OPETUSMATERIAALI
PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET TEKNOLOGIAT 5. TAUDINAIHEUTTAJAT JA TUHOELÄIMET
1. Tuotanto- ja ravintokasvi Suurin perunan käyttäjä on Kiina Suurimmat tuotantomaat ovat lisäksi Intia ja Venäjä Viljellään kaikkialla tropiikin ylängöiltä arktisille alueille Merkittävä myös kotitarveviljelyssä Ekologisuus ja ympäristö: viljakasveja ekologisempi ja tehokkaampi Perunan viljelyn merkitys on lisääntynyt suhteellisesti eniten kehittyvissä maissa.
1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Historiaa Alkuperät Etelä-Amerikassa Andeilla Viljelty tuhansia vuosia - polveutuu 4 luonnonlajista, - jopa tuhansia viljelymuotoja Eurooppaan 1500-luvulla - löytöretkien mukana, viljely yleistyi aluksi hitaasti Suomeen 1700-luvulla - yleistyi 1800-luvulla Vaikuttanut merkittävästi Euroopan ravintoturvaan 1800-luvulta Perunaruttoepidemia aiheutti Irlannin suuren nälänhädän ja muuttoliikkeen Pohjois- Amerikkaan 1845-52 Perunaa on viljelty Etelä- Amerikassa jo tuhansia vuosia, Euroopassa 1700- luvulta lähtien.
1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Biologiaa - Monivuotinen ruohovartinen koisokasvi - Perunan suvussa (Solanum) n. 200 lajia - Lajit sisältävät myrkyllisiä glykoalkaloideja - solaniini, kakoniini - pitoisuudet alemmat viljelymuodoilla - Ruokaperuna polveutuu 4 villilajista - Viljelymuodot hyvin monimuotoisia - geenipankkina jalostukselle - NPS native potato species Perunan luonnonkannat ovat arvokas geenipankki jalostusta varten.
1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Perunan tulevaisuus Merkitys ravintokasvina kasvaa - kehittyvien maiden ruokaturvan pelastus - ilmastonmuutoksen tuomat haasteet Käyttö monipuolistuu - uudet käyttömuodot - ravintokäyttö monipuolistuu Peruna on yksi maailman tärkeimmistä ravintokasveista, ja sen merkitys kasvaa.
1. Tuotanto- ja ravintokasvi: a) Peruna tuotantokasvina Perunaa tuotetaan moniin tarkoituksiin Perusviljelytekniikat ovat viljelysuunnasta huolimatta samat Eri tuotantosuunnille soveltuvat eri lajikkeet Eri tuotantosuunnille oma ohjeistus ja lainsäädäntö mm. sertifioidun siemenperunan tuotanto Perunaa viljellään kotitarpeeksi, teollisuuteen sekä kaupalle.
a) Peruna tuotantokasvina: Perunan viljelytoimenpiteitä Siemenperunan idätys Pellon muokkaus Lannoitus, istutus, multaus Rikkakasvien torjunta Kasvukauden aikaiset hoitotoimenpiteet - rikkakasvien torjunta, muu kasvinsuojelu - kastelu Varsiston hävitys Sadonkorjuu Varastointi Perunan kasvukausi rytmittyy eri viljelytoimenpiteiden mukaan.
a) Peruna tuotantokasvina: Peltomaan muokkaus Rakenne hyväksi istutusalustaksi Maan mururakenteen parantaminen ilmavuus ja läpäisevyys Rikkakasvien torjunta yksivuotiset monivuotiset Peruslannoitus ravinneanalyysit Perunapellon muokkaus eli kyntö voi tapahtua syksyllä tai keväällä. Laura Alakukku, HY
a) Peruna tuotantokasvina: Istutus Istutus kylmään maahan hidastaa kasvuun lähtöä Istutustiheys vaikuttaa mukuloiden määrään ja kokoon Peruna istutetaan suhteellisen matalaan Perunan varhainen istutus takaa pitkän kasvukauden.
a) Peruna tuotantokasvina: Kasvukauden aikaiset toimenpiteet Kastelun tarve riippuu kasvukauden sääolosuhteista Multauksella muotoillaan penkkiä, lisätään kasvutilaa mukulan muodostukselle, torjutaan rikkakasveja mekaanisesti Tuholais- ja tautiseuranta Kasvinsuojeluruiskutukset Kasvukaudella on huolehdittava riittävästä kosteudesta sekä kasvinsuojelusta.
a) Peruna tuotantokasvina: Sadonkorjuu ja varastointi Nosto, säätilan merkitys (lämpö min. +5 C, ei liikaa kosteutta) Kuivaus, pintakosteuden eliminointi Lämpökäsittely, taudinkestävyyden paraneminen Päävarastointi, lämpötila +4 C, riittävä tuuletus Mukula saavuttaa lepotilan jo korjuuvaiheessa, mutta elintoiminnot jatkuvat varastoinnin aikanakin.
b) Peruna meillä ja maailmalla Suomessa viljelty 1700-luvulta yleisemmin 1800-lopulta lähtien tärkein ei-viljakasvi vuotuinen sato noin 700 000 t Euroopassa HG-alueet Azoreilla (Portugali), Irlannissa, Saksassa, Britanniassa ja Suomessa Maailmassa 4. tärkein ravintokasvi merkitys kasvaa erityisesti kehitysmaissa Perunasta on tullut korvaamaton ravintokasvi kaikkialla maailmassa parissa sadassa vuodessa
b) Peruna meillä ja maailmalla: Perunan käyttö Suomessa Valtaosa ravintokäyttöön - n. 70 % kokonaissadosta Teollisuuden raaka-aineeksi - tärkkelysteollisuus - sivujakeiden hyödyntäminen Sertifioidun siemenperunatuotanto - 1 200 ha alalla (2011) Vienti- ja tuontimäärät - vuosivaihtelu suurta - sato ja tuottajahinnat vaikuttavat Perunaa käytetään paitsi ravinnoksi myös teollisesti tärkkelyksen, alkoholin ja biopolttoaineen raaka-aineena.
b) Peruna meillä ja maailmalla: Perunan tulevaisuus Suomessa Tuotannon trendi: viljelyala vähenee tuotantomäärä pysyy samana Muuttuva tuotantoympäristö - tukijärjestelmän muutokset: kansallinen tuki loppui 2011 - ilmastomuutos - teollisuuden tarpeet - kulutustottumusten muutokset Ympäristötietoisuus Tiedotus ja markkinointi Perunalle hyvä imago Perunan tuotannossa panostetaan kannattavuuteen, laatuun ja vastuullisuuteen. E. Hiiva, MMM
1c) Peruna ravintokasvina Perunalla on hyvä hyötysuhde verrattuna muihin viljelykasveihin: pienempi vesi- ja hiilijalanjälki satoa viljelyalaa kohti enemmän ravintosisällöltään monipuolisempi kuin viljat - sisältää enemmän hivenravinteita - parempi glykeeminen indeksi Perunalla on monia etuja muihin ravintokasveihin nähden.
1c) Peruna ravintokasvina: Peruna ja ruokapula Perunan etuja viljakasveihin nähden: Soveltuu kotitarveviljelyyn Ei vaadi erityisviljelytekniikkaa Ei erityiskasvuvaatimuksia Ekologinen viljelykasvi - viljely rasittaa vain vähän ympäristöä Tuotannon lisääminen kehitysmaissa - tuotantoedellytysten parantaminen - koulutus - uudet lajikkeet - ravinnon lisäksi myös toimeentulon lähde Perunan merkitys maailman ruokahuollossa kasvaa.
1c) Peruna ravintokasvina: Peruna on merkittävä ravintokasvi Tuotantomäärän mukaan 4. tärkein ravintokasvi Maailman 10 tärkeintä ravintokasvia The Crops that feed the World (Allianz) 2010 milj. tonnia maissi 844 riisi 672 vehnä 651 peruna 324 soija 262 maniokki 230 bataatti 107 durra 56 jamssi 49 keittobanaani 37 Perunan merkitys ravintokasvina kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa. Potaton World 2008
1c) Peruna ravintokasvina: Peruna perusravintona Peruna on merkittävä perusenergialähde Energiasisältö (55 kcal/100 g) alhaisempi kuin esim. riisillä ja pastalla -sisältää enemmän vettä ja kuitua Sisältää lisäksi hivenravinteita Monipuolinen ruoka-aine - prosessointi saattaa vaikuttaa ravintoarvoon Peruna on ravintoarvoltaan monipuolinen, sillä se sisältää tärkkelyksen lisäksi hivenaineita, antioksidantteja ja vitamiineja.
1c) Peruna ravintokasvina: Tärkkelys Pitkäketjuinen hiilihydraatti Entsyymit (amylaasit) hajottavat sokereiksi Ravintokasvien tärkein ravintoaine Muodostuu kahdesta polysakkaridista - amyloosi (suoraketjuinen) - amylopektiini (haaroittunut) Tärkkelyksen rakenne vaikuttaa - mallon rakenteeseen - perunan käyttöominaisuuksiin Peruna varastoi sokerin mukuloihin tärkkelykseksi, joka on tärkein perusenergian lähde ruoassa.
1c) Peruna ravintokasvina: Perunan ravintosisältö Vitamiineja ja hivenaineita - K, C, foolihappo, tiamiini Kuitua 2-3 % Proteiinia ja aminohappoja 2 % Flavonoideja - karotenoideja keltamaltoisissa - Antosyaniineja sini/punamaltoisissa Vertailu muihin ravintokasveihin -keitetyssä perunassa on energiaa vähemmän kuin pastassa ja riisistä Perunassa on muutakin kuin tärkkelystä.
1c) Peruna ravintokasvina: Perunan perusenergia Energiaa (keitetty 100 g) 55 kcal Glykeeminen indeksi GI - ruoka-aineen sis. sokerin vaikutus verensokeriin Glykeeminen kuorma GL - ruoka-annoksen vaikutus verensokeriin - GI x annoksen sis. hiilihydraatit/100 Glykemiaindeksi vs. glykemiakuorma 100 g GL-arvo: - peruna 11, riisi 20, ruisleipä 24 Ravinnon energeettisyyteen vaikuttaa suhteellista energiamäärää enemmän ruoka-annoksen sisältämä energiamäärä P. Ahvenniemen Perunan puolustus