 3. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (KA-kehys) on kuvausmalli, joka varmistaa, että teknisiä ja järjestelmäratkaisuja kehitettäessä otetaan laajasti huomioon toimivan sähköisen palveluympäristön toiminnan ja yhteentoimivuuden erilaiset tarpeet - näkökulmat. Samoin kokonaisarkkitehtuurikehys on jaettu käsit- 19

21 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) teellisiin tasoihin, joiden avulla parannetaan yksittäisten kuvausten jäsentymistä eri tarkkuustasoihin. Tämä helpottaa myös tavoite- ja nykytilakuvausten kuvaamisen ohjeistuksen laatimista ja vaiheittaisen kuvaamispolun suunnittelua. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys jäsentyy edellä mainittuihin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti: Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta ja sitä tukeva teknologinen ympäristö jäsennetään taulukkoon tai matriisiin: Näkökulmat: Toiminta: toiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma Tietojärjestelmä: Tietojärjestelmien, tietojärjestelmäpalveluiden ja sovellusten näkökulma Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: Periaatteellinen taso MIKSI Käsitteellinen taso MITÄ Looginen taso MITEN Fyysinen taso MILLÄ 20

22 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) Arkkitehtuurimenetelmä toimii muistilistana siitä, mitä kaikkia näkökulmia ja tasoja tulee ottaa huomioon, kun kehitetään uusia tietojärjestelmiä tai toimintaa tukevia ratkaisuja. Arkkitehtuurimenetelmä kysyy oikeat kysymykset oikeaan aikaan: Arkkitehtuurimenetelmää voidaan hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan viitearkkitehtuurin kuvaamiseen tai rajatumman kohdealueen viite- tai kohdearkkitehtuurin kuvaamiseen. Menetelmät ja työkalut ovat samat, kohde ja tarkkuustaso eroavat toisistaan. Arkkitehtuurikehys ja sen soveltamisohje sekä käytettävät kuvauspohjat on koottu liitteeseen KA-hallintamalli Arkkitehtuurin suunnittelu- ja johtamismallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. Arkkitehtuurin hallintamallin avulla pidetään huolta kehittämisen johdonmukaisuudesta lähtien toiminnan strategisista tarpeista, arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta voidaan määrittää prosessina: 21

23 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin johtamisen tarkoituksena on luoda edellytykset kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiselle, suunnitella ja käynnistää arkkitehtuurin kehittämistoimenpiteitä ja huolehtia arkkitehtuurikyvykkyydestä ja henkilöstön tietotaidosta kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseksi omassa työssään. Arkkitehtuurin johtamisprosessi kiinnitetään tiiviisti osaksi koko organisaation johtamis- ja strategiaprosessia. Kehittämisprojektien arkkitehtuurinhallinta Erityisen tärkeää on soveltaa arkkitehtuurin hallintamallia juuri projekteissa ja hankkeissa. Projektien tulee yhtä aikaa sekä noudattaa jo tehtyjä arkkitehtuurilinjauksia että hyödyntää arkkitehtuurimenetelmää uusia ratkaisuja tai tietojen jäsennystä ja toimintaa kehitettäessä. Useimmissa tavallisissa kehittämisprojekteissa voidaan hyödyntää kokonaisarkkitehtuuria arkkitehtuuria ei tarvitse kehittää aina erikseen arkkitehtuuriksi nimetyissä projekteissa. Arkkitehtuurin jatkuva ylläpito on kuitenkin itsenäinen toimintonsa, joka tulee organisoida ja resursoida. 22

24 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) 3.4. KA-kypsyystasomalli KA-kypsyystasomalli KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomallin tarkoituksena on tarjota viitekehys korkeakoulujen arkkitehtuurikyvykkyyden arvioimiseen sekä erityisesti kehittämiskohteiden suunnitteluun. Se vastaa kysymykseen: Mikä tekee organisaatiosta kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta kyvykkään? Kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta kyvykkäällä organisaatiolla on hyvät edellytykset tehdä pitkäjänteisiä ja hallittuja ratkaisuja, jotka kustannustehokkaasti tukevat toimintaa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli jakautuu viiteen tasoon: Taso 5: Strateginen; Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4: Johdettu; Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: Määritelty; Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: Osittainen; Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Taso 1: Ei hallittu; KA-menetelmää, prosesseja tai organisaatioita ei ole määritelty. KA-toiminta satunnaista Kullekin tasolle on määritelty useammasta eri näkökulmasta (esim. osaaminen, kuvaukset, prosessit) selkeät mittarit. Organisaatio voi eri näkökulmien osalta olla eri kypsyystasoilla. Kehittämisen tueksi on laadittu arkkitehtuurikyvykkyyden arviointilomake, jota korkeakoulut voivat joko itse käyttää tai pyytää asiantuntijaa arvioimaan sen avulla oma arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystilanteensa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli ja sen liitteenä oleva itsearviointilomake ovat liitteenä Arkkitehtuuritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan mukaan kaikki keskeiset toimijat. Lähtö-kohtana ovat toiminnan ja asiakkaiden tarpeet. Johto määrittää tavoitteet, keinot ja resurssit. Tietohallinto ja muut kehittäjät toteuttavat yhteistyössä koko organisaation kanssa. Julkisen hallinnon arkkitehtuurityön käynnistämisen ja kehittämisen kokemusten perusteella voidaan löytää seuraavia yleisiä onnistumisen edellytyksiä kokonaisarkkitehtuurityölle: 23

25 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) Tutustu: 1. Aseta selkeät, strategiaan sidotut tavoitteet 2. Pilotoi ensin pienemmällä kokonaisuudella 3. Vastuuta, organisoi ja resursoi kokonaisarkkitehtuurityö nimeä arkkitehtuuritoiminnalle omistaja ja operatiivinen vastuuhenkilö 4. Kiinnitä arkkitehtuurityö normaaliin organisaation suunnittelu- ja johtamistoimintaan sekä laatutyöhön 5. Tee selkeä päätös KA-toiminnan käynnistämisestä Vakiinnuta käyttö: 1. Mittaa etenemistä ja seuraa tuloksia 2. Huolehdi viestinnästä ja koulutuksesta 3. Valvo yhteisesti sovittujen pelisääntöjen toteuttamisesta Ylläpidä jatkuvan kehittämisen menetelmin: 4. Varmistu riittävästä osaamisesta 5. Varaudu muutosvastarintaan 6. Varaudu siihen, että muutos vie aikaa Kokonaisarkkitehtuurin jatkuvan kehittämisen malli voidaan kuvata yleisenä Suunnittele-Toteuta-Arvioi-Toimi 2 kehittämisympyränä seuraavasti: Toimi (ACT) Arkkitehtuurilinjausten muutoksenhallinta Toiminnan sisäisten ja ulkoisten muutostekijöiden ja strategisten tarpeiden huomiointi KA-toiminnan arvioinnin analyysi Raportteihin, mittareihin ja arviointituloksiin reagointi KA-kehittämispolun päivittäminen Suunnittele (PLAN) Strateginen ohjaus, muutostekijöiden arviointi Resursointi ja organisointi Yhteistyön koordinointi Tavoitteiden määrittely - arkkitehtuurivisio Hallintamallin määrittely KA-kehittämispolun laatiminen Arvioi (CHECK) KA-toiminnan jatkuva arviointi ja raportointi KA-toiminnan mittareiden mittaus ja auditointi KA-kypsyystasomittaus Määritellyn KA-kehittämispolun läpiviennin seuranta ja ohjaus Jatkuva kehittäminen Toteuta (DO) Resurssien hallinta Osaamisen ja tietoisuuden kehittäminen Arkkitehtuurikuvausten laatiminen - nykytilat ja tavoitetilat Arkkitehtuurin johtaminen Projektien tuki ja arviointi Sidosryhmäyhteistyö 2 Ns. Demingin jatkuvan kehittämisen PDCA-ympyrä. 24

26 Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli (13) 5. Liitteet Liite 1, Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys Liite 2, Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurin hallintamalli Liite 3, Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli 25

27 26

28 Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurikehys Versio:

29 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) Sisällys 1. Johdanto Dokumentin tarkoitus Soveltamisalue, kenelle tämä KA-kehys on tarkoitettu Menetelmän jäsentyminen - menetelmäkehys Taustaviitekehykset Kartturi-kehys Kartturi-kehyksen näkökulmat Kartturi-kehyksen käsitteelliset tasot Kuvauspohjat Periaatteellisen tason kuvaukset MILLÄ EHDOILLA Rajaukset, reunaehdot Sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Käsitteellisen tason kuvaukset - MITÄ Toiminnan strategia Toiminnan haasteet, tarpeet ja tavoitteet Palvelut Sidosryhmät Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Loogisen tason kuvaukset - MITEN Organisaatio Prosessilista, prosessikartta Prosessikuvaukset Tiedot ja päätietoryhmät Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot -matriisi Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot matriisi Järjestelmät-prosessit -matriisi Integraatiomalli Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysisen tason kuvaukset MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Fyysiset tietovarannot Koodistot Fyysinen järjestelmäsalkku Teknologiavalinnat Fyysinen verkkokaavio Palvelutasotavoitteet KA-kehyksen käyttö KA-kehyksen hyödyntämisen periaatteet Mihin KA-kehystä voi hyödyntää Milloin KA-kehystä voi hyödyntää

30 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) Kuka voi hyödyntää KA-kehystä Kokonaisarkkitehtuurikuvausten suunnittelu ja toteuttaminen Kuvaamisen suunnittelu Tavoitetilan kuvaaminen Nykytilan kuvaaminen Yleisiä kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä Liitteet Viitteet Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V1.0 TK Korkeakoulujen KA-työkalupakki V MK Ehdotus uudeksi KA-kehykseksi V JL Lisäyksiä KA-kehyksen selventämiseksi V MK Täsmennyksiä ja paketointi osaksi Kartturi 2.0-pakettia V MK Tiivistetty ja täsmennetty osaksi Kartturi 2.2-mallia 29

31 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulujen ja koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys KA-menetelmä ja sen keskeiset piirteet ja soveltamisohjeet. Tässä dokumentissa kuvataan, miten arkkitehtuurikuvauksia tuotetaan kokonaisarkkitehtuuriajattelun mukaisesti sekä tavoitetilaa suunniteltaessa että nykytilaa kartoitettaessa ja dokumentoitaessa. Tämä menetelmäkuvaus on laadittu osana yliopistojen ja korkeakoulujen Raketti-hankkeeseen kuulunutta korkeakoulujen KA-pilottiprojektia. Tämä kokonaisarkkitehtuurikehys on Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin liite 1. Korkeakoulujen Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu päädokumentin ja tämän dokumentin lisäksi seuraavista päädokumentin liitteistä: Kartturi-malli, päädokumentti. Kartturi, KA-hallintamalli [Päädokumentin Liite 2], Kartturi, Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli [Päädokumentin liite 3] Tässä kuvattu kokonaisarkkitehtuurikehys sijoittuu koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalliin seuraavasti: KA-menetelmä, kehys KA-hallintamalli KA-kypsyystasomalli Kuva 1 KA-kehyksen sijoittuminen Kartturi-malliin 1.2. Soveltamisalue, kenelle tämä KA-kehys on tarkoitettu Tämä dokumentti jakautuu kahteen pääosaan: KA-menetelmäkehyksen ja sen kuvauspohjien esittelyyn luku 2. KA-kehyksen hyödyntämisohjeisiin tavoite- ja lähtötilannekuvauksia laadittaessa luku 3. Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimenetelmäkuvaus on tarkoitettu korkeakoululaitoksen organisaatioiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä korkeakoulujen yhteistyöorganisaatioiden käyttöön. Tätä arkkitehtuurimene- 30

32 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) telmää suositellaan käytettäväksi sekä paikallisesti yksittäisissä korkeakouluissa että soveltaen koko korkeakoululaitoksessa. Tässä dokumentissa kuvataan varsinaisen KA-kehyksen jäsennys ja sen käytön periaatteet. Korkeakoulutoimijoiden omien asiantuntijoiden lisäksi suositellaan, että tätä korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimenetelmää soveltavat korkeakouluille tietojärjestelmiä, IT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja ja/tai kehittämispalveluja tarjoavat julkisen ja yksityisen sektorin IT-palveluntuottajat. Kokonaisarkkitehtuurikehystä voidaan käyttää sekä koko käsiteltävää organisaatiota koskevan palveluympäristön arkkitehtuurikuvaukseen että rajatumpien kohteiden viite- ja kohdearkkitehtuureihin. Kokonaisarkkitehtuurikehyksellä voidaan kuvata sekä nykytila- että tavoitetilakuvauksia kaikilla korkeakoululaitoksen tasoilla koko korkeakoululaitosta koskien, yhtä korkeakoululaitoksen toimialuetta (esim. aikuisopetus) koskien, yhtä korkeakoulua koskien tai yhtä korkeakoulun toimialaa koskien. Kokonaisarkkitehtuuri ei korvaa yksityiskohtaista tarkempaa systeemisuunnittelua. Kokonaisarkkitehtuurin avulla saadaan ylätason laaja kuvaus nyky- tai tavoitetilasta, jossa keskitytään kuvauksessa huomioitujen eri osa-alueiden kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen. Kokonaisarkkitehtuurikehys antaa näin karkeistetun mutta kokonaisvaltaisen kuvauksen kohteesta. 2. Menetelmän jäsentyminen - menetelmäkehys 2.1. Taustaviitekehykset Korkeakoululaitoksen KA-kehys perustuu kokonaisarkkitehtuuritoiminnan kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin ja erityisesti Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurikehyksiin sekä näistä saatuihin kokemuksiin. Kartturi-arkkitehtuuriviitekehys on yhteensopiva kokonaisarkkitehtuuria koskevan JHS-suosituksen (JHS 179) kanssa. Kartturi-mallia on täsmennetty korkeakoululaitokselle soveltuvaksi sektorin erityispiirteiden ja KA-kehysten soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta Kartturi-kehys Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehyksessä halutaan varmistaa, että teknisiä ja järjestelmäratkaisuja kehitettäessä otetaan laajasti huomioon toimivan sähköisen palveluympäristön erilaiset tarpeet - näkökulmat. Samoin kokonaisarkkitehtuurikehys on haluttu jakaa käsitteellisiin tasoihin, joiden avulla parannetaan yksittäisten kuvausten jäsentymistä eri tarkkuustasoihin. Tämä helpottaa myös tavoite- ja nykytilakuvausten kuvaamisen ohjeistuksen laatimista vaiheittaisen kuvaamispolun suunnittelua. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys jäsentyy edellä mainittuihin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti: 31

33 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Tiedot Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Prosessilista/kartta Loogiset tietovarannot jäsennys Prosessikuvaukset Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatiomalli Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet Kuva 2 Kokonaisarkkitehtuurikehyksen jäsentyminen ja osakuvaukset säksi yksittäiset konkreettiset kuvauspohjat, joita ovat yllä olevan kuvan vaaleapohjaiset laatikot. Näitä yksittäisiä kuvauksia kutsutaan myös osakuvauksiksi ja yhdessä ne muodostavat kokonaisarkkitehtuurikuvauksen joko tavoitetilasta tai nykytilasta. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehyksen näkökulmat ja käsitteelliset tasot muodostavat matriisin, johon yksittäiset osakuvaukset voidaan sijoittaa. Kartturi-kehyksen osakuvauksia voidaan täydentää tarvittaessa myös lisäkuvauksilla (esim. skenaarioanalyysit) Kartturi-kehyksen näkökulmat Kokonaisarkkitehtuurikehys ottaa laajasti huomioon eri näkökulmat palvelutai teknisiä ratkaisuja kuvattaessa ja kehitettäessä. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että erityisesti kehittämisessä on ymmärretty minkälaiseen toiminnalliseen tarpeeseen ja ympäristöön uutta ratkaisua kehitetään. 32

34 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys sisältää JHS-suosituksen tavoin neljä tällaista näkökulmaa: Kuva 3 Arkkitehtuurinäkökulmat Toiminnan arkkitehtuurinäkökulma Toiminta-arkkitehtuurinäkökulman kautta kuvataan käsiteltävän ratkaisun toiminnallinen ympäristö ja sen keskeisimmät ratkaisuun vaikuttavat tekijät. Tyypillisiä toiminta-arkkitehtuurinäkökulman osakuvauksia ovat mm. toiminnan strategia, sidosryhmät ja roolit, palvelut, prosessikartat ja prosessikuvaukset. Joskus toiminta-arkkitehtuurin kuvaukset sisältävät myös kuvauksen organisaatiosta, käyttäjistä, asiakkaista sekä esim. tietoliikennepalveluita suunniteltaessa toimipistekartan. Toiminnan osakuvaukset tarkentuvat käsitteellisten tasojen kautta yleisistä periaatteista kohti tarkempia toiminnan kuvauksia. KA-osakuvaus Sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tarkoitus Kansalliset ja organisaation sidosarkkitehtuurit rajaavat ja määrittävät arkkitehtuuriperiaatteita ja toimintaa Arkkitehtuuriperiaatteet määrittävät kehittämisen keskeiset peruskivet, myös toiminnan näkökulmasta Strategia Organisaation strategia antaa ylimmän tason tavoitteet ja kohdentavat kehittämiskohteita Toiminnan haasteet & tavoitteet Toiminnan haasteet ja tavoitteet kuvaavat, miten toimintaa ja ratkaisuja tulee kehittää mikä on oleellista ja mikä ei Palvelut Organisaation tai kohteen tehtävä on tuottaa palveluja sekä ulkoisia että sisäisiä, kehittämistä kohdentaa strategia ja tavoitteet Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit ovat tapa tuottaa palvelut, prosessit sovitetaan strategian, tarpeiden ja palveluiden näkökulmasta välttäen tarpeettomia vaiheita ja monimutkaisuutta Kuva 4 Toiminta-arkkitehtuurin osakuvausten suhteet toisiinsa 33

35 Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys (85) Toiminta-arkkitehtuurinäkökulma varmistaa, että ratkaisun jäsentämisessä ja suunnittelussa otetaan huomioon, mitä ratkaisulla tehdään, kuka sitä käyttää ja mihin ratkaisua itse asiassa käytetään. Tämä on tietoteknisen kehittämisen vaikuttavuuden kaikkein tärkein näkökulma ja siksi myös erittäin tärkeä kokonaisarkkitehtuurissa. Tietoarkkitehtuurinäkökulma Tieto on yleensä pysyvämpää kuin organisaatiorakenteet, prosessit tai yksittäiset tietojärjestelmät. Korkeakoulun toiminta perustuu tiedon jäsentyneeseen hallintaan. Tietoarkkitehtuurinäkökulma huolehtii tiedon jäsentyneestä ja yhdenmukaisesta käsittelystä eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. Tietoarkkitehtuurinäkökulmaan sisältyvät usein käsitemallin, tietomallin ja loogisten sekä fyysisten tietovarantojen kuvaukset. Näiden lisäksi tietoarkkitehtuuriin sisältyvät organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät koodistot (tietojen arvolistat). KA-osakuvaus Esim. Tarkoitus Sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Sidosarkkitehtuurit nostavat esiin kansallista sanastoja käsitetyötä kansallinen yhteentoimivuus Arkkitehtuuriperiaatteet ja tietoturva/tietosuojaperiaatteet luovat päärakenteet tietojen hallinnalle Käsitteet Tiedot Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Koodistot Toimija Henkilö Opiskelija Henkilon_perustiedot Henkilo_ID Hetu Sukunimi Etunimet Opiskelijat Opi_DB1, Oracle 10i, Tutkinto A234, <kuvaus> Tutkinto B567, <kuvaus> Tutkinto C987, <kuvaus> Käsitteet (sanastorakenteet), jotka ovat kohdealueen toiminnan käsittelyn kohteena. Mitä ylätason tietoja kohteessa käsitellään. Päätietoryhmät, tietomallit, rakenteistetut käsiteartikkelit (ks. JHS 175), skeemat. Käsitteiden looginen mallinnus, joka on välttämätöntä sekä toiminnalliselle että järjestelmien väliselle yhteentoimivuudelle. Päätietoryhmien ja tietomallien ryhmittely loogisiin säilytettäviin (repository) kokoelmiin. Tähän voi vaikuttaa esim. käyttövolyymi tai tietosuojavaatimukset Fyysinen tietovaranto. Minkä nimisessä tietokannassa, tiedostorakenteessa tms. ko. tietoa säilytetään, millä tekniikalla. Tietoelementtien vakioidut arvolistat, joilla erilaisia tietoluokituksia yksilöidään. Esim. kuntakoodisto, diagnoosiluokittelu tms. Kuva 5 Tietoarkkitehtuurin osakuvausten suhteet toisiinsa. Koska integraatioratkaisut ovat käytännössä niitä välineitä, joiden kautta tietoa voidaan siirtää, tietoarkkitehtuurinäkökulma vaikuttaa myös integraatioratkaisujen mallintamiseen. Osa standardeista voi koskea tiedon käsittelyä tai säilytystä (vrt. esim. SÄHKE 2-määräys). 34

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011

KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011 KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011 Jaakko Riihimaa Tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu KA-menetelmistä käytännön KA-työhön

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA Kaisa Paavola KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2011 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 KOKONAISARKKITEHTUURI MENETELMÄT... 3 1.1 JHS 179... 3 1.2 Kartturi-malli...

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri AMKE:n luovat verkostot 5.4.2011 Jaakko Riihimaa päällikkö Oppilaitokset ja jatkuva muutos Rakennemuutos, kansainvälistyminen, tuottavuustavoitteet, pienentyvät ikäluokat edellyttävät

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

<Viitearkkitehtuuri X>

<Viitearkkitehtuuri X> Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VÄLIRAPORTTI 1(8) Kokonaisarkkitehtuurihanke

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VÄLIRAPORTTI 1(8) Kokonaisarkkitehtuurihanke JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VÄLIRAPORTTI 1(8) OHJAUSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 31.12.2011 1. Yleistä Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen ja yhteistyön väline, jonka avulla voidaan edistää organisaation strategisten

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: 2.0 Julkaistu: 7.2.2017 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1Johdanto...2

Lisätiedot

Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset

Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset 14.9.2018 Riitta Autere Tiedonhallintalain esittelytilaisuus Julkisen hallinnon digitalisoinnin ja ICT-toiminnan ohjaus Tiedonhallinnan kuvausten laadinta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtio Expo 20.5.2014 Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus-palvelut Mitä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa - seminaari Kuopio 4.12.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ValtioExpo 15.5.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen neuvotteleva virkamies Hannu Ojala Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.9 Päiväys 15.3.2016 15.3.2016 2 (6) Tiivistelmä Dokumenttiin on listattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAKETTI-KOKOAkoordinaatioryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ValtioExpo 15.5.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen neuvotteleva virkamies Hannu Ojala Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti. 1 Hankkeen tausta. Raportti VM125:05/2007

Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti. 1 Hankkeen tausta. Raportti VM125:05/2007 Raportti 21.12.2010 VM125:05/2007 Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti 1 Hankkeen tausta Tämä on Valtiotason arkkitehtuurit (VALTASA) -hankkeen loppuraportti. Raportissa kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset

Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset JulkICT-toiminto Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset 2012 2014 www.yhteentoimivuus.fiwww.julkict.fi Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan

Lisätiedot

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Marja Kylämä 13.11.2008 1 Taustaa Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmä 12/2005 11/2007 OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: 12.1.2017 Julkaistu: Luonnos Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja

Lisätiedot

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen Asemakaavat ja arkkitehtuurit 1.4.2011 Kyösti Könönen Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot