Tiedotus ja keskustelutilaisuus 5.9.2013/ Lumo Ohessa on Lumossa 5.9. esitetyt kysymykset sekä niihin annetut vastaukset. HUOM! Vastauksia on tarkennettu ja täydennetty tilaisuuden jälkeen. 1) Jo viime keväänä on yritetty saada kaikki Kulomäen koulun pohjoispuolella asuvat lapset Vierumäen kouluun. Perhe on joutunut erikseen toivomaan, että lapsi pääsee Kulomäkeen? Sivistystoimi vastaa: Vantaalla tarkastellaan vuosittain oppilaaksiottoalue kouluittain. Kyseessä on normaali käytänne. 2) Kuka omistaa Kulomäen koulun parikit? Vuokrakulut eivät siis vähene vaikka parakeista luovuttaisiin? Sivistystoimi vastaa: Parakit omistaa Vantaan kaupunki. Kaikki vuokrat ovat todellisia kustannuksia (esim. lämmitys, siivous). Lisäksi tilat eivät ole ikuisia vaan ne tulee peruskorjata jossain vaiheessa, josta aiheutuu kustannuksia. 3) Mikäli erityisopetus vähenee, eikö opetuksen laatu vähene? Sivistystoimi vastaa: Kulomäen koulun kohdalla pientä heikkenemistä voi tapahtua. Vierumäen koululla resurssi on kuitenkin nyt heikompi kuin Kulomäen koulussa. Hallinnollisen yhdistämisen myötä resurssi tasaantuisi koulujen välillä. 4) Miksi tontit ovat niin edullisia, miksi niiden hintoja ei voi nostaa? Sivistystoimi vastaa: Sivistystoimi ei vastaa tonttien myynnistä. Yleisesti tonttien hinta kehittyy markkinoiden mukaan. Mitä kauemmaksi tullaan kaupungin keskuksesta sitä edullisempi on tontin hinta. 5) Jos tulee isompia kouluja, koulukiusaaminen lisääntyy ja turvallisuus sekä erityisoppilaiden saama tuki heikkenee. Tulevaisuudessa jos oppilaat joutuvat valvonnan vähyyden vuoksi koulukiusatuiksi niin kunnalle tulevat kustannukset tulevat kalliimmiksi kuin pienten koulujen ylläpito. Sivistystoimi vastaa: Kulomäessä ja Vierumäessä on n. 20 oppilaan keskimääräinen oppilasryhmäkoko. Vierumäen koulun oppilasmäärä on nyt 363, tulevaisuudessa se olisi n. 400. 6) 2012 kustannukset ovat 310 M, jos siitä pitää vähentää 5 M, niin se on suhteessa aika vähän, mutta nyt esitetyillä säästöillä saadaan aikaan paljon mielipahaa ja heikennystä oppilaiden koulunkäyntiin. Sivistystoimi vastaa: Vuonna 2012 kustannukset olivat n. 161 M euroa (käyttötaloussuunnitelma: 158 M euroa, toteuma: 161 M ). On ymmärrettävää, että ne huoltajat joiden lapset käyvät pienessä koulussa ja siirtyvät n. 400 oppilaan kouluun muutos tuntuu suurelta. Pääosin Vantaalla oppilaat käyvät n. 400 oppilaan kouluissa. Opetus järjestetään isoissa kouluissa yhtä lailla laadukkaasti ja hyvin. 7) Jos perusopetuksen vuosibudjetti on n. 155 M euroa, mikä on toteuma? Sivistystoimi vastaa: Toteuma on ollut hyvin lähellä budjettia, joskus menee yli, joskus alle, joskus osuu hyvin budjettiin (käyttöprosentti sijoittuu yleensä 98-102% välille).
Jos perusopetuksessa olisi 5 M euroa enemmän, se olisi merkittävä lisäys budjettiin. Mikäli säästöt otetaan seinistä ja tiloista niin opetuksen laatu ei heikkene merkittävästi ja koulumatkat pysyvät kohtuullisina. 8) Sivutoimipisteitä on ollut aikaisemminkin esim. Vallinoja. Kulomäki on värikäs ja rikas alue, siellä on paljon eri kansallisuuksia. Koulu on paikka, jossa oppilaat oppivat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. On vaikea uskoa, että säästö jää tähän? Sivistystoimi vastaa: Kukaan ei voi sanoa mitään varmaa siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Kun tilatarkastelua on tehty kaikkia vaihtoehtoja kunkin koulun kohdalta on mietitty, mitä se tarkoittaisi koulumatkojen yms. osalta. Tarkastelussa on pyritty huomioimaan asiat juuri perheiden näkökulmasta. 9) Mainittiin, että yksi seikka on turvallinen koulumatka. Onko sitä arvioitu kun kymmeniä lapsia kulkee Korson tien yli? Tie on jo nyt vaarallinen. Sivistystoimi vastaa: Nyt jo oppilaita kulkee Korson tien yli kouluun. Osassa tien ylityksistä on korokkeet. Liikennesuunnittelu pyrkii tekemään koulumatkoista turvalliset lisäämällä mm. korokkeita vaaranpaikkoihin. 10) Erityisopetuksen tarve ei jakaudu tasaisesti eri koulujen kesken, jos oppilas on integroituna tavalliseen luokkaan. Tämä on selkeä huononnus kulomäen tilanteeseen. Mitä yhdistäminen tarkoittaa esim. kuraattori-, psykologipalvelujen osalta? Sivistystoimi vastaa: Oppilashuoltopalvelut menevät samalla mitoituksella kaikkiin kouluihin eli taso pysyisi lähtökohtaisesti samana. Resurssista 75 % jaetaan kaikille ja aluepäällikkö jakaa 25% tarpeen mukaan kouluille. Lisäksi niille kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jaetaan enemmän rahaa muun muassa Suomi toisena kielenä opetuksen järjestämiseksi. Lisäksi Vantaa on saanut kohdennettua erityisavustusta (Koulutuksellisen tasa-arvon raha 2,35 M euroa vuosille 2013 2014), jota on jaettu kohdennetusti 31:lle koululle. 11) Mitä parakeille tapahtuu? Sivistystoimi vastaa: Yleensä parakit siirretään toiseen paikkaan tai niistä luovutaan. Tilakeskus päättää käyttötarkoituksen. 12) Oliko niin, että Vierumäen koulussa on nyt 362 oppilasta ja ennusteen mukaan kouluun tulee oppilaita noin 60 lisää vuoteen 2021 mennessä. Jos ajatellaan, että oppilasmäärä kasvaa 59:llä niin se menee yli oppilasmäärämaksimin. Sivistystoimi vastaa: Joka vuosi, kun otetaan uusia oppilaita niin oppilaat otetaan kouluihin siten, että kaikki oppilaat mahtuvat. Oppilaaksiotossa pyritään optimoimaan n.20 oppilaan ikäluokat jokaiseen kouluun. Tällöin tarvittaessa esimerkiksi Leppäkorven suunnalla asuvia oppilaita voidaan ohjata Leppäkorven kouluun. 13) Vantaan taloussuunnitelmassa (2013 2016) on kohta jossa mainitaan, että Vallinojan opetuspiste siirtyy varhaiskasvatukselta perusopetukselle 2019. Pitääkö tämä paikkaansa? Sivistystoimi vastaa: Sivistystoimi vastaa: Valtuusto päättää aina marraskuussa seuraavan vuoden investointiohjelman. Syksyllä 2012 on arvioitu, että näin tulisi tehdä vuonna 2019 kun Vallinojan päiväkoti valmistuu. Vallinojan päiväkodin tilojen opetuskäyttöön muuttamisen tarvetta ja Vallinojan päiväkodin ajoitusta ja sijoituspaikkaa selvitellään. 14) Mikä säästö on, että varhaiskasvatuksen tila muutetaan perusopetuksen tilaksi? Sivistystoimi vastaa: Aiemmin on ollut tietty laskentatapa kiinteistölle ja kyseessä olevan kiinteistön kohdalla valmistelu on tehty vanhalla laskentatavalla. TVO:n johdosta on otettu
käyttöön uusi mitoitus ja laskentatapa koulujen maksimioppilasmäärä /kapasiteettia laskettaessa. 15) Eli tähän liittyen eli Tuomelan koulun laajennus ei pidä paikkaansa taloussuunnitelmassa. Sivistystoimi vastaa: Tuomelan hanketta ei ole enää taloussuunnitelmaesityksessä. 16) Jos asuu Kulomäen tien pohjoispuolella niin joutuuko pikkuveli (nyt ensimmäinen lapsi kolmannella luokalla) siirtymään eri kouluun? Sivistystoimi vastaa: Vantaalla on käytössä sisarusperuste oppilaaksiotossa, jota voidaan soveltaa tällaisissa tilanteissa. 17) Rekolanmäen koulu tehtiin erityisopetuspainotteiseksi. Nyt puhutaan, että erityisoppilaat jaetaan lähikouluihin, mutta samaan aikaan tiloja pitää käyttää tehokkaammin. Erityisoppilaat tarvitsevat enemmän tilaa, näitä ei ole huomioitu kartoituksessa. Sivistystoimi vastaa: Kun tehdään säästötoimenpiteitä kokonaisneliömäärä per oppilas pienenee. Laskennassa on huomioitu erityisopetuksen tarvitsema tilaresurssi. Luokkamuotoista erityisopetusta varten 5 %:lle oppilaista on varattu tilat luokkamuotoista erityisopetusta varten (lukuvuonna 2012 13 oppilaista 5 % oli luokkamuotoisessa erityisopetuksessa.) Rekolanmäen koulussakin oppilaita riittää jatkossa. Koulujen tiloja on tarvittaessa mahdollista muokata kevyillä remonteilla ja niin on monen koulun kohdalla tehtykin. 18) En saa koulujen määriä täsmäämään. esim. Korson kouluun on suunniteltu 100 oppilasta lisää noin vuosittain. Korson koulussa on vapaita paikkoja vain 78. Ketjutetaanko lapsia muihin kouluihin. esim. jatkossa Korsosta mennäänkin Mikkolaan? Sivistystoimi vastaa: Joka vuosi suunnilleen yksi ikäluokka poistuu koulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Kaikki oppilaat on huomioitu kaikissa laskelmissa. 19) 5 M mikä säästöä pitää tehdä vuoteen 2016. Tämä olisi 108 000 / koulu kolmessa vuodessa. Muutokset, joita ollaan tekemässä, on mittavat. Säästettävä rahasumma ja esitetyt muutokset eivät täsmää. Sivistystoimi vastaa: Kyseessä on vuosittaiset, pysyvät säästöt. 20) Jo kulut saa kasvaa vuodessa 1,5 %, kuinka suuria lisäsäästöjä viiden vuoden aikana tarvitaan? Sivistystoimi vastaa: Esitetyillä toimenpiteillä tarvittavat säästöt saadaan aikaiseksi 21) Onko 5 M euron vähennys nykykulutuksesta? Sivistystoimi vastaa: Vuosittain seuraavan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä lopullinen säästövelvoite selviää. Vuosien 2014 16 säästövelvoitteen arvioidaan olevan suuruusluokaltaan n. 5 M euroa. 22) Yhdessä kuvassa oli, että kaupungin periaatteena on huomioida kaupungin maine ja vetovoimaisuus. Nätti lause ja milläköhän tavalla toteutuu? Jo nyt kuullaan sitä ettei ikinä Vantaalle, kun siellä otetaan palveluista. Eikö ole mahdollista että tällainen säästö otettaisiin jostain muusta kuin lapsista? Eikö voisi ottaa esim. hallinnollisista kuluista? Sivistystoimi vastaa: Vantaalla on tehty ja etsitty säästöjä jo 20 vuotta ja hallintoa on supistettu vuodesta 2008. Lähtökohtana oli, että ensin otetaan hallinnosta ja kaikki mitä on voitu ottaa on otettu hallinnosta.
Lisäksi lähtökohtana on ollut ettei otettaisi lapsista. Lasten kannalta tärkeintä on aikuisten läsnäolo. Säästöissä on haluttu, että ryhmäkokojen pienentämiseen saadut rahat säilyisivät ja opettajien ja avustajien määrästä ei tarvitsisi tinkiä. Valmistelussa on nimenomaisesti pyritty siihen, että löydetään vaihtoehdot jotka vähiten vaikuttavat lapsiin. 23) Jos vierumäkeen tulee enemmän lapsia niin mikä on nyt tilaresurssi, paljonko Vierumäki voi ottaa? Vierumäen koulun rehtori Elina Kuosmanen vastaa: Tällä hetkellä Vierumäkeen on tehty muutoksia, esim. koulun kirjasto ja atk-luokka on otettu opetuskäyttöön. Teemme kaikkemme, että tiloista tulisi mahdollisimman toimivia. Suunnilleen luokallinen on mahdollista ottaa ja esim. teknisen työ tunneille mahtuisi jo nyt Kulomäen koulun oppilaita. 24) Jos Kulomäen koulusta siirrytään teknisen työn tunnille Ruusuvuoreen niin väheneekö aika teknisen työn tunneista vai piteneekö oppilaiden koulupäivä? Sivistystoimi vastaa: Oppilaiden koulupäivä ei pitene. Siirtyminen voidaan toteuttaa monella tavalla, kouluissa on arkipäivää siirtymiset mm. kirjastoon, uimahalliin, urheilukentälle Siirtymisen voi toteuttaa esim. kaksoistunteja yhdistämällä tai välitunnin aikana. 25) Vaihtoehtona 4. luokkalaisten siirtymiselle on tilanahtaus. Mitä se käytännössä tarkoittaa, minkälaisissa tiloissa tällöin oppilaat opiskelisivat ja kasvaisiko luokkakoot.? Sivistystoimi vastaa: Oppilaat opiskelisivat luokissa kuten nyt ja kaikki mahtuisivat, oppilaat olisivat tiiviimmin kuin nyt. Ymmärrämme, että kyseessä olisi kuitenkin muutos siihen mihin on totuttu. 26) Miten tilat riittävät, jos parakit puretaan? Sivistystoimi vastaa: Tilat riittävät, eli koulussa on kuusi 60 neliön luokkaa ja yksi 40 neliön luokka. Mikäli koulussa olisi 7 ryhmää niin näihin tiloihin oppilaat mahtuvat. 27) Mikä on Kulomäen koulun rehtorin näkökulma säästöihin? Minkälaiset edellytykset on toimia uudella tavalla. Kulomäen koulun koulun johtaja Sari Hyyppä vastaa: Esillä on kaksi ei kovin erinomaista vaihtoehtoa. Jos ajatellaan nykyistä tilannetta 5. luokkalaisten siirtyminen Korsoon on sujunut hyvin. Tiivistäminen on kuitenkin ensisijainen ehdotus, jotta ei tarvitsisi muuttaa nykyisten oppilaiden koulupolkua. Kulomäessä on paljon hyvin eritasoisia tuen tarpeita ja tila on edellytys tuen järjestämiselle. Tätä ei voida unohtaa tässä tiivistämisvaihtoehdossa. Korson koulun rehtori Timo Rönnqvist vastaa: Olen myös 2 vaihtoehdon kannalla. 28) Kulomäen koulu on ollut loistava koulu ja tyttö on tosi onnellinen Kulomeässä. Aluetta kannattaisi mainostaa. Jos koulun johtajaa ei enää ole niin kuka pitää jöötä koulussa? Sivistystoimi vastaa: Kouluissa, joissa on opetuspiste on ollut käytäntönä, että opetuspisteessä on ollut apulaisrehtori. Järjestelytavasta päättää aina koulun rehtori. 29) Pahin pelko on, että koulun henki menee. Kiusaamisiin on puututtu hyvin tiukasti. En epäile Vierumäen koulun meininkiä tai kyvykkyyttä, mutta menetys on. Onko 75 000 sen arvoista että koulun itsenäisyys menetetään. Sivistystoimi vastaa: Vantaalla ei suvaita kiusaamista missään koulussa ja kiusaamiseen tulee puuttua kaikissa kouluissa. 30) Mitä Fronterin lisenssit maksavat vuodessa?
Sivistystoimi vastaa: Koko oppilashallintohallintajärjestelmän vuosittaiset kustannukset ovat n. 120 000, Fronterin lisenssikustannus 41 800 /vuodessa 31) Onko kaikki kivet käännetty säästöjen aikaansaamiseksi? Sivistystoimi vastaa: On. Vantaalla on tehty ja etsitty säästöjä jo 20 vuotta. Nyt haetaan pysyviä 5 M euron säästöjä, jotta velkaantuminen saadaan pysäytettyä. 32) Miksi kaikkia kouluja ei hallinnoida yhdestä paikasta? Sivistystoimi vastaa: Tällaista ratkaisua ei ole nähty hyvänä.