OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925
Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus vähentää ongelman kroonistumisen vaaraa, psykoottisten häiriöiden osalta hoidon aloitus ennakko-oireiden aikana voi estää psykoosin puhkeamisen. Sairaalahoidon tai polikliinisen arvion jälkeisen hoidon järjestymisessä on vaikeuksia, sitä ei ole saatavana tai se on liian harvajaksoista. Eri terapiamuotojen osaajista on puutetta, samoin kuntoutuksen saatavuudessa kunnissa. Ylivoimaisesti suurin osa mielenterveyden häiriöiden kustannuksista syntyy muusta kuin hoidon toteuttamisesta, kolmannes kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja neljännes SV-päivärahoista johtuu mielenterveyden häiriöstä.
Runsaatkaan vastaanottotyyppiset avohoitopalvelut eivät sinänsä vähennä psykiatrisen osastohoidon tarvetta, varsinkaan, jos avohoitopalvelut toimivat toisistaan irrallaan ja keskenään kilpaillen (ten Horn et al. - 88, Hansson et al. -95, Piirtola -95) Toiminnallisesti toisiinsa integroiduilla ja toisiaan täydentävillä avohoitopalveluilla sekä joustavalla ja monipuolisella päivä- ja työtoiminnalla, tuetulla asumisella ja ammatillisen kuntoutuksella voidaan vähentää psykiatrisen osastohoidon tarvetta (Salokangas et. al. -91 & 94, Saarento et al.-96)
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali ja terveyskeskuksessa, yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen (STM, selvityksiä 2009:3)
HOITOONPÄÄSYKRITEERIT : Psykoosit Mielialahäiriöt Päihteiden käyttäjät Ahdistuneisuushäiriöt Vanhuspsykiatria Persoonallisuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Syömishäiriöt Työkyvyn arviointi
HOITOONPÄÄSYKRITEERIT PSYKOOSIEN HOIDOSSA Ohje perustuu lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen skitsofrenian käypä hoito suositukseen 2001 (F20). Ohjetta voidaan noudattaa soveltuvin osin myös muiden psykoottisten häiriöiden hoidossa (F22-25, F28-29). Mielialahäiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvien psykoosien sekä lapsuusiän psykoosien hoitoonpääsykriteerejä ei käsitellä tässä ohjeessa. I PERUSTERVEYDENHUOLTO - Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden löytäminen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta. - Tuettu asuminen, ohjattu päivätoiminta, työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus, yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tehdyn suunnitelman mukaan. - Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoito-suhteet ja somaattinen hoito. Esh tukee hoitoa konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. II PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Päivystyksellisesti Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti - Ensipsykoosin sairastuneet - Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Suositus kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 1-7 vuorokauden kuluessa Ei kiireellisesti - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla ja muut psykoterapeuttiset ja kuntoutukselliset erityistoimenpiteet. Suositus ei-kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 8-30 vuorokauden kuluessa Erikoissairaanhoidon hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. III VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. IV KOLMAS SEKTORI Kolmas sektori järjestää potilaiden ja omaisten tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutusta, vertaistukea, sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja. Työryhmä: Outi Saarento, Ari Kauppila, Pertti Lapinkangas, Petteri Mankila OYS Psykiatria
HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PERUSTERVEYDENHUOLTO (yleislääkärin johtama toiminta) Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden seulominen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta Tuettu asuminen, ohjattu päivä- ja työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden kanssa Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoitosuhteet ja elimellisten sairauksien hoito. Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana Hoidon tuki konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. Psykiatrin konsultaatiolla tarkoitetaan paitsi perinteistä konsultaatiota, myös videoneuvotteluna tai paperikonsultaationa toteutettua potilastapauksen arviointia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos konsultaatiota ei ole saatavilla, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon.
HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Psykoosien hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. Päivystyksellisesti = välitön hoitoonpääsy: Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti = hoitoonpääsy 1-7 vrk:n kuluessa: - Ensipsykoosin sairastuneet -Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Ei kiireellisesti = hoitoonpääsy 8-30 vrk:n kuluessa: - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla
HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. KOLMAS SEKTORI Vapaaehtoisjärjestöt järjestävät psykoosipotilaiden ja heidän omaistensa tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutustoimintaa, vertaistukea sekä sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja.
TERVEIN MIELIN POHJOIS-SUOMESSA -HANKE
tervein mielin pohjois-suomessa hanke Projektin kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten hyvinvointi mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla sekä avohoitoisuutta lisäämällä: Yhtenäinen ja toimiva mielenterveys- ja päihdestrategia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisille yhteistoiminta-alueille osana hyvinvointistrategiaa Uusia kuntoutusmalleja ja järjestelmiä mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, joissa huomioidaan julkisten palveluiden tarjoajat, ja muut palveluiden tuottajat (järjestöt, yksityiset) Toimiva hoidon porrastus, laadukas hoidon kokonaisuus (toimivat hoitoketjut) Perusterveydenhuollon (pth) ja erikoissairaanhoidon (esh) voimavarojen/resurssien optimaalinen hyödyntäminen P-PSHP:n alueella
tervein mielin pohjois-suomessa hanke MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAT Tavoitteet: Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy on osa paikallista, seudullista, alueellista ja kansallista hyvinvointityötä Mielenterveys- ja päihdetyö nähdään ja toteutetaan ylisektoriaalisena toimintana, kaikille hallinnon aloille ja toimijoille kuuluvana Mielenterveys- ja päihdepalvelut perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa ja niiden toimintakäytännöt pohjaavat vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin
tervein mielin pohjois-suomessa hanke Masennustalkoot Mielenterveyden ensiapukurssit RAI Haukiputaan hanke
Kytke-hanke, psykiatrian pilotti Psykoosien varhaisdiagnostiikka: Varomerkkien koulutus erityisesti koulu- ja opiskelija terveydenhuollon henkilöstölle Psykoosityöryhmätoiminnan aktivoiminen ja kehittäminen (ulotettava etäteknologian avulla myös etäisimmille alueille) Psykoosien uusimisen ehkäisy Konsultaatiotoiminnan tehostaminen tukemaan PTH:n mtt-tiimejä Palvelukotien asukkaiden kuntoutuksen tehostaminen: Ongelma: Palvelukodeista muodostumassa/-nut B-sairaaloita Toimenpiteet: - Yhteistoiminta alueille palvelu- ja tukiasumisesta vastaava henkilö? - PTH:n otettava vastuu kaikkien alueellaan sijaitsevien palveluyksiköiden kuntouttavan toiminnan organisoinnista?
MUUTOKSET PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖSSÄ V. 2010 Kiimingin mielenterveyskeskus (8 ss) suljetaan vuoden alusta Vuodeosastot 75 ja 80 muuttuvat viikko-osastoiksi Lastenpsykiatria järjestellään uudestaan, 6 sairaansijaa vähenee Kustannusvaikutukset noin 2 miljoonaa