JOHDE-hankkeen benchmarking-matka Lyoniin 9.-12.4.2013: Lyonin kulttuurityön malli

JOHDE-hankkeen benchmarking-matka Lyoniin 9.-12.4.2013: Lyonin kulttuurityön malli 1

Johdanto Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen koordinoima JOHDE-hanke (tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittämishanke) järjesti huhtikuun alussa benchmarking-matkan Lyoniin. Matkalle lähti 25 kulttuuri- ja taidealan toimijaa eri puolilta Suomea; kulttuuritaloista, musiikkioppilaitoksista, kaupunkien kulttuuri- ja tapahtumayksiköistä, opetus- ja kulttuuriminiteriöstä, Helsingin kirjasto- ja kulttuurilautakunnasta sekä taiteentekijöitä. Ennen matkaa hanke järjesti osallistujille pre visit -tapaamisen, jossa esiteltiin kulttuurityönmallin pääperiaatteet ja BM-matkan ohjelma osallistujille. Tapaaminen järjestettiin Helsingissä. Oulun ja Kuopion osallistujat osallistuivat tapaamiseen Connect Pro yhteyden kautta. Matkalla tutustuttiin Lyonin kansainvälisesti tunnettuun ja tunnustettuun kulttuurityön malliin, jonka tavoitteena on innostaa julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset lähiyhteisöjen kehittämiseen viemällä toimintaansa seiniensä ulkopuolelle (hors murs). Tämän toiminnan kohteena ovat erityisesti haasteelliset kaupunginosat ja kulttuuripalveluista syrjässä olevat kaupunkilaiset. Huomioitavaa mallissa onkin asukkaiden osallistaminen ja kulttuurin yhdistäminen kaupunginosien kehittämiseen. Tässä kaupungin kulttuuritoimi, sosiaalitoimi, kaupunkisuunnittelu, paikalliset asukasyhteisöt, elinkeinoelämä ja eri alueiden taiteilijat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Lyonissa kulttuuri on väline, jolla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja nostetaan asuinalueiden arvoa. Tapasimme matkalla kaupungin edustajia, eri taide- ja kulttuurilaitoksissa toiminnasta vastaavia henkilöitä sekä projekteissa toimivia taiteilijoita. Kulttuuripolitiikan kehys Ranskassa kaupunkipolitiikka nojaa pitkälti kaupunkien sosiaalista koheesiota edistävään sopimukseen (Contrat Urbain de Cohésion Sociale eli CUCS). CUCS on Ranskan valtion, Lyonin kaupungin ja Rhône Alpes aluehallinnon ja maakunnan aluehallintoelimien yhteinen poliittinen sopimus alueen kehittämiseksi. Lyonissa kulttuuri on tässä sopimuksessa nostettu yhdeksi pääkohdaksi ja kulttuuri nähdään tärkeänä osana kaupunkielämää. CUCS edellyttää, että jokaisessa painopisteeksi valitussa kaupunginosassa on toteutettava vähintään yksi kulttuurihanke. 20% Lyonin kaupungin budjetista ohjataan kulttuuriin, tosin luku ei ole suoraan vertailukelpoinen Suomen kuntiin, koska Ranskassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjako on erilainen kuin Suomessa. Valtion ja kunnan rahoitusosuudet vaihtelevat jonkin verran kulttuurilaitosten välillä. Huomioin arvoista on myös, että kulttuurilaitokset eivät maksa lainkaan vuokraa tiloistaan kaupungille ja lisäksi osa laitosten työntekijöistä on suoraan kaupungin palkkalistoilla. 2

TIISTAI 9.4. Lyonin kaupungin kulttuuripolitiikka ja kulttuurityönmalli Kuva 1: Marc Villarubias ja Xavier Fourneyron esittelevät ryhmälle Lyonin kulttuurityönmallia Matkamme aluksi kaupungin kulttuurityön tiimin päällikkö Marc Villarubias ja Lyonin apulaiskulttuurijohtaja Xavier Fourneyron esittelivät meille Lyonin kaupungin kulttuuripolitiikan linjauksia ja kulttuurityön mallin toimintaperiaatteet. Kulttuurista yhteistyötä ohjaa Lyonin kaupungin kulttuuritoimi neljän vuoden välein uusittavalla Charte de co-opération culturelle sopimuksella, jossa kehitetään yhdessä sovittuja teemoja ja painotetaan tiettyjä kaupunginosia. Charte -sopimusta koordinoi Mission culturelle -toimisto, jossa työskentelee kolme henkilöä. Jokaisessa sopimuksen solmineessa kulttuurilaitoksessa on vähintään yksi henkilö, joka on kouluttautunut yleisötyön asiantuntijaksi ja vastaa kyseisen laitoksen Charte -sopimuksen koordinoinnista. Taiteilijat rekrytoidaan mukaan toimintaan joko freelancereina ja omien yhteisöjensä edustajina tai kulttuurilaitosten palkkaamina residenssitaiteilijoina. Kaupungin ja kulttuurilaitosten välisen sopimuksen avulla tiettyjä painopistealueiksi valittuja kaupunginosia kehitetään ja syrjäytymisvaarassa olevia asukkaita tavoitetaan kulttuurin keinoin. Vuosien 2012-2015 sopimuksessa on mukana 21 Lyonin kulttuurilaitosta (mm. museoita, teattereita, Lyonin konservatorio, Tanssintalo, Lyonin kansallisorkesteri, kaupunginkirjasto ja arkisto) ja 13 kaupunginosaa. Toiminnassa on mukana vuosittain noin 90 järjestöä ja muuta toimijaa. Laitokset toteuttavat kulttuurityönmallia eri tavoin mm. osallistumalla kaupunginosien erilaisiin asukastapahtumiin, juhliin ja taidekasvatushankkeisiin. Osa järjestää työpajoja erilaisten kohderyhmien kanssa ja osallistuu taiteilijaresidenssien kautta alueellisiin kulttuurituotantoihin. 3

Kaupunginosissa järjestetään myös taiteellisia erillishankkeita ja esim. koululaisille taiteilijatapaamisia. Kaikki laitokset vievät esityksiään seiniensä ulkopuolelle (hors murs) mm. vankiloihin, sairaaloihin ja muihin erityislaitoksiin. Museot lainaavat kokoelmiaan seiniensä ulkopuolelle ja järjestävät ilmaisia opastuksia eri asukas- ja kohderyhmille. Laitokset tarjoavat konsultointia ja tiedonvälitystä eri aluetoimijoille ja taiteilijaryhmille ja parantavat saavutettavuuttaan tuottamalla uutta materiaalia erityisryhmille. Osa laitoksista tarjoaa lisäksi tilojaan asukasryhmien käyttöön ja työllistää nuoria yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluvissa kulttuuritapahtumissa painotetaan urbaania kulttuuria ja sosiaalisia aspekteja. Toiminta muokkaa pysyvästi kaupungin kulttuuritoimintaa, koska osallistuminen Charte -toimintaan on kulttuurilaitosten pysyvän rahoituksen ehto. Teematyöryhmät ehdottavat alueellisia teemoja kulttuurilaitosten omia linjauksia kunnioittaen. Toiminta ei siis vähennä laitosten perustoimintaa, vaan kyse on valinnoista ja painotuksesta. Lyonin kulttuurityön malli nojaa neljään strategiseen alueeseen: 1. Yhdessä sovitut teemat 2. Koulutus ja tiedotus 3. Kulttuurisopimus taidelaitosten ja kaupungin välillä 4. Kulttuurinen aluetyö 1. Yhdessä sovitut teemat Jokaisen sopimuskauden yhteiset teemat sovitaan kulttuurilaitosten, järjestöjen, taiteilijoiden ja asukkaiden muodostamissa työryhmissä. Teemat vaihtelevat alueittain. Niissä huomioidaan pedagogiset tavoitteet ja asukkaiden ja alueiden kulttuuriset lähtökohdat. Samalla mietitään myös miten asukkaat voidaan osallistaa ja miten heille jaetaan tietoa. 2012-2015 kaudelle on kymmenen teemaa musiikkiin, teatteriin, tanssiin ja muihin taiteen muotoihin liittyen (mm. monikulttuurisuus, ympäristö, urbaani tila, hip hop kulttuuri, asukkaiden muistot) Teematyöskentelyssä on oleellista taiteilijoiden, instituutioiden ja harrastajien vuorovaikutus. Tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalle syntyy oma identiteettinsä kulttuurityön kautta. 2. Tiedotus, kehittäminen ja seuranta Charte -sopimukseen sisältyy jatkuva toiminnan ja hankkeiden arviointi, tiedotus ja kehitystyö. Kerran vuodessa järjestetään seurantaseminaareja (Journées cultures de ville), joissa toimijat tapaavat ja analysoivat mennyttä toimintakautta. Seurantaseminaarit ja -työpajat suunnitellaan yhteistyössä taidelaitosten ja aluetoimijoiden kanssa. Osallistujat saavat muutamia kysymyksiä ja materiaaleja etukäteen pohdittavaksi. Työryhmien ehdotukset ja kommentit kootaan ja analysoidaan ja ne huomioidaan seuraavaa nelivuotiskautta suunniteltaessa. Charte -sopimuksen määrittelevän toiminnan piirissä on nykyisin 1700 toimijaa. Seurantaseminaarien lisäksi jokainen kulttuurilaitos kerää osallistujapalautetta omasta toiminnastaan ja kehittää palautteen perusteella toimintaansa edelleen. Lisäksi laitokset raportoivat kirjallisesti toiminnastaan ja tuloksistaan Lyonin kaupungin elimille. 3. Kulttuurisopimus taidelaitosten ja kaupungin välillä Charte de co-opération culturelle -sopimuksen tavoitteena on taata kulttuurin ja taiteen saavutettavuus ja mahdollisimman laaja asukkaiden osallistuminen taidetapahtumiin ja - toimintaan. Sopimusta ryhdyttiin laatiman 2000-luvun alussa. Ongelmaksi todettiin, että laitokset 4

käyttävät suuren osan Lyonin kulttuuribudjetista, mutta niiden yleisöt ovat kuitenkin pysyneet samantyyppisinä pitkään. Sopimuksen valmisteluvaiheessa asukkaita kuunneltiin paljon ja laitoksilta pyydettiin kuvaus niiden omasta toiminnasta ja tavoitteista. Laitokset saavat valita itsenäisesti teemat ja kaupunginosat, joissa sopimuksen puitteissa työskentelevät. Laitosten yleisötyövastaavat ovat mukana paikallisissa kaupunginosien komiteoissa ja käyvät jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa. Sopimus on lisännyt tervettä kilpailua, mutta erityisesti myös yhteistyötä laitosten välillä. Charte-sopimuksessa määritellyn toiminnan lisäksi kulttuurilaitokset tekevät myös muuta yleisötyötä. 4. Kulttuurinen aluetyö Kulttuurisessa aluetyössä kulttuuri on nivottu kaupunginosien muutokseen ja asuinalueiden kehittämiseen. Jokaisesta kulttuurihankkeesta on synnyttävä paikallista lisäarvoa asukkaille ja asuinalueille. Aluetyössä keskiöön on nostettu 13 kaupunginosaa, jotka tarvitsevat erityshuomiota. Kaupunginosat ovat hyvin erilaisia identiteetiltään ja myös ongelmat niissä ovat erityyppisiä. Mukana olevia kaupunginosia sijaitsee sekä keskustassa että kaupungin laitamilla. Jokaiseen kaupunginosaan on perustettu työryhmä kulttuuritoimintaa varten. Työryhmissä on edustus kulttuurilaitoksista, alueella toimivista järjestöistä ja yhdistyksistä sekä taiteilijoiden ja asukkaiden edustajia. Näin kulttuurilaitosten edustajat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua kaupunginosan toimijoiden kanssa. Mermoz n kaupunginosan aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen Vierailimme Mermoz n kaupunginosassa paikallisessa MJC:ssa (Maison de la Jeunesse et Culture = nuoriso- ja kulttuuritalo) tutustumassa alueen Charte -sopimuksen mukaiseen toimintaan. Talo tarjoaa taiteilijoille tilat toimintansa ja yleisötyönsä toteuttamiseen. Residenssien pituus vaihtelee viikosta kahteen vuoteen. MJC luo näin linkin kulttuurilaitosten ja yleisön väille tuoden taiteilijat ja asukkaat yhteisiin työpajoihin. Alueellisen toiminnan innoittamina ihmiset hakeutuvat seuraamaan produktioita myös kulttuurilaitoksiin. Alueen kulttuuritoiminnassa painottuu tanssi, koska Tanssintalon sijaitsee Mermoz ssa (kts. myöhemmin). Kaupunginosassa on meneillään 2005-2015 suuri uudelleenrakennusprojekti, jonka yhteydessä alue asutetaan osittain uudelleen. Kulttuurityönmallin kautta asukkailla on mahdollisuus prosessoida kaupunkisuunnittelua ja kaupunginosan elinkaarta tapaamalla mm. arkkitehteja, poliitikkoja ja virkamiehiä ja saada näin mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa kaupunkikulttuurin kehittämiseen. KESKIVIIKKO 10.4. Lyonin ooppera (Opéra de Lyon) Lyonin oopperan toiminta on vaikuttavaa ja sillä on myös mittavat resurssit yhteiskunnallisen työn toteuttamiseen. Oopperalla on ollut kulttuurityönsopimus kaupungin kanssa vuodesta 2003 alkaen. Oopperan hallinnossa yleisötyöstä vastaa nykyisin viisi henkilöä ja toiminta laajenee yhä. 5

Kuva 2: Nais Bédiat on Lyonin oopperan kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja Oopperan yleisöprojektit liittyvät mm. alueelliseen toimintaan, kouluyhteistyöhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisuhan alla olevien yleisöjen tavoittamiseen (vankilat, vanhusten palvelutalot, sairaalat). Projektien tavoitteena on pitkäkestoisuus ja ooppera edellyttääkin yhteystyötahoiltaan vahvaa sitoutumista. Osa oopperan taiteilijoista tekee yleisötyötä osana omaa työtään, mutta pitkiin projekteihin palkataan usein talon ulkopuolisia taiteilijoita. Taiteilijoita koulutetaan ja tuetaan yleisötyön toteuttamisessa. Yhteiskuntavastuu näkyy myös siten, että ooppera työllistää yhteiskuntapalvelun suorittajia (tällä hetkellä neljä henkilöä). Les Celéstins -teatteri Tapasimme Les Celéstins -teatterissa yleisötyönvastaava Marie-Francoise Palluyn. Théâtre des Célestins on yksi Lyonin neljästä kaupunginteatterista. Kaupungin kulttuurityö on määritellyt teatterille tarkat tavoitteet: laajentaa yleisöpohjaa ja viedä toiminta seinien ulkopuolelle. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja sosiaalinen ja alueellinen yhteistyö. Lisäksi uuden ohjelmisto- ja lippujen hinnoittelupolitiikkansa myötä Les Célestins n yleisöstä jopa neljäsosa on alle 26-vuotiaita. 6

Kuva 3: Théâtre des Célestins Teatteri järjestää Charte -sopimuksen puitteissa mm. teatteritalon esittelyitä (kynnys tulla esityksiin madaltuu), esityksiä eri kaupunginosissa, taiteilijatapaamisia ja työpajoja kouluissa, joissa ei muuten olisi mahdollisuutta taiteelliseen toimintaan (teemoina mm. sirkus, teatteri, kirjoittaminen). Teatterin ohjelmistoon liittyvät työpajat vaihtelevat muutaman päivän mittaisista neljän kuukauden pituisiin projekteihin. Työpajoissa pyritään nykyisin myös sekoittamaan yleisöjä (lapset & vanhukset jne.). Koska teatteri ei tuota itse produktioita, sillä ei ole mahdollisuutta palkata residenssitaiteilijoita kulttuurityön toteuttamiseen, mikä koetaan puutteeksi. Yleisötyön onnistumisen edellytyksenä on taiteilijoiden motivaatio ja halu sitoutua toimintaan. Les Celéstins toteuttaa kulttuurisopimuksen mukaista toimintaa neljässä kaupunginosassa. Ohjelmistosta poimitaan teatterin ulkopuolella toteutettaviksi soveltuvia produktiota ja kutsutaan asukkaita mukaan tuottamaan esityksiä omissa kaupunginosissaan. Teatteri raportoi Charte -toimintansa tuloksista kaupungille (mittareina mm. työtunnit, osallistujamäärä, osallistujien palautteet). Usein henkilökohtaiset oivallukset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin suuret osallistujamäärät. 7

TORSTAI 11.4. Lyonin kansallisorkesteri (Orchestre National de Lyon) Kuva 4: Kansallisorkesteri Lyonin kansallisorkesterin yleisötyövastaava Cécile Martinon kertoi, että orkesterin yleisötyön perinteet ulottuvat 1980-luvulle. Orkesterin nykyinen johtaja Jean Marc Bador haluaa investoida vahvasti Charte -toimintaan. Myös orkesteri valitsee kullakin sopimuskaudella tietyt kaupunginosat kohteekseen. Muusikot käyvät näiden alueiden kouluissa esittelemässä soittimia, kertomassa musiikista ja konsertoimassa. Musiikintuntemuksen myötä lasten ja nuorten on helpompi tulla konsertteihin. Myös elokuvamusiikin kautta on savutettu uusia nuorempia yleisöjä. Orkesterin tavoitteena on olla enemmän läsnä myös oman kaupunginosan toiminnassa, mm. nuoriso- ja kulttuuritaloissa, alueen järjestöjen juhlissa ja tilaisuuksissa. Orkesteri ylläpitää amatöörimusiikkitoimintaa lasten ja nuorten orkestereiden muodossa ja konservatorion kanssa on sovittu, että orkestereiden harjoitukset hyväksiluetaan nuorten konservatorion opetussuunnitelmiin. Orkesteri tekee yleisötyön kentällä myös paljon muuta yhteistyötä Lyonin konservatorion kanssa. Luomisen työmaat -projektissa on mukana kolme koulua, säveltäjä sekä ohjaajina muusikoita orkesterista ja konservatoriosta. Projektin huipennus on esiintyminen Auditorioumissa (kansallisorkesterin kotisali). Uutena avauksena orkesteri aloittaa ensi sopimuskaudella projektin, jossa harrastajamuusikot pääsevät harjoittelemaan yhdessä ammattimuusikoiden kanssa orkesterin harjoituksiin ja esiintymään konserteissa. Nuorille ja lapsille suunnitellaan myös omia koulukonsertteja ja konserttikokonaisuuksia, joissa musiikkiin tutustutaan nuorten omasta näkökulmasta ja muita taiteenlajeja (mm. kuvataide, sarjakuvat) hyödyntäen. Koulukonsertit valmistellaan yhdessä opettajien kanssa. Kansallisorkesteri on lisäksi mukana erilaisissa poikkitaiteellisissa projekteissa, esim. taiteen tutustumispolut yhteistyössä museoiden kanssa. 8

Noin puolet kansallisorkesterin muusikoista osallistuu Charte -sopimuksen mukaiseen ja muuhun yleisötyöhön osana kokonaistyöaikaansa. Kaksikymmentä muusikkoa on sitoutunut pidempiin projekteihin ja he saavat työstään erillisen korvauksen. Useimmat muusikot näkevät yleisötyön osana orkesterityön kokonaisuutta ja ovat sitoutuneita siihen. Orkesterin hallinnossa kolme henkilöä työskentelee yleisötyötehtävissä. Kuva 5: Kansallisorkesterin yleisövastaava Cecile Martinon Lyonin konservatorio (Conservatoire de Lyon) Ranskassa on 35 valtion rahoituksen ja kontrollin piiriin kuuluvaa konservatoriota. Lyonin konservatorio on yksi suurimmista (2 800 opiskelijaa). Koulutuslinjoja on kolme: musiikki, tanssi ja draama. Musiikin ja tanssin opetusta on sekä harrastajille että ammattitaiteilijaksi tähtääville. Konservatoriolla on Lyonin alueella vahva alueellinen kattavuus ja hyvä yhteistyöverkosto koulujen kanssa. Opettajat käyvät pitämässä erilaisia työpajoja kouluissa ja opiskelijat konsertoivat mm. kirjastoissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Kouluprojektit pyritään sisällyttämään koulujen opetussuunnitelmiin, jolloin taiteellisiin projekteihin ja oppilaiden kehittymiseen saadaan pidempää jatkumoa. Kouluilla on vähäiset resurssit musiikinopetuksen järjestämiseen ja konservatorio vastaakin useissa kouluissa musiikintunneista. Konservatorion muusikot vetävät myös erilaisia projekteja alueellisten toimijoiden, kuten nuoriso- ja kulttuurikeskukset (Maison des Jeunesse et de la Culture) ja sosiaalitoimi, kanssa. Konservatorion kulttuurityön komitea valitsee vuosittain kulloisetkin alueelliset painopistealueet. 9

Tanssintalo Kuva 6: kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja Ghislaine Hamid-Le Sergent vastaa Tanssintalon yleisötyöstä. Tanssintalo on ollut Charte -toiminnassa mukana vuodesta 2004 alkaen. Talo toimii Mermoz n kaupunginosassa, joka on sosiaalisesti yksi Lyonin haastavimmista. Se toteuttaa kulttuurisopimusta ylläpitämällä kolmea tanssin residenssiryhmää (mm. hip hop, sirkus) jotka vierailevat kaupunginosan nuoriso- ja kulttuurikeskuksissa, kouluissa ja sairaaloissa. Omat residenssitaiteilijat osallistuvat vierailevien ryhmien taiteilijoita aktiivisemmin alueelliseen kulttuurityöhön. Tanssintalon rekrytoinnissa pääpaino on taiteellisilla ansiolla, ei niinkään pedagogisilla taidoilla ja yleisötyössä kyse on enemmänkin yleisön kohtaamisesta kuin opettamisesta. Terveys/hyvinvointi ja taide on yksi Tanssintalon teemoista. Tanssijat ovat käyneet mm. läheisessä sairaalassa esiintymässä viikon ajan pitkäaikaispotilaille. Potilaat saivat halutessaan osallistua tanssiin. Potilaille tarjottiin myös madollisuutta päästä Tanssintalon esityksiin. Ne, jotka eivät jaksaneet tai kyenneet tulemaan paikan päälle, pystyivät seuraamaan esityksiä sairaalassa tv:n välityksellä. Tärkeä kohderyhmä ovat myös amatööritanssijat. Työpajojen ja erilaisten tanssiaisten avulla pyritään kuromaan ammatti- ja amatööritanssijoiden välistä kuilua umpeen. Tanssintalo tekee kulttuurityönmallinhengen mukaisesti yhteistyötä muiden taidelaitosten kanssa ohjelmistojensa teemojen puitteissa. Pääsimme seuraamaan toiminnan esittelyn jälkeen Katlehong -esitystä, johon liittyen ryhmä nuoria oli käynyt tutustumassa samoja teemoja käsittelevään näyttelyyn Lyonin taidemuseossa. Esityksen jälkeen ryhmä keskusteli vielä teemoista. Näytös oli loppuunmyyty ja yleisössä oli huomattavan paljon nuoria. 10

Kulttuurisopimuksen hengen mukaisesti Tanssintalo haluaa erityisesti huomioida oman kaupunginosansa asukkaat tarjoamalla heille alennuslippuja ja järjestämällä esitysten ennakkotilaisuuksia alueen asukkaille. Toistaiseksi kuitenkin vain 5% yleisöstä tulee omasta kaupunginosasta. Kesäkuussa 2015 tullaan järjestämään suuri Babel 8éme -tapahtuma, johon osallistuu yli 300 alueen asukasta ja tanssija. Tapahtuman tarkoituksena on osoittaa, että Mermoz n kaupunginosa on yksi Lyonin kauneimmista kaupunginosista monikulttuurisuutensa ja -muotoisuutensa vuoksi. Tanssintalo on laajentanut ohjelmistoaan sisältämään eri tanssinlajit. Tällä uudistuksella talo hakee uutta, nuorempaa kohdeyleisöä. Yleisöä houkutellaan myös monipuolisella oheistoiminnalla. Talossa toimii oma ravintola ja mediateekki. Lisäksi järjestetään mm. avoimia tanssiaisia koreografien johdolla. PERJANTAI 12.4. Duchéren kaupunginosa Länsi-Lyonissa sijaitseva Duchèren kaupunginosa on mittavan rakenteellisen muutoksen kourissa. 1960-luvulla rakennetulla jättiläismäisten vuokratalojen hallitsemalla alueella on käynnissä yksi Ranskan huomattavimmista kehittämis- ja uudelleenrakentamisprojekteista. Muutosprosessia suunnitellaan yhdessä kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin, opetusviraston sekä kulttuuritoimen kanssa. Alueella on huomattavia sosiaalisia ongelmia ja työttömyyttä. Siellä asuu noin 50 eri kansallisuutta ja puhutaan noin 40 eri kieltä. Suuria vuokrataloja puretaan ja niiden tilalle rakennetaan pienempiä taloja, puistoja ja julkisia tiloja asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on saada aikaan alueellista koheesioita ja yhtenäisyyttä. Alueella on meneillään useampia taiteellisia projekteja. Tapasimme kaksi alueella toimivaa muusikkoa sekä teatteriseurueen jäseniä. Residenssitaiteilijat ovat mukana tukemassa asukkaita muutoksessa ja sopeutumisessa taiteen keinoin. Muusikot toteuttavat mm. Kaikuja korttelin muutoksesta -projektia, jossa he keräävät asukkaiden äänikokemuksia ja luovat yhdessä heidän kanssa työpajoissa musiikillisista muistoista ja kokemuksista yhteisötaidetta ja taide-esityksiä. Ô pied de la Tour (Tornin juurella) on alueen koululaisten, muiden asukkaiden ja muusikoiden yhteistyönä tuottama teos, jossa yhdistyy alueen asukkaiden kulttuuritaustat ja tarinat musiikilliseksi torniksi. Teos esitetään kesällä 2013 Duchéren kaupunginosan omalla festivaalilla, Festival d Art et d Air. Projektien aikana on syntynyt alueen oma orkesteri, joka esiintyy kaupunginosan omissa konserteissa ja tilaisuuksissa. Orkesteri on saanut myös esiintymiskutsuja tilaisuuksiin ja festivaaleille oman kaupunginosan ulkopuolelle. 11

Kuva 7: Duchéren alueen maanmerkki, korkea tornitalo on inspiroinut Ô pied de la Tour -teoksen (Tornin juurella). Lopuksi Lyonin kulttuurityö on hyvä esimerkki siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja olla näin mukana luomassa kaupunkikulttuuria. Oleellista on asukkaiden, harrastajien, taiteilijoiden ja instituutioiden vuorovaikutus ja näin syntyvä jatkuva vuoropuhelu kulttuurilaitosten edustajien ja kaupunginosan toimijoiden kesken. Demokraattinen kaupunkikulttuuri ei ole institutionalisoitunut laitosten seinien sisälle vaan näkyy kaduilla. Kulttuurityön mallin kautta on pystytty muokkaamaan kulttuuritoimintaa pysyvästi, koska toimintaa osallistuminen on kulttuurilaitosten pysyvän rahoituksen ehto. Lyonin mallia käynnistettäessä pelättiin, että yleisötyö heikentää kulttuurilaitosten imagoa - pelko oli turha. Kulttuurisopimuksen mukainen toiminta on lisännyt kulttuurilaitosten suosiota sekä lisännyt ja laajentanut niiden yleisöpohjaa. Taiteilijat kokevat yleisötyön tuovan enemmän sisältöä työhönsä. Lisäksi aiemmat jännitteet pienten ja suurten kulttuurilaitosten välillä ovat hävinneet ja yhteistyö on lisääntynyt. Sopimus on vahvistanut huomattavasti myös kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä ja kaupunkilaisten innostusta osallistua projekteihin. 12

Kuva 8: Les Célestins n portailla: nuoret ja lapset kokevat kulttuurilaitokset omiksi reviireikseen. Matkaraportti ja kuvat: Mari Karjalainen, erikoissuunnittelija Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus Liitteet: 1. BM-matkan ohjelma 2. osallistujalista 3. palautekooste 13

Liite 1: Benchmarking matkan ohjelma TIISTAI 9.4. LH2467 09APR HELSINKI-MUNCHEN 6.35 8.10 LH2248 09APR MUNCHEN-LYON 11.10 12.30 Saapuminen Lyoniin ja majoittuminen hotelliin Hotel Kyriad Lyon Centre Perrache, 24 Quai Perrache, 69002 Lyon http://www.kyriad-lyon-centre-gare-perrache.fr/en/index.aspx <http://www.kyriad-lyon-centre-gareperrache.fr/en/index.aspx> klo 15.00-16.00 Lynion kaupungin kulttuuripolitiikan esittely, Xavier Fourneyron, Lyonin apulaiskulttuurijohtaja ja Lyonin kulttuurityönmallin esittely, Marc Villarubias, kulttuurityön tiimin päällikkö (Hotel de Ville) klo 16.45-18.30 Mermoz n kaupunginosan aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen, mukana Sophie Lacroix, kulttuurityön tiimi (Lyon 8ème, MJC Laennec Mermoz) klo 20 Yhteinen illallinen Ravintola La Nef des Fous, 5 rue du Boeuf http://www.la-nef-des-fous.com KESKIVIIKKO 10.4. klo 10.00-12.00 Opéra de Lyon, Nais Bédiat, kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja (Place de la Comédie) klo 12.00-13.30 lounas klo 14.00-15.30 Les Céléstins -teatteri, Marie-Francoise Palluy, yleisötyövastaava (4 rue Charles Dullin) klo 20.00 Claude, Opéra de Lyon (Liput 60 euroa) http://www.opera-lyon.com/spectacles/opera/ficheopera/fichespectacle/claude/ TORSTAI 11.4. klo 10.00-12.00 Orchestre National de Lyon, Auditorium, Jean Marc Bador, johtaja ja Cecile Martinon, yleisötyövastaava (84 rue de Bonnel) klo 12.00-13.00 lounas klo 13.30-15.30 Conservatoire de Lyon, Nathalie Leverrier-Mellet, apulaisjohtaja (4, montée Cardinal Decourtray) klo 16.30-18.30 La Maison de la Dance, Ghislaine Hamid-Le Sergent, kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja (8 avenue Jean Mermoz) klo 20.30 Via Katlehong -kabare, La Maison de la Dance (Johde- hanke tarjoaa) http://www.maisondeladanse.com/programmation/saison2012-2013/katlehong-cabaret PERJANTAI 12.4. klo 10.00-10.30 Duchèren kaupunginosan kehittämisprojektin esittely, Christophe Mérigot, Catherine Falcoz klo 10.30-12.30 Duchèren kaupunginosa aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen, mukana Xavier Lucas, kulttuurityön tiimi Iltapäivällä aikaa turismiin ja omaan ohjelmaan. klo 16 Bussi lähtee hotellilta lentokentälle. LH1079 12APR LYON-FRANKFURT 19.10-20.35 LH 854 12APR FRANKFURT-HELSINKI 22.15 01.40 14

Liite 2: Osallistujat Osallistujat Organisaatio Ahonen Juha Corin Lotta Forsblom Samu Halonen Tiina Huotari Arja Kamensky Munne Hanna Laukka Pasi Laurio Mäkinen Ulla Mäenpää Marjo Mäkinen Eeva Mäkinen Päivi Pekkilä Sirke Peltomäki Hanna Mari Pesonen Minna Maria Raatikainen Outi Ryti Helena Seppälä Mia Stjernberg Liisa Sumuvuori Johanna Suntola Silja Tyrväinen Marja Elina Värri Marja Helena Ylisaari Sami Yrjö Koskinen Tuula Helsingin Musiikkitalo Oy Ritarihuoneen kamarikesä Oulun kaupunki Taideyliopiston Sibelius Akatemia Kulttuuritalo Valve, Oulun kaupunki Luoteis Helsingin musiikkiopisto Oulun kaupunki Kultt. nuorisotyö/hgin nuorisoasiankeskus Opetus ja kulttuuriministeriö Kuopion konservatorio freelancer Taideyliopiston Sibelius Akatemia Tanssin talo Itä Helsingin musiikkiopisto Pink Eminence Oy freelancer Taideyliopiston Sibelius Akatemia Lauttasaaren musiikkiopisto Helsingin kaupunki Aalto yliopisto Helsingin kulttuurikeskus Espoon kaupunki Taideyliopiston Sibelius Akatemia Kulttuurikeskus Stoa 15

Liite 3: Palautekooste Benchmarking-matka: Lyon -PALAUTE - Perusraportti 1. Ole hyvä ja arvioi seuraavia väittämiä Vastaajien määrä: 15 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Matka vastasi odotuksiani 0 0 0 6 9 15 4,6 Asiantuntijat/ puhujat olivat hyviä ja asiantuntevia 0 0 1 9 5 15 4,27 Matka oli työni kannalta hyödyllinen 0 1 0 5 9 15 4,47 Solmin matkalla työni kannalta hyödyllisiä kontakteja 0 0 0 6 9 15 4,6 Käytännön järjestelyt toimivat hyvin 0 0 1 7 7 15 4,4 Tilat ja laitteet toimivat 0 0 0 8 7 15 4,47 Yhteensä 0 1 2 41 46 90 4,47 2. Arviosi kokonaisuudesta Vastaajien määrä: 15 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Yleisarvosana matkalle 0 0 0 5 10 15 4,67 3. Anna arvioisi asiantuntijoittemme alustuksista ja heidän roolistaan vierailujen aikana Vastaajien määrä: 15 16

1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Xavier Fourneyron, Lyonin apulaiskulttuurijohtaja (ti 9.4, Hotel de Ville) 0 0 4 10 1 15 3,8 Marc Villarubias, kulttuurityön tiimin päällikkö (ti 9.4 ja 10.4, Hotel de Ville) 0 0 5 8 2 15 3,8 Mermozin alueen ja nuoriso- ja kulttuurikeskuksen toiminnan esittely ( ti 9.4, Maison des Jeunes et de la Culture) 0 1 6 7 1 15 3,53 Nais Bédiat, kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja (ke 10.4, Opéra de Lyon) 0 0 6 6 3 15 3,8 Marie-Francoise Palluy, yleisötyövastaava (ke 10.4, Les Céléstins -teatteri) 0 0 4 7 4 15 4 Jean Marc Bador, johtaja (to11.4, Orchestre National de Lyon) 0 0 4 5 6 15 4,13 Cecile Martinon, yleisötyövastaava (to 11.4, Orchestre National de Lyon) 0 0 3 6 6 15 4,2 Nathalie Leverrier-Mellet, apulaisjohtaja (to 11.4, Conservatoire de Lyon) 0 0 3 8 4 15 4,07 Xavier Jacquelin, kv. asioiden päällikkö (to 11.4, Conservatoire de Lyon) 0 0 4 5 6 15 4,13 Ghislaine Hamid-Le Sergent, kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja (to 11.4, La Maison de la Dance) 0 0 3 8 4 15 4,07 17

Matthieu Riezler, pääsihteeri (to 11.4, La Maison de la Dance) 0 0 2 9 4 15 4,13 Christophe Mérigot, apulaisjohtaja(pe 12.4, Duchèren kaupunginosa) 0 0 4 5 6 15 4,13 Xavier Lucas, kulttuurityön tiimi (pe 12.4, Duchèren kaupunginosa) 0 0 6 5 4 15 3,87 CMTRA (kansamusiikkikeskus) ja ARFI (pe 12.4, jazz, improvisointi) kollektiivien toiminnan esittely 0 0 6 4 5 15 3,93 La Fanal teatteriryhmän toiminnan esittely ( pe 12.4, Pierre ja Vanessa Desmaret) 0 0 4 5 6 15 4,13 Salla Lintonen, tulkki 0 1 2 4 8 15 4,27 Merja Laukia, tulkki 0 1 2 8 4 15 4 Yhteensä 0 3 68 110 74 255 4 4. Mahdollisia lisäkommentteja Vastaajien määrä: 13 - Torstain ohjelma oli melkoisen tiivis, eikä tanssin talon läheltä löytynyt kaikille kelvollista ruokailupaikkaa. Muuten fantastinen matka, mutta hieman väljempi ohjelma olisi tehnyt siitä täydellisen. - Ihana ja mielenkiintoinen matka. - Kokonaisuus oli erinomainen ja oli vaikuttavaa nähdä, miten kulttuuri on Lyonissa integroitu osaksi kaupunginosien ja asukkaiden elämää. Vielä jos saisi toivoa, olisi ollut antoisaa kokea yhteisöhankkeita käytännössä: nyt jäi hieman avoimeksi, millaista on käytännön toteutuksen osaaminen. - Suuri kiitos. Matka oli erinomainen ja hyödyllinen oman työni kannalta. - Teema ennakkoon tiedossa, tulkeille teemojen ammattisanasto todella haasteellinen, ehkä ennakkovalmistautuminen auttaisi? Ennakko kysymyksiä, nyt vastaukset jäivät monesti vähän ympäri pyöreäksi. Konkreettisempia esittelyjä projektien prosesseista. 18

- Tulin vasta ensimmäisen päivän illalla, joten ti alustuksiin en pysty vastaamaan. Orkesterin vierailusta minulle jäi vain yksi henkilö mieleen, oliko toinenkin viitosen "väärtti", en muista. Oopperassa taisi olla myös kulttuuritoimesta hlö ke aamulla, oliko Villarubias? Ehkä nelonen hänelle :) Järjestelmä vaati vastaamista myös apulaiskulttuurijohtajasta. Laitoin hänellekin nelosen, vaikken tavannutkaan. Se ainakin kiitoksena siitä, että otti joukon vastaan! Sama koskee Mermozia. - Olisi ollut hyvä nähdä myös varsinaista toimintaa tai edes kuvia, videoita tai äänitteitä. - Ohjelma oli hyvin tiivis. Jos joku vierailukohteista olisi jätetty pois, olisi jäänyt aikaa kokemusten vaihtoon ja keskusteluun matkalle osallistuneiden kesken. - Hieno matka! - Matka kokonaisuudessaan oli poikkeuksellisen hieno. On äärimmäisen hyvä nähdä, miten muualla toimitaan ja järjestelypuoli oli huima määrän ja laadun suhteen siihen aikaan nähden, mitä olimme Lyonissa. - Lisää tällaisia matkoja, ohjelma tiivis, mutta antoisa. - Loistava matka, anti vastasi odotuksia. Näitä lisää! - Ohjelma oli hiukan liian tiivis, mutta toisaalta mielenkiintoinen ja avartava. 5. Miksi lähdit mukaan matkalle? Mitä odotit saavasi matkalta? Vastaajien määrä: 14 - Kulttuurityön näkeminen Lyonissa on ollut pitkään haaveenani. Sain sen infon, mitä kaipasinkin. - Sain mitä odotin ja vähän enemmän. - Lyonin kulttuurityön malli on kansainvälisesti tunnettu ja Helsingin kulttuurikeskuksessa jo vuodesta 2011 nostettu benchmarking -kohteeksi. Erityisen kiinnostavaa on Itä-Helsingissä suunnitteilla olevan ITU-hankkeen (ja muiden mahdollisten lähiöyhteistyöhankkeiden) näkökulmasta saada tukea ja ideoita Lyonista. En odottanut saavani niin paljon kuin sain matkalta! - Ideoita yleisötyön rakentamiseen. Uusia kontakteja. - Malliin tutustuminen, ryhmä verkostoitumiseen. - Olemme Helsingissä juuri luomassa Lyonin tyyppisiä alueellisia projekteja, jotka saaneet Lyonin mallista innoituksensa. Tarkempaa perehtymistä kulttuuritoimijoiden toteutusmalliin sekä hallinnolliseen rahoitus- ja hallintoratkaisuihin. Tämän kaiken sain. - Uusia ajatuksia siitä, miten kulttuurin saavutettavuutta voisi lisätä ja kuinka kulttuurialan 19

toimijat voivat tehdä yhteistyötä. - Kuntaliitosten seurauksena alueellin kulttuuritoiminta on tullut entistä ajankohtaisemmaksi omassa kunnassa. Hyviä käytäntöjä ja niiden taustalla olevia tavoitteita odotin kuulevani. - Malliin tutustumaan ja verkostoitumaan. - Matkan teema oli suurin syy ilmoittautumiselleni. Odotin näkeväni monenlaisia kohteita ja kuulevani, kuinka "kentällä" toimitaan käytännössä. - Uteliaisuus, tiedonhalu, mitä muualla tapahtuu. Sain vastauksia ja ymmärsin, että jos meillä Suomessa päättäjillä olisi sama tahtotila, olisimme maailman huippuja, koska osaamisemme, halumme ja menetelmämme tehdä taidetta yhteisöissä ovat todella pitkällä. - Tietoa siitä, miten kulttuurityön malli toimii käytännössä. Halusin myös nähdä, miten Lyonissa tehdään yleisötyötä. - Kontakteja ja ajatuksia, pohjalla omat toiminnan kehittämis- ja hankeajatukset. - Odotin saavani inspiraatiota, uusia näkökulmia ja tietoutta Lyonin mallista ja tämä toteutui. 6. Nimeä vähintään kolme mielenkiintoisinta tai työsi kannalta merkittävintä vierailukohdetta ja perustele valintaasi Vastaajien määrä: 12 - Opéra de Lyon, Conservatoire de Lyon ja La Maison de la Dance - lähiä, tanssitalo, kaupunginteatteri. - La Duchère - monikulttuurinen ja haasteellinen lähiö, jonka kehittämisessä kulttuurille on annettu merkittävä rooli. Paljon oppimista Helsingille! Oopperan ja Tanssin talon esitykset - näiden yleisöt ja tunnelma olivat ainutlaatuisia, paljon nuoria, ei kynnystä, innostus! Tanssin talon sijoitus oli ajatuksia herättävä: kaiken ei tarvitse sijoittua 'Töölönlahden rannalle' ollakseen arvokasta ja dynaamista! - Opéra de Lyon La Maison de la Dance Orchestre National de Lyon Näiden toimijoiden työ on samankaltaista kuin edustamani organisaation työ. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka muulla yleisötyötä rakennetaan. - Ooppera, usko yleisötyöasiaan, hienoja teemoja esim. Justice, johon liittyen näimme esityksen Claude (aihepiiri homous ja kuolemantuomio). Tupa oli täynnä ja "osallistuvaa" nuorta yleisöä valtavasti! Tanssin talo (La Maison de la Dance)- ajankohtainen hanke Helsingissä, laajapohjainen ajattelumalli tanssin kentällä, teatterilla hyvä yleisösuhde ja alueellisen työn malli, loistava esitys (pääsimme tanssimaan)! Duchére, reipas, realistinen ratkaisu, yhteisötaitelijat clever, hyvä induktiivinen kulttuurityön modelli, jossa eri puolilta maailmaa tulleiden asukkaiden tarinoista kootaan yhteisötaidetta ja taide-esityksiä, joita ovat esittämässä niin taiteilijat kuin asukkaatkin. Teki 20

myös vaikutuksen, että rumia rakennuksia uskalletaan purkaa. - Aluetaiteilijoiden toimintaan tutustuminen. Ajatus oli minulle uusi ja toimintatapana alueellisuus tuntui erittäin toimivalta ja hyvältä. Tanssin talossa tuli ilmi, että kaupunki ei laskuta vuokraa eikä teknisen henkilöstön palkkoja. Huikea ajatus! Nuorisotalo/kulttuurikeskuksessa rupesi arvostamaan Helsingin kaupungin panostusta nuorten kulttuuriin! - Duchere, tanssintalo ja virkamiesten puheenvuorot - 1. Minulle oli yhtä tärkeää verkostoituminen matkalaisiin ja Lyonin malliin tutustuminen. 2. Verkostoitumisen ja oman työni kannalta konservatorio 3. Ducheren kaupungin osaan tutustuminen avasi isoa kuvaa - Musiikinalan edustajana luonnollisesti Lyonin konservatorio oli mielenkiintoinen minulle. Heidän kauttaan valoittui hyvin yhteistyö oppilaitoksen ja koulujen välillä suhteessa musiikkikasvatukseen - koulutukseen. Kaupungin edustus oli myös tärkeä enemmän kultturipoliittisista syistä -taidealalla toimivalle ihmiselle vaikutuksen tekee poliittinen päätäntäpuoli, joka korostaa kulttuurin olemassaolon tärkeyttä ja tukea sille ilman tulosvastuuta. Tässä ehkä pistävin ero vielä "vanhan kulttuurin maassa" ja meidän nuoremman sivistyksen ja tuloshakuisuuden kulttuurin välillä. Kolmas kohde, joka vaikutti suorastaan läpitunkevana oli La Ducheren kaupunginosa ja ihmiset, jotka toimivat siellä. Tietyntyyppinen humanitäärisyys, joka kaikessa vallitsi, ei voi jäädä pois luettelostani. - Viimeisen päivän lähiövierailu ja taiteilijatapaamiset olivat minulle tärkeimmät, koska olen itsekin taiteilija, joka Suomessa joutuu taistelemaan siitä, että olisi resursseja vastaavankaltaiseen työhön. - Taiteilijoiden tapaamiset perjantaina olivat merkittävimmät ja konkreettisimmat. - Kaupungin kulttuurityö, Konservatorio ja Lyonin kaupunginorkesteri + kulttuuritalo. Kaikissa tuli esille ne suuret mahdollisuudet, jotka perustuvat hyvin suunniteltuun ja perusteltuun yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, sekä toi esille kulttuurityön tärkeyttä monelta kantilta, yhteiskunnan peruselementtejä. 7. Millaisia ideoita sait oman työsi ja tapahtumasi kehittämiseen? Vastaajien määrä: 13 - Olen jo ottanut yhteyttä paikallisiin kouluihin ja sopinut tapaamisesta. Koululaisille aion järjestää ilmaista kulttuuria! - paljon - Sain rohkeutta edistää virastojen välistä yhteistyötä alueellisessa kulttuurityössä: kulttuuri ei ole oma erillinen, lokeronsa. Yhteistyö, verkottuminen, isommat yhteiset visiot, kaupungin tuki, pitkäjänteisyys - nämä ovat onnistumisen aineksia. Matka vahvisti käsitystäni siitä, millaista on ajankohtainen kulttuurityö, mikä on mahdollista ja tavoiteltavaa. - Yleisötyön kehittäminen laitoksen ja rakennuksen kannalta. 21

- Kuinka ja ketä sitouttaa kehittämisprojekteihin. - Lyonin mallin Helsingin version käynnistämiseen tarvittavia rakenteita aletaan juuri luoda kulttuuritoimen rahoitusrakenteessa. Neuvottelut lähikuukausien aikana. Sain paljon ideoita, joista osa koskee avustettavaa taidekenttää, osa kulttuurikeskusta itseään. - Alueellisen työn lähtökohtana pitäisi olla alue kokonaisuutena, ei esim. yksi kapea ikä- tai toimintasektori. - Sain vahvistusta näkemyksille, joita oman kunnan alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämisessä on ollut esillä sekä paljon hyviä esimerkkejä onnistuneista toimintamalleista. - Selvitämme nyt Lyonin kulttuurityön mallin soveltamista omaan kaupunkiimme. - Enemmän koen saaneeni vahvistusta sille, mitä olen tehnyt ja mihin olen uskonut omassa työssäni kaikki vuodet. Nyt minulla on ilo saada olla mukana hankkeessa, joka käynnistyy pääkaupunkiseudulla ja liittyy sosiaalisen opettamisen luomiseen yli oppilaitosrajojen, mutta yhteistyötä tehden kulttuurin olemassaolon ja sen merkityksellisyyden puolesta."lyonin malli" selkeästi puhuttelee myös täällä toimivia pidemmän linjan pedagogeja ja kulttuuri alan toimijoita. Joskin maassamme on paljon jo tämänkaltaista toimintaa, nyt yritys on järjestäytyä selkeämmin kokonaisuudeksi. - Kaupungin tahtotila oli hienoa nähdä ja miten yhteistyö eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä. Miten tätä voitaisiin viedä eteenpäin esim. pääkaupunkiseudulla. Matka antoi hyvän kokonaiskuvan, miten asiat toimivat Lyonissa. Olisin kuvitellut, että yleisötyö on korkeammalla tasolla kuin Suomessa, mutta näin ei ollut eli yleisötyöhön ei tullut lisätietoa. - Ideapankki sai täydennystä monelta kantilta, ajatuksia ja yhteistyötä voi suunnitella ja tehdä. 8. Solmitko matkalla kontakteja? Uskotko yhteistyön jatkuvan näiden kontaktien pohjalta tulevaisuudessakin? Vastaajien määrä: 13 - kyllä - Sain matkalla mahtavan verkoston, jota todellakin aion käyttää! - Solmin uusia kontakteja ja ennen kaikkea vahvistin vanhoja tuttavuuksia, tämä olikin yksi matkan suuria anteja. Oli erinomaista ja varmaan pitkässä juoksussa tehokasta, että matkalle lähti näin suuri joukko kulttuurialan ammattilaisia Suomesta: tämä tulee helpottamaan asioiden eteenpäin viemistä ja päätöksentekoa. Lyonin matkan osallistujille yhteistyö jatkossa tulee varmasti olemaan luontevaa, meitä kun sitoo yhteen ainutlaatuinen kokemus. - Jo suomalaisen ryhmän kanssa solmitut kontaktit olivat erittäin tärkeitä. - Kyllä ja uskon! - Solmin uusia kontakteja ja lämmittelin vanhoja. Uskon, että yhteistyö jatkuu ja tiivistyy. 22

- Kyllä. - kyllä - Olen jo nyt ollut kontaktissa useampaan matkalla olleeseen henkilöön - Uskon,että useammat kontaktit tulevat olemaan merkityksessä. Minulle tuli yhteistyöehdotustakin, aika näyttää ja ennen kaikkea pääsimme tietoisiksi toisistamme ja olemassaolostamme eri sektoreilla. Tietynlainen verkosto on olemassa ja olen varma, että kuka tahansa voi lähestyä toistaan vilpittömässä mielessä, jos siltä tuntuu tässä ryhmässä. - Jo vain. Eiköhän lähdetä yhdessä kehittämään taiteen keinoilla toteutettavaa mallia esim. mielenterveyssektorilla!!! - Ryhmään tutustui hyvin eli uskon, että syntyneistä kontakteista on tulevaisuudessa hyötyä ja uskon, että uutta yhteistyötä syntyy. - Kyllä ja kyllä, sekä Ranskan- että Suomenmaassa. 9. Parannusehdotuksia? Kommentteja? Vastaajien määrä: 12 - Lisää samanlaista! Kiitos Mari! - Hyvä reissu. - Olisin toivonut enemmän mahdollisuuksia nähdä ja kokea yhteisöllistä kulttuurityötä käytännössä; konkreettia kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa. Joka tapauksessa: suuri, lämmin kiitos matkan järjestämisestä! Se oli elämys. - Hieman kevyempi ohjelma voisi olla paikallaan. Tai vaihtoehtoisesti yksi ylimääräinen päivä lisää. - Kohdassa 4 - Eipä juurikaan. Oli aika tappiinsa ajateltu, hiottu ja järjestetty matka. Benchmarking -malli on hyvä, kaikilla hlökohtainen intressi juuri po. asiaan ja matkaan. Siksi joukkokin niin tiivis. On hyvä, että ohjelma-aikataulu aika tiukka. Tärkeitä olivat myös esitykset - Enemmän itse actionin näkemistä tutustumiskohteissa. Ei pelkkää puhetta. - Mari: Kiitos! Upea matka ja hienot järjestelyt :) Sara Kuuselle kiitokset hyvästä Lyonin mallin kuvauksesta! Sallalle kiitokset ystävällisestä suhtautumisesta ja asiantuntevasta tulkkauksesta! Oli loistavaa tutustua tällaiseen huippuporukkaan! - Tavattoman hienoa,että tällainen matka järjestettiin. Pidän itseäni etuoikeutettuna saatuani olla mukana. Valtaisa mielenkiinto syntyi mahdollisuuteen päästä lähemmin tutustumaan käytäntöön. Voisin lähteä pidemmäksi periodiksi seuraamaan käytännön työtä, nyt kuulimme teoriassa asioita, seuraava askel houkuttaisi konkreettisella tasolla sisällön ja 23

toteutuksen suhteen. Uskon myös, että meille Suomalaisille on valttia käydä katsomassa, miten muualla asioita tehdään kulttuurin saralla. Olisin valmis tämän ryhmän kanssa lähtemään uudestaan jonnekin muuallekin. Suuri kiitos. - Vaikuttavuuden arviointi -palauteseminaaria odotellessa... - Taiteilijoiden tapaamisia olisi voinut olla enemmän. Vierailujen esitykset olivat pääsääntöisesti aika yleisellä tasolla eli konkreettisimpia esityksiä olisi heiltä kaivannut. - Kiitos Marille, hienosti suunniteltu kokonaisuus! Luennoitsijat eivät ole ehkä tottuneet käyttämään tietotekniikkaa esityksissään, siksi ei kaikille vitosta (paitsi orkesteri)...jos joku ajatus, niin hotelli oli hyvä, mutta sijaintia voi aina miettiä vieläkin lähemmäs metroasemaa tai muuta kulkuyhteyttä. 24