Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1
Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely Kasvinvuorotus Sivufraktiot Mädätetyt puhdistamolietteet Reaktorilietteet 2.3.2011 2
Typensitojakasvit Lannoitteiden valmistus 2% maailman energiankäytöstä (1990) Typensidonta 190 x 10 12 g vuodessa (Mt = Tg) Teollinen 85 Tg vuodessa 1 tonni väkilannoitetyppeä = 1 tonni fossiilista polttoainetta Noin 15 % kasvintuotannon kasvuhuonekaasuemissoista johtuu typpilannoitteesta Valmistus, levitys ja N 2 O N 2 O on 310 x voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO 2 tarvitaan biologisesti sidottua typpeä 2.3.2011 3
Typensitojakasvit Palkokasvit voivat sitoa yli 250 kg N/ha Vaihtelee huomattavasti Kasvintuhoojien esiintyminen Genotyyppi ja ikä Rhizobiumin ja kasvin vuorovaikutus Rhizobiumin esiintyminen ja tehokkuus Maan fysikaaliskemiallinen tila Viljelymenetelmät 2.3.2011 4
Lannoitteiden käyttö Miller & Cramer, Plant & Soil 274, 2004 2.3.2011 5
Viherlannoitus Valkolupiini (Lupinus albus L.) Peittää maan nopeasti Kilpailee hyvin rikkakasvien kanssa Tuottaa runsaasti biomassa Sietää hallaa (pitkä kasvukausi) Kenttäkokeet aloitettu Viikissä 2010 ja Tomas Räfsån tilalla Pohjanmaalla Esikoe Viikissä 2009 F. Stoddard 2.3.2011 6
Viherlannoitus Lajike 2009 2010 DM t/ha DM t/ha Energie 7.9 Ludic 8.7 Amiga 10.8 Vesna 18.2 9.8 SE 0.67 Valkolupiinin typpipitoisuus on 2-2.2 % T. Räfså 2.3.2011 7
Seos/sekaviljely Seos- tai sekaviljely typensitojakasvin kanssa Maissia apilan ja virnan kanssa Ruokohelpeä vuohenherneen kanssa Maa-artisokkaa apilan ja virnan kanssa Vehnää valkolupiinin kanssa Typensitojan typpi voidaan hyödyntää jo osittain kasvukaudella Peittävyys Vähemmän rikkakasveja Kasvintuhoojia vähemmän Kasvutekijöiden tehokkaampi hyödyntäminen Kilpailu 2.3.2011 8
Seos/sekaviljely Maissi ja apila Maissi ja virna F. Stoddard F. Stoddard 2.3.2011 9
Seos/sekaviljely DM t/ha Maissi 29.8 Maissi-virna 21.8 Maissi-apila 20.4 Maissi-härkäpapu 12.2 2.3.2011 10
Seos/sekaviljely Ruokohelpi-vuohenherne Valkolupiini-vehnä F. Stoddard F. Stoddard 2.3.2011 11
Seos/sekaviljely 2009 2010 Viikki Suitia Viikki Suitia Ruokohelpi 11.6 7.8 9.4 8.0 75R + 25V 9.9 5.0 7.9 6.2 50R + 50V 9.6 7.4 6.8 7.6 Vuohenherne 9.0 5.7 5.9 7.6 8 sekoitus 8.1 5.2 SE 0.44 1.2 0.50 0.66 R = ruokohelpi V = vuohenherne 8 = sekoitus erilaisia kasveja 2.3.2011 12
Maa-artisokka seoksina 35 Legume 30 Tuber Dry matter yield (t/ha) 25 20 15 10 Canopy 5 0 5 Oct 2008 16 Oct 2008 N fertilizer Fodder vetch Galega Red clover Sweet clover 2010 DM t/ha Artisokka + N-lannoite 27.7 Artisokka + vuohenherne 20.4 Artisokka + puna-apila 23.5 Artisokka + virna 21.9 Artisokka +mesikkä 25.1 2.3.2011 13
Maa-artisokka seoksissa 2.3.2011 14
Kasvinvuorotus Palkoviljojen sisällyttäminen kasvinvuorotuksen osaksi Vähentää kasvintuhoojia Parantaa maan rakennetta Vähentää väkilannoitteiden tarvetta Kokeet perustettu 2010 Viikkiin ja Suitiaan Härkäpapu- ja sinilupiini esikasvina viljoille ja öljykasveille Lisäksi linssi ja valkolupiini Apila maissin ja hampun esikasvina 2.3.2011 15
Lietteet Lainsäädännöllisistä syistä yleensä kompostoituja Haitta-aineet? Vähemmän kustannuksia? Muurahaishappokäsiteltyjä mädätettyjä lietteitä 2.3.2011 16
Mädätetyt puhdistamolietteet ja reaktoriliete Puhdistamoliete Kuiva-ainepitoisuus 30% Tonnissa lietettä 31 kg N Sisältää raskasmetalleja ja metalloideja Reaktoriliete Kuiva-ainepitoisuus 30% Tonnissa lietettä 7 kg N Sisältää raskasmetalleja ja metalloideja Kenttäkokeet perustettu 2009 ja 2010 Käsittelyinä 100% liete, 150% liete, 100% väkilannoite, 50-50 liete ja väkilannoite, jaettu väkilannoite Maissi 120 kg N/ha Rapsi 90 kg N/ha Hamppu 60 kg N/ha 2.3.2011 17
Lietteet vs. väkilannoite Maissi Hamppu Rapsi N-lannoite 14.8 5.9 7.1 Jaettu N-lannoite 16.2 7.1 6.3 50 lannoite - 50 liete 18.6 6.4 6.4 Puhdistamoliete 19.4 8.0 6.7 1.5 x liete 14.7 6.6 6.2 reaktoriliete 15.8 5.5 6.1 2.00 0.16 0.17 2.3.2011 18
Lietteet: hamppu, rapsi ja maissi Kiitos! 2.3.2011 19