Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä



Samankaltaiset tiedostot
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

OPS Minna Lintonen OPS

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetushallituksen kuulumiset

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Aikuisten perusopetus

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Arkistot ja kouluopetus

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

ARVIOINTI veso-iltapäivä alakoulut OPS 2016

Yleisten osien valmistelu

1. Oppimisen arviointi

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Luku 6 Oppimisen arviointi

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Hyvinvointi ja liikkuminen

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Munkkiniemen ala-aste

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

OPS

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Piirros Mika Kolehmainen

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Horisontti

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

ARVIOINTI MURROKSESSA -

OPS & OPPIMISEN ARVIOINTI /Heli Lepistö

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Transkriptio:

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1

Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman perusteet on laadittu. Perusteita laadittaessa oppimiskäsitys on otettu huomioon sekä yleisten osien että oppiaineosuuksien laadinnassa. oppimiskäsitys paikallisessa opetussuunnitelmassa oppimiskäsitys koulun käytännöissä 2

Oppimiskäsitys ja opetussuunnitelman muut osa-alueet Oppiaineet ja niiden tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arviointi OPPIMISKÄSITYS Toimintakulttuuri Työtavat Oppimisympäristöt 3

Oppimiskäsityksen keskeiset asiat oppilas on aktiivinen toimija vuorovaikutuksessa oppiminen myönteiset kokemukset itseohjautuvuus oppimaan oppiminen 4

Oppilas on aktiivinen toimija (1) Oppilas oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, toimimaan muiden kanssa, reflektoimaan oppimaansa, edistämään oppimistaan jne. Oppiminen on taito. Oppilas rakentaa ja muokkaa ymmärrystään ja osaamistaan tulkitsemalla, jäsentämällä ja muokkaamalla opittavia tietoja ja taitoja sisäisten malliensa pohjalta. 5

Oppilas on aktiivinen toimija (2) Laaja-alainen osaaminen Oppilaita rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppimisympäristöt Työtavat Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. 6

Oppilas on aktiivinen toimija (3) Vuosiluokkakokonaisuus 1-2: Ajattelu ja oppiminen (L1) Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja, etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia. Ikäkaudelle sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä. Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita ja huomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää. 7

Oppilas on aktiivinen toimija (4) Matematiikka T3, vuosiluokat 1-2 T3: kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen Englannin A-oppimäärä, vuosiluokat 3-6 T6: ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten Fysiikka, vuosiluokat 7-9 T5: kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi 8

Vuorovaikutuksessa oppiminen (1) Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Oppilas tuo oppimistilanteisiin mukanaan omat käsityksensä ja tapansa työskennellä ja ajatella. Oppimistilanteiden vuorovaikutusprosessit muokkaavat ja jalostavat näitä tapoja edelleen. Oppilaan taitojen kehittymistä kuten myös oppimisen haasteita tulee tarkastella yksilön ja ympäristön vuorovaikutusdynamiikan kautta. 9

Vuorovaikutuksessa oppiminen (2) Toimintakulttuuri Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Oppimisympäristö Työtavat Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista. 10

Vuorovaikutuksessa oppiminen (3) Vuosiluokkakokonaisuus 3-6: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisia taitoja, kekseliäisyyttä, suunnittelu- ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. 11

Vuorovaikutuksessa oppiminen (4) Suomen kieli ja kirjallisuus, vuosiluokat 3-6 T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä Musiikki, vuosiluokat 7-9 T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä Liikunta, vuosiluokat 7-9 T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista 12

Myönteiset kokemukset (1) Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Minäkuva kehittyy läpi elämän ja sen muotoutumiseen vaikuttaa erityisesti itselle tärkeiltä ihmisiltä saatu palaute, arviot ja asenteet omasta itsestä, toiminnasta ja käyttäytymisestä. 13

Myönteiset kokemukset (2) Laaja-alainen osaaminen Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Toimintakulttuuri Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Oppimisympäristöt Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. 14

Oppimaan oppiminen (1) Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppiminen ymmärretään taitona, joka kehittyy oppijan oppimisen, erilaisten kokemusten, harjoittelun ja työskentelyn kautta. Oppilaan on opittava tietoisesti tarkastelemaan omaa oppimisen aikaista työskentelyään (metakognitio). Tähän ajattelutyöhönsä, opittavien asioiden työstämiseen (strategiat), oppijan tulee myös saada opetusta ja ohjausta (opettajalta). 15

Oppimaan oppiminen (2) Fysiikka, vuosiluokat 7-9 T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti Musiikki, vuosiluokat 7-9 T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. 16

Itseohjautuvuus Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin Taitava oppija osaa ohjata ja säädellä oppimisen aikaista toimintaansa. Oppilaan itseohjautuvuuden taito kohdistuu sekä tiedonkäsittelyyn (kognitiot) että tunteisiin (emootiot). Itseohjautuva oppija uskoo omiin mahdollisuuksiinsa asettaessaan itselleen tavoitteita ja toimiessaan niiden suuntaisesti. 17

Palautteen antaminen Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. 18

Dialogia synnyttäviä ja kantavia voimia ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, tasavertaisuus ja avoimuus. (Jordan-Kilkki & Pruuki 2013; Haarakangas 2008) KIITOS! 19