YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN Kaupunginvaltuuston seminaari 6.6.2016 Kari Hakari kehittämisjohtaja
Lähtökohtana kuntalaisen ja kunnan roolin muutos Kuntalaisen rooli Kumppani Asiakaslähtöinen yhteistuotanto Asiakas Asiakaskeskeinen palvelutuotanto Hallintoalamainen Asiakassuhteiden hallinta Hallinto Palvelujen järjestäjä Kumppani Kunnan rooli
Valmistelun lähtökohdat Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen on yksi uuden toimintamallin tavoitteista. Kuntalaisten osallistumisessa painotetaan osallistumista valmisteluun ja päätöksentekoon sekä erityisesti osallistumista palveluiden kehittämiseen. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kumppanuudet kuuluvat kaikkiin työtehtäviin Kuntalaisten osallistumisessa korostetaan suoraa alueellista osallistumista Alueellinen osallistuminen toteutetaan uudessa toimintamallissa osana palvelumalliajattelua, jolloin se yhdistyy hyvinvointikeskusten toimintaan. Avoin ja monikanavainen viestintä on osallistumisen perusta.
YHTEINEN TAMPERE UUSI OSALLISTUMINEN 1. Alueellinen osallistuminen 2. Kaupunkitasoinen osallistuminen 3. Asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat 4. Järjestökumppanuus 5. Yrityskumppanuus 6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena Näiden lisäksi joukko erilaisia käytännön osallistumisen muotoja
Osallistumisen malli kuntalaisen näkökulmasta Asiakasraati Luotsitoiminta Neuvostot ym. Järjestökumppanuus Alueverkosto Haluan kehittää käyttämääni palvelua Haluan osallistua vapaaehtoistoimin -taan Haluan osallistua ja ajaa vertaisryhmäni asioita Järjestömme ja haluaa tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa Haluan jakaa kehittämisideani Edustan yritystä ja haluan tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa Haluan vaikuttaa elinympäristööni Haluan antaa palautetta Alueverkosto, Digitaalinen vuorovaikutus Alueverkosto Palautekanavat, vuorovaikutus asiakastyössä Yrityskumppanuus, Alueverkosto
1. Alueellisen osallistumisen malli Alueverkosto alueen asukkaat, järjestöt, yritykset ja kaupungin henkilöstö Tilannekohtaiset toimintaryhmät Pysyvät yhteistyöryhmät Asiakasraadit OSALLISTUMISEN ALUSTAT Alueportaalit Tilat
1. Alueellinen osallistuminen Alueellinen osallistuminen tukeutuu hyvinvointikeskuksiin Toimintaa voidaan koordinoida hyvinvointikeskuksen resursseilla Alueellinen osallistuminen sisältää sekä ns. perinteistä demokratiaosallistumista että palveluiden yhteiskehittämistä Alueellinen osallistumisen malli vastaa kaikkien palvelualueiden (hyvinvointi, kaupunkiympäristö, elinvoima) asioista Alvarit ja aluetoimijaverkostot yhdistetään. Mukaan: aluetieto, avoin osallistuminen, isot taustaverkostot sekä vuorovaikutusasiantuntemus. Pormestarin asukasillat ovat osa mallia Alueportaalit sähköisenä alustana Keskustan alue vaatii erillisratkaisun
Alueverkosto JÄSENET Avoin verkosto alueella toimiva kaupungin henkilöstö on osa verkostoa Verkosto toimii pohjana nykyisille ja uusille osallistumisryhmille ROOLI On alueen vuorovaikutteinen kehittämisfoorumi Alueen omaehtoinen kehittäminen Vuoropuhelu kaupungin valmistelun ja päätöksenteon kanssa Ei omaa budjettia. Tilanteen mukaan esim. osallistuva budjetointi Ei ole hallinnollinen vaan yhteistyöfoorumimainen Alueverkostot muotoutuvat alueidensa mukaisiksi
2. Kaupunkitasoinen osallistuminen Koskee asioita, joissa tarkastelukulma ei ole alueellinen Koko kaupunkia koskevat asiat (esim. strategia) Ei-alueellista erityiskysymystä koskevat asiat (esim. opetussuunnitelma) Osallistuminen järjestetään ensisijassa digitaalisesti Esim. vuorovaikutteinen ideoiden keruu ja analyysi (Innopinion) Karttapohjaiset sovellukset (Harava) kaava-, liikenne- ja vihersuunnittelussa Valma-järjestelmä korvataan vuorovaikutteisilla järjestelmillä Merkittävissä kaava- ja rakennushankkeissa järjestetään monipuoliset osallistumisjärjestelyt Esim. Katuraitiotie tai Keskustori Alueverkostoja käytetään apuna myös kaupunkitasoisen osallistumisen toteutuksessa
3. Asukasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti Jäsenet nimetään eri päätöksillä Toimintaan kuuluvat ns. viralliset kokoukset Lainsäädännön mukainen mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa. Kokousten rinnalle haetaan uusia toimintamuotoja, joissa painotetaan mm. osallistumista palvelujen kehittämiseen Esim. vanhusneuvoston asiakasraati
4. Järjestökumppanuus Tavoite Käynnissä Kumppanuus 2020 -selvitystyö Kumppanustalo Artteli ry:n kanssa, jossa kehitetään hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen verkostoa. Järjestöedustamo käynnistyy vuonna 2017. Sen puitteissa järjestöt voivat keskenään ja koordinoidusti suunnitella ja sopia asioista sekä esittää toiveita ja palvelukokonaisuuksia kaupungille. Toimenpiteet 30.5. kumppanuusfoorumissa käsitellään ehdotusta koordinaatiorakenteeksi Koordinaatiorakennetta pilotoidaan etelän palvelumallityössä 2016 Kaupungilta vastinpari järjestöedustamolle. Se tarjoaa syötteitä sekä kuulee, kommentoi ja vie eteenpäin järjestöedustamon ehdotuksia. Kartoitetaan myös järjestöjen tuottamaa hyvinvointietoa.
5. Yrityskumppanuus Uusia tapoja kaupungin ja yritysten väliselle vuoropuhelulle etsitään ja kokeillaan 6Aika- ja HANKI (Innovatiiviset hankinnat) projekteissa Kaupunki viestii yrityksille kaupungin palveluiden, asiakkaiden ja asukkaiden haasteista ja tarpeista sekä järjestää tilaisuuksia, joissa yritykset voivat esitellä ratkaisujaan Kaupunki selkeyttää yhteistyön toimintatapoja, esim. pilotoinnit kaupungin palveluissa Yritykset toimivat myös alueverkostoissa
6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelujen tukena Tampereen kaupungin vapaaehtoistoiminnan malli - luotsit Toimintaa koordinoi yksi taho, joka vastaa luotsien kouluttamisesta, yhteistyöstä järjestöjen kanssa, toiminnan laajentamisesta kaupungin palveluihin sekä viestimisestä kuntalaisille sijaintipaikka ratkaistaan palvelualueiden organisoitumisen yhteydessä Toiminta osaksi palvelumallia hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista paikkoja luotsitoiminnalle, erityisesti lisäämällä vertaisneuvojaluotseja Vapaaehtoiset voivat toimia kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisessä Vapaaehtoistoimintaa ja kokemusasiantuntijuutta toteutetaan luotsien lisäksi monilla tahoilla ja monien toimijoiden vastuulla.
Onnistumisen edellytykset 1 1. Osallistumisen kehittäminen edellyttää selkeää johtamista ja vastuuta Kaupunkitasoinen ohjaus ja koordinaatio on konsernihallinnossa kehittämisyksikön vastuulla Palvelualueet vastaavat osallistumisen toteutuksesta omalla toimialueellaan Perustetaan verkostomaisesti toimivat kehittämis- ja kokeiluryhmät palvelualueiden johdon tueksi yhtenä tehtävänään osallistumisen kehittäminen 2. Osallistuminen edellyttää riittäviä resursseja Konsernihallinnon ja tuotannon nykyresursseja kohdistetaan osallistumisen uuden toimintamallin toteuttamiseen
Onnistumisen edellytykset 2 3. Osallistuminen edellyttää toiminta- ja ajattelutapojen muutosta Esimiehille ja henkilöstölle valmennusta osallistumisen, asiakaslähtöisyyden ja kumppanuuden tuomiseksi osaksi kaikkien omaa työtä Alueverkostojen toiminta suunnitellaan yhdessä Alvarien ja muiden alueella toimivien kanssa 4. Osallistuminen edellyttää uudenlaisia välineitä Käyttöön monipuolisia, vuorovaikutuksellisia digitaalisia työkaluja Osallistumisen työkaluja kokeillaan eri ryhmille sopivien ratkaisujen löytämiseksi Palvelualueille tarjotaan testattu osallistumisen työkalupakki
Onnistumisen edellytykset 3 5. Osallistuminen on osa suunnittelu-, talous- ja hankintaprosesseja Osallistumisen näkökulma otetaan huomioon toiminnan ja talouden prosessin uudistamisessa. Alueverkostoille tehdään kontrolloitua vallan siirtoa talousasioissa (osallistuva budjetointi) Kaupungille kertyvää asiakastietoa (palveluiden käyttö, asiakaspalaute, asiakassegmentit, jne.) hyödynnetään systemaattisesti palvelujen kehittämisessä 6. Viestintä on osa osallistumista Aktiivinen viestintä ja markkinointi mahdollisuuksista ja kokeiluista Avoin tieto: suunnittelussa ja valmistelussa olevista asioista sekä palvelujen kehittämisestä kerrotaan avoimesti
Yhteenveto Uudessa osallistumisen mallissa on kuusi osaa: 1. Alueellinen osallistuminen 2. Kaupunkitasoinen osallistuminen 3. Asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat 4. Järjestökumppanuus 5. Yrityskumppanuus 6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena Alvari-toiminta ja aluetoimijaverkostot yhdistetään alueverkostoiksi. Alueverkostot suunnitellaan nykyisten aluetoimijoiden yhteistyönä. Osallistumisessa hyödynnetään laajasti erilaisia digitaalisia ratkaisuja. VALMA-järjestelmästä luovutaan. Uuden osallistumisen mallin edellyttämät henkilöstöresurssit eivät lisää kaupungin henkilöstömäärää. Mahdolliset lisäresurssit järjestetään toimintamallin uudistuksen yhteydessä syntyvien tehtävämuutosten avulla. Uuden osallistumisen mallin toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet (johtaminen, prosessit ja resurssit) käynnistetään välittömästi. Uusi osallistumisen malli otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2016 alkaen ja vuoden 2017 loppuun mennessä. Alueellista mallia pilotoidaan ensimmäisenä koillisella alueella. Mahdolliset yksityiskohtaisemmat esitykset osallistumisen mallista tuodaan kaupunginhallitukselle syksyn 2016 aikana.