Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016
Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä
1. Vammaisuus ja sen toiseus
Vammaisuus käsitteenä ja sen moninaisuus Vammaisuus käsitteenä on tullut käyttöön vasta 1900- luvulla. Ennen 1900-lukua puhuttiin fyysisistä, aistimellisista ja psyykkisistä vioista. Vammaisiksi luokitellaan kaikki, jotka eivät toiminnallisilta kyvyiltään kykene selviämään arkisista toiminnoista, jotka ilmenevät eri tavalla elimellisen vamman luonteesta riippuen. (Vehmas, 2005)
Vammaisuuden toiseus Toiseuden käsitteellä ymmärretään suhdetta tutun ja vieraan välillä. Sillä kuvataan valtasuhdetta, jossa joku tai jokin on paitsi erilainen myös toista alempiarvoinen. Arvottava hierarkia. Vrt. erilaisuus, joka on lähinnä kuvailua. (Löytty, 2005)
Vammaisten oma käsitys eriarvoisuudesta Vammaisten ihmisten oman kokemuksen mukaan heistä huolehditaan yhteiskunnassa eriarvoisesti. He joutuvat vuodesta toiseen todistelemaan vammaisuuttaan toimintarajoitteineen, jotta saavat lain takaamia tukia ja palveluja. (Hyvönen, 2010)
Vammaisia koskevia lakeja 23.6.1977/519 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 3.4.1987/380 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 30.12.2014/1301 Sosiaalihuoltolaki Vaikeasti kehitysvammaiset opiskelijat siirtyivät perusopetuksen piiriin 1998 (Perusopetuslaki 1998/628) Ammatillista koulutusta tuli järjestää kaikille lainmuutoksen myötä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630)
2. Vammaisen ihmisen arki -video
Annan päivä https://www.youtube.com/watch?v=dysrlc_rrr8 Keskustele vierustoverin kanssa videosta ja seuraavista teemoista. Itsenäisyys Apuvälineet, avustaja, opaskoira Työ Vapaa-aika
3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä
Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä Kehitysvammaisuutta lähestytään nykyään tukiparadigman kautta Tukiparadigmaa ohjaa ajatus siitä, että tukitoimet ja palvelut tuodaan saavutettaviksi jokaiselle ihmiselle tämän tavalliseen ympäristöön. Taustalla ajattelussa on perustelut tasa-arvosta ja vaatimukset täydestä osallistumisesta ja osallisuudesta (Äikäs, 2012)
Ammatillinen koulutus Vuonna 2006 ammatillisessa opetussuunnitelmaperustaisessa peruskoulutuksessa opiskeli: -255 oppilasta, joilla oli vaikea kehityksen viivästymä tai keskivaikea tai vaikea kehitysvamma -2357 oppilasta, joilla oli lievä kehityksen viivästymä -164 oppilasta, joilla oli autismi tai aspergeri (Äikäs, 2012)
Kampus-ohjelma - Ohjelman tavoitteena oli ottaa erilaisia oppimisen esteitä kohtaavia opiskelijoita mukaan tavalliseen kouluyhteisöön - Ohjelman keskeinen päämäärä on sosiaalinen integraatio ja ohjelman ideana on, että erilaisia oppimisen esteitä kohtaavat oppilaat voivat opiskella haluamissaan oppilaitoksissa ja tätä varte heille tarjotaan yksilöllistä tukea - Opiskelijat eivät olleet samanlaisella opiskelijan statuksella koulussa vaan he auditoivat kursseja - Opiskelijat olivat virallisesti Kuhankosken erityisammattikoulun opiskelijoita (Saarinen, 2012)
(Saarinen, 2012) Kampus-ohjelman merkitys Oppimisen esteitä kohtaavien opiskelijoiden elämänlaatu paranee Kokemukset tasavertaisista mahdollisuuksista erittäin tärkeitä Opetus on tehokkaampaa Asenteet vammaisuutta kohtaan muuttuvat Kustannussäästöjen aikaansaaminen
Kehitysvammaisten työllistyminen Kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät joko työ- tai toimintakeskuksiin, avotyöhön, tuetun työllistämisen mallin mukaisesti palkkatyöhön tai sosiaalisiin yrityksiin Työtoiminnassa tällä hetkellä n. 7700 nuorta ja aikuista kehitysvammaista Avotyössä tällä hetkellä n. 2300 nuorta tai aikuista kehitysvammaista Tuetussa työssä tällä hetkellä n. 300 nuorta tai aikuista kehitysvammaista (Äikäs, 2012)
Työn merkitys vammaisille - Suuri osa vammaisista haluaisi ja kykenisi toimimaan työelämässä - Työskentely koettiin tärkeäksi ja työstä oltiin ylpeitä - Vammaiset kokivat tekevänsä itsenäistä työtä ohjauksesta huolimatta ja tämä oli tärkeä asia - Kehitysvammaiset kokivat päivä- ja toimintakeskuksissa tehtävän työn yhtä arvokkaaksi kuin erilaisissa työpaikoissa tehtävän työn - Sosiaaliset ja yhteisölliset seikat rajoittavat vammaisten ihmisten työelämään pääsyä (Eriksson, 2008, Äikäs, 2012)
Omakohtaisia kokemuksia Sairaalarumpa. Eri alojen erikoislääkärit. Yhteistyö? Medikalisaatio. Tavoitteena diagnoosi. Tuet ja oikeudet. Mistä apua? Tukiverkoston tärkeys. Täytyy pitää itse kiinni omista oikeuksista ja ottaa selvää asioista. Kuntoutustutkimuspoliklinikka https://www.psshp. fi/hoitopalvelut/kuntoutus/kuntoutustutkimukset Moniammatillinen tiimi: lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, omahoitaja, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa psykologi. Kaikki ovat asiakkaan/potilaan puolella. Kattava tutkiminen ja seuraaminen. Missä rajat menee, mihin kykenen ja miten kuntoudun. Yksilöllisyys ja jatkuva arviointi. Tässä ollaa nyt! :)
Lähdeluettelo: Eriksson, S. 2008. Erot, erilaisuus ja elinolot vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 3/2008. Hyvönen, O. 2010. Vammaisten kertomuksia arjestaan. Teoksessa S. Vehmas (toim.) Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Helsinki: Kehitysvammaliiton selvityksiä 7, 15-27. Kuopion yliopistollinen sairaala. Kuntoutus: Kuntoutustutkimus [viitattu 21.02.2016]. https://www.psshp. fi/hoitopalvelut/kuntoutus/kuntoutustutkimukset Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630.
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987 /380. Löytty, O. 2005. Toiseus. Teoksessa Rastas, A. & Huttunen, L. & Löytty, O. 2005. Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino Perusopetuslaki 1998/628. Saarinen, M. 2012. Sosiaalisen elämän kehykset. Kampus-ohjelman opiskelijoiden sosiaalinen asema tuetussa aikuisopiskelussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu. fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37329/9789513946296.pdf?sequence=1
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Vehkakoski, 2016. Vammaisuuden sosiaalinen malli ja sen pedagogiset sovellukset [luento 26.01.2016]. ERIP103 Vammaisuus,moninaisuus ja ammatillinen kasvu. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikka. Vehmas, S. 2005. Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. Aïka s, A. 2012. Toiselta asteelta eteenpaïn. Narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja tyo llistymisesta. Joensuu: Ita -Suomen yliopisto. Dissertations in Education, Humanities and Theology 28.