PPKY Selänteen kehittämissuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Ohjausryhmä

Lapsen hyvä arki- hanke

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Lapsen hyvä arki- hanke

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

VARHAISKASVATUS ON VÄLITTÄMISTÄ. Lähtökohta lapsen hyvälle arjelle ja tasapainoiselle kasvamiselle

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

Kaste - ohjelma LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Päijät- Häme. Perhekeskuksen pilottialueet ASIKKALA, HARTOLA, ETELÄINEN-ALUE LAHTI / JALO

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä Anu Määttä

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa

* Selänteen perhekeskus -toimintana

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi Aira Vähärautio 1

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Katsaus Lapsen hyvä arki2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosesseihin

LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE

LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE Selvitys hankkeen etenemisestä

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

Rovaniemen lapset ja perheet

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Käydään läpi hankkeen väliarviointi muutamien arviointikysymysten välityksellä. Kootaan yksityisten ja pienten ryhmien vastaukset.

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

LASTEN LUKUMÄÄRÄ RYHMÄSSÄ: 17 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA

LAKI MUUTTUI - MIKÄ MUUTTUI JOENSUUSSA? - Lain käytäntöön viemisen haasteet

LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Otetaanko perheet puheeksi?

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke OLH /So-612 Selvitys hankkeen etenemisestä 1/

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Päiväkoti Saarenhelmi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä

P Ä I V Ä H O I D O N

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

PERHEKESKUS. ohjeistus työntekijöille

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Lappi

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö

Transkriptio:

PPKY Selänteen kehittämissuunnitelma Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien ja Kärsämäen ja Reisjärven kuntien yhteinen kuntayhtymä, jonka tehtävänä ja vastuulla on järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Lasten ja perheiden palveluihin kuuluvat lasten- ja äitiysneuvolat, opiskeluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, lastensuojelu, perhetyö ja lastenvalvojan tehtävät. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Lähipalvelut toteutetaan lakisääteisinä kaikille lapsille ja perheille lähipalveluna. Palveluihin voi hakeutua koko yhteistoiminta-alueella. Erityispalveluina tarjotaan Selänteen alueelle lastensuojelupalvelut. Selänteen alueelle haetaan erityislastentarhanopettajan palvelua. Alueen toimintaa: Alueellinen lastensuojeluyksikön raportti on tehty Lapsen kanssa- hankkeen aikana. Raportissa jokaisesta kunnasta on raportoitu lastensuojelun nykytilanne, toimintamallit sekä työskentelyprosessit. Nykytilan kuvauksissa on tuotu esille vahvuudet ja kehittämishaasteet. Lastensuojelusuunnitelma määrää kuntien muodostamaan lastensuojelussa tarvittavien asiantuntijoista muodostuvan moniammatillisen asiantuntijaryhmän. Selvityksessä on asetettu tavoitteita, joista yksi on yhteistyö päivähoidon, neuvolan, perheneuvolan ja koulun välille. Lastensuojelussa on eri kunnissa erilaiset rakenteet, joiden tulisi PARAS-lainsäädännön mukaan olla jokaiselle palvelun tarvitsijalle samanlaiset. Osaamiskartoitukset päivähoidon työntekijöille on tehty VARHIKSEN aikana. Kunnissa perustettiin Varhiksen aikana kuntakohtaisia moniammatillisia tiimejä, joiden toiminta on hiipunut vuosien varrella. 1

Tulevaisuutta: Haapajärvellä on vuoden 2010 alusta toiminut lapsiasiainneuvosto, joka seuraa kunnan tekemien päätösten vaikutusta lasten elämään. Maaselkä-lehteen tulee palsta, jossa lapset saavat kirjoittaa omista asioistaan aikuisten ideointien pohjalta. Kärsämäellä toimii vastaava neuvosto, Pyhäjärvelle suunnitellaan samanlaista. Alueella olevat lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat Lastensuojelusuunnitelmat on työstetty valmiiksi peruskunnissa, myöhemmin nämä yhtenäistetään Selänteen yhteiseksi malliksi. Päihdestrategia on yhteneväinen koko Selänteessä. Terveyttä edistävä ohjelma on valmisteilla. Tukirakenne Moniammatillinen kehittämistiimi on valittu alueen kuntayhtymän sekä seurakunnan ja MLL:n toimijoista. Tiimi toimii tärkeänä tukena kehittämiskoordinaattorille. Moniammatillinen kehittämistiimi on nimennyt kolmeen eri työryhmään työntekijöitä, jotka alkavat työstämään kehittämisen teemoja käytäntöön. Varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmään on nimetty: Vuokko Vinberg, Heli Parkkila, Jaana Tikka ja Eeva Paavola Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen työryhmään on nimetty: Marja-Leena Lehtomäki, Ulla Lehtola, Eeva Aulakoski, Teija Myllylä, Anneli Tiainen, Minna Heinonen(ev.lut srk), Pirkko Säily (MLL) (Laajentunut tarpeen mukaan) Perhepäivähoidon kehittämisen työryhmään on nimetty: Anu Sippola, Erja Puranen, Tuula Lohvansuu, Satu Vehkalahti joku vanhempi? Kaikkiin työryhmiin nimettiin asiantuntijajäseniksi tarpeen mukaisesti: Kaija Tiirola (uskontokasvatus), Eila Karvonen (esiopetus), Anja Vänttilä Moniammatillinen kehittämistiimi sekä työryhmät saavat koulutusta moniammatillisesta työotteesta Arja Veijolalta sekä Hilkka Honkaselta, molemmat Oulun AMK:sta. Vasu- työryhmän tukena on Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopistolta, Vavu-työryhmän tukena 2

toimii Hilkka Honkanen ja perhepäivähoidon kehittämisen tukena Sanna Parrila, Ediva oy:stä. Työryhmien on tarkoitus viedä kehittämisen teemoja käytännön tasolle. Työryhmät miettivät mahdollisia pilottiyksiköitä, jotka ottavat käyttöönsä menetelmiä tai malleja, joita voidaan sitten levittää koko peruspalvelukuntayhtymän alueelle. Alueellinen kehittäjäverkosto (oppilaitosyhteistyö) on koottu tukemaan koko Lapsen hyvä arki hankkeen toiminta-aluetta. Opiskelijat sijoittuvat opintojensa mukaisesti alueen kehittämiskohteisiin. Opiskelijat voivat osallistua hankkeen kautta alueen toimintaa myös toiminnallisten töidensä kautta. Aikataulu syksylle 2010 Tilaisuus Päivämäärä ja paikka Osallistujat Moniammatillisen kehittämistiimin 30.9.2010 Kärsämäki 23.11.2010 Reisjärvi kokoukset *Ajankohtaisfoorumi Tammikuu 2011 Kaikille avoin *Henkilöstön osaamisen tueksi järjestämme Selänteen alueella kaksi kertaa vuodessa ajankohtaisfoorumin. Nämä tilaisuudet ovat avoimia myös vanhemmille sekä alan opiskelijoille. 3

Koulutukset: KOULUTUS PÄIVÄMÄÄRÄ JA PAIKKA OSALLISTUJAT Kasvatuskumppanuus kouluttajakoulutus Varhaiskasvatuksen johtamiskoulutus Moniammatillisen kehittämistiimin ja työryhmien koulutus 16. 17.9.2010 27.10 29.10.2010, 22.11.2010, 18. 19.8.2010, 13. 14.10.2010, 8.-9.12.2010, Oulu 21.9.2010 klo 12 16 3.12.2010 klo 9-13 Haapajärvi Anu Sippola ja Niina Jokikuona Erja Puranen ja Vuokko Vinberg Moniammatillinen kehittämistiimi ja työryhmien jäsenet Huoli puheeksi koulutus 13.9.2010, 20.10.2010 Pyhäjärvi 6.10 ja 8.11 toinen ryhmä Haapajärvellä Marjut Parhiala ja Kaija Leppänen BIKVA asiakaslähtöinen arviointimalli BIKVA tulee tanskan kielen sanoista "Brygerinddragelse i Kvalitetsvurdering" eli " asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana". BIKVA-malli on alun perin kehitetty sosiaalispsykiatrian alalla Tanskassa ja julkaistu ensimmäisen kerran vuosina 1996/1997. Mallia on sen julkaisemisen jälkeen käytetty sosiaalityön monilla eri alueilla sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella. Bikva-malli on alhaalta ylöspäin - kehittämismalli, jossa päätavoitteena on oppiminen ja kehittyminen. Oppimis- ja kehittymistavoite on erityisesti kenttätyöntekijöiden tavoitteena mutta myös johtajien 4

ja politiikkojen voi olla tärkeää muuttaa ratkaisujaan. Bikva-mallin toteuttaja eli arvioija voi antaa saatujen tulosten puhua puolestaan tai antaa arviointiprosessista saatujen tietojen perusteella suosituksia ja näin edistää muutokseen johtavaa kehittämisprosessia. Asiakashaastattelut toteutettiin Pyhäjärvellä 19.1 ja Reisjärvellä 20.1. Asiakkaiden haastatteluissa oli Pyhäjärvellä mukana varhaiskasvatuksen opiskelija Katri Ahlholm Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen jaostosta. Hän avasi keskustelut tekstimuotoon. Kehittämiskoordinaattori on yhdistänyt haastattelut yhdeksi versioksi, joka esiteltiin seuraavaksi työntekijätasolle 23.2.2010, he saivat vastata asiakkailta tulleisiin palautteisiin ja tuoda esille omia ajatuksiaan. Työntekijähaastattelu nauhoitettiin ja purettiin opiskelijan toimesta kirjalliseen muotoon. Henkilöstön haastattelujen jälkeen on vuorossa 9.4 esimiestaso, joille esitellään niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin ajatukset palveluista. Keskustelulla haetaan kehittämisen kohteita asiakkaan näkökulmaan pohjautuen. 19.8.2010 asiakaspalaute esiteltiin Selänteen yhtymähallitukselle. Kehittämisen teemoja, jotka täydentyvät ja realisoituvat työryhmien käynnistyttyä Palveluopas lapsiperheille Kuntakohtaiset moniammatilliset tiimit Avoimen varhaiskasvatuspalvelun kehittäminen Kirjataan huolen polku Kasvatuskumppanuus peruskoulutukset käynnistyvät syksyllä 5

Työryhmien suunnittelemia kehittämiskohteita Sisältö 1. VAVU- TYÖRYHMÄ... 6 2. VASU-TYÖRYHMÄ... 7 3. PERHEPÄIVÄHOIDON työryhmä (Yhdessä Kallion PPKY:n kanssa)... 9 1. VAVU- TYÖRYHMÄ Vertaisryhmätoimintaa syrjäytymisuhan alla olevien vanhempien tukemiseksi pilotti Kärsämäen ja Pyhäjärven perheille Miten? Missä? Yhteistyössä mukana Milloin? Aluksi perheleiri perjantaista lauantaihin, jatkossa noin kerran kuukaudessa iltatapaamiset Perheleiri seurakunnan leirikeskuksessa ja jatkossa tapaamiset kunnan toimipisteissä Päivähoito, neuvola, lastensuojelu/perhetyö, MLL, seurakunta, Martat, oppilaitokset Suunnittelu aloitetaan kevät 2010, toiminta käynnistyy elosyyskuussa 2010 6

2. VASU-TYÖRYHMÄ Lapsen VASU:n uudistaminen Miten? Missä? Tuki? Milloin? Mietitään mitä lapsi vasu:n tulisi sisältää, kirjataan lomakkeeksi. Haapajärven Satakielen päiväkodissa Eeva-Liisa Kronqvist Paula Loukkola, kehittäjätyöntekijä Kristiina Huttunen, harjoittelija Suunnittelu aloitetaan kevät 2010, kokeilukäytössä syksy 2010 Ennaltaehkäisevää tukea perheille Reisjärvellä Miten? Missä? Yhteistyössä Milloin? Etsitään vaihtoehto, mikä on paras lapsen ja perheen kannalta heidän jaksamisensa tukemiseen lapsen erityisen tuen tarpeen ilmettyä Reisjärven päivähoidossa. Neuvola, päivähoito, sosiaalitoimi/perhetyö, vanhemmat. Suunnitelmat aloitetaan syksyllä 2010, toiminta käynnistyy keväällä 2011 Levitetään alueen muihin kuntiin syksyllä 2011 7

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vasu Miten? Missä? Yhteistyössä Milloin? Vasu asiakirja hyväksytään ja laitetaan hyväksyttäväksi yhtymähallitukselle. Selänteen kaikkiin kuntiin. Paula Loukkola Syksy 2010 VASU asiakirja on kirjoitettu ja hyväksytty Pyydetään kommentteja myös vanhemmilta. 8

3. PERHEPÄIVÄHOIDON työryhmä Työryhmän mielenkiinnot heräsivät alueilla tehtyjen bikva haastattelujen sekä omien työn kuormittavuuksien kautta. Varahoitojärjestelmän Ketkä? Miten? Milloin? toimivuus Perheen ja lapsen Työryhmän jäsenet näkökulmasta Perhepäivähoitajan näkökulmasta Työryhmän jäsenet Vastaanottavan tahon näkökulmasta Työryhmän jäsenet Kartoituksen jälkeen työryhmä alkaa tehdä pohdintoja miten voisi vaikuttaa varahoitojärjestelmän toimivuuteen. Kerätään vanhemmilta palautetta varahoidon toteutumisessa, silloin kuin he ovat varahoitoa käyttäneet. Mallinnetaan varahoidon prosessi. 9