Työ- ja päivätoiminta ja palkkatyö

Transkriptio

1 Työ- ja päivätoiminta ja palkkatyö

2 Näkökulmanmuutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti merkittävässä muutoksessa. Perus- ja ihmisoikeudet Kansalaisuus Osallisuus Itsenäisyys, itsemäärääminen Kansainväliset ja kotimaiset ohjelma-asiakirjat viitoittavat tietä muutokselle.

3 Ideologiat inkluusio = osallistava yhteiskunta ei ennakkoehtoja yhteisöön liittymisessä vammainen ihminen on luonnollinen osa yhteiskuntaa kaikki ihmiset ovat erilaisia

4 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (voimassa ) Suomi allekirjoittanut; ratifiointiprosessi kesken Kiteyttää vammaisuuden paradigmamuutoksen Hyväntekeväisyys, lääkinnällinen hoito Oikeudet Normiin sopeutuminen Erojen ja erilaisuuden hyväksyminen Syrjäytyminen Osallisuus, osallistuminen, kansalaisuus Sivuutetuksi tuleminen Ei mitään meistä ilman meitä Artikla 27: Työ ja työllistyminen Työsyrjinnän kielto Vammaisilla henkilöillä oikeus työhön samoin perustein kuin muillakin henkilöillä Oikeus ammattiyhdistystoimintaan kuten muillakin Oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa työllä, joka on vapaasti valittu ja/tai hyväksytty työmarkkinoilla, sekä työympäristöön, joka on avoin, osallistava ja saavutettavissa Kohtuulliset mukautukset työpaikoilla Oikeudenmukaiset työolot yhdenvertaisesti muiden kanssa Apu työn löytämiseen, saamiseen ja säilyttämiseen, uralla eteneminen Orjuuden ja alistamisen kielto

5 Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma Kehykset eurooppalaiselle vammaispolitiikalle Toimintalinja 5: Työllistyminen, ammatinvalinnan ohjaus ja ammattikoulutus Tavoite: edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille yhdistelemällä syrjinnänvastaisia toimenpiteitä ja positiivisia erityistoimia Valtavirtaistetaan vammaisten henkilöiden työllisyysasiat yleiseen työllisyyspolitiikkaan Työsyrjinnän estäminen Työnantajien kannustaminen vammaisten henkilöiden työllistämiseen Varmistetaan, että niille, joiden tarpeita ei voida tyydyttää avoimilla työmarkkinoilla ilman henkilökohtaista tukea, on tarjolla tuetun työllistymisen kaltaisia tukitoimia Poistetaan työkyvyttömyysturvasta työnteon esteet ja kannustetaan edunsaajia työhön silloin kun se on heille mahdollista

6 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO (9/2008-3/2010) Linjaa seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet Vammaiskysymysten valtavirtaistaminen osaksi suomalaisen yhteiskunnan eri toimintoja (=kaikille hallinnonaloille) Vammaisuus ei vain sosiaalihuollon kysymys Vammaispolitiikka läpikäyvänä teemana kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteuttamisessa Tietoisuuden nosto, vammaiskysymysten mieltäminen ihmisoikeuskysymyksenä Yhtenä sisältöalueena työ, työllistyminen, työn tekeminen, kohtuullinen toimeentulo

7 Vammaispalvelulain muutokset Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuoltolakiin nähden Asiakkaan oikeudet vahvistuvat Palvelutarpeen selvittäminen määräajassa Yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimisvelvoite Viivytyksetön päätöksenteko Henkilökohtainen apu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi vaikeavammaisten palveluksi (ns. subjektiivinen oikeus) Vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella Päivittäisissä toimissa + työssä ja opiskelussa: niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee Harrastuksissa Yhteiskunnallisessa osallistumisessa Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Itsenäisen elämän tukeminen ja yksilöllisyys omaa elämää koskevien ratkaisujen teossa

8 Työelämän polkuja Palkkatyötä tuettu työ työsuhde palkka Sosiaalipalvelu avotyötoiminta työtoiminta päivätoiminta huoltosuhde työosuusraha= toiminta-avustus

9 Kehitysvammaiset ihmiset ja työ Työikäisiä kehitysvammaisia suomalaisia on noin henkilöä. Heistä noin henkilöä osallistuu päivä- tai työtoimintaan. Päivätoimintaan osallistuu noin henkilöä. Työtoimintaan osallistuu noin henkilöä. Avotyötoimintaan = tavallisilla työpaikoilla järjestettävään työtoimintaan osallistuu noin henkilöä. Työsuhteista palkkatyötä tekee noin 300 kehitysvammaista henkilöä.

10 Päivätoimintaa Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta tyypillistä päivätoimintaa vuorovaikutustaitojen ja jokapäiväisten elämäntaitojen harjoittelua luovaa toimintaa ulkoilua ja muuta liikuntaa opetusta virkistystoimintaa yksinkertaisia työtehtäviä

11 Työtoimintaa Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta työkeskuksissa työ on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpano- ja pakkaustyötä.

12 Avotyötoimintaa Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Avotyötoiminnassa olevat henkilöt työskentelevät useimmiten avustavissa keittiö- ja siivoustehtävissä,kaupan alan tehtävissä kuten hyllytys- ja varastotehtävissä sekä avustavissa kiinteistönhoitotehtävissä. Päiväkodeissa, vanhainkodeissa sekä vanhusten palvelukeskuksissa.

13 Avotyötoiminta Avotyötoiminnassa olevat työskentelevät tavallisilla työpaikoilla. He tekevät työtä huoltosuhteessa ja ovat kirjoilla työ- ja toimintakeskuksissa. TYÖHÖN SIJOITTAMISTA

14 Tuettu työ Työsuhteista työtä Tavallisella työpaikalla Tukitoimien avulla toteutettuna TYÖLLISTYMISTÄ

15 Työ- ja päivätoiminta Sisältö määritellään tarkemmin erityishuolto-ohjelmassa palvelusuunnitelmassa

16 Miksi työ on tärkeää Kehitysvammaisten henkilöiden näkemyksiä työstä: Minun toiveammatti -kysely 2007 Miksi työ on tärkeää Vastauksia Saa palkkaa 169 On tekemistä 38 Oppii uusia asioita 28 Työkaverit 25 On mukavaa tehdä työtä 20 Voi tuntea itsensä tarpeelliseksi 6 Yhteensä 286

17 Miksi työ on tärkeää Kehitysvammaisten henkilöiden näkemyksiä työstä: Minun toiveammatti -kysely 2007 Vastauksia Että voi elättää itsensä, että tulee toimeen. Että voi ostaa ruokaa, vaatteita ja maksaa vuokraa. 176 Harrastuksiin, matkustamiseen, shoppailuun 55 Palkka on tärkeä siksi, että saa rahaa 44 Että saa hankittua oman asunnon, että voi muuttaa pois kotoa 6 Palkka kannustaa tekemään työtä 5 Yhteensä 286

18 Kehitysvammaisten henkilöiden näkemyksiä työstä: Minun toiveammattini -kysely (2007) Haavealat vs. näkemykset töistä, joita vastaajat tekevät tulevaisuudessa Haave Tulevaisuuden työ 0 Ravitsemispalvelut Kiinteistönhoito Kuljetus ja liikennetyö Puhdistuspalveluala Musiikkiala Käsityöala Lasten hoito Myyntityö Puutarhatyö Tietotekniikka Terveydenhuolto Kuvataide Metalli ja koneteollisuus Eläinten hoito Metsätyö Työ /toimintakeskus

19 Työ- ja päivätoiminta Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519 2 Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään: 4 mom. työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta;

20 Päivätoiminta Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 8 b Päivätoiminta Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy.

21 Työtoiminta Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 2 : Erityishuoltoon kuuluvaa palvelua on työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta. Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27e : Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Toiminta perustuu toiminnan järjestäjän ja siihen osallistuvan henkilön väliseen huoltosuhteeseen = erityishuollon/sosiaalihuollon asiakkuuteen

22 Työosuusraha AkehvL 24 Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaalija terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa. Erityishuolto-ohjelmassa voidaan määrätä, että työn tulos jää erityishuoltoa saavan henkilön hyväksi.

23 Tuloverolaki / verovapaat sosiaalietuudet 23mom kunnan, sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittavan muun julkisyhteisön tai yleishyödyllisen yhteisön kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille, päihdehuollon asiakkaalle taikka muulle sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämästä työ- tai päivätoiminnasta maksettu keskimäärin päivää kohden enintään 12 euron suuruinen toiminta- tai muun niminen avustus, jolla tuetaan asiakkaan hoitoa, kuntoutumista tai yhteiskuntaan sopeutumista.

24 Työosuusraha HE 117/2005 (Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi) Sosiaalihuollon asiakkaalle työtoiminnasta maksettavan verovapaan toiminta-avustuksen yläraja ehdotetaan korotettavaksi 9 eurosta 12 euroon Sosiaalihuollon asiakkaalle maksettava toiminta-avustus mutta sellaisten vähäisten suoritusten katsominen veronalaiseksi tuloksi, joiden maksamisen tarkoituksena on tukea hoitoa, kuntoutusta tai yhteiskuntaan sopeutumista, ei ole hoidon kannalta tarkoituksenmukaista.

25 Työosuusraha HE 117/2005 (Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi) 2.6. Verovapaan toiminta-avustuksen ylärajan korottaminen Verovapaita ovat sen vuoksi ainoastaan sellaiset tuet, joita maksetaan pelkästään hoidollisista tai kuntoutuksellisista syistä. Myös verovapaan summan on oltava niin pieni, että jo se osoittaa, ettei kyse voi olla todellisesta työstä saadusta palkasta tai palkkiosta.

26 Eläke ja palkkatyö Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi tehdä ansiotyötä jos kuukausi ansio jää alle 687,74 kuukaudessa. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä, HE 72/

27 Eläke ja palkkatyö Eläke jätetään lepäämään jos työansiot ylittävät 687,74 kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläke on mahdollista jättää lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Lepäämiskertoja ei ole rajoitettu, eläkkeellä tulee kuitenkin olla lepäämisten välillä vähintään 3 kuukautta.

28 Eläke ja palkkatyö Jos henkilö on saanut välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki ajalta, jolta eläkkeen maksaminen on keskeytetty. Jos henkilö on välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä saanut eläkkeen saajan asumistukea, asumistuen maksamista jatketaan niin kauan kun asumistuen edellytykset muuten täyttyvät, vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei makseta eläkkeen lepäämisen aikana.

29 Eläke ja palkkatyö ennen kuin eläkkeen voi jättää lepäämään täytyy sen olla maksussa vähintään kuukausi

30 Eläke ja palkkatyö Laki on uusi, kansaneläkelaista erillinen laki, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (738/2009) Uusi laki on määräaikainen ja on voimassa Vuonna 2009 tai aiemmin työntekonsa aloittaneiden työkyvyttömyyseläkkeen lepäämiseen sovelletaan (vanhoja) kansaneläkelain säädöksiä.

31 Työtoiminta matematiikkaa toimintakyky työkyky työtoiminta = työn tekeminen on työtoiminnan työväline työtoiminta = palkattoman työn tekemistä työtoiminta = usein muiden palkkatyönä tekemää työtä työtoiminta = sosiaalihuoltoa/erityishuoltoa työtoiminta = kunnan tarjoama palvelua avotyötoiminta = työtoimintaa avotyötoiminta = muiden palkkatyönä tekemää työtä avotyötyötoiminta = palkattoman työn tekemistä avotyötoiminta = sosiaalihuoltoa/erityishuoltoa avotyötoiminta = kunnan tarjoamaa palvelua avotyötyötoiminta = työhön sijoittaminen avotyötyötoiminta työllistyminen avotyötyötoiminta tuettu työ avotyötoimintapaikan tarjoaja työnantaja

32 Työtoiminta matematiikkaa palkkatyö = palkkatyön tekemistä palkkatyö = työllistymistä palkkatyö sosiaalihuolto palkkatyö palvelua palkkatyö = työnantaja palkkatyö + työhönvalmentaja = tuettu työ palkkatyö + työhönvalmentaja = oikean työn tekemistä palkkatyö + työhönvalmentaja = työllistymistä työvalmentaja = sosiaalihuoltoa työvalmentaja = palvelua tuettu työ = palkkatyö tuettu työ = työllistyminen tuetussa työssä = työnantaja työosuusraha = toiminta-avustus työosuusraha = sosiaalietuus työosuusraha = veroton etuus työosuusraha työkyvyn mittari työosuusraha korvaus tehdystä työstä työosuusraha palkka palkka = verotettavaa tuloa avotyö = palkattoman työn tekemistä vapaaehtoistoiminta = palkattoman työn tekemistä avotyö vapaaehtoistyö

33 Työ- ja päivätoiminta Kiitos! Vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitto ry