TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 970-7 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO : TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JÄLKIMMÄINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

2 Viimeksi Ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tilastotoimisto julkaisee muut paitsi A V) Senast utkomna publlkationer (Alla utom A V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingin kaupungin tilasto. A. Helsingfors stads statlstlk. I Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen I 8so- oc:h sjukvard. Finsk text,.tabeerna teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) också pa svenska och engelska Senare delen (statistisk översikt) Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi.. 97 V Kaupungin tlllnpiitlls. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema.. osa. Taseet, taseiden liitteet, graafisia esityksiä ja vertailutaulukoita. Suomen- ja ruotsinkielinen.. osa. Menot ja tulot. Suomenkielinen.. osa. Liitteitä. Suomenkielinen VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi VII Erikoistutkimukset. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 (irtolehtikokoelma). Suomen- ja ruotsinkielinen. - Utrlkes handel oc:h sjöfart. Finsk text, tabellerna ocksa på svenska och engelska.. 97 V Stadens bokslut. Utgiven av Helsingfors stads drätseikontor.. deen. Balanser, balansemas bilagor, grafiska framställningar och jämföresetabeller. Finskoch svenskspråkig.. delen. Utgifter och inkomster. Finskspråkig.. delen. Bilagor. Finskspråkig VI Undervlsnlngsvlsen. Finsk- och svenskspråkig, rubrikerna, tabellerna och sammandragen även på engelska VII Spec:lalundersöknlngar. 8. Allmänna folkräkningen i Helsingfors år 970 (lösbladssamling). Finsk- och svenskspråkig. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Suomenkielinen D. Helsingin kaupungin virastot j~ laitokset. Suomenkielinen E. Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä.. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät , -0 B. Statlstlsk irsbok för Helsingfors stad. Finskoch svenskspråklg, rubrikerna och innehållsförteckning även på engelska C. Berättelse angiende Helsingfors stads kommunallörvaltnlng. Finskspråkig D. Helsingfors stads ämbetsverk och Inrättnlngar. Finskspråldg E. Helsingfors stads kommunalkalender. Finskoch svenskspråldga upplagor F. Sakreglster för Helsingfors stads imbetsverk och Inrättnlngar. Finskspråldg. Lösbladssystem. G. Kommunal författnlngssamllng för Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråldga upplagor H. Författnlngshandbok lör Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråldga upplagor. Lösbladssystem.. Statlstlska minadsuppgifter lör Helslnglors. Finsk- och svenskspråldg text, sammandrag på engelska , -0

3 it: 6 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JÄLKlMMÅINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 974

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK HÄLSO- OCH SJUKV ÄRD SENARE DELEN ST ATISTISK ÖVERSIKT UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) HEALTH AND MEDICAL STATISTICS LATTER PART STATISTICAL SURVEY PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 974 FRENCKELLIN KIRJAPAINO

5 ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka muodostaa Terveyden- ja sairaanhoitotilaston jälkimmäisen o~ n:ot 55-56, käsittää vuodet Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan lakkautetaan tilaston jälkimmäinen osa tämän julkaisun ilmestyttyä ja tilalle perustetaan uusi sarja, Helsingin kaupungin tilastollisia selvityksiä, johon sisältyy tässä vaiheessa seuraavat julkiusut: a) Väestönmuutokset b) Terveydenhuolto. Tämän julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut yliaktuaari Ake Saxln ja tartuntatauteja, sairaanhoitoa, synnytyksiä ja keskenmenoja käsittelevät osat aktuaari Anneli Pulkkinen, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä: Helsingissä, syyskuussa 974. Karl-Erik Forsberg

6 SISÄLLYSLUETTELO INNEHALLSFÖRTECKNING CONTENTS. Teksti Sivu. Väestö.... Tartuntataudit.... Kuolleisuus Sairaanhoito Synnytykset ja keskenmenot TeD. Befolkning..... Smittosamma sjukdomar. Dödlighet Sjukvård Förlossningar och missfall. Text Slda. Population..... Infectious diseases Mortality Medical service Deliverles and misscarri- Page 0 0 ages II. Taulusto. Keskiväkiluku. Kuolemantapaukset -5. Ilmoitetut tartunta. ja eräät muut taudintapaukset Ilmoitetllt uudet sukupuolitautien tapaukset Kuolemansyyt I-. Ensimmäisellä ikävuodellaan kuolleet 4. Kotisairaanhoidon potilaat Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja valtion sairaalat 8* II. Tabeller. Medelfolkmängd. Dödsfall Anmälda fall av smittosamma och vissa andra sjukdomar Anmälda nya fall av könssjukdomar Dödsorsaker -. Dödsfall bland barn under år Patienter i hemsjukvård Helsingfors universitetscentralsjukhus och statens sjukhus 0* 4* 7* 8* II. Tables. Average population *. Deaths... * -5. Registered infectious etc. cases of diseases 4 * 6. Registered new cases of venereal diseases 8* 7-0. Causes of death.... 0* -. Deaths of infants.. 4* 4. Patientsinhomecare 7* 5. The University central hospital in Helsinki and state hospi~... 8* 6. Kaupungin ja yksi- 6. Stadens och prlvata tyiset sairaalat... 40* sjukhus... 40* 7-8. A Kaup. sairaalat.. 44* 7-8. A Stadens sjukhus 44* 6. Municipal and prlvate hospitals A Mun,icipal hos- 8. B Yksityiset sairaalat... 50* 9. Kaupungin sairaalat 5* 9. Stadens sjukhus.. 5* 9. Municipal hospitals 5* 8. B Prlvata sjukhus.. 50* 8. tit~v"a~ h~pit~ 0-. polikunikat. Synnytykset.... Liite Liite 54* 0-. poikhnikema... 5S*. Förlossningar 59* 64* Bilaga.... Bilaga * 0-. Policlinics *. Deliverles * 64* Appendix Appendix * 58* 59* 64*

7 . VÄESTÖ Befolkning - Population Väestörekistereihin merkitty väestö. Väestönmuutostiedot perustuvat Helsingin väestörekistereihin merkittyyn väestöön. Koska väestörekistereiden antamien väestönmuutos- tietojen perusteella laskettu vuotuinen väestönlis~s on todellista kasvua jonkin verran suurempi, on suoritettu väkiluvun korjaus vuoden 960 väestölaskentatulosten perusteella. Keskiväkiluvut ikäryhmittäin vuosilta esitetään liitetaulussa. Ikäryhmiin kohdistuvat väestönmuutosten suhdeluvut on kuitenkin laskettu vuoden 950 väestölaskennan perusteella korjatuista luvuista. Tämä johtuu siitä, että väestörekis tereiden ilmoittamat väestönmuutostiedot ovat koskeneet myös niitä (etupäässä 0-9 ja 5-9 vuotiaita) asukkaita, joiden on vuoden 960 väestölaskennassa todettu olleen jossakin kaupungin väestörekisterissä, mutta asuneen kaupunki alueen ulkopuolella. - Tautisuutta koskevat luvut on laskettu.. henkikirjoitetun väkiluvun mukaan vuodesta 960 alkaen. Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoituksen mukaan väkiluku oli,-ulkomaalaiset mukaan luettuina, ja Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v ja v Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti 58 ja 47. Elävänä syntyneeksi katsotaan lapsi, jonka mm. on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle 5 sm:n pituiset ja alle 600 g:n painoiset sikiöt taas lasketaan keskenmenoihin kuuluviksi. Syntyneisyyden vaihteluja osoittaa seuraava asetelma. Syntyneisyys 000 asukasta kohden NatiVit~ten på 000 invånare Birth rates per 000 inhabitants

8 950-luvulta alkaen on syntyneisyydessä v:een 967 saakka tapahtunut varsin pieniä muutoksia. Ko. -vuotiskautena syntyneisyys aleni edelleen. Varsinkin v. 969 lasku oli voill8kas. Elävänä syntyneitä Levande födda Live births Luku, 000 asukasta kohden Luku 000 asukasta kohden Antal på 000 invanare Antal på 000 invanare Number Per 000 inhabitants 96 8, Seuraava asetelma osoittaa aviottomåt lapset sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. Aviottomat lapset %:eina kaikista elävänä syntyneistä barn i % av alla evande födda Ilegitimate births, per cent of al live births Utom äktenskap födda Aviottomia Aviottomia Utom äktenskap födda, % U~om äktenskap födda % Ilegitiinates , Suhdeluvut eivät osoita selvää kehityss~untaa... '

9 Seuraavassa asetelmassa esitetään kuolleena syntyneet vuosina Kuolleena syntyneitä Dödfödda Stillbirths abs. % kaikista syntyneistä av alla födda. of all births : % kaikista syntyneistä abs av alla födda Luvut osoittavat kuolleena syntyneiden osuuden jatkuvaa laskua.

10 4. TARTUNTA- JA ERÄÄT MUUT TAUDIT Smittsamm& och 'vissa andra sjukdomar - Infectious and certain other diseases Tautisuustilastossa (liitetaulut -6) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, aluelääkärien ja muiden kaupungissa toimivien lääkärien terveydenhoitoviranomaisille antamiin ilmoituksiin. Tiedot yleisvaarallisista tartuntataudeista annetaan viimeistään 5 vrk:n kuluessa ja muista epidemiologisesti tärkeistä tartuntataudeista viikoittain. Sukupuolitautien uudet tapaukset ilmoitetaan kuukausittain. Tässä yhteydessä esitetyt tautisuusluvut eivät siis yleensä sisällä tietoja pitkällisistä taudeista. Myöskään eivät tähän sisälly tuberkuloositapaukset, joista ilmoitukset tehdään erikseen tuberkuloosi toimistoon. Tilaston t~dellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet lievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustmnistautien, kurkunpään ja henki torven tulehduksen, maha- ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten ilmoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. Seuraava asetelma osoittaa lääkintöhallituksen ilmoitettavaksi määräämien taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun v (ks. liitetaulut -4). -V:n 964 lokakuusta alkaen on influenssatapauksiksi laskettu lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan vain sellaiset ilmoitukset, jotka on bakteriologisesti tutkittu ja todettu influenssaviruksen aiheuttamiksi. V:n 967 alusta voimaan tulleessa terveydenhoitolaissa on tulirokko siirretty yleisvaarallisista tartuntataudeista valvottaviin tartuntatauteihin.

11 Ilmoitetut tartunta- ja eräät muut taudit. Anmälda smittsamma och vissa andra sjukdomar Registered cases of infectious and certain other diseases Absoluuttinen 000 asukasta Absoluuttinen 000 asukasta luku kohden luku kohden Absout antal Per 000 invånare Absout antal Per 000 invånare Absoute number Per 000 inhabi tants ,. Asetelmasta ilmenee, että 60-uvun loppupuoli ja 70-uvun alku oli melko tautista verrattuna 60-uvun alkupuoleen. Vuosien 969 ja 97 vaikeahkot infuenssaepidemiat. kohottavat näiden vuosien luvut muita suuremmiksi. Mainittakoon. että v. 957, joka oli tautisuusuvuiltaan aivan poikkeuksellinen, tartuntatautej.a oli Ei.sukasta kohden. Tautisuus eri vuodenaikoina v. 970 ja 97 näkyy seuraavasta asetelmasta, jossa tar-", tunta- ja eräät muut taudit on ryhmitelty kuukausittain. Imoitetut tartunta- ja eräät muut taudit. Anmälda smittsamma och vissa andra sjukdomar Registered cases of infectious and certain other diseases Kuukausi Månad luku luku Month antal % antal % % % Tammikuu Januari ' Helmikuu." FebruaI'i '4. '9.9 Maaliskuu. Mars Huhtikuu Apri. : Toukokuu Maj... ; Kesäkuu. Juni Heinäkuu. Juli Elokuu. Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu. November Joulukuu December , Summa Total

12 Asetelma osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudintapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Seuraavassa asetelmassa esitetään eräät tärkeimmät ilmoitetut taudit v. 950, 960, 90 ja 9. Tauti Sjukdom luku luku luku luku Diaeaae $ $ $ $ antal antal antal OIItal number Lavantauti paratntua,.muut aalmonellataudi t Tarmtyt'us, paratytua, 8vriga Balmoneaajukdomar Typhus abdominal is, paratypbus, aa.l..monelloais alia P.matauti R&dsot D;y8enteria Tullrokko Sc:harlalulIlsteber Scarlatina Angiina Ansioa Ansioa BiDltlQ"okA Kikhoata Pertua8ia Tuhtarokko Ni.ssliog Morbilli H Veairoklto Vattkoppor Varieellae Sikotauti P... juka Parotitia epidemica Tarttuva keltatauti Smi t ts.. gulaot Hepatitis infectioaa Ruhe., nielutulehdua, lkillinen keuhkokatarri Snuva, 8valgkatarr, akut lud.&katarr. Inf'ectio acuta nasopharyngeotracheali " 40: IDfiuenssa IDfiuensa lnfiuedza Keuhkokuume LUI8infiammatiou PneUID.onia.... :.. :. : Äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdu8 ilman haavaumia Altut i eke-uleeräs gastroenteri t och kolit Gastroenteritia et eolitia Dem. u!eeroaa &Cuta ltuppa Sytili. Syphili Tippuri Dr8ppe Gonorrhoea non medieata Muut taudit!lvriga ajukdomar Morbi ej.ii SUlllla Total Asetelmasta ilmenee, että ilmoi tett uj en tautien suurin ryhmä on nuha, niel ut ulehdus ja äkillinen keuhkokatarri. Toinen huomattava ryhmä on angiina. Merkillepantavaa on myös tippurin vuosittainen osuus, joka on vaihdellut %:n molemmin puolin. Seuraavassa on pa.ratyy:f'ukseen ja muihin salmonellatauteihin v. 90 ja 97 sairastuneet ilmoitettu ikäryhmittäin. Mukana on myös 6 tarttuvaa aiyokalvontulehdusta vuodelta 970 ja 06 punatautitapausta vuodelta 9, jolloin se esiintyi epidemialuonteisena.

13 Ikä, vuotta Salmo- Salmo- Salmo- Meningitis Salmo- Salmo- Salmo- Dysen- Alder, år nellosis ne0sis ne0sis meningo- ne0sis ne0sis ne0sis teria Age, years paratypri typhi alia coccica paratypri typhi alia B murium B murium Summa Total Eri tautien vaarallisuutta kuvastaa seuraava asetelma, niissä tartuntatautien v. 970 ja 97 aiheuttamat kuolemantapaukset on ilmoitettu kuolemansyyn mukaan. Kuolemantapauksia. Dödsfal Cases of death Tauti Sjukdom Disease Luku % Luku Antal Antal % Number Enteritis Infectio meningococcica Morbilli Encephalitis virosa Hepatitis infectiosa _ Viroses aliae Syphilis Infectiones acutae tractus respiratorii Influenza Pneumonia Kaikki Summa Total Keuhkokuume aiheutti eniten kuolemantapauksia, kuten asetelmasta ilmenee. Kun keuhko ' kuumeen osuus kaikista ilmoitetuista taudeista oli vain n. - %, oli vastaava osuus kuolemantapauksista v. 970 lähes 8 % ja v %. Kuolemaan johti v % ja v % keuhkokuumetapauksista. Influenssa on toinen vaarallinen tartuntatauti, joka varsinkin vanhuksilla on kohtalokas. Kuolemantapausten samoin kuin muidenkin tapausten lukumäärä tosin vaihtelee suurestikin vuosittain riippuen siitä esiintyykö tauti epidemialuonteisesti vai ei.

14 Mainittakoon, että v. 957, jolloin ns. aasialainen influenssa esiintyi ensimmäisen kerran, oli kuoleman~apausten luku tässä ryhmässä ~5 eli jorikin verran suurempi kuin v. 97, jolloin samantapainen influenssavirus aiheutti epidemian. Influenssan osuus kuolemantapauksista oli v. 970 hiukan pienempi kuin vastaava osuus kaikista ilmoitetuista tauti tapauksista, kun taas seuraavana vuonna se oli yli kaksi kertaa suurempi. Kuolemaan johti v % ja v % kaikista influenssatapauksista. Vertailun vuoksi maini tt Skoon, että vastaava luku oli v %. KYseisestä asetelmasta ilmenee myös, miten kuppa on aiheuttanut v. 970 kuuden ja seuraavana vuonna kymmenen henkilön kuoleman., Liitetaulussa 6 on eri sukupuolitauteihin sairastuneet henkilöt ryhmitelty ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Seuraavassa asetelmassa esitetään yhtee_nvetona sukupuolitapaukset sukupuolen ja iän mukaan. Tässä ovat mukana myös 0keronivusajostapaukset, jotka puuttuvat liitetaulusta 6. Uudet sukupuolitautitapaukset _ New cases of venereal diseases Nya f8j.l av könssjukdqld.ar- Ikä, vuotta,miehiä Naisia Älder, år ' -Män' Kvinnor Age. years Male- Female,Summa Total Sairastuneita Sairastuneita Sairast unei ta Insjuknade %. Insjuknade % Insjuknade Number of cases 970 o ~ ; ' 50 - ~4 ".0 LI,86.8 Summa Total ' o '7~ ,9' c :: '66. LI 0~.0 - Summa

15 Asetelman luvuista käy selville, miten miehillä sukupuolitauti tapaukset keskittyvät 0-9 -vuotiaiden ja naisilla taas 5-4 -vuotiaiden ryhmiin; Sukupuolitautien kehitystä viimeisen 0 vuoden aikana kuvastaa seuraava asetelma. Sukupuolitaudit 000 asukasta kohden v Könssjukdomar per 000 invånare åren Vuosi Är M N Molemmat sukup. Kv Båda könen Sukupuolitautien tiheysluku on kymmenessä vuodessa kohonnut 6.7:stä 0.:een. Miehillä suk~puoiitaudit ovat olleet yleisempiä kuin naisi'lla, tiheysluvut ovat vaihdelleet 0.5:n ja.0:n välillä. Naisten kohdalla on huomattava tiheyslukujen kaksinkertaistuminen 0 vuoden aikana. Naisten osuus sukupuolitaudeista oli v %, mutta kohosi.v %:iin. ~

16 . KUOLLEISUUS Dödlighet - Mortality Kuolleisuustilasto perustuu vuodesta 96 lähtien väestörekisterien lähettämiin kuointodistuksiin. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisteriin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Kuolintodistuksiin on merkittävä, miten kuoleman syy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. Kuolemansyyn määräämisperuste Grunderna för dödsorsakens bestämmande Basis for the determination of cause of death Lääkäri ei nähnyt ruumista Läkaren har ej sett.den döda. Physician has not seen the body... Lääkäri nähnyt ruumiin Läkaren har sett den döda Physician has seen the body M N Kv F SUDD8. Total M 97 N Kv Summa % N M Kv SUDD8. Kliininen tutkimus Klinisk undersökning Clinical examination Erikoistutkimus Specialundersökning Special examination Oikeusääketieteeinen ulkonainen ruumiintarkastus Rättsmedicinsk yttre ikbesiktning Medicoegal external examination of body Ruumiinavaus Obduktion Autopsy Ei tietoa Ingen uppgi:rt No information SUDD

17 Ryhmitykseen saattaa vaikuttaa lääkärien toisistaan poikkeava suhtautuminen kuolintodistusten täyttämiseen (vrt. A. Isotalo - Aino Korpela: Kuolemansyytilaston luotettavuudesta ja kuolintodistusten perusteista, Suomen Lääkärilehti 96/5, s. 57-5). Voidaan.kuitenkin.todeta, että Helsingin kaupungin kuolemansyytilasto on hyvin luotet tava. Ruumiinavauksia oli kaikkiaån 67. %. Tapauksia, joissa kuoleman syyn määrääminen perustuu lääkärintutkimukseen tai ruumiinavaukseen, oli yhteensä 99. %. Ruumiinavausten suhteellinen osuus Helsingissä v esitetään seuraavassa asetelmassa. Ruumiinavaus tarkoittaa tässä sekä lääketieteellistä että oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Ruumiinavausten osuus kaikista kuolemantapauksista vuosina Obduktionernas relativa andel av samtliga dödsfall åren Relative number of the autopsies in Vuosi. Ar Year Vuosi Ar % % Ruumiinavausten määrä on näinä vuosina voimakkaasti kasvanut, ja se toimitettiin v yli /:ssa kaikista kuolemantapauksista. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsingissä rekisteröity~en kuolleiden luku oli v ja v Kuolleiksi julistetut eivät v:n 95 alusta sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin väestörekisterien keski väkiluvun 000 henkeä kohden, mikä tosin on hyvin karkea mitta, vuosina 95-7 ja 5-vuotiskausittain sekä -vuotiskaudella näkyy seuraavan sivun taulukosta ja asetelmasta (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta).

18 Kuolleisuus vuosina DÖdligheten åren Mortality in 95-7 Vuosi Ar Year Kuolleiden Kuolleita 000 Vuosi Kuolleiden Kuolleita 000 absoluutti- asukasta kohden Ar absoluutti- asukasta kohden nen luku _ Avlidna på nen luku Avlidna p!i Absolut an- 000 invånare Absolut an- 000 invånare tal avlidna Deaths per 000 tal avlidna Absolute inhabitants number of deaths Kuolleisuus 000 asukasta kohden, viisivuotiskausien keskiluvut Dödligheten på 000 invånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhabitants, average rates for five-year periods ' Edellä olevista tiedoista käy ilmi, että sotavuosien jälkeen alkanut- kuolleisuuden aleneminen on pysähtynyt v:een 954, ja tämän jälkeen kehitys on ollut väihtel~va--: - Tämä pätee myös iän suhteen vakioitujen lukujen kohdalla. Vuosina 954 ja 959 suhdeluku on alin kaupungissa todettu. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus v verrattuna asianomaisen vuoden keski väkilukuun käy ilmi seuraavasta asetelmasta.

19 Kuolleisuus kuukausittain. DÖdligheten-månadsvis. Monthly mortality Kuukausi Månad Month - Tammikuu Helmikuu Kuolleiden absol. luku Absolut antal avlidna Absolute number of deaths Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna på 000 invånare Deaths per 000 inhabitants Januari Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskliu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan tietoja kuolleisuudesta myös sukupuolen ja iän mukasn. Kuolleiden miesten lukumäärä oli muissa paitsi vanhimmissa ikäluokissa suurempi kuin naisten. Seuraavassa as~telmassa olevat luvut osoittavat mies- ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden v Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden Av:lidna på 000 invånare av samme, kön. Deaths per 000 inhabitants of the same sex N N- N M Kv M Kv M Kv F i

20 Seuraavasta asetelmasta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli- ja ik~ryhmissä asukasta kohden, nähdään, että miesten suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä huomattavasti suurempi kuin naisten. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin m.ioi-emmiss,~.~käryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehitys suuntaa ei ole havaittavissa. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmittäin asukasta kohden Dödligheten inom olika köns- och å+dergrupper på in\!"4nare Mortality in different sex and age groups per inhabitants Ikäryhmä, vuotta Äldersgrupp, Ar N M.s. N M.s. Age groups, years M Kv B.k. M Kv B.k. F B.s "" Miesten ja naisten kuolleisuuden erilaisuus käy ilmi selvimmin, kun suoraan verrataan edellä olevassa asetelmassa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:a, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa ryhmissä seuraavan asetelman mukainen.

21 Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indeksiluvut Indextal för reativa dödigheten band män inom olika ådersgrupper Morlali ty ratio men/women, "index numbers Ikä, vuotta Älder, år Age, years "'."' , ' ';~ Kaikki Samtliga AlI 9 4 Seuraavassa esitetään kaikkien ikäryhmien' yhteiset indeksiluvut v:sta 945 lähtien lukuun Qttamatta alle vuot~aita, joiden kuolleisuutta selostetaan s. 9 alkaen. Miest'en kuolleisuuden indeksiluvut vuosina Indextal för reativa dödligheten band'män åren Mortality ratio men/women, index numbers

22 Miesten ylikuoevuus on sodan jälkeen huomattavasti vähentynyt. V. 96 tämä kehitys kuitenkin pysähtyi ja vuodet ovat osoittaneet nousua. Vuosien 958, 96 ja 96 (luku 07) on näin ollen alin tähän saakka todettu. Miesten ylikuolevuutta osoittavat luvut ovat huomattavasti edellisen asetelman ikäryhmittäisiä lukuja. pienemmät, mikä johtuu miesten ja naisten toisistaan poikkeavasta ikärakenteesta. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty tauluissa 7-0. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivalt8isen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhm:i.en yhteisnimikkeisiin. V: sta 95 lähtien noudatetussa kuoinsyynimistössä on tehty ero peruskuoemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen uokitukseen merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten. Kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka ulottuvat vuotta 95 edeltäneeseen aikaan, on poikkiviivalla merkitty, että suoranainen vertailukelpoisuus puuttuu. V. 967 hyväksyi Maailman Terveysjärjestö (WHO) nimistön kahdeksannen laitoksen. jota sovelletaan' Suomessa..969 lähtien. Koska tämä luokitus sisältää perusteellisia muutoksia, ei kuoemansyytilastossa saada täyttä vertailtavuutta aikaisempiin vuosiin. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat peruskuolemansyyhyn. Tauustossa on käytetty kahta WHO:n hyväksymää kuolemansyiden ryhmitystä, keskipitkää, 50 kuolemansyyryhmää käsittävää (A-ryhmitys, tauluissa 9-0,. Liite ) ja lyhyttä, 50 ryhmää: käsittävää (B-ryhmitys, tauluissa 7-8, Liite ). Taulussa 9 ilmoitetaan eri kuoemansyiden.aiheuttamien kuolemantapausten luku kaksivuotiskauden kumpanakin vuonna. Kuolemantapaukset on. kuten edeisissäkin julkaisuissa ryhmitelty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 7-8 annetaan vuosittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä edellä mainitun B-ryhmityksen mukaan: taulussa 7 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja taulussa 8 niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan. Tärkeimpien kuoleman syiden aiheuttamien kuolemantapausten luku asukasta kohden on mainitun B-ryhmityksen mukaan seuraava. Tapaturmiin sisältyy ryhmä onnettomuus tai tahallinen teko.

23 B B B Bll B 4 B 7 B 8 B 9 B 0 B B B B 4 B 5 B 6 B 7 B 8 B 9 B 0 B B B B 4 B 5 B 6 B 7 B 8 B 9 B 40 B 4 B 4 B 4 Tärkeimmät kuolemansyyt asukasta kohden De viktigaste dödsorsakerna på invånare Principal causes of death per inhabitants Kuoleman syy Dödsorsak Cause of death Enteritis and other diarrhoeal diseases.. Tuberculosis of respiratory organs.... Other tuberculosis, including late effects. Meningococcal infection.... Measles Syphilis and its sequelae All other infective and parasitic diseases. Malignant neoplasms, including neoplasms ~f lymphatic and haematopoietic tissue.... Benign neoplasms and neoplasms of unspecified nature Diabetes meilitus Avitaminoses and other nutritional deficiency Anaemias Meningitis ' Active rheumatic fever... Chronic rheumatic heart disease.... Hypertensi ve disease.....".... Ischaemic heart disease Other forms of heart disease.... Cerebrovascular disease... Influenza Pneumonia.... Bronchitis, emphysema and asthma.... Peptic ulcer.... Appendicitis Intestinal obstruction and hernia Cirrhosis of liver Nephritis and nephrosis Hyperplasia of prostate.... Abortion Other complications of pregnancy, childbirth and the puerperium. Delivery without mention of complication.... Congenital anomalies... Birth injury, difficult labour and other anoxic and hypoxic conditions.... M N Kv F M.s. B.k. B.s M ' N Kv M.s. B.k B 44 Other causes of perinatal mortality.... B 45 Symptoms and ill-defined conditions.... B 46 All other diseases B 47 B 48 Accidentiae B 49 Suicidia B 50 Homicidia... ~.~.~.. ~.~.~.~.~.. ~.~_0~.~~_0~.~~0~.~~0~.8~~0~.~~0~.4 Summa Total !u~e~k~l~o~tis~e~ ~a~tie~"~i~e~t~~a_k~o!l~i~u~s on viime vuosikymmeninä tehokkaan taudin vastustamistyön ja uudenaikaisen lääkehoidon (antibioottiset lääkeaineet) ansiosta voimakkaasti laskenut. Kuolleisuus on jo niin pieni, ettei laskun enää voida olettaa

24 jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että tähän tautiin nykyään kuolevat vanhemmat henkilöt, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. ~uraava asetelma esittää tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttisen lukumäärän sekä näiden kuolemantapausten määrän 00 kuollutta ja asukasta kohden 5-vuotiskausina 95-65,ja vuosittain Tuberkuloosikuolleisuus. Dödligheten i tuberkulos. Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dödsfall i tuberkulos Absolute number of deaths from tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden Dödsfall i tuberkulos på 00 avlidna Deaths from tuberculosis, per cent of all the deaths Tuberkuloosiin kuolleita asukasta kohden Dödsfall i tuberkulos på invånare Deaths from tuberculosis per inhabitants l.7 l l.l l.l Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee liitetaulusta 7. Tuberkuloosiin kuolleista oli v , kuten aikaisemminkin, enemmistö miehiä. Koko kaksivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä 68 miestä ja 7 naista. Tauluista 8 ja 9 näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä. Tuberkuloosikuolleisuus on voimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Ikäryhmästä alkaen kehitys on ollut epätasaisempi. 60 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän, ryhmän kuolemantapauksista oli v. 98 vain 7.6 %, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 946 tämä osuus oli., mutta v % ja v %.

25 "ye.!:e.!!kie.!:t~eli.!!t~n_ t~~i~n_ aih~u.!t~~ ~~lleis.eu~. Tähän luoki tuksen ryhmään kuuluu eniten kuolemantapauksia. Seuraava asetelma osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja asukasta kohden. Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar, absoluta tal och per invånare. Mortality caused by diseases of the circulatory system, absolute numbers and per inhabitants Tautiryhmä Sjukdomsgrupp Disease group Verenpainetaudit. Hypertoniska sjukdomar. Morbi hypertonici (A 8).... Verensalpaus-sydäntaudit. Ischemiska hjärtsjukdomar. Morbi cordis ischaemic~ (A 8) Muut sydäntaudit Andra hjärtsjukdomar Alii morbi cordis (A 84) Aivoverisuonien taudit. Cerebrovasculära sjukdomar. Morbi cerebrovasculares (A 85) Sairaudet valtimoissa, pikkuvaltimoissa ja hiussuonissa." "Sjukdomar i artärerna, artäriolerna och kapillärerna. Morbi arteriolarii et capillares (A 86).... Muut verenkiertoelinten taudit. Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis alii (A 80, 8, 87, 88). Kaikki verenkiertoelinten taudit. Alla cirkulationsorganenssjukdomar. Morbi organorum circulationis (A 80-88).... Luku Antal Number asukasta kohden Per invånare Per inhabi tants Uuden kuolinsyyluokituksen aiheuttamista muutoksista ko. tautiryhmän kohdalla vuodesta 969 alkaen ks. tämän julkaisun vuosien painosta s. 8. Seuraava taulukko esittää kuolemantapausten jakautumisen iän mukaan asukasta kohden vuosina Lukuihin ei sisälly ryhmä A 85.

26 Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus asukasta kohden Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar på invånare Mortality caused by the circulatory system per inhabitants of the same age Vuosi Summa Ar vuotta år years Total Year M N M N M N M N M N M N Kv Kv Kv Kv Kv Kv F J ' : Taulukosta ilmenee, että verenkiertoelinten taudit verrattain harvoin aiheuttavat nuoren henkilön kuoleman; 40 ikävuodesta alkaen niiden merkitys hyvin huomattavasti kasvaa. Miesten kuolleisuus on varsinkin ikäluokissa vuotta naisten kuolleisuutta huomattavasti suurempi. Vuodesta toiseen kuolleisuusluvut vaihtelevat, joten on vaikeata todeta määrättyä kehityksen kulkua. Taulukossa oleviin lukuihin on suhtauduttava varovaisesti..!e~0.e~k~n~l.!!el!d~~e.!! ~e~ä_ k~ul!k~k~~e~n_ aih.!:~t~~ ~u~l:ei s~ue.' Kuolemantapausten ryhmittyminen kuukausittain näkyy taulusta 7. Taulun mukaan oli kuolemantapausten luku suurin talvella ja keväällä; joulu-toukokuun osuus oli v % ja v %. Keuhkokuumeen.sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttamien kuolemantapausten ryhmittyminen kuolleiden ikää silmällä pitäen samoin kuin niiden ryhmittyminen kuolleiden sukupuolen mukaan käy yksityiskohtaisesti selville tauluista 8 ja 9. Seuraavassa asetelmassa esitetään keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen kuolleet iän mukaan.

27 Keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen kuolleet iän mukaan Avlidna i lunginflammation samt i strup- och luftrörsinflammation efter ålder Deaths caused by pneumonia and bronchitis, according to age Ikä, vuotta Viral Other Bronchitis, Summa Viral Other BroI}chitis, Suimna Älder, år pneumonia pneumonia emphysema Total pneumonia pneumonia emphysema Total Age, years and asthma and asthma Summa Total Uusi luokitus on aiheuttanut muutoksia ko. tautien kohdalla v:sta 969 lähtien, ks. tämän julkaisun ed. painosta, s. 0. Yli 60-vuotiaiden osuus ko. tautien aiheuttamista kuolintapauksista oli v % ja v %. Mainitun kauden aikana ilmoitettujen äkillisen keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttama pienten lasten kuolleisuus selviää liitetauluista ja. ~a~v~i~t~n_aih~u~t~t_k~~e~~t~~~s~t~_kasvainten luokitukseen ei uusi luokitus tuonut olennaisia muutoksia. Kasvainten (neoplasmata) johdosta kuoli v ja v henkilöä. Kasvainten aiheuttamia kuolemantapauksia oli /5 kaikista kuolemantapauksista eli 0. %(v %). Eniten kuolemantapauksia aiheuttivat ruoansulatuselinten (ruokatorvi mukaan luettuna) pahanlaatuiset kasvaimet,748 tapausta, nisän sekä suku- ja virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet, 478 tapausta, ja hengityselinten pahanlaatuiset kasvaimet, 476 tapausta. Kuolleiden ryhmitys iän ja sukupuolen mukaan näkyy seuraavasta asetelmasta.

28 Kasvaimiin kuolleet sukupuolen ja iän mukaan. Avlidna till föjd av tumörer efter kön och ålder Deaths caused by tumours. according to sex and age Ikä. vuotta N M.s. N M.s. Älder, år M Kv B.k. M Kv B.k. Age. years F B.s ' 8~. 68 4~ Summa Total asukasta kohden. på invånare Per inhabitants :. 0 0.: 4.0 Kaikki Santliga Total v. ja sitä vanhempien osuus kaikista kasvainten aiheuttamista kuolemantapauksista oli v ja %. Kasvainten aiheuttama kuolleisuus asukasta kohden sukupuolen mukaan vuosina ilmenee seuraavasta taulukosta. Luvut eivät osoita ~evää kehityssuuntaa.

29 Kasvainten aiheuttama kuolleisuus asukasta kohden Av tumörer förorsakad dödlighet på 0'000 invanare Deaths caused by tumours Per ta 0'00 inhabi tants Vuosi Summa Ar vuotta.år years Total Year M N M N M N M N M N M N Kv Kv Kv Kv Kv Kv F Kasvainten laatu näkyy lähinnä seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Pahanlaatuiset kasvaimet on siinä ryhmitetty sen ruumiinosan tai elimen mukaan, jossa kasvain esiintyi, mutta tätä tilastoa on käytettävä varovaisesti, koska metastaaseja (haarapesäkkeitä) usein esiintyy samaan aikaan muissakin ruumiinosissa eikä lääkärien antamissa kuolintodistuksissa ole aina ilmoitettu sitä elintä, jossa kasvain on alkanut.

30 Kasvaimiin kuolleet vuosina kasvaimen laadun ja paikan mukaan Avlidna till följd av tumörer åren efter tumårens art och lokalisation Deaths caused by tumours in according to the nature and site of tumour 970 Pahanlaatuinen kasvain Neoplas~a malign~ Malign tumår Kuolleita Döda Deaths M N M.s. Kv B.k. F B.s. Suuontelossa ja nielussa munhålan och svalget ~ Cavitatis oris et pharyngis (n:o 40-49) Ruokatorvessa matstrupen Oesophagi (n:o 50) Mahalaukussa magsäcken Ventriculi (n:o 5) Suolistossa tarmarna Intestini (n:o 5-54) 4, Muissa ruoansulatuselimissä andra matsmältningsorgan Aliorum organ6rum digestionis (n:o 55-59) Hengityselimissä respirationsorganen Organorum respirationis (n:o 60-6) Nisässä bröstkörteln Mammae (n:o 74) Kohdussa ja munasarjoissa uterus och äggstockarna. Uteri et ovarii (n:o 80-8) luissa sukuelimissä ja virtsaelimissä andra könsorgan och urinorganen. Aliorum organorum urogenitalium (n:o 84-i89) Muualla tai sijainti määrittelemättä på annat ställe eller utan uppgiven lokalisation Loci alterius s. non indicati (n: o TfO-7, 90-99) Imusuoni- ja vertamuodostavien elinten kasvaimet Tumår i lymfatisk och blodbildande vävnad Neoplasma telae lymphaticae et haematopoeticae (n:o 00-09) Hyvänlaatuiset ja tarkemmin määrittelemättömät kasvaimet Benigna tumårer och tumörer av icke angiven art Neoplasmata benigna et non definita ( n : 0 0-9) ;...:....:...; :..:.'---_... 5'-----'8"'---_:.='- :::.:..:. 0~--=-.:... 5<----=-.0=. M % N Kv M.s. B.k. Summa

31 Kuolleita Döda Deaths 97 M N M.s. Kv B.k. Pahanlaatuinen kasvain Malign tumör Neoplasma malignum F B.s. Suuontelossa ja nielussa munhålan oeh svalget Cavitatis oris et pharyngis (n:o 40-49) Ruokatorvessa matstrupen Oesophagi (n:o 50) Mahalaukussa magsäeken Ventrieuli (n:o 5) Suolistossa tarmarna Intestini (n:o 5-54) Muissa ruoansulatuselimissä andra matsmältningsorgan Aliorum organorum digestionis (n:o 55-59) Hengityselimissä respirationsorganen Organorum respirationis (n:o 60-6) Nisässä. bröstkörteln Mammae (n:o 74).. KOhdussa ja munasarjoissa U uterus oeh äggstoekarna Uteri et ovarii (n:o 80-8).. Muissa sukuelimissä ja virtsaelimissä andra könsorgan oeh urinorganen Aliorum organorum urogenitalium (n:o 84-89) Muualla tai sijainti määrittelemättä på annat ställe eller utan uppgiven 0kalisation Loei alterius s. non indieati (n:o 70-7, 90-99) Imusuoni- ja vertamuodostavien elinten kasvaimet Tumör i lymfatisk oeh blodbildande vävnad Neoplasma telae lymphatieae et haematopoetieae (n:o 00-09) Hyvänlaatuiset ja tarkenunin määri ttelemättömät kasvaimet Benigna tumörer oeh tumörer av ieke angiven art Neoplasmata benigna et non definita (n: 0 0-9) =-.:.. '-'.""'..:..9_--::.8_-=... 7_-=.:..;.8=--_::::..:...4'---'=..;.:.= M N Kv M.s. B.k Sununa 508 " Hengityselinten kasvainten aiheuttama kuolleisuus oli miesten osalta ko. vuosina huomattavasti suurempi kuin toiseksi suurimman ryhmän, ruoansulatuselinten kasvainten aiheuttama kuolleisuus. Edellisen ryhmän osuus oli v. i970-7 kasvainten aiheuttamista kuolemantapauksista. 8.5 ja 8. % kaikista Naisten kuolleisuus oli suurin ryhmässä ruoansulatuselinten kasvaimet, v ja v. 97" 8.7 % kaikista ko. kuolemantapauksista. Toiseksi suurin ryhmä oli sukuja virtsaelinten kasvainten aiheuttamat kuolemantapaukset. Kasvainten aiheuttaman kuolleisuuden rakenteen kehityksen valaisemiseksi esitetään seuraavassa taulukossa kolmen tärkeimmän ryhmän osuudet kaikista kasvainten aiheuttamista kuolemantapauksista vuosina Lukuja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että kuolinsyyn määrittely on diagnostiikan kehittyessä tullut varmemmaksi ja tarkemmaksi.

32 Kasvaimiin kuolleet vuosina 95-7: tärkeimpien kuoinsyyrybmien osuus, %. Döda ti föjd av tumårer åren 95-7: de viktigaste dödsorsaksgruppernas reativa ande, %. Deaths caused by tumours in 95-7: reative number of the most important groups of cause of death, % Vuosi Ruoansulatus- Hengitys- Nisä, virtsa- ja Summa Ar elimet elimet sukuelimet Total Year Matsmältnings- Respirations- Bröstkörten. organen organen uro-genital-organen Digestive sys- Respiratory- Breast, genitotem system urinatorysystem M N M N M N M N Kv Kv Kv Kv F , Taulussa esitettyjen kolmen ryhmän yhteenlaskettu osuus kaikista kasvaimiin kuolleista ei ole kovin paljon vaihdellut ääriarvojen ollessa 77.8 ja 85.8 %. Miesten yhteenlaskettu suhdeluku on yleensä ollut naisten vastaavaa lukua suurempi. Sekä miesten että naisten osalta voidaan todeta ruoansulatuseinten kasvainten aiheuttamien kuolemantapausten osuuden pienenneen. miesten melko voimakkaastikin. -vuotiskaudesta lähtien prosenttiluku on naisten kohdalla ollut miesten lukua suurempi. Hengityselinten kasvainten aiheuttaman kuolleisuuden taas on havaittu selvästi nousseen miesten osalta. Naisten vast'aava luku on v. 969 aikaisempien vuosien lukua huomattavasti korkeampi ja ~ös vuosien 970 ja 97 luvut ovat suuremmat kuin vuotta 969 edetäneinä vuosina. Y~i.!a.!tp.!!.e!!~u.~I!J!!:O_(~:s_viole!!t~)_aih~u!.t!!Dlie!!~UQ.~!.al.a!!s!.e!! absoluuttinen määrä on jatkuvasti noussut. Seuraavassa taulukossa nämä tapaukset on ryhmitelty kolmeen tavanmukaiseen pääryhmään ja esitetty niistä sekä absoluuttiset luvut että suhdeluvut asukasta kohden 5-vuotiskausita ja erikseen ko. vuosilta 970 ja 97.

33 Viltivaltaisesti kuolleet vuosina Avlidna pl vlj.dalllllt aätt lren Vioent or aooideatal daatho in Ajanjoltao Tapaturma ) Olyekoral ) Itsemurha Sjil vmord Murha tai tappo IIord eiler drlp Viki valtaisesti kuolleet Period Accidents Suicide Homicide Avlidna pl Tlldalllllt..itt Period Violeut 0" aceideutal daaths, M N SUJIIIU, M N 6... M N S_ M B SUIIIIIIIL Kv Total Kv II:v II:v Absoluuttinen luku. Absolut antal. Absolute number r il asukasta kohden. pl invlnare. Per inhabi t8llts il.o ) Rybmään aiai.ltyvat epäva.rmat tapaukset (onnettomuus tai tahallinen teko). vuodelta 90 ja vuodalta 97 tapausta I _n inpr oaöltra rali (olyokaral eer IIPPalt). tbr lr 970 ooh l'ör lr 97 ral. Väkivaltaisesti kuolleiden miesten luku, yhteensä 6879 (67.0 %), oli 5-vuotiskautena huomattavasti naisten vastaavaa lukua, 8 (.0 %) suurempi. Ko. kautena olivat vastaavat luvut: miehiä 690 (66.8 %) ja naisia 4 (. %). Miesten osuus on siten keskimäärin ollut n. / ja naisten n. /.!ara.!~ee. ~o~ci.!:~a miesten ja naisten %-luvut ovat olleet samat kuin kokonaisluvut: v miehiä 458 eli 66.4 % ja naisia 09 eli.6 %. Vuosina olivat vastaavat luvut: miehiä 496 eli 67. % ja naisia 4 eli.8 %. Miesten suureen kuol-.. leisuuteen vaikuttaa varsinkin se seikka, että miehet työpaikallaan useammin kuin naiset joutuvat tapaturmien uhriksi.!,t.!!,e.!!!lll:hie.!!,..s~.ia voidaan myös todeta saman suhteen vallinneen miesten ja naisten osuuksien välillä. V oli itsemurhan tehneitä miehiä 0 eli 67.7 % ja naisia 05 eli. %, sekä v eli 65.0 %, sekä 9 eli 5.0 %. Ryhmässä murhat, tapot miesten osuus on ollut yli 70 %. o

34 Taulukon alaosa osoittaa ko. ryhmän aiheuttaman kuolleisuuden asukasta kohden. Miesten kuolleisuus on 'sekä koko ryhmän että tapaturmien ja itsemurhien kohdalla n..5-kertainen naisten kuolleisuuteen verrattuna. Tapaturmien osalta on todettavissa kuolleisuuden nousua, mutta muista luvuista ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Seuraavassa asetelmassa esitetään vastaavalla tavalla erilliset tiedot tapaturmien ryhmän tärkeimmistä alaryhmistä eli moottoriajoneuvoliikenteen sekä putoamisen ja kaatumisen aiheuttamista kuolintapauksista v Vuotta 95 edeltäneiltä vuosilta ei ole tämäntapaisia tietoja käytettävissä. Väkivaltainen kuolema. Våldsam död. Violent or accidental deaths Ajanjakso Moottori aj oneuvo- Putoaminen Period liikennetapaturmat Fall Period Motorfordonsolyckor Accidental falls Mator vehicle accidents M N Summa M N Summa Kv Total Kv F , asukasta kohden. Per invånare Per inhabi tants Asetelmasta huomataan selvästi miesten ja naisten toisistaan poikkeava kuolleisuus ko. ryhmissä. v oli ryhmässä moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamat kuolemantapaukset miesten osuus 66.6 ja naisten.4 % sekä v vastaavasti 66.8 ja. %. Ryhmässä putoamiset (ja kaatumiset) suhde oli aivan toisenlainen: v ~esten osuus oli 7.7 Ja naisten 6. % sekä -vuotiskautena ja 5.0, mikä ainakin tilapäisesti osoittaa erojen tasoittumista.