OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925



Samankaltaiset tiedostot
Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Jorma Posio

Pohjanmaa-hanke

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

Helena Vorma lääkintöneuvos

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Psykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Viidakkokujan tuetun asumisen

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

OPTS TERVEYSPALVELUT

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Miten ja kuinka paljon voimme vähentää vuodeosastopaikkoja? Ryhmä

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Palliatiivinen yksikkö

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Sopimusohjauksen kehysseminaari Sirkka Keikkala

Transkriptio:

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus vähentää ongelman kroonistumisen vaaraa, psykoottisten häiriöiden osalta hoidon aloitus ennakko-oireiden aikana voi estää psykoosin puhkeamisen. Sairaalahoidon tai polikliinisen arvion jälkeisen hoidon järjestymisessä on vaikeuksia, sitä ei ole saatavana tai se on liian harvajaksoista. Eri terapiamuotojen osaajista on puutetta, samoin kuntoutuksen saatavuudessa kunnissa. Ylivoimaisesti suurin osa mielenterveyden häiriöiden kustannuksista syntyy muusta kuin hoidon toteuttamisesta, kolmannes kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja neljännes SV-päivärahoista johtuu mielenterveyden häiriöstä.

Runsaatkaan vastaanottotyyppiset avohoitopalvelut eivät sinänsä vähennä psykiatrisen osastohoidon tarvetta, varsinkaan, jos avohoitopalvelut toimivat toisistaan irrallaan ja keskenään kilpaillen (ten Horn et al. - 88, Hansson et al. -95, Piirtola -95) Toiminnallisesti toisiinsa integroiduilla ja toisiaan täydentävillä avohoitopalveluilla sekä joustavalla ja monipuolisella päivä- ja työtoiminnalla, tuetulla asumisella ja ammatillisen kuntoutuksella voidaan vähentää psykiatrisen osastohoidon tarvetta (Salokangas et. al. -91 & 94, Saarento et al.-96)

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali ja terveyskeskuksessa, yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen (STM, selvityksiä 2009:3)

HOITOONPÄÄSYKRITEERIT : Psykoosit Mielialahäiriöt Päihteiden käyttäjät Ahdistuneisuushäiriöt Vanhuspsykiatria Persoonallisuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Syömishäiriöt Työkyvyn arviointi

HOITOONPÄÄSYKRITEERIT PSYKOOSIEN HOIDOSSA Ohje perustuu lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen skitsofrenian käypä hoito suositukseen 2001 (F20). Ohjetta voidaan noudattaa soveltuvin osin myös muiden psykoottisten häiriöiden hoidossa (F22-25, F28-29). Mielialahäiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvien psykoosien sekä lapsuusiän psykoosien hoitoonpääsykriteerejä ei käsitellä tässä ohjeessa. I PERUSTERVEYDENHUOLTO - Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden löytäminen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta. - Tuettu asuminen, ohjattu päivätoiminta, työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus, yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tehdyn suunnitelman mukaan. - Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoito-suhteet ja somaattinen hoito. Esh tukee hoitoa konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. II PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Päivystyksellisesti Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti - Ensipsykoosin sairastuneet - Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Suositus kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 1-7 vuorokauden kuluessa Ei kiireellisesti - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla ja muut psykoterapeuttiset ja kuntoutukselliset erityistoimenpiteet. Suositus ei-kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 8-30 vuorokauden kuluessa Erikoissairaanhoidon hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. III VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. IV KOLMAS SEKTORI Kolmas sektori järjestää potilaiden ja omaisten tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutusta, vertaistukea, sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja. Työryhmä: Outi Saarento, Ari Kauppila, Pertti Lapinkangas, Petteri Mankila OYS Psykiatria

HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PERUSTERVEYDENHUOLTO (yleislääkärin johtama toiminta) Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden seulominen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta Tuettu asuminen, ohjattu päivä- ja työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden kanssa Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoitosuhteet ja elimellisten sairauksien hoito. Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana Hoidon tuki konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. Psykiatrin konsultaatiolla tarkoitetaan paitsi perinteistä konsultaatiota, myös videoneuvotteluna tai paperikonsultaationa toteutettua potilastapauksen arviointia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos konsultaatiota ei ole saatavilla, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon.

HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Psykoosien hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. Päivystyksellisesti = välitön hoitoonpääsy: Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti = hoitoonpääsy 1-7 vrk:n kuluessa: - Ensipsykoosin sairastuneet -Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Ei kiireellisesti = hoitoonpääsy 8-30 vrk:n kuluessa: - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla

HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. KOLMAS SEKTORI Vapaaehtoisjärjestöt järjestävät psykoosipotilaiden ja heidän omaistensa tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutustoimintaa, vertaistukea sekä sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja.

TERVEIN MIELIN POHJOIS-SUOMESSA -HANKE

tervein mielin pohjois-suomessa hanke Projektin kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten hyvinvointi mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla sekä avohoitoisuutta lisäämällä: Yhtenäinen ja toimiva mielenterveys- ja päihdestrategia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisille yhteistoiminta-alueille osana hyvinvointistrategiaa Uusia kuntoutusmalleja ja järjestelmiä mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, joissa huomioidaan julkisten palveluiden tarjoajat, ja muut palveluiden tuottajat (järjestöt, yksityiset) Toimiva hoidon porrastus, laadukas hoidon kokonaisuus (toimivat hoitoketjut) Perusterveydenhuollon (pth) ja erikoissairaanhoidon (esh) voimavarojen/resurssien optimaalinen hyödyntäminen P-PSHP:n alueella

tervein mielin pohjois-suomessa hanke MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAT Tavoitteet: Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy on osa paikallista, seudullista, alueellista ja kansallista hyvinvointityötä Mielenterveys- ja päihdetyö nähdään ja toteutetaan ylisektoriaalisena toimintana, kaikille hallinnon aloille ja toimijoille kuuluvana Mielenterveys- ja päihdepalvelut perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa ja niiden toimintakäytännöt pohjaavat vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin

tervein mielin pohjois-suomessa hanke Masennustalkoot Mielenterveyden ensiapukurssit RAI Haukiputaan hanke

Kytke-hanke, psykiatrian pilotti Psykoosien varhaisdiagnostiikka: Varomerkkien koulutus erityisesti koulu- ja opiskelija terveydenhuollon henkilöstölle Psykoosityöryhmätoiminnan aktivoiminen ja kehittäminen (ulotettava etäteknologian avulla myös etäisimmille alueille) Psykoosien uusimisen ehkäisy Konsultaatiotoiminnan tehostaminen tukemaan PTH:n mtt-tiimejä Palvelukotien asukkaiden kuntoutuksen tehostaminen: Ongelma: Palvelukodeista muodostumassa/-nut B-sairaaloita Toimenpiteet: - Yhteistoiminta alueille palvelu- ja tukiasumisesta vastaava henkilö? - PTH:n otettava vastuu kaikkien alueellaan sijaitsevien palveluyksiköiden kuntouttavan toiminnan organisoinnista?

MUUTOKSET PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖSSÄ V. 2010 Kiimingin mielenterveyskeskus (8 ss) suljetaan vuoden alusta Vuodeosastot 75 ja 80 muuttuvat viikko-osastoiksi Lastenpsykiatria järjestellään uudestaan, 6 sairaansijaa vähenee Kustannusvaikutukset noin 2 miljoonaa