Parikkalan kunta. Asunto- ja kiinteistöohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistöjen toimenpide esitys kiinteistöpoliittista ohjelmaa varten 2014.

145 Ruoka- ja puhtauspalvelut 1450 Parikkalan keskuskeittiö 1455 Keskuskeittiö kuljetus. OSA Toimieli Tulosal Tulosyksikkö Kustannuspaikka

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Talous- ja suunnittelukeskus

Seniori- ja yhteisöasuminen Parikkalassa

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

TILASTOKATSAUS 9:2015

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

Asuminen ja rakentaminen

Tilastokatsaus 11:2012

Asuminen ja rakentaminen

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Tilastokatsaus 15:2014

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Joroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille

Korjausrakentamisen linjaukset

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Pohjois-Savon väestöennuste

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

VALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

Seniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsinki

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Tilastokatsaus 7:2013

Maailma muuttuu maakunta muuttuu seminaari

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi Rakennustietosäätiö

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja , Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

Asuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Transkriptio:

Parikkalan kunta Asunto- ja kiinteistöohjelma 016 018

Sisältö 1. Johdanto.... Nykytila... Väestö... Toimialat ja työpaikat... 3 Asuntokunnat ja asuntokanta... 3 Asuntokannan ikärakenne... 4 3. Asuntopolitiikka ja kunnan strategia... 6 4. Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet... 6 Asunto- ja korjausrakentamisen haasteet... 7 Erityisryhmien asunnontarpeet... 7 Asunto-omaisuuden hallinta... 7 Toimenpiteet... 9-1-

1. Johdanto Parikkalan kunta pyrkii aktiivisella kaavoitus- ja elinkeinopolitiikalla luomaan edellytykset asuinympäristölle, joka täyttää kuntalaisten elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa asettamat vaatimukset. Myös ikärakenteen muutokset asettavat laadullisia sekä määrällisiä vaatimuksia niin uustuotannolle kuin korjaustoiminnalle. Asumiseen tulee mukaan myös entistä enemmän asuntojen muunneltavuus ja erilaiset asumispalvelut. Vuoden 016 taloussuunnitelmassa on tavoitteena laatia asuntopoliittinen ohjelma, jonka avulla ohjataan kaavoitusta, rakentamismääräyksiä, ulkopuolista ja omaa asuntotuotantoa sekä kiinteistöjen perusparannusta ja kunnossapitoa. Asuntopoliittisella ohjelmalla määritellään, miten asunto-omaisuutta hallinnoidaan toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Kunnan kiinteistöjä on pidettävä yllä kustannustehokkaasti ja tarpeita vastaavasti. Tarpeettomista kiinteistöistä on luovuttava ja vajaa käytössä olevista tiloista on pääsemään eroon joko tilatarpeita yhdistämällä tai tiloista luopumalla.. Nykytila Väestö Parikkalan kunnan väkiluku vuoden 015 lopussa oli 535. Väki väheni edelliseen vuoteen 131 henkilöllä, joka noudattelee edellisvuosien kehitystä. Luonnollinen poistuma oli 104, joten muuttotappiota on 31 henkilöä. Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain lähes 100 hengellä. Taulukko 1 Väestön ikärakenne 31.1.015 (Tilastokeskus, ennuste 030) Ikäryhmä lkm % 00 05 030 0-6 40 4,58 1 198 187 7-15 314 5,99 36 313 8 16-64 85 53,87 369 079 188 65-1863 35,56 1948 1973 1974 yhteensä 535 4855 4563 435 Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois oli tasapainossa, mutta nuorten alle 5 - vuotiaiden osalta noin 50 henkeä negatiivinen, myös työikäisten osalta kunnasta poismuutto oli negatiivinen. Poismuutosta suurin osa kohdistui Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Imatralle. Väestön huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohti) oli vuoden 015 lopussa 79,3. Väestön ikääntyminen näkyy väestöllisen huoltosuhteen huonontumisena. Väestö vähenee samoin asuntotarve, mikä keskittyy kunnan sisällä yhä enemmän taajamiin ja erityisesti keskustaajamaan, jossa kunnan mahdollisuudet tarjota peruspalvelut ovat parhaat. --

Taulukko Väestöllinen huoltosuhde ja ennuste Vuosi 014 015 00 05 030 Väestöllinen huoltosuhde 79,3 83,3 101,8 115,3 15,6 Vuonna 015 Etelä-Karjalan vastaava luku oli 63,9 ja koko maan 58,3. Asumisen ja elämisen liittyvät tarpeet keskittyvät yhä enemmän ikääntyvään väestöön, mikä asettaa omat haasteensa asuntojen perusparannukselle ja uudisrakentamiselle, jossa esteettömyyden merkitys sekä kulkuväylien että asuntojen rakenteiden osalta korostuvat. Toimialat ja työpaikat Parikkalan työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Tilastokeskuksen vuoden 014 tietojen mukaan palvelutyöpaikkojen osuus on 58,9 %, maa- ja metsätalouden osuus 0,9 % ja jalostuksen 17,5 % ja muut,7 %. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus on suurempi kuin seudun muissa kunnissa. Teollisten työpaikkojen osuus on pienempi kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan työpaikkaomavaraisuus on noin 89 %:n luokkaa (v. 014). Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 014 lopussa yhteensä 359 henkilöä. Työttömänä oli 330 henkilöä, työttömyysaste 11,6 %. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain n. 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljon kuin työikäistä väestöä. Toteutuessaan tämä aiheuttaa valtavat haasteen kunnan palveluiden järjestämiseen. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oli 58 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, koska eläkeläisten osuus väestöstä on kolmannes. Taulukko 3 Taloudellinen huoltosuhde Vuosi 010 011 01 013 Taloudellinen huoltosuhde 1,87 1,87 1,89 1,97 Asuntokunnat ja asuntokanta Suurin osa Parikkalan asuntokunnista on 1- hengen asuntokuntia (78,1 %). Parikkalalaisista useimmat asuvat omakotitalossa 77,4 %, rivi- ja ketjutaloissa 11,3 %, asuinkerrostaloissa 8,5 % ja muissa rakennuksissa,8 %. Taulukko 4 Asuntokunnat, talotyyppi ja vuosi talotyyppi 004 006 008 010 01 014 erillinen pientalo 033 03 08 1976 1936 1907 rivi- tai ketjutalo 436 441 45 455 439 438 asuinkerrostalo 343 343 336 336 338 3 muu rakennus 103 95 91 88 93 90-3-

Taulukko 5 Asuntokunnat, asuntokunnan koko ja talotyyppi v. 014 asuntokunnan koko erillinen pientalo rivi- tai ketjutalo asuinkerrostalo muu rakennus asuntokunnat yhteensä 1 henkilö 633 319 6 51 19 henkilöä 779 96 76 9 980 3 henkilöä 38 13 14 5 70 4 henkilöä 160 7 3 1 171 5 henkilöä 6 3 3 70 6 - henkilöä 9 0 0 31 Vuoden 014 lopussa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 373 eli n. 5,1 %. Lapsiperheen keskikoko on 3,8 henkilöä. Perheen keskikoko v. 014 oli,59. Yksin asuvia yli 65-vuotiaita on 719. Yksin asuvia 65 74 -vuotiaista naisia on 161 ja miehiä 150. Yli 75- vuotiaista yksin asuvia miehiä on 84 ja naisia 34. Tilastojen perusteella voidaan arvioida, että yksin asuvien ja asumisessa erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten määrä kasvaa. Asuntokunnan koko pienenee ja työssäkäyntialueiden laajetessa kuntaan muuttaminen vähenee, vaikka työpaikkoja olisi tarjolla. Asuntoja tarvitaan nykyistä vähemmän ja tarve keskittyy pienempiin asuntoihin. Samanaikaisesti asumisen laadulliset vaatimukset kasvavat. Asukkaiden ja asuntojen vähetessä kunnan kiinteistömassaan liittyvät kustannukset kasvavat mm. vesihuollon osalta, jossa laajalle rakennetun verkon hyödyntäminen kustannustehokkaasti on yhä vaikeampaa. Asuntokannan ikärakenne Parikkalan kunnan asuntokannasta on rakennettu 1960 1989 välisenä aikana noin 83 %. Rakentamisen huippu on ollut 1970 1980 -luvuilla. Taulukko 6 Asuntokannan ikäjakauma ikäjakauma 1950 1959 1960 1969 1970 1979 1980 1989 1990 1999 000 015 % asuntokannasta 9 % % 37 % 35 % 1 % 5 % Taulukko 7 Parikkalan kunnan omistamien kerrostaloasuntojen ikäjakauma Kerrostaloasunnot 97 kpl Asuntojen ikä alle 5 vuotta 0 kpl Asuntojen ikä 5-35 vuotta 17 kpl Asuntojen ikä yli 35 vuotta 60 kpl -4-

Taulukko 8 Rivitaloasuntojen ikäjakauma Rivitaloasunnot 151 kpl Asuntojen ikä alle 5 vuotta 0 kpl Asuntojen ikä 5-35 vuotta 78 kpl Asuntojen ikä yli 35 vuotta 53 kpl Parikkalan kunta on vuosien 005 ja 015 välillä luopunut yhteensä 91 asunnosta myymällä tai kiinteistöjä purkamalla. Taulukko 9 Asuntokannan väheneminen 005 015 60 55 50 40 30 0 36 30 1 34 Asunnoista luovuttu yhteensä Myyty Purettu 10 6 0 005-009 010-015 Huomattava osa asunnoista on laskennallisesti elinkaarensa päässä ja vaatii lähivuosina joko peruskorjauksen tai tarpeen vaatiessa purkamisen. Ainakin kunnan omien asuntojen määrää on arvioitava kriittisesti, mikä merkitsee määrän tasaista laskua ja sopeuttamista tulevaan tilanteeseen. -5-

3. Asuntopolitiikka ja kunnan strategia Parikkalan kunnan strateginen suunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.1.016. Sen asettamat vaatimukset ovat seuraavat: Asuminen ja ympäristö 1) Vetovoimainen asuin- ja yrittäjäympäristö uusien asuinalueiden kaavoitus ja olemassa olevien tonttien hyödyntäminen toimivat tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueelle ) Vuokra-asuntokannan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, asuntopoliittinen ohjelma 3) Jätevesihuoltoon valitun ratkaisun toteuttaminen 4) Kasvihuonekaasupäästöjen määrän väheneminen asetetun tavoitteen mukaisesti Kunta voi asuntopolitiikkaa tukevilla toimillaan (kaavoitus ja maanhankinta) vaikuttaa siihen, että kunnan alueella on houkuttelevia, viihtyisiä ja erilaisia asumismuotoja tukevaa tonttitarjontaa, mitä asiaa tarkastellaan keskustan asemakaavan ja Särkisalmen asemakaavan laadinnan yhteydessä. Asuntoalueiden kunnallistekninen valmius sovitetaan alueiden kaavoituksen ja rakentamisen etenemiseen. Nykyisen vesihuolto- ja lämpöverkostojen käyttäjien määrä pyritään pitämään nykytasolla. Taulukko 10 asuntorakentamisen vapaat tontit Parikkalan keskustassa (tähän myös yksityisen puolen asunnot) Kerros-, rivi- ja kytkettyjen asuntojen tontit Määrä Asuin- ja liikerakennusten tontit Määrä Opintien Visakuja 3 3 kpl Palokuja 1 kpl Harjukuja -4 1 kpl Parikkalantie - Petäjikönkatu kpl Kangaskyläntie 7 1 kpl Tehtäessä päätöksiä asuinkiinteistöjen tulevaisuudesta on tarkasteltava kiinteistön kuntoa ja elinkaarta suhteessa korjausten taloudellisten panostusten määrään. Kunnan konsernin tulostavoitteena (kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt) on, että yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjen kunnossapidosta. 4. Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Kunta pyrkii edistämään eri asukasryhmien omatoimista selviytymistä asumisessa ja muussa päivittäisessä toiminnassa. Väestön ikääntyminen luo paineita asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyteen. Esteettömyydestä huolehtiminen on osa elinkaaren huomioivaa asumisen kehittämistä ja se palvelee niin ikääntyviä, liikuntaesteisiä kuin lapsiperheitäkin. Erityistä huomiota esteettömyyden periaatteisiin tulee kiinnittää kuntakeskuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä. -6-

Asunto- ja korjausrakentamisen haasteet Parikkalan kunnan omistamien kiinteistöjen korjausvelka on merkittävä ja resurssien riittävyys korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon on haasteellista. Korjausinvestointikohteiden suuri määrä pakottaa keskittämään korjaustoimenpiteet tarkasti harkittuihin kohteisiin. Korjausvelan lyhentäminen on mahdollista keskittymällä laatuun ja vähentämällä asuntokantaa määrätietoisesti. Usein purkaminen tai myynti sellaisenaan on tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Rakenteellisten vaurioiden, vahinkojen ja sisäilmaongelmien korjaukset lisäävät kustannuksia. Korjaustoimien ja perusparannusten oikea aikainen suorittaminen vähentää merkittävästi yllättävien korjaustarpeiden määrää ja helpottaa kustannuksien hallintaa. Kiinteistöjen arvon säilyttäminen edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa, korjausrakentamista ja investointeja kiinteistöjen perusparannuksiin. Kiinteistömassan asianmukaisella ja suunnitelmallisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella käytöllä kiinteistöjen elinkaari voidaan käyttää loppuun tai sitä voidaan jopa pidentää. Peruskorjauksien suunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa on huomioitava kuntotutkimusten lähtötiedot, sisäilmakorjausten tarve ja energiatehokkuus. Erityisryhmien asunnontarpeet Erityisryhmien uusille asunnoille (päihde- ja mielenterveysongelmaiset) ei ole tarvetta, vaan heidät sijoitetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin. Kehitysvammaisten asumisyksikkö rakennettiin v. 015. Pitkäaikaisasunnottomia ei viime vuosina kunnassa ole ollut. Väestön ikärakenteen ja sen ennustetun kehityksen perusteella voidaan arvioida, että esteettömien asuntojen kysyntä tulee lisääntymään tulevaisuudessa palveluiden läheisyydessä. Parikkalan kunnan asuntomassasta esteettömiä tai sellaiseksi muunnettavissa olevia asuntoja on noin 58 prosenttia (194 kpl) asuntokannasta. Lukuun ei ole huomioitu yksittäisiä osakkeita. Esteettömät asunnot ovat pääosin rivitaloja ja hissillisiä kerrostaloasuntoja. Parikkalan keskustassa sijaitsee 63 % ja Akonpohjassa 37 % esteettömistä asunnoista. Kiinteistöomaisuuden hallinta Kunnan omistamista kiinteistöistä on tehty selvitys 015, jossa ne on jaettu asuinkiinteistöihin, hallinnon kiinteistöihin, terveydenhuollon kiinteistöihin ja muihin. Kaikille on määritelty kuntoluokka ja selostus tämänhetkisestä tilanteesta sekä esitys toimenpiteistä; korjataan, puretaan ja / tai myydään. Vain muutamia kiinteistöjä lukuun ottamatta niissä on toimintaa. Parikkalan kunta omistaa suoraan tai välillisesti 331 asuntoa, joiden hallinta on joko kunnan omassa organisaatiossa tai asunto-osakeyhtiöissä. Asuntojen vuokrausaste on viime vuodet pysynyt korkeana 95 98% välillä. -7-

Taulukko 11 Parikkalan kunnan asuntojen jakautuminen tyypeittäin 350 331 300 50 Yhteensä 00 Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot 150 Tytäryhteisöt ja osakkeet 100 50 97 104 54 61 15 Palveluasunnot Erillistalot 0 Luokka 1 Huomioiden Parikkalan kunnan pienenevän asukasmäärän ja ikäväestön osuuden kunnan väestöstä, vuokra-asuntojen määrää ei ole tarkoituksen mukaista lisätä. Pääpaino tulee olla nykyisten asuntojen peruskorjauksessa ja laadun nostamisessa ajanmukaiselle tasolle. Vuokra-asuntojen määrä tulee vähenemään tulevaisuudessa kiinteistöjen elinkaaren kuluttua loppuun tai niistä muuten luovuttaessa. Parikkalan kunta ei taloussuunnitelman mukaisesti panosta uudistuotantoon lähitulevaisuudessa. Asuntokysynnän kehittymistä kuitenkin seurataan vuosittain ja päätöksiä uudisrakentamisesta tehdään tarpeen mukaan. Merkittäviä taloudellisia korjausinvestointeja vaativista varustelutasoltaan ja laadultaan heikoista kiinteistöistä, joiden kysyntä ja taloudellinen kannattavuus ovat heikkoja, tulee luopua. Haja-asutusalueilla vuokra-asuntojen kysynnän ennustetaan laskevan edelleen. -8-

Toimenpiteet Kunnan kiinteistöistä on laadittu vuoden 015 aikana selvitys, joka käsittää asuin-, hallinnon ja muut kiinteistöt. Kyseinen selvitys pidetään ajan tasalla ja on lähtökohtana valmisteltaessa talousarviota ja suunnitelmaa sekä sen yhteydessä käsiteltäessä vuosittaista investointi- ja kunnossapito-ohjelmaa. Selvityksessä kiinteistöt on jaettu ylläpidettäviin ja poistettaviin. Kunnassa luovutaan yksittäisten asuntojen omistuksista. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat pidetään kilpailukykyisenä ja kustannuksia vastaavana. Investoinnit mitoitetaan talon elinkaarta vastaavaksi kustannustehokkuuden ja ylläpidon kannattavuuden varmistamiseksi. Senioriasumisen tarpeet otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamismääräyksissä. Esteettömyys varmistetaan myös korjausrakentamisen yhteydessä. Vanhusten ja muiden liikuntarajoitteisten tarpeet on osa rakentamisen suunnittelua. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon energiatehokkuus ja toiminnan hiilijalanjälki. Kunnoltaan heikot kiinteistöt puretaan, kun niiden elinkaari päättyy tai niiden ylläpito tulee kannattamattomaksi. Käytännössä se merkitsee kuntoluokkaa 3 olevista kiinteistöistä vähitellen luopumista. Kunta valmistautuu vuokraamaan maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä maakuntavirastolle ja palo- ja pelastustoimelle omistamansa kiinteistöt vuoden 019 alussa, jonka vuoksi kyseisiin kiinteistöihin ei ennen kyseistä ajankohtaa tehdä kuin välttämättömät kunnossapidon edellyttämät toimenpiteet. -9-

7 13 14 15 5 10 11 1 9 4 15 5 3 11 8 Kuva 1 Parikkalan keskustan asunnot tyypeittäin -10-

Merkkien selitykset Kerrostalo Rivitalo Palveluasunto Erillistalo/osake/muu NRO Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Asunnot Valmistumisvuosi Kuntoluokka *) 1 Kirkkokatu 6 Kirkkokatu 6 Erillistalo/osake/muu 1 190/ 1999 3 Petäjikönkatu B Petäjikönkatu B Erillistalo/osake/muu 1 1949 3 3 Paloasema Parikkalantie 44 Erillistalo/osake/muu 8 195 4 Petäjikönkatu 1 Petäjikönkatu 1 Kerrostalo 17 1987 5 Pietarinkuja 4 B Pietarinkuja 4 A-B Kivitalo 6 1975 3 6 Rimapolku 1-5 Rimapolku 1-5 kerroksinen rivitalo. 3 taloa 3 1980 81 7 Satumäentie 8 C ja D Satumäentie 8 C-D Rivitalo 8 1947 / 1995 3 8 Suntionkatu 1 Suntionkatu 1 Rivitalo 8 1974 Vanhustentalot 9 Simonkuja 3 Simonkuja 3 Kerrostalo 5 1977 10 Tapulikuja 3 A-D Tapulikuja 3 Kerrostalo 3 rakennusta 9 1978 (AB) 1979(CD) 11 Yläkuja 4 Yläkuja 4 Kerrostalo, 0 1994-199 rakennusta 1 Yläpolku 1 Yläpolku 1 Rivitalo 1 007 1 13 Satumäenvuokratalot Satumäentie 8 A-B Palveluasunto 8 1995 14 Rauhalakoti Kaakonkuja Palveluasunto 8 1991 15 Petäjämäki Maalarinkatu Palveluasunto 15 015 1 16 Parikkalan asema Parikkalantie 10 Erillistalo/osake/muu 1908 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -11-

7 3 3 9 33 5 0 6 4 Kuva Saari Akonpohjan asunnot tyypeittäin NRO Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Asunnot Valmistumisvuosi Kuntoluokka *) 1 Aravatalo Saari Kaivotie 7 Rivitalo 7 1981 / 1998 Kerhotalo Saari (entinen terveystalo) 3 Saaren viraston rivitalo Akapohjantie 15 4 As Oy Vatrinne Rinnetie 1 / 5 As Oy Kaivotien Vatro kerrostalo 6 1948 Palotie Rivitalo 3 1975 / 1991 /1999 3 Pengertie Rivitalo 11 1985 Kaivotie 9 Rivitalo 7 1987 6 As Oy Kaivoniemi Neulatie Rivitalo 1 1989 7 As Oy Tarnalan kylätalo 8 Kotirinne / Vuokkola / Rinnetupa 9 As Oy Saaren Keskus 3 As Oy Saaren Tulppaanipelto 33 As Oy Maironiemen Kaivorinne Tarnalanraitti Rivitalo 4 1991 Akapohjantie 19 Palveluasunto 9+8+11 1985/006 Hevostie 4 Erillistalo/osake/muu 1988 Palotie 3 Erillistalo/osake/muu 1958 / -79/-86 Kaivotie 10 Erillistalo/osake/muu -1-

7 30 31 Kuva 3 Kirjavala - Saaren kk - Tarnalan asunnot NRO Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Asunnot Valmistumisvuosi Kuntoluokka *) 7 As Oy Tarnalan kylätalo Tarnalanraitti Rivitalo 4 1991 30 Kirjavalantie 88 Kirjavalantie Erillistalo/osake/muu 1 1959 88 31 Kurkkummuntalo Kirkontie 408 Erillistalo/osake/muu 4 1958 / -79/-86 3 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -13-

0 19 18 17 Kuva 4 Särkisalmen asunnot NRO Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Asunnot Valmistumisvuosi Kunto- luokka *) 17 Purokuja C Purokuja C Erillistalo/osake/muu 5 1986 18 As Oy Kunnanrinne Rinnekatu 17 Erillistalo/osake/muu 1977 19 Kodintie 15 Kodintie 15 Rivitalo 4 1976 0 Kodintie 1 Kodintie 1 Rivitalo 4 1968 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -14-

35 34 Kuva 5 Uukuniemi-Niukkalan asunnot NRO Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Asunnot Valmistumisvuosi 34 As Oy Hoviselkä Hoviseläntie 1 Erillistalo/osake/muu 4 1958 / -79/-86 35 As Oy Uukuniemen Kirkkomäki Ristirannantie 1 Erillistalo/osake/muu 1 1986 34 As Oy Niukkalanhovi Hoviseläntie Erillistalo/osake/muu 1981 Kuntoluokka *) *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -15-

Asuinrakennukset Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Rakennusvuosi / korjauksia Asunnot Aravatalo Saari Kaivotie 7 Rivitalo 1981 / 1998 7 Kerhotalo Saari (entinen terveystalo) Akapohjantie 15 kerrostalo 1948 5 Kirkkokatu 6 Kirkkokatu 6 Käsityö-keskus 190/ 1999 1 Kodintie 15 Kodintie 15 Rivitalo 1976 4 Kodintie 1 Kodintie 1 Rivitalo 1968 4 Kurkkummuntalo Kirkontie 408 (entinen koulu) 1958 / -79/-86 8 Petäjikönkatu B Petäjikönkatu B Omakotitalo 1 Petäjikönkatu 1 Petäjikönkatu 1 kerrostalo 1987 17 Pietarinkuja 4 B Pietarinkuja 4 B Rivitalo 1975 6 Purokuja C Purokuja C Rivitalo 1985 5 Rimapolku 1-5 Rimapolku 1-5 kerroksinen rivitalo, 3 taloa 1981-1981 - 1980 - Saaren viraston rivitalo Palotie 1 Rivitalo 1975 / 1991 /1999 3 Satumäentie 8 C D Satumäentie 8 C- Rivitalo 1947 / 1995 8 E Satumäen palvelutalot Satumäentie 8 A- Rivitalo 199 8 Suntionkatu 1 Vanhustentalot B Suntionkatu 1 Rivitalo 1974 / parann.osittain Simonkuja 3 Simonkuja 3 kerrostalo 1977 5 Tapulikuja 3 A-D Tapulikuja 3 kerrostalo, 3 rakennusta 1978 (AB) 1979(CD) 3 Kuntoluokka Yläkuja 4 Yläkuja 4 Kerrostalo 1994-199 0 rakennusta Yläpolku 1 Yläpolku 1 Rivitalo 007 1 1 As Oy Vatrinne Rinnetie 1 / Pengertie Rivitalo 1985 11 As Oy Kaivotien Vatro Kaivotie 9 Rivitalo 1987 7 As Oy Kaivoniemi Neulatie Rivitalo 1989 1 As Oy Tarnalan kylätalo Tarnalanraitti Rivitalo 1991 4 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon 8 9 3 3 3 3 3 3-16-

Hallinnon kiinteistöt Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Valmistunut/ korjauksia Kuntoluokka Harjulinna Harjukuja 6 Suojeltu vanha suojeluskunnan talo 1938 (osittaisia parannuksia tehty 04 / 08) Saaren virasto Akapohjantie 4 Virastotalo 1975 parannuksia 01 / 04 Tekninen toimisto Petäjikönkatu 190 parannuksia 00-03 3 Kirjolan koulu Kirjolankatu 5 Koulurakennus 196 1998 006 Osittaisia parannuksia tehty Kiipolan koulu Kiipolantie Koulurakennus 1966 Osittaisia parannuksia 005-009 Saaren koulu Koulutie 8 Koulurakennus 197 Perusparannus 1997 1 Parikkalan kirjasto Harjukuja 1 Kirjasto 1966 /1991 1 Saaren kirjasto Koulutie 6 Kirjasto 1991 1 Uukuniemen kirjasto Uukuniementie 1 Kirjasto 195 / 006 Saaren nuorisotalo Akapohjantie Rintamamiestalo 190 3 Liikuntahalli Kirjolankatu 5 Halli 009 1 Kiipolantie Kiipola, Laulujoutsen Koulurakennus Palokärki, päiväkoti Satumäentie 8 E Rivitalo 1947 / 1990 3 (ei päiväkotikäytössä) Perhepäiväkoti Kuperkeikka Neulatie 1 199 1 Päiväkoti Satakieli Pietarinkuja 1 013 1 1 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -17-

Terveydenhuollon kiinteistöt Kiinteistön nimi Katuosoite Tyyppi Valmistunut / korjauksia Kuntoluokka Saaren palvelukeskus Uukuniemen palvelutalo Vanhainkoti Käskynkkä Lehmuskuja 3 Parikkalan terveyskeskus Terveysasema 197 / 1980?- luvulla eri vaiheita. Parannettu vaiheittain 005-010 Akapohjantie 19 Palvelukeskus 1985 / 000 / 006 Hovikummuntie 1 Palvelukeskus 1990 199-000 Kaakonkuja Palvelukeskus 1991 Muut kiinteistöt Kiinteistön nimi Katuosoite Valmistunut / korjauksia Kuntoluokka Helenansaari ja sauna Helenansaarenkuja 190 / 1991 Rantamaja + sauna Kirkkorannantie 67 1977 / 00 Paloasema / tekninen varikko Parikkalantie 44 195 / 987 / 1990 Särkisalmen paloasema Melkoniementie 8 Valmistuu 016 1 Uukuniemen paloasema- lämpökeskus Niukkalantie 1378 1978 Parikkalan lämpökeskus Torikatu 4 198 005 Saaren lämpökeskus Akapohjantie 1981-1996 Rautatieasema Parikkalantie 10 Kauppamuseo -kiinteistö Riionsalmentie/ Sorokulmantien risteys 190 Kannaksentie 4 Kannaksentie 4 199 Linjakuja 3 Linjakuja 3 199 Uukuniemen kalasatama Värtsintie 46 1986 1997-000 *) Kuntoluokka 1) Kunto hyvä / vähäinen korjausvelka / elinkaaren mukainen ylläpito ) Kunto kohtalainen / korjausvelkaa lyhennettävä investointien avulla 3) Kunto heikko / elinkaaren päässä / korjausvelkaa paljon -18-