Narratiivien käyttö tutkimusmenetelmäopetuksessa Marja Leena Böök ja Päivikki Jääskelä Jyväskylän yliopisto
Tutkimustietoa menetelmien oppimisesta Menetelmien oppimisessa todetut vaikeudet, esim.: oppimista estävät asenteet ja tunteet (pelkoja), motivaatioongelmat myyttiset käsitykset tieteestä ja käsitykset itsestä oppijana kognitiivinen kuormittavuus tiedon sisäistämisen ja soveltamisen ongelmat Menetelmäymmärrys kehittyy vähitellen ja muuttuu kehittyessään ns. hiljaiseksi tiedoksi, joka on vaikeasti eksplikoitavaa. Opetuksessa purettava myyttisyyttä, luotava linkkejä käytäntöön ja positiivista suhdetta tutkimuksen tekemiseen Tarve kuvata menetelmäymmärryksen kehittymistä oppijan näkökulmasta sekä avata menetelmäymmärrystä koskevaa hiljaista tietoa (Lähteet: McGinn & Roth 1999; Murtonen & Lehtinen 2003; 2005; Murtonen &Tähtinen 2003; Murtonen, Olkinuora, Tynjälä & Lehtinen 2008; Roth & Bowen 2000)
Miten tutkimusmenetelmäkurssia voisi kehittää opiskelijalähtöisemmäksi? Omakohtaista - tiedostavaa Kokemuksellista Dialogista
Narratiivit ja narratiivinen työskentely: Narratiivit: kertomuksia, jotka tuottavat yksilöllisiä ja kulttuurisia merkityksiä, ja jotka myös osoittavat asioiden prosessinomaisuuden ja muutoksen ajan kuluessa (Ropo 2006) Narratiivinen työskentely Keino tutkia yksilön oman ymmärtämisen vähittäistä kehittymistä (Roth & Bowen 2000) Keino työstää ammatillista identiteettiä (Syrjänäinen & Ropo 2008) Kielellinen keino tehdä näkyväksi ja siirtää hiljaista tietoa (Vuorikoski & al. 2005; Heikkinen & Huttunen 2008) Rakentaa omakohtaista suhdetta opiskeltavaan asiaan Avaa uusia näkökulmia ja suhteita opetustilanteessa
Esimerkkinä Laadullisten tutkimusmenetelmien KTKA010 (5 op) kurssi: opiskelijoiden tuottamat ja analysoimat aineistot A) Oma reflektointi: Minä tutkijana tekstiaineisto B) Aineistonhankintaharjoituksena kerätyt ja analysoidut haastatteluaineistot C) Kokemusten jakaminen ryhmäkeskusteluina
A. Oma reflektointi: Minä tutkijana tekstiaineisto Kurssin alussa: Minä tutkijana - henkilökohtainen suhteenotto tutkimuksen tekemiseen Kurssin aikana: Oppimispäiväkirja, säännöllinen opitun ja oppimiskokemusten reflektointi Lopussa: Reflektiivinen kirjoitelma - mitä ajattelen itsestäni tutkijana, miten ajatukset ovat muuttunet ja merkittävimmät oppimiskokemukset
B. Aineistonhankintaharjoituksena kerätyt ja analysoidut haastatteluaineistot Opiskelijoiden keräämä haastatteluaineisto: Aikajana ja haastattelu henkilöiltä, jotka antavat tutkimusmenetelmäopetusta tai opinnäytetyön ohjausta yliopistossa (= oman menetelmäopettajan haastattelu) Opiskelijoiden analysoima (valmiiksi litteroitu) haastatteluaineisto: Aikajana ja haastattelu henkilöltä, joka antaa tutkimusmenetelmäopetusta ja opinnäytetyön ohjausta yliopistossa
Aineistonhankintaa ohjanneet tutkimuskysymykset 1) Millaisten vaiheiden, tapahtumien tai tilanteiden avulla henkilö kuvaa omaa tutkimusmenetelmien oppimistaan? 2) Miten henkilö puhuu omasta tutkimusmenetelmäymmärryksen kehittymisestään? 3) Mitä ja minkälaisia oppimiskokemuksia henkilö nostavaa esille oppimisprosessin kuvauksissaan?
Aikajanan tehtävänanto Kuvaa omaa tutkimusmenetelmäymmärryksesi kehittymistä. Piirrä aikajana, saat itse päättää aloitusajankohdan. Lähde muistelemaan oppimistasi. Sijoita aikajanalle mahdollisimman paljon asioita, tapahtumia, jotka mielestäsi liittyvät tutkimusmenetelmäymmärryksesi kehittymiseen. Aikajana toimii samalla tunneakselina, jonka yläpuolelle kirjaat myönteisiä tilanteita, tapahtumia, käännekohtia, tunteita jne. ja jonka alapuolelle kielteisiä asioita. Halutessasi voit kuvata kehittymistäsi myös symbolein, piirroksin tms.
Haastattelurunko Millaisella metaforalla kuvaisit itseäsi a) menetelmäopettajana, b) opinnäytetyön ohjaajana Taustatiedot: Mitä kursseja? Mistä lähtien? OMAN KEHITTYMISPROSESSIN KUVAUS Yleinen arvio Millaisten vaiheiden kautta kehittyminen on tapahtunut? Merkittäviä oppimiskokemukset tai -tilanteet Oppimista estävät asenteet ja tunteet Oivallukset KÄSITYS MENETELMÄOSAAMISESTA JA KÄSITYKSEN MUUTOKSESTA Mitä hyvä menetelmäosaaminen on? (Käsityötaitoa, tekniikkaa, hiljaista tietoa,?) Onko käsitys muuttunut? Hiljaisen tiedon osuutta menetelmäosaamisessa? Minkälaisia ajatuksia tästä? Sisältyykö menetelmäosaamisen kehittymiseen jotain sellaista, josta on huomannut opettajien olevan eri mieltä? Ennen ja nyt? Miten menetelmäymmärrystä voi parhaiten kehittää? Onko käsitys muuttunut? AIKAJANAN JA HAASTATTELUN ARVIOINTI Miltä tehtävänannot tuntuivat? Miten keskustelu auttoi selkiinnyttämään omaan näkemystä? Miten keskustelu lisäsi tietoisuutta omasta osaamisesta?
C. Kokemusten jakaminen ryhmäkeskusteluina Reflektoivat ryhmäkeskustelut aineistonhankinnan ja analyysiharjoitusten jälkeen kasvokkain tai verkossa
Mitä narratiivisella työskentelyllä voidaan tavoittaa? Tutkijana kasvun prosessia Tutkimuksen tekemistä koskevia puhetapoja (esim. myyttiset käsitykset tieteestä, käsitykset itsestä oppijana, kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen, oma positiointi suhteessa muihin ) Tarinoiden kärjet - merkittävät oppimiskokemukset Omien toimintamahdollisuuksien tunnistaminen Ihmiskasvoinen opetus
Pedagogisia haasteita menetelmäopetukseen Analyysin tulosten palauttaminen : opiskelijoiden kanssa käytävään keskusteluun tutkimustaitojen oppimisesta opettajien pedagogiseen keskusteluun Opiskelijat osana tutkijayhteisöä? Tutkimustaidot työelämätaitoina? Opitun soveltaminen ja siirtovaikutus?
Lähteet Heikkinen, H. L.T. & Huttunen, R. 2008. Hiljainen tieto, mentorointi ja vertaistuki. Toksessa A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto (toim.) Hiljainen tieto tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. McGinn, M. K. & Roth, W-M. 1999. Preparing students for competence scientific practice. Educational Research 28 (3), 14-24. Murtonen, M., Olkinuora, E., Tynjälä, P. & Lehtinen, E. 2008. Do I Need Research Skills in Working Life? : University Students Motivation and Difficulties in Quantitative Methods Course. Higher Education (56) 5, 599-612. Murtonen, M. & Lehtinen, E. 2003. Difficulties Experienced by Education and Sociology Students in Quantitative Methods Courses. Studies in Higher education (28) 2, 171-15. Murtonen, M & Lehtinen E. 2005. University Students research Orientations: Do Negative Attitudes Exist towards Quantitative Methos? Scandinavian Journal Of Educational Research (49) 3, 263-280. Murtonen, M. &Tähtinen, J. 2003. Tutkimustaitojen tarve kasvaa opetuksesta purettava myyttisyyttä ja luotava linkkejä käytäntöön. Peda-forum 1, 22-24. Roth, W-M. & Bowen, G.M. 2000. Learning Difficulties related to Graphing. Reasearch in Science Education (30) 1, 123-139. Ropo, E. 2006. Narratiiviset menetelmät opettajuuden tutkimuksessa, http://www.amkope.fi/sivut/linkitetty%20matsku/teema3_tampere/narratiivinentyopaja.pdf, Luettu 26.11.2008. Syrjänäinen, S. & Ropo, E. 2008. Narratiivit opettajankoulutuksessa. Esitys. Kasvatustieteen päivät 27.- 28.11.2008. Vuorikoski, Marjo & al. 2005. Koulumuistojen avulla kasvatusajattelun juurille. Peda-forum 1, 30-32.
KIITOS! Marja.leena.book@jyu.fi Paivikki.jaaskela@jyu.fi