HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO 46 994 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HE L S N K 946
HELSNGFORS STADS STATSTK iälso 'OCH' SJUKV ÅRD 46.. 994 SENARE DEL EN STATSTSK ÖVE.RSKT UTGVEN AV HELSNGFORS.STADS STATSTSKA BYRÅ STATSTQUE DE ~A VLLE DE HELSNK (HELSNGFORS) STATSTQUE SANTARE ET M'EDCALE 46 994.DEUXEME VOLUME APER<;U STA"TSTQUE PUB LE PAR LE.. BUREAU MUNCPAL DE STATlSTQUE HELSNK 946 MERCATORN KRJAPANO
ALKULAUSE. Kaupunginvaltuuston lokakuun p:nä 99. tekemän päätöksen mukaan on Helsingin kaupungin tilastoon numerona kuuluva, silloin joka kolmas vuosi ilmestyvä sarjajulkaisu vuodesta 90 lähtien jaettu kahteen. osaan siten, että ensimmäisessä, joka vuosi ilmestyvässä osassa julkaistaan. kunnallisten terveyden ja sairaanhoito viranomaisten vuosikertomukset sekä toisessa, joka kolmas vuosi ilmestyvä.<;sä osassa kaupungin vars.inainen.terveyden ja sairaanhoitotilasto. Esillä oleva julkaisu on alkuperäisen terveyden ja sairaanhoitotilaston näin syntyneen jälkimmäisen osan neljäs erillinen nidos ja käsittää vuodet 994. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisen kertomuksen vastaava,osa. Taulukkoa 9 ilmoitettu ja tulirokkotapauksia koskevine erikoistietoineen on k,uitenkin supistettu. Kaupunginvaltuuston maaliskuun p:nä 9 tekemän päätöksen mukaan julkaisu ilmestyy yksinomaan suomenkielisenä, kuitenkin siten, että tilastotaulakoissa käytetään myöskin ruotsin ja ranskankielisiä otsakkeita. Julkaisun painattaminen on ensin julkaisemiskieilon sekä sittemmin sodanjälkeisten olojen p johdosta huomattavasti myöhästynyt. J ulkais"usta on huolehtinut apulaisaktuaari (.E. F 0 r s b e r g. Helsingissä lokakuun 7 p:nä 946. Otto Bruun.
SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÄLLSFÖRTECKNNG. TABLE DES MATERES.. Teksti.. Väkiluku..... Äkilliset taudit..... Kuolleisuus.... 4. Sairaanhoito.... 5. Terveydenhoito... :. Text.. Texte.. Folkmängd.... 5. Akuta sjukdoinar.... 6. Dödlighet.... 9 4. Sjukyärd...,..... 58 5.' Hygien..... Populatiol).... 5. Maladies aigues.... 6. Mortalite. _.... 9 4. Services medicaux 58 5. Hygiene.... 5, 6 9 58. Taulusto.. Tabeller.. Tableaux.. Tietoja väkiluvusta.. 4. Syntyneet lapset.... 5 8. moitetut taudintapaukset.... 9. Tulirokkotapaukset.. 0. Sukupuolitautien tapaukset...... Kuolemantapaukset.. 6. Kuolemansyyt.... 79. Ensimmäisellä ikävuodellaan kuolleet 0. Aluelääkärit..... Kunnan sairaanhoitajattaret..... Valtion sairaalat.... 9. Kunnan ja yksityiset sairaalat..... 0. Pollklinikat.... 4. Synnytykset.... 56. Keskenmenot.... 7. Desinfioimiset... ;. 8. Kaupungin terveyden ja sairaanhoidon' menot ja tulot *. Fokmängdsuppgifter 5* 4, Födda barn..., 5 8. Anmälda sjukdomsfall 6* 7* 9. Fall av scharlakansfeber... "... 0. Fall av könssj~kdomar 8* *. Dödsfall.... 4* 6. Dödsorsaker..... 7 9. Dödsfall bland barn 50* under år.... 55* 0. Distriktsläkarna..... Kommunala sjukskö 56* terskorn'a.... 57*. Statens sjukhus.... 9. De kommunala och 58* enskilda sjukhusen 76* 0. Poliklinikerna.... 78* 4. Förlossningar.... 94* 56. Missfall.. '.... 0* 7. Desinfektioner..... '8. Stadens utgifter för och inkomster av 04* hälso och sjukvärden.... *. Population.... 5* 4. 'Enfants nes.... 6* 5 8. Maladies signalees.. 9. Cas de scarlatine.. 7* 8* 0. Cas de maladies veneriennes :.... *. Decedes.... 4* '6. Causes de deces.. 7 "9. Decedes au dessous 50* d'un an.... 55*' 0. Les medecins de distrid.... 56* 57* 58* 76* 7/!* 94* 0* 04*. 9. 0. 4. 56. 7. 8.. Les gardesmalades munlcipales.... Les höpitaux de l'etat Les höpitaux municipaux et prives... Les policiniques.,., Accouchements.... A vortements.... Desinfections.... Depenses et receues sanitaires et med!cales de,la ville * 5* 6* 7* 8* * 4* 50* 55* 56* 57* 58* 76* 78* 94* lq* 04*
. TEKST. TEXT. " TEXTE."
. Väkiluku. Folkmängd. Population. Helsingin kaupungin kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyyn väestöön kuului eri seurakuntain ja siviilirekisterin väkilukua osoitta"len kymmenvuotistaulujen mukaan joulukuun p:nä v. 90 4560 ja v. 940 999 henkilöä. Eri seurakunnissa tapahtuneit.a vuotuisia väestönmuutoksia valalsevien papiston taulukkojen avulla on näiden lukujen perusteella laskettu välillä olevien vuosien sekä v:n 94 vastaavat luvut.' Näin saatu kaupungin kirjoissa olevien väkiluku oli joulukuun p:nä 99 567, vuonna 940 999 ja vuonna 94 9 henkilöä. Väestön jakautuminen eri seurakuntain sekä siviilirekisterin kesken käy ilmi taulusta. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön keskiluku vuosina 994 ryhmiteltynä iän sekä sukupuolen,mukaan näkyy taulusta ; keskiväkluku ajanjakson 94 kunakin vuotena oli seuraava. 9 9 94 95 96........ ~ Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen keskiväkilu~. Kyrkskriven och i civilregistret antecknad medelfolkmängd.. Population moyenne... Mp.. Np. Yhteensä Mk. Kvk. Summa Mp. Masc. Ftfm. Total Mk. 497.485 6097 97 4885 6559 50404 6696 98 94 799 554 70470 99 455 970 5546 75049 940 7776 85 58788 806 94 864...,................................. "' Np. Kvk. 6460 69596 75699 80007 847 Yhteensä Summa 8845 9908 05 _778 5 Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoitettujen väkiluku oli tammikuun p:nä 99 58 7, tammikuun p:nä 940 5484 ja tammikuun p:nä 94 77 995 henkilöä (ks. taul. ). 'Kumpaisenkaan näistä toisistaan tuntuvasti poikkeavista väkiltivtintiedoista ei kuitenkaan voi katsoa vastaavan todellista asian tilaa.' Kirkonkirjoihin merkittyjen väkiluku on tavallisissa oloissa liian sutiri, johtuen osaksi siitä, että kirkonkirjoista poistetaan ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta on luotettava ilmoitus saapunut kirkkoherranvirastollle, minkä tähden joukko henkilöitä, joiden vaiheista ei mitään t.iedetä, mutta jotka todellisuudessa jo ovat muuttaneet pois tai kuolleet, yhä edelleen on kirkonkirjoissa, osaksi taas siitä, että lukuisia Helsingin kaupungin ympäristön eri yhdyskunnissa asuvia henkilöitä ei ole merkitty asianomaisen maaseurakunnan, Vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Toiselta puolen on henkikirjoissa olevien väkiluku liian pieni, Johtuen pääasiassa epätäydellisestä henkikirjoituksesta )... N. s. todellinen väkiluku. Jossain rpäärin voidaan kirkon ja henkikirjoista saatuja tietoja tarkistaa n. s. todellisen väestönlaskennan avulla, joka vuodesta 870 lähtien on toimeenpantu Helsingissä joka kymmenes vuosi paitsi vuonna 940, jolloin se sodan johdosta jäi toimittamatta. Laskettaessa jonakin määrättynä aikana kaupungissa asuva ja silloin kaupungissa oleskeleva väestö saadaan epäilemättä luotettavin kuva kaupungin väkiluvusta. Näin saadut luvut olisi, etenkin kun on kysymys terveydellisistä oloista, pantava kaikkien laskelmain pohjaksi. Kun niitä kuitenkin on tarjona vain väestönlaskentavuosilta, voidaan niitä.käyttää valaise ) Henkikirjoitettujen väkilukuun sisältyy myös ryhmässä»muut henkikirjoitetub joukko henkilöitä, jotka eivät ensinkään tai ainakaan säännöllisesti asu Helsingissä..
.4 maan ainoastaan näitä sekä kymmenvuotiskausia. Vuoden 90 väestön laskennassa oli kaupungissa asuvien henkilöiden lukumäärä 984 ja kaupungissa laskentahetkellä oleskelleiden henkilöiden (ottaen siis huomioon matkustavaiset, mutta ei niitä kaupungin. asukkaita, jotka tilapäisesti olivat toisella paikkakunnalla) 0 09. Saman vuoden kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen keskiväkluku oli 9 95. Vertailtaessa keskenään tautisuutta ja kuolleisuutta toisaalta ja väkilukua toisaalta on tässä julkaisussa kaikkialla, ellei muuta nimenomaan ole sanottu, käytetty kirkonkirjaill ja siviilirekisterin mukaista keskiväkilukua... Syntyneet. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneitä lapsia vuonna 99467, vuonna 940 4670 ja vuonna 94 587 sekä kuolleena syntyneitä lapsia vuonna 99, vuonna 940 5 ja vuonna 94. Kuo.lleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettavat m. m. syystä, että keskenmenoja ja kuolleena syntyneitä ei riittävän tarkasti eroteta toisistaan ). Tärr.än johdosta käsitellään seuraavassa lähemmin ainoastaan elävänä syntyneitä, joiden lukumäärä ajanjaksona 94 oli seuraava. Elävänä syntyneet. Levande födda. Nes vivatits. 000 asukåsta Vuosi Luku 000 asukasta Ar Anta) kohden Vuosi Luku kohden PA 000 invånare Ar Antal Annie Nombre På 000 invånare Sur 000 habitants 9...... 74 0. 97... 45 0.9 9...... 46 9. 98... 669. 94.... 97 8.9 99... 467 4. 95.... 580 9.4 940... 4670 4.7 96... 759 9.8 94.... 587 8. Syntyneiden absoluuttinen luku, joka vuosina 9 ja 94 oli erittäin pieni, on sen jälkeen huomattavasti noussut. Myöskin syntyneisyys 000 henkilöä kohden on siinä määrin kohonnut, että vuoden 98 jälkeen ei minään vuonna ole saavutettu yhtä korkeita lukuja kuin vuosina 994. On vielä liian aikaista päätellä, onko tämä tilapäinen, sotaajan aiheuttama ilmiö, mutta ilmeisesti oli noususuuntaa jo ennen sotia havaittavissa. Kehityksen. kulku ilmenee seivemmin viisi vuotta käsittävien.ajanjaksojen keskiltivuista; kuten alempana Julkaistu sarja osoittaa.. Syntyneisyys (000 henkilöä kohden). Nativiteten (på 000 invånare). Naissances par ] 000 habitants. 9005 7.9 95.8 90.60 6.9 960. 7 95. 9p 9.7 960 4. 9640.4 Syntyneisyyttä (elävänä syntyneitä 000 asukasta kohden) eri seurakunnissa valaisee seuraava taulukko. Siltä näkyy 0.0., että ruotsalaisissa seurakunnissa syntyneisyys oli melkoisesti pienempi kuin suomalaisissa. Muut kuin suomalaiset ja ruotsalaiset evankeisluterilaiset seurakunnat ja siviiirekisteri on vähäisen jäsenmääränsä vuoksi tässä jätetty syrjään. ) Keskenmenolla (abortus) tarkoitetaan raskauden tilan keskeytymistä ajan kohdalla, jolloin sikiö ei vielä kykene yksin. kehittymään edelleen; kuolleena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskaudentilan niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden jatkuvaa kehittymistä synnytyksen jälkeen olisi voitu pitää mahdollisena~ siinä tapauksessa että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauden yhdeksännenkolmatta viikon alkua. Synnytystilai.suudessa avustaneen kätilön antamassa todistuksessa, joka usein on korvannut lääkärin antaman kuolintodistuksen, ei sikiön likimääräistä ikää kuitenkaan aina ole ilmaistu, jote~ ei ole harvinaista, että väestötilastossa kesken menossa poistunut sikiö merkitään kuolleena syntyneeksi..
5 Elävänä syntyneet 000 asukasta kohden, seurakunnittain. Levande födda. på 000 invånare, församlingsvis. Nes vivants sur 000 habitants, par paroisses. S e ura kun t a Församlin g 99 940 94 Paroisse Pohjoinen suomalainen. Norra finska (Nord finnoise)..... '.. 58 5.6. Eteläinen Södra (Sud )... 4.7 4.5 8. Kallion Berghälls finska (Kallio )... 8..t } ) 4. )7.{ Paavalin t Paulus (St. Paul. )....G Pohjoinen ruotsalainen. Norra svenska.( Nord suidoise)... ~.5 6.5 }... '....8 4.0 6.6 Eteläinen Södra (Sud Sörnäisten t Sörnäs (Sörnäs }.... 9.5,5 Allaoleva taulukko osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosentteina kaikista syntyneistä. ~ävänä Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset %:na kaikista elävänä syntyneistä. Utom äktenskapet födda' barn i %av levande födda. Naissances illegitimes; % des nes vivants. Avioliiton ulkopuolella syn tyneitä Avioliiton ulko. Födda utom puolella syntyneitä. % äktenskapet Födda utom % llegitimes äktenskapet... 69 9.9 97 8.4... 47 0. 98 8.... 09 8.7 9.9.0.... 00 7.8 940.8... 4 8.7 94 7.6 9 9 94 95 96 6.... 96.... 479... 597.... 44 Taulukosta näkyy, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden luosina 9940 olivat suunnilleen samansuuruiset. prosenttlhivut koko ajanjaksona paitsi sota. Äkilliset taudit. Akuta sjukdomar. Maladies aigues. Tilastoaineiston laatu. Tautlsuustilastossa (ks. taul. 50) julkaistut luvut perustuvat sairaalaln ja kau Jungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautaklinnan toimistoon antamiin viikkoraport :eihin, jotka on laadittu kahden eri kaavakkeen mukaan. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, :oisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. Arvosteltaessa tässä julkaisuss'a esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly ~ietoja pitkällisistä taudeista. Sukipuolitauteihin nähden, jotka usein ovat pitkäaikaisia, teroitetaan kaavak ~eissa, että ainoastaan uudet, ennen käsittelemättömät tapaukset on ilmoitettava, ja tätä ohjetta onkin yleensä lelppo noudattaa. Tu~erkUloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloosihuoltotoimis ~oon, jossa pidetään tuberkuloottisten rekisteriä; nämä tapaukset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn :iastoon. ) Sörnäisten suomalainen seurakunta. v:n 94 alusta lukien. Sörnäs finska församling (Sömäs finnoise). Seurakunta jaettiin r~roeyd~nhoitotilasfo. : HlllsofJdrdssfatisfik. 994.
6 Tilaston täydelsyyte~n nähden huomautettakoon, että ainakin kulku tauti tapaukset miltei poikkeuksett, ilmoitetaan. Selvää on muuten, että monet l!evähköt sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumis tautien, keuhkokatarrln, maha ja suolikatarrin y. m. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi j. siten ilmoittamattomlna jäävät tiastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautiel jälkltauteinaeivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minlmilukuina lmoitettujen taudin tapausten luku. Vuonna 99 imoitettiilj 80, Vuonna 940 756 ja vuonna 94 9 95 äkillistä taudintapausta (ks. taul. 5 ja' 6). Allaoleva taulukko osoittaa ilmoitettujen taudintapauster absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeisten kymmenen vuoden aikana. v u 0 s År Annie' lmoitetut äkilliset taudintapaukset. Anmälda akuta sjukdomsfall. Cas de maladies aiguls, signales. 000 asukasta Abs~~~~tinen kohden Absoluuttinen 000 asukasta v u 0 s l Absolut antal. PA 000 inv. luku kohden Par 000 Å r Absolut antal PA 000 inv. Nombre absolu habltanfs 9 9 94 95 96... 495... 5980... ","... 4674... 40094...,. 597 87.6 98. 6. 5 45.8 8.8 97 98 99 940 94.... 479 66.... 5i 8 7.6.... 80 :9.... 756 86.7... 995 9. Lukuja verrattaessa on otettava huomioon, ettäilmoitettavien tautien luku on. vuosien kuluessa lisääntynyt vaikka uusien tautinimikkeiden kohdalle merkittyjä taudintapauksia yleensä on ollut vähän. Vuonna 94 lisättiin nielukatarri (catarrhlls iasopharyngealis), vuonna 95 lokeronivusajos (iymphogranu loma ingulnale), vuonna 99 äkillinen sidekalvon tulehdus (~onjunctivitis acuta) ja vuonna 940 äkillinen aivo ja aivokalvontulehdus (meningoencephalltis acuta). Taudintapauksia on sotavuosina 994 ilmoitettu' huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina mikä ainakin osaksi johtunee siitä, että näinä vuosina on ollut vaikeata saada lääkärinapua ievempiin tapauksiin. Yleisimmät taudit. Eri tautien esiintymistä vuosina 994 tutkittaessa käy selville, että ne taudit, jotk. aiheuttivat suurimman määrän taudintapauksia olivat vuonna 99 infh.ienssa, äkillinen keuhkokatarri ja nielu risatulehdus (angina), v.uonna 940 influenssa, äkillinen maha ja suolitulehdus.ja äkillinen keuhkokatarri sekl vuonna 94 äkillinen keuhkokatarri, nfluenssa ja äkillinen maha ja suolitulehdus. Tässä mainittujen tautier imoitettuja tapauksia 0 vähintään 800. Mitä erikoisesti nfluenssan tapausmäärään tulee oli se vuonn. 99 598 eli 5.7 % kaikista moitetuista taudintapauksista, VUOnna 940 49 eli ;7.9 % ja vuonna 94: 4 05 eli. i %.. Tautisuus eri vuodenaikoina. Johtuen siitä, että lääkärit ilmoittavat heidän hoitoonsa tulleet taudintapaukset viikottain, ei täsmällisiä tietoja eri kuukausina sattuneista tapauksista voida antaa. Aikaisemmin julkaistiir tosin tilastotietoja eri kuukausien tautisuudesta, jolloin ne. viikot, jotka lankesivat kahden kuukauden osalle katsottiin kuuluviksi siihen kuukauteen, jossa oli enemmän päiviä, mutta tätä tilastoa ei katsottu voitavan jatkaa, eikä myöskään katsottu olevan aihetta ryhtyä taudintapausten suhteelliseen jakamiseen eri kuukausier kesken. Tuhkarokko (morbilli) tapauksia sattui runsaasti vuoden 99 alussa (ks. taulu 8), mikä oli seurauksen. epidemiasta syksyllä vuonna 98. Koko vuoden aikana ilmoitettiin 789 tapausta. Vuonna 940 oli vastaav. luku ainoastaan eikä vuonna 94 ilmoitettu lainkaan tuhkarokkotapauksia.. Tulirokko (scarlatina) tapaukset jakaantuivat verrattain tasaisesti eri kuukausien kohdalle, kuitenkin siten että niiden luku kesäkuukausina oli huomattavast,l pienempi kuin muina vuodenaikoina (ks. tau!. 8). TaUdin tapauksia lmoitettiin vähemmän niin lähinnä edellisinä vuosina; Seuraavassa taulussa esitetään viisivuotiskausittain vuodesta 9 alkaen sattuneet tulirokkotapaukfe ja niiden SUhde väestöön, erikseen kummankin sukupuolen os.alta.
95 960 95 960 95 9640..... 7 lmoitetut tulirokkotapaukset. Anmälda fal av scharlakansfeber. Cas signales de scarlatine. Mp. Mk.. Mase. 769 505 7 84 469 090 Sairastuneita nsjuknade Cas. dl! searlatine Np. Yht. (vk. S:a Fim. Toial 8 )95 656 6 7 445 94 785 96 989 856 4079 000 asukasta kohden På 000 invånare Par 000 habitants Mp. Np.. (aikki Samtliga Mk. (vk. Toas 4.7 4.7 4.8. '...6..4.6...6.9....7 Deslnfloltsljain keräämien tietojen nojalla voiwian sairastuneet ryhmittää iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti. Tulirokkoa sairastaneet. nsjuknade i scharlakansfeber. Cas sigmlles de scarlatine. kä. v u 0 t t a Å der. A r. A g e, ann ies 9 a 9.... '.'.... 4...... 5 9.... '04.... 59....... 0.... (aikki ikäryhmät. Samtiga åldersgrupper (Toas t!s ilges) l 9 4 G...... ' 4...,.... 5 9.... 04.... 59....... 0... :. (aikki ikäryhmät.. Samtliga åldersgrupper 94..... 4....... 5 9.... 04...., 59.... 0~._._._.._._.._._._._._._.._._._._.~.~ Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal nsjuknade Nombre absola des malades Mp. Np. Yhteensä Mk. Kvk. Summa Masc. Fem. Total 7 6 6 5 6 4. 7 58 7 8 45 54 85 84!J4 78 5 8 6 8 64 9 8 67 8 4 4 0 6 0 46 5 48 Sairastuneita J 000 asukasta kohden nsjuknade p 000 nvanare Nombre des malades par 000 habitants. Mp. Mk. Np. Kvk. Kaikki Samtliga Toas } 4. 4. 4. 7.4 8.8 8..7 4.8.8.9.7. 0.5.0. 0. } }.4.... 4..8.9 5. 4.0 4.7..0.7. 0.9 0. 0. 0..0 0.6 0.8 5 5..7.7. 6 8 4. 7 5..8.5 5..6.8.6 6 6 0.7 0.6 0.6.. ~"'~'~'~'~"~'~'~'~''"~'+~~~~~~~~ 4 7 0.0 0. 0. (aikki ikäryhmät. Samtliga Adersgrupperl 7 75 48 0.5. 0.4 0 ' ) Tämä luku ei ole yhtäpitävä taul. 6 jijlkaistun kanssa, johtuen siitä, että vuosien 9 ja 9 tilastoa laadittaessa on käytetty erilaisia laskemismenetelmiä. 8 sairastuneen sukupuoli oli tuntematon. Stämmer ehöverens med de i tab. 6 publicerade siffrorna, emedan vld uppgör:andet av 9 och 9 års statistik olika metoder komn t tili användnlng. 8' insjuknades kön är ej känt..
8 Taulukosta näkyy, että vuosin a994. sairastuneista oli suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Asukaslukuun verrattuna oli tapauksia suhteellisesti enemmän miesten kuin naisten kesku udessa. Tulirokko on etupäässä lastentauti ja siihen sairastuneista on huomattava osa 5'9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vähemmän alttiita tartunnalle. Huomattavaa on kuitenkin, että Helsingissä vanhemmat käryhmät, yli 0 vuothat, paitsi v. 94 ovat suhteellisen runsaasti edustettuina, mikä lienee poikkeuksellinen ilmiö. Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että muuttoliikkeessä kaupunkiin siirtyy väestöainesta, joka kotipaikkakunnallaan ei ole ollut tartunnalle. alttiina vai jostakin muusta seikasta, jääköön tässä yhteydessä tutkimatta. Vuonna 99 kuoli 4, vuonna 940 4 ja vuonna 94 5 henkilöä tulirokkoon. Taudin aiheuttama kuolleistus on yleensä suurtimpi pienten lasten kuin vanhempien lasten keskuudessa. Koska yhden t~i muutaman vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi arvosteltaessa tämän taudin eri ikä!uokissa aiheuttamaa kuolleisuutta, julkaistaan alempana tätä koskevia tietoja koko siltä ajalta (v. 94), jota on laadittu samanlaatuinen yksityiskohtainen tilasto, erikseen kultakin viisivuotiskaudelta.. Tulirokon aiheuttama kuolleisuus. Scharlakansfeberns letalitet. Letalite de La scarlatine. Vlisivuotiskausi Ja ~_Ul ~t d "';:.; _Ul ikäryhmä tb~col!.r::: " ~ 5'~!.~ td~ Viisivuotiskausi "., ;:.; t)~.~o.=""';o ~~D.!!!. [ FemArsperiod och :$:;";:"'0",= ja ikftryhmä d'" ~.g 8~ ~ '".. ~O:~ ~~ ~"O [c~ '" '" ",So :::r<> Aldersgrupp :"' Femårsperiod och... ~c. ~"O o.c::;:: ~ ii g[ ~» ~. ::s:go td:j» [~ä~gä:' "'" "'" ~ ip... ::sa_ [~~., " åldersgrupp ~ ;;. groupe d'dge ~ ~ C'D g ;;=8 <>0 0 "8 Periode de 5 ans et ~.» '" 95. 0.:.9... :.... 98 7 0.7 4... 470 5 9. 0... 60 7.7 59... 8 4.6 09... 808 7 0.9 0.... 79 9. 95. Kaikki. Samtl. 785 46 Kaikki. Samtl. (Tous) ')95 85 4.7 4... t.... 58 5 0.9 59... 00 6 0.6 960. 0.:.9... 76 4 O.ö 4... 74 7 9.0 0... 556 0.5 59... 58 5 7.0 09... 58 7.7. Kaikki. Samtl. 856 8. 0.6 0.... 7 4. 9640. Kaikki. Samtl. 6 07 9. 4... 679.6 59... 9 4.0 95. 09... ::... 6 5 0.4 4.... 60 4.5 0... 848 7 0.8 5~9... 455 0.4 Kaikki. Samtl. 4079 7 0.9 09... 45 0.5 0.... 05 0.7 94. Kaikki. Samtl. 445 0 0.7 4... 44 45 5.8 59... 5880\ 86.5 960. 09... 44 4 0.8 0 796 4, 4....5... 877 8.... 59... : 06 4 0. Kaikki. Samtl.jt)7 89 408.. ) 40 sairastuneen ikä oli tuntematon. För 40 insjuknade var åldem okänd. : Pour 40 malades l'dge etait inconnu.
9 TaulUkosta näkyy,että taudin aiheuttama pienjen lasten kuolleisuus varsinkin vuosina 90 oli sangen suuri ja että yleensä alle 5 vuotta olevista sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kaikista aikana 94 tulrokkoon kuolleista oli 60.0 % alle 5 vuotta. Kahtena ensimmäisenä viisivuotiskautena oli tulirokko nähtävästi vaikeampaa laatua kuin maailmansodan jälkeisinä vuosina, sillä vähentynyt kuolleisuus tuskin on yksinomaan parannettujen hoitomenetelmien ansiota. Näiden seikkojen lähempi tutkiminen ei kuitenkaan voi tässä yhteydessä tulla kysymykseen. Sairastuneista oli 847 miespuolista ja 8888 naispuolista; ensimmäisenä viisivuotiskautena 8 sairastuneen sukupuolesta ei oie tietoja. Näistä kuoli 97 eli. % f!iespuolisista ja eli.4 % naispuolisista potilaista, joten olennaista eroa miesten ja naisten kuolleisuuden suhteen ei esiintynyt. Tuiirokkotapausten luku eri kaupunginosissa ilmenee taulusta 9. Kiinteistöjä (sairaaloita lukuunottamatta), joissa tulirokkotapauksla sattui, 0 VUonna 99 yhteensä 6, vuonna 940 7 ja vuonna 94 0. Missä määrin samassa talouskunnassa asuminen on voinut välittää tulrokkotartunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, valai.see tilastollisesti taulu 9, joka m. m. osoittaa kiinteistöjen, talouskuntien (yleensä perheiden) ja laitoksien (esim. sairaaloiden, lastenkotien) lukumäärän, joissa sattui kyseessä olevia taudintapauksia. Niissä varsinaisissa talouskunnissa, joissa tulirokkotapauksla ylimalkaan esiintyi, sattui yksi ainoa tapaus vuonna 99 :ss, vuonna 940 6:ssa ja vuonna 94 99:ssä talouskunnassa ja useampia kuin yksi tapaus vastaavasti :ssa, 0:ssä ja 0:ssä talous kunnassa. Kuitenkin on toisaalta huomautettava, että Useamman kuin yhden tapauksen sattuessa samassa talouskunnassa nämä ovat voineet saada tartunnan yhtaikaa ta i on eri taudintapausten välinen aika ollut niin pitkä,.että niiden välillä ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä, toisaalta taas, että muutamissa talotiskunnissa, joissa jonakin vuonna esiintyi vain yksi tulrokkotapaus, lähinnä edellisen vuoden lopulla tai lähiilllä seuraavan vuoden alussa saattoi ilmetä toisia saman taudin tapauksia. Kurkkumätä (diphtheria) tapauksia on viime vuosina imaanh.(out kaupungissa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kun niiden luku vuosina 90.vaihteli 400976 välillä ja vielä vuonna 9 oli 9 sekä vuonna 9 8, väheni kurkkl/mätätapausten luku seuraavina vuosina säännöllisesti laskien vuoteen 96 mennessä 54:ään. Vuodesta 9 alkae: sairastuneiden luku on vaihdellut 54 ja 4 Välillä. Taulusta 8 näkyy kuinka monta kl/rkkumätätapausta sattui kolmivuotiskauden 994 kunakin kuukautena. Desinfioitsijain välityksellä hankittiin tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymlsestä kaupunginosain, kiinteistöjen ja.talouskuntain mukaan, mutta nämä tiedot ovat tilanpuutteen ja taudin vähentyneen merkityksen takia jääneet julkaisematta. Sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta. kä, vuotta Ålder, år Age. annees 4 5 9 04 59 0 Kurkkumätää sairastaneet. nsjuknade idifteri. Cas signales de diphterie..0" ' Yhteensä. Summa (Totat) 4 Taudintapauksia Sjukdomsfall Nombre de cas 99 940 94 0 5 8 6 0 46 8 6 0 4 8 8 6 8. 86 6 Kurkkumätään kuoli Vuonna 99 7, vuonna 940 6 ja vuonna 94 7 henkilöä..taudin aiheuttama kuolo leisuus vuosien 94 välisenä aikana näkyy seuraavasta taulukosta.
95 960 95 960 95 9640 0 'Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus. DHterlns letalitet. ~aliti de ta diphtirie. Sairastuneita Kuolleita Kuolleita 00 sairastu nsjuknade O"d nutta kohden Cas de maladie D~~ Oöda pa 00 insjuknade Dlcidis en% des malades ) 508 70 6.8 584 87 5. 790 '.9 448 9.0 54 4.5 ',"...,58 0 5. 94 ) 8.454 449 5. Kuolleisuutta osoittava prosenttiluku on aikaisempina viisivuotiskausina vähentynyt; viimeiset ajanjaksot osoittavat kuitenkin taas lisääntymistä. Vuosina 94 sairastuneista oli 87 miespuolista ja 4608 naisptlolista; 9 potilaan suktlptlolesta ei ole tietoja. Miespuolisista kt(oli ~ eli 6.0 %, naispuolisista taasen i7 eli 4.7 %',. Desinfioitsijain,tutkimuksiin perustuvien tietojen mukaan oli kiinteistöjä (lukuunottamatta sairaaloita), joissa tapauksia sattui, vuonna 99 kaikkiaan 65, vuonna 940 57 ja vuonna 94 8. ' Käsityksen siltä, missä määrin samassa talouskunnassa asuminen edistää tartunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, saa seuraavista luvuista. Vuonna 99 sattui yksi kurkkumätätapaus 54:ssä, vuonna 940 47:ssä ja vuonna 94 4:ssä varsin,aisessa talouskunnassa (tavallisesti perheessä). Useampia kuin yksi kurkkumätätapaus sattui vuonna 99 8:ssa, vuonna 940,7:ssä ja vuonna 94 5:ssä talouskunnassa. Silti ei voida väittää, että talouskunnan tai perheen jäsenet kaikissa n~issä tapauksissa olisivat, välittäneet tartunnan toisilleen. Lavantauti (typhus abdominalis) ja paratyyfus (paratyphus) tapausten luku vuosina 994 oli, edellisten 9,5 ja 6 sekä jälkimmäisten, 07 ja 99. Kutentaulusta 8 näkyy, ilmaantui paratyyfusta runsaasti marraskuussa vuonna 99 ja elokuussa vuonna 940. Taulusta 5 'näkyy, kuinka paljon lavantautiin ja paratyy, fukseen sairastuneista, kymmentä vuotta vanhemmista oli mie~iä ja kuinka paljon naisia. Layantautiin ja paratyyfukseen vuosina 994 sairastuneiden ikäryhmltys näkyy seuraavasta..kä, vuotta Ålder, Ar A~, anrrees 0 4 5 9 ~9 09 09 4049 5059 6069 7079 Lavantautiin ja paratyyfukseen sairastuneet. nsjuknade i tarmtyfus och paratyfus. Cas signalis de jievre typhorde et de paratyphus. 99' 940 94 Typhus abdomi nalis Para typhus... 4 '"... 0...,... 4.4... 9 ; '.............., 7...... Yhteensä. Summa (Totat) 9 Typhus abdomihalis 5 Para Typhus Paraabdomi typhus nalis typhus ) Ks. siv. 7, alav., ensimm. lause. Se noten å sido 7, första satsen.. ) V. 94 vastaavat luvut olivat 6, 7 ja.. Ar 94 voro motsvarande siffror 6, 7 och.. 6 9 4 6 5 4 07 6 0 8 6 8 4 99
Lavan taudin aiheuttamia kuolemantapauksia sattui vuonna 99 4, vuonna 940 ja vuonna 94. Para V'yfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia sattiji vuosina 99 ja 940 sekä vuonna 94. Hinkuyskää (pertussls) ilmoitettiin vuonna 9958, vuonna 940 558 ja vuonna 94 06 tapausta. Vuo.en 940 elokuussa alkanut notfsu saavutti vuoden 94 tammikuussa htfipptfnsa 56 tapausta; tämän jälkeen :avaittavissa oleva tasainen laskustfunta on jatkunut kesäkuuhun saakka, jolloin lukuja. jo voi pitää normaa ~na. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia sattui vuonna 99, vuonna 940 4 ja vuonna 94. Lapslhalvaus (pollomyelitls anterior dcuta) tapauksia ilmoitettiin vuonna 99 ja vuonna 940 9. Sairasuneiden jakautuminen än ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavasta yhdistelmästä. Lapsihalvaukseen sairastuneet. nsjuknade i barnförlamnin~. Cas signales de poliomyllite. 99 940 94 kä, vuotta Å der,' l r Np. Mo. sukup. Bägge könen Mp. M~' Np. Mo. sukup. Mp. NP Mo. sukup. Age; annees M. Kvk. Les deux Mk. Kvk. Bägge könen Mk. Kvk. Bägge könen Masc. remo sex~s... ~...... 4... :;.... 5 9.... 04... 4 5 59... :... 0. 0"'. _... 4 7 Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupperl (Tous les tlges) 8 9 Lapsihalvaukseeh kuoli vuonna 940 5, ja vuonna 94 henkilöä~ Kulkutaudinluonteista aivokalvon tulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin kolmivuotis :autena 994 yhteensä 7 tapausta, joista 7 tapausta vuonna 99. nfluenssatapausten luku oli vuosina 994 598, 4 9 ja 405. Eniten tapauksia sattui huhtikuussa 'uonna 99 ( 74) ja joulukuussa vuonna 940 ( ). Kuolemantapauksia sattui vuonna 99, Vuonna 940 5 ja vuonna 94. T()dennäköistä on, että '.sa irifluenssan jäikitauteihin, keuhkokatarriin y. m. kuollefsta aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mailittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti on kuolintodistuksessa mainittu; aikaiemmiltavuosilta esitetyt luvut ovat siis olleet minimilukuja. Kun vuodesta 96 otettiin käytäntöön uusi :uolintodistus, jossa oli varattu tilaa sekä lopullisen kuolemansyyn että myös sen lähinnä aiheuttaneen primääriaudln imoittamista varten, voitaneen otaksua, että tässä kohden on saatu parannusta aikaan. siten, että myös älkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edelläkäyvä influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitautien (morbi Veneris) ilmoitettujen tapausten luku osoitti vuosina 994 yleensä vähenemistä, :uitenkin siten, että pehmeää sankkeria (ulcus molle) vtfqnna 99 ilmoitettiin hieman enemmän kuin lähinnä :dellisinä vuosina: Sitävastoin kuppatauti (syphilis). tapaukset ovat lisääntyneet vuosina 940 ja 94, jolloin l!itä ilmoitettiin 44 ja 770. Viimeksimainittu on korkein luku vuoden 99 jälkeen. Tippurlin (urethritis gonorhoica) sairastuneiden luku on vuodesta 94 lähtien jatkuvasti laskenut. Lokeronivusajos (lymphogranuloma nguinale) tapauksla, jotka vuodesta 95 ilmoitetaan, sattui vuonna 99, vuonna 940 7 ja vuonna 94 l (ks. taul. 5, 6 ja 0).. ilmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteeilinen luku verrattuna väklltfkuun koko sinä ajanaksona, jolloin ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa, esitetään promilleluvuin seuraavassa taulukossa, josta autlen esllntymlsessä sattuneet vaihtelut käyvät selvästi ilmi.
Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta ko,hden. Nya fall av könssjukdomar på 000 invål)are. Nouveaux cas des maladies' veneriennes par 000 habitants. Vuosi Å r Annee recens molle') gonorrholca granuloma ngulnale År recens') molle gonolrholca.granuloma mgulnale a) Syphilis Ulcus Urethrltisl Lympho V u 0 s i Syphilis Ulcus Urethrltls Lympho 894.... 4.4 98... '. 4.6 4.8 4.0 895....0 4. 99... 5.4 4.0. 896....8 4.7 90... '....6.9. 897....4.4 8.0. 9....4..0 898....8.9 9.0 9....9.. 899....9 0.9 6. 9....5..8 900... 0.7 0.4 6. 94.:....9.7 6.9 90....,...5 0.. 95....0.' 5.6 90..., 5.7 0.6.. 96....6.9. 5. 90... :..7 4.9 4. 97....6 4.7 7.5 904.....0.0 98....6 4.4 6. 905... 4.. 6. 99....6.9 4.5 906... 4..9 5.0 90....4. 5.0 907....4 '.7 4.4 9..... 5.0 908'....4. 4. 9.....6.9 909.....7 4. 9....7 0.8.8 90... :. 0.8.6 94....6 0.4 4.7 9....9 0.6.7 95....ö 0.4.9 0. 9...!... O.b 9.6 96.... 0.4.4 0.4 9....8.0 0. 97.... 0.4. 0. 94....4. 9.4!)8.... 0.5 9.4 0. 95....4.9..8 99... '..0 0.6 7.6 0. 96....9. 4.4 940....4 0<) 7.s 0.0 97... 4.5 7.7 5.6 94...,'...4 0. 6.9 0.0 Tästä taulukosta näkyy, että sukupuolitautien esiintymisessä on ollut huomattaviakin vaihteluja. ErääJ huippukohdan mljodostivat vuodet 905 ja 906, toisen taas' vuodet 979. Levottomat ajat ovat imeisest suotuisat näiden tautien leviämiselle. Kolmas huippu kohta sattui vuosina 978, siis huippusuhdanteidel aikana. Sen jälkeen sukupljolltautitapaukset ovat vähentyneet, mutta siitä huolimatta etenkin uusia kuppa taudin tapauksia yhä vieläkin ilmoitetaan huolestuttavan runsaasti. Yksityiskohtaisia tietoja sairastuneiden sukupuolesta, iästä, siviilisäädystä. ja yhteiskunnallisesta asemast: antoivat kuten edelisinäkin vuosina sekä yksityiset lääkärit että erikoissairaalat vuonna 9 käytäntöön otetul kaavakkeen mukaisesti, mikä kaavake vuodesta.95 lukien terveydenhoito lautakunnan toimiston toimest: mljutettiitl siten, että leskiä ja eronneita varten varatut sarakkeet poistettiin ja määrättiin, että lesket oli' mer kittävä naimattomien sarakkeisiin. Vuodelta 99 oli näitä tietoja yhteensä 640 sairastuneesta, vljodelta 94 584 sairastuneesta ja vuodelta 94 84 sairastuneesta, jota vastoin tarkempia tietoja puuttui vuonna 9! 5:sta, vuonna 940 :sta ja vuonna 94 5:sta tapauksesta. Tähän eivät sisälly perityn kuppataudil tapaukset, luvultaan 4 vuonna 940 ja 6 vuonna 94 eivätkä lokeronivusajostapaukset (ks. ylemp.). Nämä tiedot tarkoittavat Helsingissä asuvia henkilöitä. Kaavakkeessa on sitä paitsi erity~nen sarake kau pungin ulkopuolella asuvien potilaiden imoittamista varten. Näiden keskuudesta ilmoitettiin vuonna 99 5( syfilistapausta, 0 pehmeän sankkerin ja 08 tippljrin tapausta, vuorina 940 00' syfilistapausta, pehrr:eäl sankkerin ja 56 tippurin tapausta sekä vuonna 94 7' sjfilistapausta, pehmeän sankkerin jå 5 tippurit tapausta. Eri sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaista ryhmityst~ on valaistu taulussa 0. Yleensä sattui huomattavasti enemmän tapauksia miesten kuin naisten keskuudessa mutta 59 vuotiaitten sekä vuonna 94 04 vuotiaitten ikäryhmissä 0 kuitenkin miesten ja naistej ) lmoitettu marraskuusta 896 lukien. Anmäld fran' november 896. _) V:sta 99 syphilis non medicat: FrAn Ar 99 syphilisnon medica ta. ") lmoitettu vuodesta 95 lähtien., Anmäld fran Ar 95.
l'äinen erotus pienempi kuin muissa ikäryhmissä. Tänäkin kolmivuotiskautena' todettiin liseita tlppurttapauksla itlaikäisten tyttöjen keskulidessa. Seuraavasta taulukosta näkyy, tarkemmin tuntemattomia tapauksia luklilinottamatta, kaikkien vuosina 994 sukupuoltauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absolliuttlnen ja suh~eellinen lukli eri ikäryhmissä. " Uudet 8ukupuoUtautitapaukset. Nya fall av könssjukdomar. Nouveaux cas de maladies veneriennes signaus. ki,vuotta Å l der. A r Age. annees Miespuolisia Mank6n Sexe mascu/in Sairastuneita nsjuknade OlO Nombre des /( malades. Naispuollsla Kvlnnkön Sexe jlminin Sairastuneita % lnsjukna'de Molemmat sukupuolet Bägge k6nen Les deux sexes Sairastuneita nsjuknade % 9.' 9. 4...'................ 0. 0. 5 9... 4 0.6 4 0, 04... 0.0 ' 0.0 59,............ 9 6.6 98 4. 7 8.6 ' 04...507 5.9. 70 7.s 59... '..... 56,8.8 9 8.s 756' 8,6 804... 87 9.8 85.4 47 7.9 59... 04 0.4 58 8.5 6 9.9 40._._._.._._._._.._._._.~.,_.._._._.~.~,66~ 8._5 r 0~.+~ 4_.4 ~96~7.4: Yhteensä. Summ~ (Totat) 957 00.0 68 ioo.o 640 00.0 4 5 9 04 59 04 59 04 59 40 9 ~ O.... '.,.... Yhteensä. SummaJ 06 7 &6 69 76 8 768 6.0..8 0.9 9.9 0. 00.0 5 94 50 08 '44 59 55 86 0.6 0..5 0.6 5.5 7.7 7. 6.8 00.0 5 00 6 770 5 5 7 584 0 O.i; 7.7 4. 9.8 9.9 9. 9. 00.0 4 5 9 04 5Hi 04 59 04 59 40 9 ~. J...,'...... ",.... Yhteensä, Summal 50 494 48 87 9 790 0. 6.8 9.6 7.6. 0.4. 00,0 5 89 44 77 69 78 58 04 0 0.5. O.s 87.6?7.o 6.5 7.6 5.7 00.0 5 4 0 694,77 5,87 65 77 84 0.0 0. o 7.5 4,7 7.4 0,9 9.4 9:8 00.0 Edelläoleva taulukko ei kuitenkaaq anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien levenemisestä eri ikäryhmissä, vaan on sellainen kuva saatavissa ainc;>astaan' vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden taudintapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy s~uraavasta taulukosta, jossa esitetään (tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta) eri sukup\olitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään. kuuluvaa miestä ja naista ~ohden. erueydenhoitotilasto. Hlilsovdrdsslalzstik. 994.
4 Uudet sukupuolitautitapaukse:t 000 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohden vuosina 994. Nya fall av könssjukdomar på 000 inyånare av samma ålder och kön åren 994. Nouveaux cas de maladies vem!riennes signaus en 994, pour 000 habitiznts du meme sexe et dl< meme dge. M.iespuollset Naispuoliset k ä, vuotta M ankon Kvinnkön Å l der, A r Sexe masculin Sexe leminin Age, annees <0 <0 i <0 <0 0 0 Syphllls non medicata Ulcus molle Urethrltis gonorrholca Miespuoliset Naispuoliset Miespuoliset Naispuoliset Mankön Kvinnkön MankOn Kvinnkön ~... <0 i ~ ~ i ~ ~ :~ :~ :!:... :!: :!: ~ ~ ~ '" '". 4...... ~ 0., 0. 0.6 0. 5 9... = 0.6! 0.. 0.7 04... 0. 0. 0. 0.8 59... 0. 0.8..8 0.9.~ 0.6 0. 0. O.S 0. 0..7 0.8. 7.s 7.6 6. 0.:.4... :....4.0 5.4.0 0 7. 0 0.7 0.4 0. 0. 0. 44..0 8..5.7 4.4 59..... 4. 6.9.5 54.7..(J.6 0. 0. 0..7. 6.8 8.s 8. 8.5 04....4. 5:4 0.4.8.6. 0. 0.4 0. 0. 0.0 0. 9.7 0..6 5.0 5.4 59....9..6 0.8 0.9.6. 0. O.S 0. 0..0 0. 0.4.6.4.8 40... 0.5 0.8. 0. ' 0. 0. 0.4 0. 0.0 0.0.6.9. 0. 0.5 0.5 Kaikki ikäryhmätl Samtliga åldersgrupper (Tous es dges),.", 6 0.6 0.9 lj. o.j 0. o.j 0.\ 0.0.Jli.ollo.J./.J Kuten kahdesta viimeisestä taulukosta ilmenee, esiinty sukupuolitauteja yleensä runsaimmin 09 vuotiaitten ikäryhmissä. Miehn nähden sattui suunnilleen yhtä paljon tapauksia 04 vuotiaitten kuin 59 vuotiaitten keskuudessa; naisiin nähden taas ikäryhmän 04 osalle t.uli huomattavasti enemmän tippuritapauksia kuin sitä seuraavan ikäryhmän. SukUptiolitautien tapausten absolullttlnen ja suhteellinen ryhmittyminen sairasttineiden sivlilisäädyn mukaan (jolloin naimattomlen joukkoon on viety. myöskin lesket ja eronneet) 0 tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta seuraava (ks. taul. 0)..6 Uudet sukupuolitautitapaukset,. ryhmiteltyinä sairastuneiden siviilisäädyn mukaan: vuosina 994. Nya fall av könssjukdomar efter de insjuknades civilstådd, åren 994. Nouveaux cas de maladies veneriennes signaus en 994; repartition selon!'etat civil des malades. Ml e.s p u 0 s a Mankön Sexe masculin Naispuolisia K v n n k l.n Sexe leminin Ta'u ti Naimisissa olevia Naim~ttomla. Naimisissa olevia Naimattomia auta cke glfta, Sjukdom : Ollta cke gifta Mari~s Non ma/;es Muladie Luku Luku Luku Luku Antal % 0/0 Antal Antal 0/0 Antal 0/0 Nombre, Syphilis non medicata 6 0 6.9 547 7. 74 7.9 450.7. Ucus mqlle... 5 7.. 68 8.8 9. 0 76.9 Urethritis gonorrhoica... ;... 05. 549 77.s 89 0.9 47 79. Kaikki SUkUPUOlitaUdit/. Samtliga könssjukdomar (Toutn es mtdadies vlnlrilmnes) 5 77. 57.7 ' 95 77..7 464 r
5. Sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden ryhmittymisen ammatin taiyhtelskunnajlisen aseman muka,an.soittaa seuraava taulukko. ;ukupuoitauteihin sairastuneet vuosiia 994, ryhmiteltyinä ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. ~ya fall av könssjukd~mar efter de insjuknades yrke eller samhällsklass, åren 994. Vouveaux cas de maladies veneriennes signajes en 99'4; repartition selon le meuer. 0". 'la position sociale des malades. Ammatti tai yhteiskuntaluokka Y.r k e.e e r sam häll s k a s s Mltier f!u position sodale Miespuolisia MankOn Sexe masculin' Naispuolisia KvlnnkOn Sexe liminin Absol. luku Absolut Absol. luku anlal % Absolut 0/0 Nombre antal absolu Molemmat sukupuolet BAgge konen Les deux sexes Absol. luku Absolut an\8 0/0 Virkamiehet, suurliikkeen ja. vap. ammattien harjoittajat y. m. Tjänstemän, större affärsmän, idkare av fria yrken m. f.. (Fondionnaires, grands commeryants, projessions liberoles ete.) Pikkuliikkeenharjoittajat y. m. Mindre näringsidkare m. fl. (Petits industriels ou commerrants etc.)....".... Apulaiset, palvelusmiehet y. m. Biträden. betjänte m. f. (Employes, commis ete.)...,.... Tehdastyöläiset. Arbetare vid industriella inrättningar (()uvriers des elablissements industriels).... Muut työläiset. Övriga arbetare (Autres ouvriers).... Henkilölliset ja talouspalvelijat. Personl~g och huslig betjäning (DomestiquesJ.... ~otaväki ). Militär ) (Militaires)... ;.... Merimiehet. Sjömän (Marins).... Ylioppilaat. Studenter (Etudiants).... Oppi ja kansakoululaiset. Elever i lärda och. folkskolor (Eleves des ycees et des ecoles primaires)... :...... Muut koululaiset. Elever i övriga skolor (Eteves d'autres eeoles) Ravintola ja kahvilaapulaiset. Värdshus och kafebiträden 447 4 59 76 94 6 0 86 77 0 4 8. 6..8 5. 0.6 6.0.4. 0. 0. 7.6 9 5.5 57 0.5 6. 504 0.0 4 9.6 9 0. 4 0. 8 0. 6 0. 4 0. 484 6.0 47 5.9 776. 07. 447 0.4 78.5 9 4. 90.4 85. 6 O.l! 8 0. (Dens de senice des reslauronts)... 7 0.0 80. 07.8. Prostituoidut. Prostituerade (Prostituees)... 0.0 408 6. 409 5. Tuntematon. Okänd (nconnu). '..;.:.;.'_._.;..'.;...;..;.._.;..'.;....;..;..;...:...;..'...;...;.,,;...:..~. ~_...:.;5:...;._..:; 0..:..+_:.:;.:..9+...;;_.t_:::'44:t_':"0:.6 Yhteensä. Summa (Totui) 5 55 00.0 5 00.0 808 \ 00.0 Sukupuolitauteihin sarastuneiden sekä miesten että naisten Joukossa olivat työläiset (edellä kahteen ryhmään aettuina) lukuisimmin.edustettuina. Kun kuitenkin työläisiä on moninverroin enemmän kuin esim. opiskelijoita, ivät tässä esitetyt luvut riitä todistamaan, että työläiset suuremmassa määrin sairastuisivat sukupuolitauteihin ruin muut kaupungissa asuvat miehet. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi olisi 'eri ammattiryhmiin ja yhteis. runtaluokklln kuuluvien sairastuneiden lukumäärää verrattava kuhunkin ammättiryhmään ja yhteiskuntallokkaan kuuluvien henkilöiden lukuun; 'mikäkuitenkaan ei ole toteutettavissa niin kauan kuin.. ei ole tarjona fotettavia samanaikaisia tie~oja väestön ryhmittymisestä ammatin ja yhteiskuntaaseman mukaan.. Kaavakkeessa olevaan kysymykseen olivatko potilaat saaneet tartunnan Helsingissä vaiko sen ulkopuolella 'astattiin vailinaisesti. Saadut tiedot ilmenevät seuraavasta taulukosta. ) Upseerit, alipäällystö ja' sotilaat. Office~are, underbefäl och soldater.
6 S"upuolitauteihin sairastuneet sen paikakkunnan mukaan, josså tartunta oli saatu Nya fall av könssjukdom efter infektionsorten. Nouveaux cas de maladies veneriennes signaltis; repartition selon le lieu ou la maladie a et! acquise. Muu paikkakunta Helsinki Yhteensä tapa Kaikki molte Tapaukset, joista Annan or uksla, joista Vuosi Helsingfors tut tapaukset ) saatn tietoja, Autres communes saatiin tietoja 'o:na kaikista Samtllga an År Summa lall, Absoluuttinen Absoluuttinen j mälda lall'). Fi, vllka upp Annee luku om vilka upp glfter' erhålllts, Olo luku 0/0 To/al des CJS Absolut antal glfter erhalts '0 av samtliga Nombre absolu Absolut antal Total signams ') ') l 9 9. Syphilis non medicata... 54 84.4 47 56 0 5' 9.6 Ulcus molle...,... 56 94.5 9 5.5 65 7 95.4 Urethritis gonorrhoica... 87 9.9 4 6. 0 40 96.7 Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar (Toutes les maladies) 597 9.9 99 7. 796 908 96. l 9" o. Syphilis non medicata... 78 8. 8 7.8 460 488 94. Jlcus molle... 4 00.0 4 49 85.7 Urethritis gonorrhoica... 05 95.7 00 4. ~05 406 95,8 J Kaikki taudit. Samtliga,sjukdomar 65 9.5 8 807 94 95.4 l l. Syphilis non medicata 9 "... 67 86. 07.8 778 846 9.0 Ulcus molle... ~00.0 4 67.6 Urethritis gonorrhoica... 04' 9. 5 6.8 57 45 9. Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar!, 798 9l.5. 60 058 05 9.5 Näitä tietoja ei kuitenkaan ole erikseen kaupungissa asuvista ja erikseen muista. Sen vuoksi on yllä olevass. taulukossa esitetty (yhdessä) kaikki terveydenhoitolautakunnalle imoitetut tapaukset. (un on todennäköistä että suhteellisesti useimmat toispaikkakuntalaiset ovat saaneet tartunnan Helsingin ulkopuolella, ei yllä olevi. lukuja ilman muuta voida pitää Helsingin oloille luonteenomaisina, vaan on niitä prosenttilukuja, jotka osoit tavat kuinka monessa tapauksessa tartunta on saatu Helsingin ulkopuolella, pidettävä korkeimpina rajalukuina.~. Kuolleisuus. Dödligheten. M ortalitt. Kuotlt.isuustilaston aineisto_ Vuoden 96 ålusta maamme kuolleisuustilasto kokonaan uusittiin ja laajennet tiin ja seurauksena tästä oli, että Helsingin kaupungin kuolleisuustilaston käsittely saatettiin aivan uudell~ kannalle. Siihen asti vaadittiin ainoastaan kaupungeissa kuolleen hautaamista varten lääkärin antama kuoin tl?distus; kaupunkien' rekisteriviranomaisille (kirkkoherranvirastoile' ja siviiirekisteriripitäjille) saapuneet kuo intodistukset lähetettiin terveydenhoitolautakunnalle, jossa kaupunginlääkäri niiden nojalla laati kaupungi kuolleisuustilaston. Helsingissä kuolintodistukset vuodesta 9 lähtien on toimitettu edelleen kaupungin tilasto toimistolle, joka kaupunginvaltuuston määräyksen mukaisesti on laatin'ut ja julkaissut kuolleisuutta valaiseva! tilaston. Maaseudulla sitä vastoin rekisteri viranomaiset ovat merkinneet kuolemansyyt kirkonkirjoihin ja siviili rekisteriin vain kuolleen omaisten antamiin tietoihin nojautuen ja sen 'mukaan laatineet vuotuista tilastoa kuo lemansyistä tilastolliselle päätoimistolle. lähetettäviä. väestönmuutostaulukkoja,varten_ 'Luotettavaa tilasto. kuolemansyistä on näin ollen saatu ainoastaan kaupungeista. ) Myöskin Helsingin ulkopuolella asuvat henkilöt., nberäknat utom Helsingfors bosatta personer. Personnes habitant hors de La viue inclus. ' B) Cas pour lesquels Le /leu d'acqutsition ftait connu, en % de tous les cas signaus.
7 Kaupungin rekisteriviranomaisille saapuneet kuollritodistukset kohdistuivat lähinnä kaupungeissa haudattuihln henkilöihin. jos kaupungissa asuva henkilö kuoli kaupungin Uik<puolella ja haudattiin siellä, ei tällöin vaadittu lääkärin antamaa'kuolintodlstusta. Kaupungeissa taas haudattiin usein henkilöltä, jotka asuivat maalla, mutta olivat kuolleet esim. kaupungeissa sijaitsevissa sairaaloissa; tälloiri näiden kuolintodistukset joutuivat kaupunkien rekisteriviranomaisille ja terveydenholto!autakunnalle. Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnalle saapuneita kuolintodistuksia käsitellessään ja kaupungin ktolleisuusiilastoa laatiessaan tilastotoimisto oli pitänyt päämääränään saada sen kuolleisuuden, j0!lka on katsottava tulleen Helsingin kaupungin osalle, tarkoin määrät yksi. Näin ollen oli otettu huomioon ainoastaan paikkakunnalla asuvat henkilöt välittämättä stä, olivatko he olleet kaupungin seurakuntien tai siviilirekisterin kirjoissa vai ei; kuten edellä (siv. ) jo mainittiin, kaupungin rekistereihin, merkitty väestö huomattavasti poikkeaa kaupungissa astjvasta väestöstä. Tätä tilastoa laadittaessa noudatetusta säännöstä oli kuitenkin tehty eräitä poikkeuksia. Tästä menettelystä 0 kuitenkin ollut se' haitta, ettei siten laskettu kuolleitten luku vastannut tilastollisen päätoimiston väestötilastollisissa julkaisuissa olevia tietoja; virallinen väestötilas:ommehan osoittaa seurakuntien klrkpnklrjoihin ja siviilirekisteriin merklttyjen' kuolleisuuden. JoulukUun 0 p:nä 95 annetulla asetuksella kuolleistjustilastoa varten to,lmitettavlsta tiedoista määrättiin, että kuolleen henkilön hautaamlsta varten lääkärin antama lääkintöhallituksen vahvistaman kaavakkeen mukainen kuolintodistus on esitettävä S(!U kunnan rekisteriviranomaiselle, jossa vainaja on kuollut; jos kuiten~in kuoliritodistuksen hankkimin'en tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voidaan tyytyä muunlaiseen kuolinilmoitukseen. jos vainaja ei ole sen rekisteriviranomaisen kirjoissa, joka on kuolintodisttlksen tai ilmoituksen vastaanottanut, on todistus lähetettävä sille rekisteriviranomaiselle, jonka pitämässä reklsteriss,ä hän on. Kaikki täten reksteriviranomaisille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset on lähet!'lttävä kaupungissa viikottain asianomaiselle kaupunginlääkärille ja maaseudulla kuukausittain asianomaiselle piirlääkärille. Näiden virkalääkärien tulee tarkastaa kuolintodistukset ja lmoitukset, epäselvissä tapauksissa koettaa saada selville kuolemansyy sekä lähettää kuukausittain kaikki heille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset tilastolliseen päätoimistoon, jolle myös rekisteriviranomaisten tulee neljännesvuosittain lähettää luettelo pitämäänsä kuolleiden kirjaan merkltyistä kuolleista. Tilastollinen päätoimisto laatii sille saapunelta kuolintodistuksia ja rekisteriviranomaisten luetteloja käyttämällii koko maata koskevan kuolleisuustilaston. Kuolemantapaus huomioidaan tällöin laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa; jossa asianomainen on oliut kirjoissa, niinkuin maamme väestötilastossa on 'sääntönä. Kuolemansyiden tilllstokln tulee täten kytketyksi yleiseen kuolleisuustilastoon. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin se, ettei maamme tilasto osoita kurikin,paikkakunnan terveydellistä tasoa; esim. kulkutautin kuollut voi tulla merkit yksi sellaisen paikkakunnan tilastoon, jossa tämän taudin tapauksia ei lainkaan ole sattunut ja jonkun syrjäkunnan tilastossa voi esiintyä raitotieonnettomuuden aiheuttamia kuolemantapauksia, jos vainaja on saanut vammansa ollessaan matkalla pääkaupungissa. Myöskin vo sattua, että Ulkomailla kuolleen Suomen kansalai~en kuolemansyyksi tulee merkit yksi ketakuume, rutto tai joku muu yksinomaan ulkomailla esiintyvä tauti. UUdistukseila on kuitenkin se hyvä puoli, että saadaan aikaan koko maata käsittävä yhtenäinen tilasto kuoilelsuudesta ja kuolemansyistä. jos lääkintöhallituksen vahvistamassa kuolintodistuksessa olisi varattu tilaa myös vainajan asuinpaikan ja osoitteen merkitserriistä varten, olisi voitu saada tietoja kaikista Helsingissä asuvien kuolemansyistä, mutta valitettavasti tämä merkintä on katsottu tarpeettomaksv) Näin ollen Helsngin kaupungin kuolleisuustlaston kannalta vuonna 96 toteutettu uudistus on katsottava valitettavaksi tak askeleeksl. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustlasto laadl' taart päätoimistossa käyttämällä sinne saapurieita kaupungin seurakuntien ja slvilllreklsterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. Tilasto käsittää siis vuodesta 96 yksinomaan nämä kuolleet, minkä vuoksi se ei ole suorastaan verrannollinen edellisten vuosien tilastoon.' Käsillä olevaa esitystä luettaessa on koko ajan otettava huomioon, että luvut ennen vuotta 96 ja tästä vuodesta lähtien eivät tarkoita täsmälleen samaa kuolleisuutta. ', Aineiston luotettavuus. Tilaston käytettävinä olevat kuolemansyltä koskevat tiedot ovat hyvin eri!lrvolsia. Lääkärien, antamat todistukset, ovat tietenkin luotettavimmat, JOSkin täytyy ottaa huomioon~ että välistä ) Kuolemansyytilaston uudistamisesta on selostus tilastollisen päätoimiston ensimmäisessä sitä koskevassa julkaisussa: Suomen virallinen tilasto. V. Väestötilastoa.90. Kuolemansyyt vuosina 9697.
.. 8 tehdään vääriä dlagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antam!lt todistukset melko arvottomia, koska heillä harvoin on edellytyksiä oikean dlagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytiaston paikkansapitäväisyys on ninmuodoin riippuvainen siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Sen seikan valaisemiseksi, mbsä määrin tässä julkaisussa esitetty kuolemansyytilasto on luotettava, annetaan seuraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadus~. Yleisenä huomautuksena voi sanoa, että luotettavuus on lisääntynyt sen johdosta, että kuolintodistukset on tarkastettu tilastollisen päätoimiston lääkärin toimesta... Kuolintodlstukslin on merkittävä myös miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. Kuolemansyyn määräämisperuste. Grunderna för dödsorsakens bestämmande. Le raison sur lequels se base La determination des causes de dices. 99 940 94 M~. /. Np, Yht. M~. Np. Yh!. Mp. Np. Yht. M. Kvk. 5:a M. Kvk. 5:a Mk. Kvk. 5:a Masc. Fem. / Tofal / / / / Ruumiinavaus. Obduktion (~utops~)..... 7 4 45 57 54 4 0 4 57 Sairaalahoito. SjukhusvArd (Soins d t' hopilal).. 9 058 99 0 955 988 5 056 7 Lääkärinhoito. Läkarvård (Soins du mldecin).. 87 06 59 97 77 674 90 6 66 Lääkärin suorittama kuolleen.tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den' döde (~amendu dkede, e:jtkute par un 'midedn)... 97 47 44 99 8 7 5 84 Sairaanhoitajattaren, kätilön tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Redogörelse av. sjuksköterska, barnmorska e. dyl. (Rapporl de t'injirmiire, de ta sage [emme ete.)... 5 6 8 0 8 4 5 Omaisten tai vi~raiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga eiler främmande personer (Rapporl des parents ou des itrangers) 66 9 57 46 67 88 757 59. 06 lmoittamaton. Ouppgiven (neonnu)... Yhteensä. Summa ( Tolat 86 645 506. Vastaavat suhdeluvut koko kolmivuotiskaudelta esitetään seuraavassa taulukossa. 55 89 546 646 99 5565 Kuolemansyyn määräämisperusteet vuosina 994. Grunderna för dödsorsakens bestämmande åren 994. Les raisons sur LesqueLs se basent la determination des eauses de deces, en 994. Absoluuttiset luvut Absoluta tai % Chijjres absolas Mp. Np. Yb!. Mp. Np. Yht. Mk. Kvk. 5:a Mk. Kvk. 5:a Masc. / Fem. / To/al / Ruumiinavaus. Obduktion... 860 59 99 9.8 9.9 9.8 Sairaalahoito. SjukhusvArd... 8. 069 650 6. 56. 44.0 Lääkärinhoito. Läkar.vArd... 874 009 88 0.0 8.5. Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den döde... 49 06 455 4.0.9. Sairaanhoitajattaren, kätilön tai 'muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Reliogörelse av sjuksköterska, bammorska e. dyl.... 4 5 9 0. 0. 0. Omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga eiler främmande personer.. 484 77 40 9.8 Umoittamaton. Ouppgiven..... 9.6 Yhteensä. Summal 876 5455 ' 47 00.0 00.0 00.0