Tervetuloa yläkouluun

Lukuvuosi 2014 2015 Tervetuloa yläkouluun www.nurmijarvi.fi 1

Sisällys 1. Tulevalle seitsemäsluokkalaiselle ja hänen huoltajilleen...3 2. Oppilaaksi ottamisen periaatteet...4 3. Opiskelu yläkoulussa...6 Uudet oppiaineet...6 Oppilaan arviointi...8 Perusopetuksen tuntijako...8 4. Yläkoulun käytäntöjä...10 Tukioppilaat...10 Oppilaskuntatoiminta...10 5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö...10 Poissaolot...11 6. Oppilaan hyvinvointi...11 Kouluruokailu...12 Perusopetuksen maksuton kuljetus...12 Vakuutukset...13 Oppilashuoltoryhmä...13 Kouluterveydenhuolto...14 Psykologi...15 Koulukuraattori...15 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki...16 Yleinen tuki...16 Tehostettu tuki...16 Erityinen tuki...17 8. Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2014 2015...18 9. Yhteystiedot...18 Julkaisija: Nurmijärven kunta 14.2.2014 2

1. Tulevalle seitsemäsluokkalaiselle ja hänen huoltajilleen Perheessänne ovat alkamassa nuoren yläkouluvuodet. Yläkoulun aloittaminen tuo nuoren elämään monia muutoksia: uusia koulukavereita, uudet opettajat sekä uusia oppiaineita. Myös kouluympäristö voi muuttua. Yläkoulussa luokanopettajan sijasta opetusta antavat aineenopettajat ja joka luokalla on oma luokanvalvoja. Luokanvalvoja huolehtii luokan asioista ja pitää yhteyttä huoltajiin. Tulevat muutokset voivat jännittää nuorta. Voitte kuitenkin olla huoletta, sillä yläkoululaisen apuna ovat kaiken aikaa opettajat, oppilaanohjaajat ja muu koulun henkilökunta. Myös tukioppilailta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista. Yläkouluopintojen alkaessa sinun, tuleva yläkoululainen, on tärkeä miettiä omia opiskelumenetelmiäsi. Menestyminen opinnoissa edellyttää innostusta koulutyöhön, ahkeruutta koulussa ja kotitehtävien tekemisessä. Menestyksellinen opiskelu vaikuttaa tulevaisuuteesi ja jatkokoulutusmahdollisuuksiisi. Mitä paremman perusopetuksen päättötodistuksen saat, sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on yhdeksännellä luokalla hakeutua siihen koulutukseen, joka sinua todella kiinnostaa. Tässä oppaassa esitellään koulunkäynnin kannalta keskeisiä asioita yläkouluun liittyen. Voitte tutustua niihin yhdessä. Opas on hyvä säilyttää, jotta voitte palata siihen tarvittaessa. Hyviä yläkouluvuosia toivottaen Kati Luostarinen opetuspäällikkö 3

2. Oppilaaksi ottamisen periaatteet Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti syöttäviin alakouluihin seuraavasti: Klaukkalan koulu Lepsämän koulu Klaukkalan yläaste Länsikaaren koulu Rajamäen koulu Röykän koulu Karhunkorven koulu Lukkarin koulu Maaniitun koulu Nukarin koulu Palojoen koulu Suomiehen koulu Harjulan koulu Syrjälän koulu Isoniitun koulun alaluokat Rajamäen yläaste Nurmijärven yhteiskoulu Isoniitun koulun yläkoulu Metsäkylän koulu Mäntysalon koulun alaluokat Mäntysalon koulun yläkoulu Nummenpään, Uotilan ja Valkjärven koulut muodostavat ns. harmaan alueen ja näiden koulujen 6. luokkalaiset ohjataan vuosittain tarkoituksenmukaisimpaan yläkouluun seuraavien sivistyslautakunnan vahvistamien lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden mukaan: 1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua ja koulupaikka halutaan samasta koulusta Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa vuosiluokalla 1 5 tai 7 8, jos koulupaikka halutaan määriteltäväksi sisarusperusteen mukaan samaan kouluun. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisopetuspäätöksen perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa. 2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään. Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn 4

täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu oppilaalle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi sellainen, että oppilas liikkumisesteen johdosta ei pärjää hissittömässä koulussa. Muu oppilashuollollinen syy on sellainen oppilaaseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen. 3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt Edellä mainittujen periaatteiden (kohdat 1. ja 2.) huomioimisen jälkeen osoitetaan lähikoulu niille oppilaille, joilla on selkeästi yksi koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä kotoa. Sen jälkeen osoitetaan lähikoulu niille oppilaille, jotka asuvat useamman koulun vaikutuspiirissä. Koulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi, ottaen huomioon koulukuljetusjärjestelyt. Koulumatka mitataan lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin kotitontin portilta koulutontin portille. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi seitsemännelle luokalle siirtyvien oppilaiden lähikoulun osoittamisessa otetaan huomioon, että oppilas voi jatkaa aloittamansa vapaaehtoisen A-kielen opiskelua. Mikäli huoltajan saama päätös lähikoulusta ei tyydytä, huoltaja voi tehdä hakemuksen oppilaspaikan määrittämiseksi johonkin muuhun kouluun. Tämä hakemus ns. toissijaiseen kouluun toimitetaan haluttuun kouluun ja päätöksen oppilaspaikasta tekee asianomaisen koulun rehtori. Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: c 1. Oppilas asuu Nurmijärvellä 2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä syy 3. Oppilaan sisarus käy asianomaista koulua 4. Oppilaan esiopetus on toteutettu ko. koulussa a Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. Seitsemännen luokan aloittavat ruotsinkieliset oppilaat siirtyvät jatkamaan koulunkäyntiään joko Helsinkiin tai Vantaalle. g w m k w 5

3. Opiskelu yläkoulussa Yläkoulussa kouluviikon pituus kasvaa noin viidellä oppitunnilla ollen keskimäärin 30 tuntia. Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa aineessa on eri opettaja. Omaa luokkatilaa ei enää ole, vaan opiskelu tapahtuu aineluokissa. Niinpä oppilaan tulee ottaa enemmän vastuuta opinnoista ja häneltä odotetaan entistä enemmän oma-aloitteisuutta. Suurin osa oppiaineista on oppilaille tuttuja jo aiemmilta vuosilta, mutta uusiakin oppiaineita tulee lukujärjestykseen. Myös opetusryhmien kokoonpano voi vaihdella oppiaineittain. Tällöin opetusryhmissä oppilaita voi olla useilta luokilta. Uudet oppiaineet Uusia pakollisia oppiaineita ovat B-kielenä opiskeltava ruotsi, kotitalous, oppilaanohjaus ja terveystieto. Yhdeksännellä luokalla alkaa yhteiskuntaoppi. Näiden lisäksi oppilas voi opiskella uusia oppiaineita valinnaisissa aineissa 8. ja 9. luokalla. B1-kieli Seitsemännellä luokalla alkaa B1-kielen opiskelu. Jos A1-kieli on englanti, saksa tai ranska, niin B1-kieli on ruotsi. Jos oppilaalla on A2-kielenä ruotsi, se korvaa B1-kielen. Kotitalous Kotitaloutta opetetaan 7. luokalla kaikille yhteisenä oppiaineena kolme tuntia viikossa. Kotitaloustunneilla opitaan valmistamaan ruokaa ja leipomaan sekä pitämään ympäristö siistinä ja puhtaana. Lisäksi opetellaan huolehtimaan vaatteista ja jalkineista. Oppilaanohjaus 7. luokalla tutustutaan yläkoulun työskentelyyn, perehdytään opiskelutaitoihin, tehdään valinnaisaineiden valinnat ja tutustutaan jo joihinkin ammatteihin. Ammatteihin, työelämään ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin tutustutaan 8. ja 9. luokilla. Koko yläasteen ajan on tärkeätä myös oppilaan itsetunte- 6

muksen lisääminen ja hänen omien vahvuuksiensa pohdinta jatko-opintojen kannalta. Oppilaalla on myös oikeus saada tarvitsemansa määrä henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja ammatinvalintaan. Oppilaanohjaukseen kuuluu myös työelämään tutustumista eli TET-jaksoja. TET voidaan järjestää esimerkiksi niin, että 7. luokalla tutustutaan ammatteihin omalla koululla ja 8. luokalla tutustutaan johonkin oppilaan itse valitsemaan ammattiin viikon ajan. Työelämään tutustuminen on 9. luokalla kahden viikon mittainen ja myös silloin oppilas valitsee itse TET-paikkansa. Terveystieto Terveystietoa opiskellaan yksi vuosiviikkotunti 7., 8. ja 9. luokilla. Terveystiedon opetuksessa käsitellään ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tunneilla annetaan perustiedot yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista. Valinnaiset aineet Valinnaisia aineita on yläkoulussa yhteensä 12 vuosiviikkotuntia. Koulut päättävät itse, mitä valinnaisaineita ne tarjoavat oppilaille. Alakoulun puolella valittu A2-kieli on yläkoulussa yksi valinnaisaine. Osa oppiaineista päättyy seitsemännellä luokalla, joten oppilailla on mahdollisuus tehdä valintoja ja painottaa opiskeluaan 8. ja 9. luokalla omien kiinnostusten mukaan. Peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot eivät edellytä minkään tietyn aineen valitsemista. Aihekokonaisuudet Yhteisten ja valinnaisten aineiden lisäksi opiskellaan aihekokonaisuuksia, jotka toteutetaan eri oppiaineiden tunneilla tai erillisinä projekteina. Aihekokonaisuudet ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus, yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. 7

Oppilaan arviointi Kahden jakson järjestelmässä olevissa yläkouluissa oppilaalle annetaan lukukausiarvio sekä syys- että kevätlukukauden päätteeksi. Viiden jakson järjestelmässä oppilaat voivat saada jaksoarvioinnin jokaisen jakson päätteeksi. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8. 9. Päättöarviointi pohjautuu valtakunnallisiin perusopetuksen päättöarvioinnin perusteisiin. Jotkut oppiaineet (historia, kotitalous, kuvataide, käsityö ja musiikki) päättyvät seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Näissä aineissa päättöarvioinnin arvosana annetaan joko seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Taito- ja taideaineiden opiskelua on mahdollisuus jatkaa valinnaisena, jolloin valinnaisaineesta saatu arvosana merkitään erikseen päättötodistukseen, kun sitä on opiskeltu vähintään kaksi vuosiviikkotuntia 8. ja 9. vuosiluokilla. Peruskoulun jälkeen Peruskoulun jälkeen nuori voi hakea ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon. Ammatilliseen oppilaitokseen pääsyyn vaikuttavat oppilaan perusopetuksen päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, painotettavat arvosanat sekä mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Lukioon oppilaat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Nurmijärven yhteiskoulun ja Rajamäen lukioon sekä Arkadian yhteislyseoon päästäkseen oppilaan lukuaineiden keskiarvon on oltava vähintään 7.00. Perusopetuksen tuntijako (katso viereisen sivun taulukkoa) Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen tuntimäärä vuosiviikkotunteina. (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). 1. luokalla tulee taulukossa olevien tuntien lisäksi valita 2 3 tuntia haluamiinsa oppiaineisiin. 2. luokalla voi taulukossa olevien oppituntien lisäksi valita 1 lisäoppitunnin mihin tahansa oppiainee seen. 3. 4. luokilla voi taulukossa olevien oppituntien lisäksi valita 1 lisäoppitunnin mihin tahansa oppiaineeseen. 8

5. 6. luokilla tulee valita taide- ja taitoaineisiin 3 lisäoppituntia. 5. 6. luokan valinnaisaineen sisältöteema on kotiseutu. 1. 6. luokkien yhdysluokkaopetuksessa voidaan ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantiedon sekä historian opetuksessa käyttää 1,5 vuosiviikkotunnin suuruisia tuntimääriä. vapaaehtoisen A-kielen tunnit otetaan 8. luokalla (2 vuosiviikkotun tia) ja 9. luokalla (2 vuosiviikkotuntia) valinnaisaineiden tunneista. xxx = oppiainetta ei opeteta kyseisellä luokalla. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen tuntimäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 4 3 3 42 A-kieli xxx 1 2 2 2 2 2 3 3 17 B-kieli xxx xxx xxx xxx xxx xxx 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Biologia ja maantieto Ymp.- ja luonnontieto 2 1 2 2 3 Fysiikka ja kemia 1 2 3 3 1 1 2 3 2 Terveystieto 1 1 1 31 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi xxx xxx xxx xxx 1 2 2 2 3 10 Musiikki 1 1 2 2 1 1 1 Kuvataide 1 1 2 2 1 1 1 1 Käsityö 1 1 2 2 2 2 3 56 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Kotitalous xxx xxx xxx xxx xxx xxx 3 xxx xxx 3 Oppilaanohjaus xxx xxx xxx xxx xxx xxx 2 2 5.-6. lk:n valittava taide- ja xxx xxx xxx xxx 3 3 xxx xxx xxx 3 taitoaine Valinnaisaineet 1 12 13 Koulunvalinta 2-3 0-1 0-1 0-1 xxx xxx xxx xxx xxx xxx Oppilaan tuntimäärä 19-20 19-20 23-24 23-24 25-26 25-26 30 30 30 224-230 Oppilaan 19 19 23 23 24 24 30 30 30 24 vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli xxx xxx xxx xxx 3 3 2 (2) (2) 3 9

4. Yläkoulun käytäntöjä Tukioppilaat Luokanvalvojan lisäksi oppilaita auttavat 7. luokalla kullekin luokalle nimetyt tukioppilaat. He ovat oman koulun 8. tai 9. luokkalaisia, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtäväänsä. Tukioppilaat järjestävät lukuvuoden aikana koulun hyvää ilmapiiriä tukevaa ohjelmaa ja osallistuvat 7. luokkalaisten ryhmäytymiseen. Tukioppilaat pitävät lukuvuoden aikana tuokioita, joiden tarkoituksena on rakentaa luokan ryhmähenkeä ja jakaa tietoa koulun käytännöistä. Tukioppilaiden puoleen voi myös kääntyä, jos näkee tai kokee kiusaamista. Tukioppilaita ohjaa koulun työntekijä. Oppilaskuntatoiminta Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan hallituksen kautta oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulunkäyntiänsä koskeviin asioihin sekä järjestää oppilaille tarkoitettuja erilaisia tapahtumia. Eri koulujen oppilaskunnilla voi olla myös keskinäistä yhteistyötä. Luokka valitsee keskuudestaan luottamusoppilaan, joka on yhdysside luokan ja opettajien välillä. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa joku oman koulun opettajista. 5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Onnistunut kodin ja koulun välinen yhteistyö vaatii niin luokanvalvojan kuin huoltajienkin molemminpuolista aktiivisuutta, sitoutumista ja luottamusta. Opettaja ja huoltajat voivat sopia yhdessä ne yhteistyötavat, jotka tuntuvat tarkoituksenmukaisilta. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Kodin ja koulun välisistä yhteistyömuodoista määrätään tarkemmin kunkin koulun koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Useissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa. Jokaisessa koulussa toimii johtokunta, johon sivistyslautakunta valitsee huoltajien ehdottamat jäsenet neljäksi vuodeksi. Johtokunta hyväksyy koulun työsuunnitelman, tekee esityksiä ja antaa lausuntoja koulua koskevis- 10

sa asioissa sekä suorittaa muut sille määrätyt tehtävät. Koulun johtokunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät koulun kansliasta tai koulun kotisivuilta. Poissaolot Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Lupa anotaan etukäteen. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja ja kolmea päivää pidempiin poissaoloihin koulun rehtori. Poissaoloihin tulee anoa lupa kirjallisesti tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Lomake löytyy kunnan kotisivuilta tai sen saa koululta. Jos lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää (esim. oppilaan sairastuessa), on oppilaan huoltaja velvollinen ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle mahdollisimman pian. Poissaolon ajalta tekemättä jääneistä läksyistä ja tehtävistä on hyvä ottaa selvää luokkakaverilta tai opettajilta. Tavoitteellisen oppimisen kannalta oppilaan omat lomat koulun lomakausien ulkopuolella eivät ole suositeltavia. Jos kuitenkin anotaan omaa lomaa, on sovittava etukäteen opettajien kanssa läksyistä ja muusta opiskelusta. 6. Oppilaan hyvinvointi Oppilashuoltoon kuuluu nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto tukee koko koulua, sen yksittäisiä oppilaita ja oppilasryhmiä. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Kouluilla on omat toimintamallinsa kriisi- ja kiusaamistilanteiden varalle. Oppilashuollon palveluja ovat mm. kouluterveydenhuoltoon, psykologipalveluihin ja koulukuraattoritoimintaan liittyvät palvelut. Oppilashuoltoon kuuluvia tukipalveluja ovat myös koulunkäynnin ohjaajan palvelut, kouluruokailu ja -kuljetukset. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille. Oppilashuollollisista palveluista tiedotetaan tarkemmin koulun omissa tiedotteissa. 11

Kouluruokailu Kouluruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia sekä terveyttä. Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Oppilaat saavat jokaisena koulupäivänä maksuttoman aterian. Koululounas kattaa noin kolmasosan oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta ja on tärkeää, että aterian kaikkia osia nautitaan, jotta ateria on täysipainoinen. Koululounasta ei ole tarkoitettu oppilaan ainoaksi päivittäiseksi lämpimäksi ateriaksi. Ruokalista on kiertävä kuuden viikon lista, joka on nähtävissä kunnan kotisivuilta sekä viikoittain Nurmijärven Uutisissa. Kouluruokailun tavoitteena on: edistää terveellisten ruokatottumusten sisäistämistä varmistaa osaltaan oppilaiden työvireys hyvien pöytä- ja käytöstapojen oppiminen makutottumusten laajentaminen suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen. Kouluissa tarjotaan oppilaiden tarvitsemat lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot sekä uskonnollisista tai eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot. Ruoka-aineallergioista, laktoosi-intoleranssista, keliakiasta ja diabeteksesta ilmoitukseen tulee liittää lääkärinlausunto ruokavalion tarpeesta. Kaikissa yläkouluissa on tarjolla maksullinen välipala. Perusopetuksen maksuton kuljetus Kunta järjestää peruskoulun oppilaalle maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista seuraavissa tapauksissa: 1) Oppilas on 1. 3. luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 3 km. 2) Oppilas on 4. 9. luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 5 km. 3) Koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus todetaan asiantuntijalausunnon pohjalta. 12

Oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko koulumatkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle matkasta. Edellä esitetyt kilometrirajat (3 km ja 5 km) ovat pisimpiä mahdollisia omavastuumatkoja, jotka oppilaan tulee varautua kulkemaan omin neuvoin. Jos oppilas käy hakemuksesta ns. toissijaista koulua, mahdollisen kuljetuksen järjestämisestä ja matkakustannusten korvaamisesta päätetään erikseen osittain edellä esitetyistä perusteista poiketen. Maksuttoman kuljetuksen järjestämisen perusteet ja kuljetuksiin liittyvä ohjeistus löytyvät kunnan kotisivuilla olevasta henkilökuljetusoppaasta (Perhe ja hyvinvointi > Opetus ja koulutus > Koulumatkat ja -kuljetus). Vakuutukset Nurmijärven kunta on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa tai koulumatkalla tapahtuvan tapaturman varalta. Poikkeaminen normaalilta koulureitiltä (esim. kaupassa tai kaverin luona käynti) katkaisee tämän vakuutusturvan koulumatkan osalta. Vakuutus ei kata oppilaiden henkilökohtaista omaisuutta. Tapaturman sattuessa oppilaan tulee heti ilmoittaa tapaturmasta opettajalle ja opettaja tiedottaa koulussa sattuneesta tapaturmasta huoltajia. Koulu ohjaa oppilaan julkisen terveydenhoidon piiriin joko kouluterveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen. Huoltajien tulee tiedottaa koulua koulumatkan aikana tapahtuneesta tapaturmasta. Oppilashuoltoryhmä Kaikissa Nurmijärven kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä. Ryhmään kuuluvat yleensä rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi sekä opettajia ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Ryhmä työskentelee yhteistyössä opettajien kanssa koko koulun, yksittäisen luokan tai oppilaan hyväksi. Oppilaan asioita hoidetaan aina luottamuksellisesti ja ratkaisuja etsitään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. 13

Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on oppilaan terveyttä edistävä oppilashuollollinen palvelu, jonka piiriin kuuluvat kaikki peruskoululaiset. Tavoitteena on terveen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain määräaikaisessa tai laajassa terveystarkastuksessa tai ryhmätapaamisessa, joissa seurataan ja arvioidaan kasvua ryhtiä puberteettikehitystä terveystottumuksia koulunkäynnin sujumista. Tapaamisissa huomioidaan lisäksi oppilaan allergiat, pitkäaikaissairaudet, säännölliset lääkitykset, jaksamiseen ja mielialaan liittyvät asiat sekä perheessä tapahtuvat merkittävät muutokset. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastukset. Yläkoululla laaja tarkastus on 8. luokalla ja siihen kutsutaan huoltajat mukaan. Terveydenhoitajan vastaanotto toimii ajanvarauksella. Terveydenhoitajan avoimelle vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät koulujen omista tiedotteista. 9. luokalla oppilaat saavat dtap -rokotteen. Rokote on tarkoitettu suojaamaan kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä. Oppilaiden influenssa- ja matkailuun liittyvissä rokotuksissa huoltajat voivat olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. 14

Nuorisoneuvola tarjoaa 13 20 -vuotiaille nuorille terveydenhoitajan ja lääkärin palveluja seuraavissa asioissa: terveysneuvontaa seksuaalineuvontaa mm. ehkäisyyn liittyvä asiat mielenterveyteen liittyvää neuvontaa ajokorttitodistuksia Nuorisoneuvolan toimipisteet ovat Arkadian yhteislyseon, Nurmijärven yhteiskoulun, Rajamäen yläasteen ja Nurmijärven Keudan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät kunnan kotisivuilta. Psykologi Psykologitoiminnan tavoitteena koulussa on tukea oppilaan tervettä psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä edistää oppimista. Psykologiin voi ottaa yhteyttä oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä toimimiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa. Yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja muun kouluhenkilöstön kanssa etsitään keinoja oppimisvaikeuksien ja muiden koulunkäyntiongelmien helpottamiseen. Koulukuraattori Koulukuraattoripalvelut tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Koulukuraattoriin voivat olla yhteydessä oppilas itse, huoltajat, opettajat ja muut yhteistyötahot. Yhteydenoton ja tapaamisten aiheina voivat olla oppilaan koulunkäyntiin, kotiasioihin tai vapaa-aikaan liittyvät asiat tai luokan sosiaalisia suhteita koskevat asiat. Koulukuraattori tarjoaa luottamuksellisia keskusteluja, tukea ja neuvontaa sekä ohjaa tarvittaessa oppilasta tai perhettä muiden palvelujen piiriin. Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan opettajan, luokan, oppilashuoltohenkilöstön ja tukipalveluiden kanssa. Luokan asioissa koulukuraattori voi työskennellä sekä oppilaskohtaisesti että koko ryhmän kanssa. 15

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Jokaisella oppilaalla on oikeus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä tuen muodot on jaettu kolmiportaiseksi jatkumoksi alla esitetyn mukaisesti. Yleinen tuki Yleinen tuki voi sisältää mm. opetuksen eriyttämistä, opettajien yhteistyötä ja opetusryhmien joustavaa muuntelua. Myös tukiopetus, oppimissuunnitelman käyttö, osa-aikainen erityisopetus ja koulunkäynnin ohjaajan työpanos ovat keinoja vastata opetusryhmän tai yksittäisen oppilaan tuen tarpeisiin. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimistai sopeutumisvaikeuksia. Erityisopetuksen järjestämisestä sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Oppilas osallistuu osa-aikaiseen erityisopetukseen erityisopettajan ohjauksessa omassa koulussaan työpäivän aikana. Erityisopettaja voi työskennellä yhdessä aineenopettajan kanssa, opettaa erikseen pientä ryhmää tai yhtä oppilasta kerrallaan. Osa-aikainen erityisopetus voi toteutua jaksoittain tai olla luonteeltaan säännöllistä. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettuun tukeen siirtymiseksi opettajat tekevät pedagogisen arvion, jonka pohjalta laaditaan oppilaalle oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena ja se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, jota kuvataan seuraavassa kappaleessa. 16

Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea varten tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Oppilaille, jotka tarvitsevat pienempää opetusryhmää neurologisista syistä johtuvien erityisvaikeuksien, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi, voidaan antaa luokkamuotoista erityisopetusta kunnan koulujen yhteisissä erityisluokissa. Näissä luokissa opiskelee pääsääntöisesti enintään kymmenen oppilasta. Erityisluokanopettajan lisäksi luokassa työskentelee koulunkäynnin ohjaaja. Yläkoulujen oppilaille tarkoitetut alueelliset erityisluokat sijaitsevat Nurmijärven yhteiskoulun yläasteella ja Rajamäen yläasteella. Lisäksi Klaukkalan ja Rajamäen yläasteilla toimivat joustavan perusopetuksen (JOPO) luokat. JOPO-luokat on tarkoitettu 8. ja 9. vuosiluokan oppilaille. Kirkonkylässä sijaitseva Kivenpuiston koulu tarjoaa luokkamuotoista, yksilöllistä erityisopetusta niille 7. 9. vuosiluokkien oppilaille, joiden oppimisvaikeudet ovat niin laaja-alaisia, että suoriutuminen peruskoulun yleisopetukselle asetetuista tavoitteista tai oppisisällöistä ei ole oppilaalle mahdollista. Opetus voidaan järjestää kokonaan yksilöllistettyjen tai osin yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan tai toiminta-alueisiin perustuvan opetussuunnitelman mukaisesti. g 4 k j w ä h y 17

8. Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2014-2015 Syyslukukausi 2014 alkaa maanantaina 11.8.2014 klo 9.00 ja päättyy lauantaina 20.12.2014 Syysloma 13. 19.10.2014 Joululoma 21.12.2014 6.1.2015 Kevätlukukausi 2015 alkaa keskiviikkona 7.1.2015 ja päättyy lauantaina 30.5.2015 Talviloma 16. 22.2.2015 Pääsiäisloma 3. 6.4.2015 Lisäksi lukuvuoden aikana järjestetään kaksi johtokunnan määräämää lauantaityöpäivää. 9. Yhteystiedot Koulujen yhteystiedot Koulu Osoite puhelin / sähköposti Isoniitun koulu Löydöskuja 2 01820 Klaukkala Klaukkalan yläaste Kisatie 2 01800 Klaukkala Mäntysalon koulu Havumäentie 7, 01820 Klaukkala Nurmijärven yhteiskoulu Pratikankuja 8, 01900 Nurmijärvi Rajamäen yläaste Keskusraitti 1, 05200 Rajamäki Kivenpuiston koulu (erityiskoulu) Aleksis Kiventie 18, 01900 Nurmijärvi 040 317 4295 isoniittu@nurmijarvi.fi 040 317 4168 ylakla@nurmijarvi.fi 040 317 4166 mantysalo@nurmijarvi.fi 040 317 4158 nyk@nurmijarvi.fi 040 317 4173 ylarmaki@nurmijarvi.fi 040 317 4157 kivenpuisto@nurmijarvi.fi 18

Yläkoulut Nurmijärven kunnassa 19

Sisältö: Kati Luostarinen, Asta Viitanen, Hanna Aavikko, Varpu Kujala, Merja Leinonen, Lassi Pitkänen, Sirpa-Liisa Takalampi, Kristiina Pirnes Taitto ja kuvat: Nurmijärven kunta, viestintä Julkaisija: Nurmijärven kunta 2/2014 20 www.nurmijarvi.fi