Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori
Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen suunnitteluun Biopolitiikka = väestön, sen uusiutumisen ja puhtauden tuleminen politiikan keskeiseksi kohteeksi Humanistinen suunnittelu = suunnittelua yleistettävälle ihmiselle 2
Jäähyväiset funktionalismille taas! Form Follows Function -> Function interacts with form 3
Hiljaisuuden arkeologiaa Hegemonisessa asemassa oleva ei yleensä arkaile puhua marginaalissa olevien puolesta Vähemmistöt puhuvat puolestaan vasta tuntiessaan asemansa vahvistuneen riittävästi Suomessa on käynnistynyt sosiaalipoliittinen ja nyt myös poliittinen monikulttuurisuusdiskurssi Arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa puolestaan vallitsee hiljaisuus 8
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista 9
Yhteinen metropolimme Arkkitehtuuripolitiikan avulla luodaan rakentamisen kulttuurille yhteisiä tavoitteita kertomaan, mitä asukkaat, päättäjät ja suunnittelijat laadukkaalta rakennetulta ympäristöltä haluavat. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että eri alueet tunnistavat paikallisen identiteettinsä ja arvostavat sitä. (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan arkkitehtuuripoliittiset tavoitteet 2009) 10
Asemakaavat: periaate Historiallisesti tarkasteltuna monikulttuurisuus liittyy kiinteästi Helsingin kehityksen vaiheisiin ja kulttuurielämään. Uudet alueet on nähty mahdollisuutena vahvistaa Helsingin monikulttuurisuutta. Alueiden rakentamisesta tehtävillä kaavapäätöksillä sekä asunto- ja kiinteistöpoliittisilla ratkaisuilla vaikutetaan huomattavasti siihen millaisia sosiaalisen kehityksen piirteitä vahvistetaan tai lievennetään. (Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakentamisen sosiaalisia ulottuvuuksia. Erkki Korhonen, Maria Lindblom, Annukka Lindroos, Jon Maury, Pasi Mäenpää, Mikael Sundman, Timo Vuolanto. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:1 18.5.2000) 11
Asemakaavat: käytäntö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkirakenteeseen: Satamatoiminnoilta vapautuvien alueiden rakentaminen vahvistaa kantakaupungin asemaa. Kaupunkirakenne tiivistyy ja toimivuus paranee. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan: Nykyinen kaupunkikuva ja maisema tulevat muuttumaan huomattavasti kaikista suunnista katsottuna. Satamatoiminnot äänineen ja valoineen väistyvät asumisen ja toimitilojen tieltä. Vaikutukset liikenteeseen: Raskas liikenne alueella loppuu. Liikenne tulee olemaan pääasiassa asukasliikennettä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen: X Vaikutuksen teknisen huollon järjestämiseen X
Mitä on hiljaisuuden takana? Yhdyskuntasuunnittelun julkilausumaton tavoite on assimilaatio, ei monikulttuurisuus Biopolitiikka: vain biologiset erot tunnistetaan ja ne legitimoivat erilaista (heikkojen ryhmien) kohtelua Yhtenäiskulttuurin illuusio on koskenut jo suomalaisia, ei vasta maahanmuuttajia 13
Asumistoiveet pääkaupunkiseudulla 79 % kaikista haluaa asua pientalossa Vain kantakaupungin asukkaista 55 % piti kerrostaloasumista itselleen sopivana, muualla asuvista kerrostaloasukkaista 61% piti pientaloa mieluisimpana Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja pientaloasuminen ovat keskeisiä toiveita tulotasosta, koulutustasosta tai ammatista riippumatta (Kortteinen & Tuominen & Vaattovaara 2005) 14
Suomalainen yhtenäiskulttuuri Näyttää siis siltä, että asumista koskevien toiveiden osalta on perusteita puhua yhtenäiskulttuurista (vrt. Mäkelä 1999; Jallinoja 1997). Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja pientaloasuminen ovat keskeisimpiä toiveita, mitkä toistuvat alueesta, koulutuksesta, tulotasosta ja ammatillisesta suuntautuneisuudesta riippumatta. (YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 70 (2005):2 123) 20.8.2010 15
Recognition tunnistaminen tunnistus tunnustaminen tunnustus kunnianosoitus 20.8.2010 16
Average Income EUR Metropolitan area 28 282 over 35 000 28 282-34 999 24 000-28 281 20 000-23 999 under 20 000 University level degree, % 27 258 32 413 25 460 Metropolitan Area = 38,3 % 47,0-76,0 38,3-46,9 32,0-38,2 25,0-31,9 11,1-24,0 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008 Employment Rate: Men, % PKS Kaun. Age standardized 85,7-94,7 83,4-85,6 79,4-83,3 75,0-79,3 63,0-74,9 37,7 % 46,3 % 32,1 % Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008 81,8 Muslim citizens, 79,4 Metropolitan area 3,9 % 85,7 8,0-15,8 83,4 6,0-7,9 87,1 % 24700-4,3 % 8000-3,3 % 7000-3,6 % 4,0-5,9 2,0-3,9 under 2,0 N=40 000 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008