Talousesitys 20. Ammatillinen S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelman onnistuminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista, joustavien polkujen rakentamista sekä riittävää ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa myös aikuisväestölle. Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan nostamalla oppivelvollisuusikää, kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja sekä ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti tavoitteena lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien palveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillista perus- ja lisäta tarjoavia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja molempia järjestämismuotoja. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että muodostuu selkeä ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva osaamisperusteinen tutkintorakenne ja tutkinnot. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen - ja säätelyjärjestelmä uudistetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena siten, että se tukee työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä järjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjien saama perustuu jatkossa ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Toiminnan tuloksellisuus Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai paikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen paranee uudistettujen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden sekä koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosessien uudistamisen johdosta. Koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosesseja tehostetaan edelleen laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja tietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua ta ja aikuista. Työelämän ammatilliseen koulutukseen kohdistamat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja tukitoimenpiteiden tarvetta. Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna, kun se oli 8,7 % vuonna 1). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 65 prosenttiin vuonna, kun se oli lta 62 % vuonna 2). 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä osa siirtyy muiden sektoreiden koulutukseen, joten opiskelunsa keskeyttäneiden osuudeksi tavoitellaan noin 6,5 prosenttia vuonna, kun se oli 7,8 % vuonna. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Ammatillisen koulutuksen korkean laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laatujärjestelmien tilaa idaan kriteeriperustaisella itseinnilla. Toiminnan laajuus Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa ta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuiskoulutukseen. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista perusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien idaan kehittyvän seuraavasti: Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2010 Perustutkintoon johtava/valmistava yhteensä 60 002 61 022 61 429 63 000 63 500 62 000 perustutkintoon johtava (nuorten ) 49 817 49 858 49 381 50 000 49 500 48 000 näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava (aikuis) 10 185 11 164 12 048 13 000 14 000 14 000 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2010 Perustutkinnot yhteensä 36 745 40 155 41 813 42 900 44 100 45 000 peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten ) 32 976 34 581 35 773 36 200 36 800 37 000 näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuis) 3 769 5 574 6 040 6 700 7 300 8 000 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään. 2) Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta eikä oppisopimusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2010 Perus yhteensä 149 202 150 557 150 295 150 470 150 700 149 200 josta erityisopetus 20 916 21 264 21 904 22 660 22 500 22 200 1. Nuorten perus yhteensä 131 940 132 595 131 281 129 830 129 000 127 500 1.1. Tutkintoon johtava 125 451 126 055 124 881 123 553 123 000 121 300 1.2. Valmistavat ja valmentavat koulutukset yhteensä 2) 6 489 6 540 6 400 6 277 6 000 6 200 josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti) 1 466 1 555 1 534 1 404 1 300 1 400 josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 2 903 2 906 2 839 2 780 2 700 2 700 josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava 1 570 1 586 1 598 1 714 1 700 1 800 josta talouskouluopetus 550 494 429 379 300 300 2. Aikuisten perus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava ) 17 262 17 962 19 014 20 640 21 700 21 700 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään. 2) 1.8. alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nykyisestä neljästä erillisestä valmistavasta/valmentavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta muodostetaan yksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava, kuitenkin siten että osasta nykyisestä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta muodostetaan erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2010 Perus yhteensä 147 038 148 235 148 971 149 640 150 050 148 600 1. Kunnallinen ammatillinen 117 367 118 446 119 134 119 289 119 660 117 350 josta kuntajärjestäjien 24 495 23 851 23 843 30 362 30 750 30 050 josta kuntayhtymäjärjestäjien 92 872 94 595 95 291 88 927 88 910 87 300 2. Yksityinen ammatillinen 29 536 29 648 29 693 30 199 30 240 30 100 3. Valtion järjestämä ammatillinen 135 141 144 152 150 150 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2010 Kaikki järjestäjät yhteensä 144 139 137 134 131 129 kuntajärjestäjät 15 12 11 11 11 10 kuntayhtymäjärjestäjät 39 39 38 36 35 34 yksityiset järjestäjät 89 87 87 86 84 84 valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1 1) Kalenterivuoden alun tilanne. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta. Taulukossa on mainittu talousn luku, jolta ta vuonna rahoitetaan. Ammatillinen Oppilaitosmuotoinen Perus Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Perustutkintoon johtava luvussa 29.20 Peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset luvussa 29.20 valtionosuus luvussa 29.20 ja valtionavustus Perustutkintoon johtava Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 309 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tietoja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta pelastautumisyksikössä Lohjalla ja paloyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa yhteensä 4 600 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa ta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 150 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 000 opiskeli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys jatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää. Henkilötyövuodet tavoite Saamelaisalueen keskus 68,3 70,2 65 65 Merenkulun turvallisuuskeskus 22,6 23,3 24 26 Yhteensä 90,9 93,5 89 91 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 10 898 9 994 10 109 Bruttotulot 2 036 1 500 1 800 Nettomenot 8 862 8 494 8 309 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 312 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 003 Tuottavuustoimet -67 Palkkaliukumasäästö -10 Palkkausten tarkistukset 14 Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -98 Toimintamenojen tuottavuussäästö -42 Vuokramenojen indeksikorotus 30 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -12 Yhteensä -185 talous 8 309 000 talous 8 494 000 tilinpäätös 8 553 000 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 026 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Säästöpäätös -500 Uudelleenkohdentaminen -1 500 Yhteensä -2 000 talous 1 026 000 talous 3 026 000 tilinpäätös 3 026 000 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 239 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Säästöpäätös -100 Yhteensä -100 talous 1 239 000 talous 1 339 000 tilinpäätös 1 339 000 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 499 775 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 :ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 5) enintään 4 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien mallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 8 :n mukaisen kunnan omaosuuden muuttamisesta. Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 632 627 000 kunnallinen ammatillinen (118 350 * 10 235,92 ) 1 211 421 000 yksityinen ammatillinen (30 100 * 13 993,55, sis. alv.) 421 206 000 Kuntien osuus -1 146 600 000 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000 Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000 Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään) 851 000 Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 1 825 000 Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät mallit (enintään) 4 000 000 Yhteensä 499 775 000 Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 833,04 euroa opiskelijaa kohden. Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien osuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen keskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 588 000 euroa. Kuntien omaosuuden muutos ammattikorkeakoulujen uudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55) -198 972 Kustannustason muutos (+1,2 %) 7 908 Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen -4 000 Menovähennys: avustusten leikkaaminen -2 000 Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen -6 519 Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen -19 554 Muut muutokset -14 Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02) -136 Oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen (rakennepoliittinen ohjelma) 2 995 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys Uudelleenkohdentaminen -2 000 Yhteensä -222 292 talous 499 775 000 talous 722 067 000 tilinpäätös 721 056 763 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7