TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS H E L S N GN K A U P U N GN T LAS TO TO M ST 0 N J U L KA S E M A HELSNK 954

2 HELSNGFORS STADS STATSTK HÄLSO OCH SJUKV ÅRD SENARE DELEN STATSTSK OVERSKT UTGlVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÅ ST ATSTCS OF THE CTY OF HELSNK (HELSNGFORS) HEAL TH AND MEDCAL STATSTCS SECOND VOLUME STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE STATSTlCAL OFFCE OF THE ClY OF HELSNK HELSNK 954 MERCATORN KRJAPANO

3 ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden ja sairaanhoitotilaston ja joka julkaistaan joka kolmas vuosi, käsittää vuodet Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava eaellinen,julkaisu ja muodostaa sarjassa»terveyden ja sairaanhoito» tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot 5. Julkaisun väkilukua, äkillisiä tauteja ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut aktuaari Ake Saxen jc,t sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa käsittelevät osat aktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimittamista. Helsingissä maaliskuun 9 p:nä 954. KarlErik Forsberg.

4 SJSÄLL YSLUETTELO JNNEHÄLLSFÖRTECKNJNG CONTENTS J. Teksti. Text J. Text Sivu Sida Page. Väkiluku Äkilliset taudit Kuolleisuus i5. Folkmängd.... Akuta sjukdomar Dödlighet Population Acute diseases Mortality Sairaanhoito Sjukvård Medical service Terveydenhoito Hälsovård Heath service Ta.ulusto. Tabeller ~ Tables. Keskiväkiluku. Medelfolkmängd. Average population... Syntyneet.... Födda'.... Births moitetut äkilliset 6. Anmälda akuta sjuk 6. Registered acute cases taudintapaukset.. 4 domsfall of disease moitetut sukupuoli 7. Anmälda fall av köns 7. Registered cases of tautien tapaukset.. sjukdomar venereal diseases.. 8. Kuolemantapaukset Dödsfall Deaths Kuolemansyyt... 8~ 9. Dödsorsaker Causes of death 8 5. Ensimmäisellä ikävuo 5. DödsfaU bland barn 5. Deaths of infants.. 4 dellaan kuolleet under år Kunnan aluehoitajat Kommunala distrikts 6. Munieipal district ~ sköterskorna nurses Aluelääkärit... :.. ~48.:::.. 7. Distriktsläkarna District physicians Valtion sairaalat Statens sjukhus State hospitals Kunnan ja yksityiset 0>Be. kommunala och 0. Munieipal and private sairaala enskilda sjukhl!sell 5 hospitals Kunnan sairaalat De kommunala sjuk. Munieipal hospitals.. 56 husen Kunnan ja yksityiset. De kommunala och. Municipal and private sairaalat enskilda sjukhusen 58 hospitals Kunnan sairaalat De kommunala sjuk. Municipal hospitals.. 64 husen Poliklinikat Poliklinikerna Policlinics Kunnan sairaalat De kommunala sjuk 6. Municipal hospitals.. 68 husen Synnytykset Förlossningar Childbifths Keskenmenot Missfall Misscarriages Kaupungin terveyden.4. Stadens utgifter för 4. Expenditure and inja sairaanhoidon och inkomster av co me for the munimenot ja tulot hälso och sjukvår eipal health and den medical services.. 94

5 TEKST TEXT TEXT

6 . Väkiluku Folkmängd. Population Helsingin kaupungin kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty väestö käsitti eri seurakuntien ja sivlilirekisterin kymmenvuotistaulujen mukaan henkilöä. Tämän luvun perusteella on käyttämällä seurakuntien ja siviilirekisterin antamia tietoja laskettu vuosien 9450 vastaavat luvut. Kaupungin väkiluku oli tämän mukaan (v. 950 ei laadittu kymmenvuotistauluja) Useiden eri syiden vuoksi tämä luku on kuitenkin, kuten aikaisempienkin vuosien vastaavat luvut, aivan liian suuri. Kirkonkirjoista poistetaan ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta luotettava ilmoitus on saapunut kirkkoherranvirastolle, ja tämän vuoksi joukko henkilöitä, joiden vaiheista ei ole tietoa, mutta jotka todellisuudessa jo ovat muuttaneet pois tai kuolleet, yhä edelleen on kirkonkirjoissa. Myöskään ei lukuisia Helsingin kaupungin ympäristön eri yhdyskunnissa asuvia henkilöitä ole merkitty asianomaisen maaseurakunnan, vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoitukseen perustuva väkiluku, joka nykyään paremmin kuin kirkonkirjojen mukainen väkiluku vastaa todellisia oloja, oli ulkomaalaiset mukaan luettuina , ja henkilöä. Väestölaskennat ja väkiluvun korjaus. Sekä kirkonkirjojen mukainen että henkikirjoitettu väestö voidaan osittain tarkistaa väestölaskennan perusteella. Väestölaskenta on toimeenpantu Helsingissä v:sta 870 lähtien joka kymmenes vuosi lukuun ottamatta sotavuotta 940. Väestölaskennan osoittama kaupungissa asuva väestö antaa epäilemättä luotettavimman kuvan kaupungin väkiluvusta. Sen vuoksi on kaupungin väkilukua osoittavat tiedot korjattu ajassa taaksepäin lähtökohtana v:n 950 väestölaskentatulos, 6980 henkilöä. Koska kaikki tiedot väestönmuutoksista saadaan seurakunnista ja vastaavista rekistereistä, on näiden antamia tietoja käytetty laskelmissa. Tällöin on otettu huomioon, että luovutetulla ja vuokratulla alueella sijainneista lakkautetuista seurakunnista on vuosina muuttanut Helsingin seurakuntiin ja siviilirekisteriin yhteensä 7 henkilöä. Koska v. 940 ei toimeenpantu väestö laskentaa, on korjauslaskelmissa v:n 950 väestölaskentatiedot verrattu v:n 946 henkikirjoitettuun väestöön, josta on käytettävissä erikoisesti laskettuja ikätietoja. Täten on vuosilta saatu kaupungin väestön korjatut luvut. Liitetaulussa esitetään korjattu keskiväkiluku vuosilta iän ja sukupuolen mukaan. Seuraavassa yhdistelmässä ilmoitetaan keskiväkiluku mainituilta vuosilta. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen keskiväkiluku Kyrkskriven och i civilregistret antecknad medelfolkmängd Average population Mp. Np. Yhteensä Mk. Kvk. Summa M. F. Total

7 4 Väestönmuutoksia koskevia suhdelukuja laskettaessa on käytetty edellä olevan yhdistelmän lukuja, joten ne eroavat aikaisemmin julkaistuista suhdeluvuista. Koska eri seurakuntien väkiluvusta on saatavissa vain väestölaskennan antamat korjatut tiedot eikä myöskään näitä väkilukutietoja tulla korjaamaan taannehtivasti, on väestön jakaantumista eri seurakuntien osalle osoittava taulu jätetty pois tästä julkaisusta. Niinikään ei voida toistaiseksi julkaista korjattuja suhdelukuja v:n 946 edellisiltä vuosilta. Syntyneet. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneitä lapsia v , v ja v sekä kuolleena syntyneitä lapsia v , v ja v (ks. taulu ). Kuolleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettavia mm. sen vuoksi, että keskenmenoja ja kuolleena syntyneitä ei aina riittävän tarkasti voida erottaa toisistaan ). Seuraavassa käsitellään lähemmin elävänä syntyneitä, joiden lukumäärä vv oli seuraava. Elävänä syntyneitä Levande!ödda Live births Vuosi År Year Luku Anta) Number asukasta kohden Pä 000 invänare Per 000 inhabitants Sodan päätyttyä kohosi syntyneisyys ja oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin v Tämän jälkeen on tapahtunut hidasta laskua. Eri seurakuntien syntyneisyyttä valaisevia korjattuja suhdelukuja on käytettävissä ainoastaan v:lta 950. Nämä luvut perustuvat väestölaskennan lukuihin v:n 950 päättyessä, koska korjattuja keskiväkilukuja ei ole saatavissa seurakuntien osalta. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, että ruotsalaisissa seurakunnissa syntyneisyys oli yleensä huomattavasti pienempi kuin suomalaisissa, mutta tähän vaikuttaa lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten seurakuntien kirjoissa olevan väestön erilainen ikäryhmitys. Kaupunkiin muuttaa nimittäin enemmän nuoria kuin vanhoja henkilöitä ja valtaosan muuttaneista muodostavat suomenkieliset. Suomalaisten ja ruotsalaisten evankelisluterilaisten seurakuntien sekä siviilirekisterin lisäksi on yhdistelmään otettu Helsingin maaseurakunnan kaupunkiin liitetty osa sekä Huopalahden seurakunta. Muut seurakunnat on vähäisen jäsenmääränsä vuoksi tässä jätetty pois. ) Keskenmenolla (abortus) tarkoitetaan raskaudentilan keskeytymistä ajankohtana, jolloin sikiö ei vielä kykene yksin kehittymään edelleen; kuolleena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskauden tilan niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden jatkuvaa kehittymistä synnytyksen jälkeen olisi voitu pitää mahdollisena siinä tap'\!!l;~e~~a, että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauden 9, viikon <\H<;ua,'

8 5 Elävänä syntyneet 000 asukasta kohden, seurakunnittain Levande!ödda på 000 invånare, församlingsvis Live births per 000 inhabitants, by parish S e ura kun t a församling Padsh 950 KeskiHelsingin suomalainen. Mellersta Helsingfors finska (Helsinki Centralfinnish) Töölön suomalainen Tölö finska (Töölö finnish)... Eteläinen Södra t (Southern.) ,9 Kallion Berghälls finska (Kallio )..... Paavalin Paulus. (St. Paul )....0 Käpylän Kottby ~ (Käpylä ) Pohjoinen ruotsalainen Norra svenska (Norlhern swedish) Eteläinen Södra. (Southern ) Sörnäisten Sörnäs. (Sörnäs ) Huopalahden Hoplaks (Huopalahti) Helsingin msrk. Helsinge (Helsinki rural ) a Siviili rekisteri ei vilregistret (Civilregister ) Seuraava yhdistelmä osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosentteina kaikista elävänä syntyneistä Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset %:ina kaikista elävänä syntyneistä Vtom äktenskapet jödda barn i % av levande jödda llegilimate. births, per cent 0/ live births Avioliiton ulko Avioliiton ulkopuolella syntyneitä puolella syntyneitä Utom äktenskap födda % Utom äktenskap födda llegitimates % Yhdistelmästä näkyy, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiluvut koko ajanjaksona olivat suunnilleen samansuuruiset.. Äkilliset taudit Akuta sjukdomar Acute diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. taulu 7) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden ja kaupungissa ammattiaan harjoitt,!vien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon antamiin kuukausiilmoituksiin (ennen viikkoilmoituksiin), jotka on laadittu kahdelle eri kaavakkeelle. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset.

9 6 Tarkasteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Nykyään ilmoitetaan febris rheumaticasta, conjunctivitis trachomatosasta ja veneerisistä taudeista vain ne tapaukset, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat lääkärin käsiteltäviksi. Veneeristen tautien imoittamisessa on noudatettu tätä tapaa aikaisempinakin vuosina. Tuberkuloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja läh~tetään tuberkuloositoimistoon, jossa pidetään tuberkuloosiasetuksen mukaista tuberkuloottisten luetteloa; nämä tapaukset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon. Tilaston täydellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henkitorven tulehduksen, maha ja suolikatardn ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukui"na. Kaikissa tautitilaston yhdistelmissä ja tauluissa olevat luvut sukupuolitauteja, äkillistä nivelreumatismia ja trakoomaa lukuun ottamatta tarkoittavat taudintapauksia, joten sama henkilö saattaa esiintyä tilastossa yhtä monta kertaa kuin hän vuoden kuluessa on uudelleen sairastanut samaa tautia. Tämä seikka on pidettävä. mielessä varsinkin v:n 950 tulirokkoepidemiaa tutkittaessa. Sukupuolitauteja, äkillistä nivelreumatismia ja trakoomaa koskevat luvut sitä vastoin tarkoittavat vain niitä tapauksia, jolloin potilas ensimmäisen kerran on sairastunut ko. tautiin. lmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava yhdistelmä osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeisten viiden vuoden aikana (ks. liitetaulut 5). lmoitetut äkilliset taudintapaukset Anmälda akuta sjukdomslall Registered acute cases of disease V 0 s Å r Ytar Absoluuttinen luku Absolut antal Absolult numbtr asukasta kohden På 000 nv. Per OOO inhabilanls v u 0 s i Å r!j Absoluuttinen luku Absolut alllal asukasta kohden PA 000 illv Vuodesta 949 lähtien ilmoitettiin uutena tautina pernarutto (Anthrax) sekä vuodesta 950 lähtien sädesienitauti (Actinomycosis). Yleisimmät taudit. Kun tutkitaan eri tautien esiintymistä vv , olivat ne taudit, jotka aiheuttivat suurimman määrän tapauksia: v. 948 äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, äkillinen maha ja suoitulehdus, nielurisatulehdus ja tippuri; v. 949 äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, influenssa, nielurisatulehdus sekä äkillinen maha ja suolitulehdus; v. 950 äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, nielurisatulehdus, tulirokko sekä äkillinen maha ja suolitulehdus. Tässä mainittujen tautien imoitettuja tapauksia oli vähintään 696. Erikoisesti on huomattava tulirokkoepidemia v. 950, jolloin ilmoitettujen taudintapausten lukumäärä nousi 89:een, sekä tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngotrachealistapausten yhä lisääntyvä määrä samalla kuin varsinaisten influenssatapausten luku jatkuvasti on vähentynyt v. 948, jolloin influenssatapauksia oli 587 eli 5.0% kaikista imoitetuista taudintapauksista ja v eli 4.7%, mutta v. 949 välillä huomattavasti kohonnut ollen 6988 eli 8.9% kaikista imoitetuista taudintapauksista. Tautisuus eri vuodenaikoina. Seuraava yhdistelmä osoittaa äkillisten taudintapausten lukumäärän eri kuukausina lääkärien antamien ilmoitusten mukaan.

10 7 lmoitetut äkilliset taudintapaukset kuukausittain AnmäLda akuta sjukdomslall per månad Registered acute cases 0 disease, monthty Tammikuu januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj KeSäkuu jun! Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November joulukuu December Yhteensä. Summa (Totat) Yhdistelmä osoittaa, miten yleensä kevättalvella tammimaaliskuussa sattui eniten taudin tapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Kettatauti(hepatitis epidemica) tapauksia todettiin vielä vuonna 948 tavallista enemmän. Sairastumisia sattui v , mutta v. 949 enää 705 ja v. 950 vain 45. Tapausten lukumäärässä oli täten huomattavaa laskua. Eniten tapauksia sattui syys ja talvikuukausina, elosyyskuusta tammihelmikuuhun, kun taas kevätja kesäkuukausina tapauksia oli vähemmän. Eniten tapauksia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v. 94M marraskuussa, 5. Tuhkarokko(morbilli) tapauksia oli v , mutta seuraavana vuonna ilmoitettiin 540 sairastumista ja v. 950 oli tapauksia sen sijaan 4. Tuhkarokkoepidemia esiintyykin säännöllisesti 45 vuoden väliajoin. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 948 aikana eniten joulukuussa, 486, ja v:n 949 tammi, helmi ja maaliskuussa vielä 49, 67 ja 74. Vielä huhtikuussakin oli 94 ilmoitettua tapausta, mutta sen jälkeen ilmoitukset vähenivät. Tulirokko(scartatina) tapauksia ilmoitettiin jokseenkin saman verran kuin lähinnä edellisinä vuosina, sillä v. 948 sattui 470 ja v tapausta, mutta v:n 950 syyspuolella alkoi laaja tulirokkoepidemia, saman vuoden aikana ilmoitettiin yhteensä 89 tapausta. Tulirokkoa ilmoitettiin kesäkuukausina vähemmän kuin muulloin. Kolmivuotiskautena sattui eniten tulirokkotapauksia v:n 950 marraskuussa, 046. Tauluissa 6 esitetään tulirokkotapauksia koskevat absoluuttiset ja suhdeluvut. Terveydenhoitolautakunnan antamien tietojen nojalla voidaan tulirokkoon sairastuneet ryhmittää iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti.

11 8 Tulirokkoon sairastuneet lnsjuknade i scharlakansfeber Cases 0 scartet lever kä, v u 0 t t a Å der, A r A g e, y e a r s 9... " Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal nsjuknade Absolule number af diseases Mp. Mk. M Np. l(vk. F Yhteensä Summa Tolal (aikki ikäryhmät. Samtliga ådersgrupper (Ali age groups) " !J (aikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper (aikki ikäryhmät. Samtliga ådersgrupper/ 0 86 / 89 Sa i rastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade pa ()()() invanare Diseases per J 000 inhabilants Mp. Mk : / Np. l(vk l(alkkl Samtllga 0. 4.e Taulukosta näkyy, että kolmivuotiskautena 948':"50 sairastuneista oli miehiä absoluuttisesti enemmän kuin naisia. Myös asukaslukuun verrattuna tapauksia oli kunakin vuonna suhteellisesti enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. Tulirokko on etupäässä lastentauti ja siihen sairastuneista on huomattava osa 9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Huomattavaa on kuitenkin, että Helsingissä vanhemmat ikäryhmät, yli 0 vuotiaat, ovat jo aikaisemmin olleet ja edelleen ovat suhteellisen runsaasti edustettuina. Vv ei sattunut yhtään kuolemantapausta. V. 950 kuoli tulirokkoon henkilö. Taudin aiheuttama kuolleisuus on yleensä suurempi pienten lasten kuin vanhempien lasten keskuudessa. Koska muutamankaan vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi arvosteltaessa tämän taudin eri ikäluokissa aiheuttamaa kuolleisuutta, julkaistaan seuraavassa tätä koskevia tietoja koko siltä ajalta (vv. 950), jolta on laadittu saman laatuinen yksityiskohtainen tilasto, erikseen kultakin viisivuotiskaudelta.

12 9 Tulirokon aiheuttama kuolleisuus Dijdligheten i scharlakansleber Mortality caused by scarlet lever C) Vlslvuotiskausl ja käryhmä ~=~ B~~5'~ e.~ '" 't ~. Dl ViislvuoUskausl Fem~rsperlod och t::lo~ ;tf\ ~~.e~tl. ~~ ~.~ ~ OJ ~c::... = :T~Ci' ja käryhmä Aldersgrupp ~ c., ;; ~~[ ~~~8~~ ;: FemArsperlod och Five years period.., El Q. t ::::: '"., c::!... ~_:ls. åldersgrupp and age group ~~~~g ;8.,... " Kaikki. Samtliga (Total) )9li 96Z Kaikki. Samtliga 6 9ZZ ~., , Kaikki. Samtliga 44li 9Z Kaikki. Samtligal 78lil ~ S? en... " , li 4.7 Kaikki. Samtliga Q Kaikki. Samtliga Kaikki. Samtliga Kaikki. Samtligal _> _0 :::;0: = > ;0: ~.;: =.. 0= ~.~ äg ;0; co!:!. C ::r" Q. ~"O Q.,c::;: = ld ~ Q.>., = [:gs.: > '" ;:; > "'8 0: li li li Taulukosta näkyy, että taudin aiheuttama pienten lasten kuolleisuus varsinj,<ip vuosina 90 oli sangen suuri ja että yleensä alle 5vuotiaista sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kaikista aikana 950 tulirokkoon kuolleista oli' 58.% alle 5vuotiaita. Merkille pantava on viime viisivuotlskausi 94650, jolloin sattui vain kuolintapaus, vaikka taullintapausten luk\määrä silloin oli suurempi kuin tämän ajanjakson aikaisempina viisivuotiskausina. Syynä tähän on se, että tämän taullin parantaminen on helpottunut uusien lääkkeiden, lähinnä penisilliinin ansiosta. Kun annetuista tiedoista ei enää v. 946 ja myöhemmin käy ilmi tulirokkotapausten luku kiinteistöittäin ja talouskunnittain sekä laitoksissa sattuneista tapauksista erikseen, on luovuttu julkaisemasta taulukkoa, jossa nämä tiedot aikaisemmilta vuosilta esitettiin. Tulirokkotapausten luvusta eri kaupunginosissa on jatkuvasti tiedot saatavissa. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistänimisen julkaisun vihossa 5/95 on julkaistu yksityiskohtaisia' tietoja vv:n 9505 tulirokkoepidemiasta. Kurkkumätä(diphtheria) tapausten luku vaihteli kaupungissa vv välillä ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että vv. 94 välillä on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut 54:stä 4:een. V. 94 tapauksia oli 5 ja v. 94 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 945, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. ) 40 sairastuneen ikä oli tuntematon. För 40 insjuknade var åldern okänd. Age 0 40 patients was unknown.

13 0 Taulusta 6 näkyy, montako tapausta sattui vuosina kunakin kuukautena. Eniten sattui sairastumisia v:n 948 tammikuussa, 4, mutta siitä lähtien taudintapausten lukumäärä alkoi säännöllisesti vähetä. Terveydenhoitolautakunnan välityksellä on hankittu tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosien mukaan, mutta nämä luvut eivät osoita taudin levenemisen syitä tarkemmin. Sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta. Lisäksi on laskettu eri ryhmien sairastuneiden prosentuaalinen osuus kaikista sairastuneista. Vertailun vuoksi esitetään myös vastaavat luvut koko siltä ajanjaksolta, jolta on käytettävissä tämä ryhmitys. kä, vuotta Ålder, år Agl', years Kurkkumätään sairastuneet Jnsjuknade i dilteri Cases of diphtheria Taudin tapauksia. Sjukdomsfall Number of cases te te l> e..> te te te 00 te 0> e;. 00 te "'" 0 e;. 0l>o '5 il tl Yhteensä. Summa (rotal) \) % te te l> e..> te te te 00 te 0> 0l> e;. 00 te 0 e;. 0l> 0... Kurkkumätä, joka aikaisemmin on ollut etupäässä lasten ja koulunuorison' tauti, näyttää etenkin vuodesta 94 alkaen, luultavasti lasten tehokkaasta suojarokotuksesta johtuen, kohtaavan useammin vanhempia ikäluokkia. Kun aikaisemmin yleensä n.. Y4 tapauksista oli 5vuotta vanhempia, niin myöhemmin huomattavasti yli puolet (679%) oli täyttänyt 5 vuotta. Kurkkumätään kuoli v. 948 henkilöä, v. 949 ja v. 950 henkilö. Taudin aiheuttama kuolleisuus vv. 950 välisenä aikana näkyy seuraavasta yhdistelmästä. Viime kymmenvuotiskautena 9450 sattui kuolemantapauksia Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus Dödligheten i dilteri Mortalitycaused by diphtheria Sairastuneita nsjuknade Cases of diphtheria Kuolleita Döda Deaths Kuolleita 00 sairastunutta kohden Döda på 00 insjuknade Deaths, per cent of cases of diphtlzeria ) Tähän sisältyy yksi henkilö, jonka ikä oli tuntematon. Häri ingår en person vars ålder var okänd.

14 Vertailun vuoksi on seuraavassa taulukossa esitetty kuolleisuusluvut ikäryhmittäin tämän julkaisun taulustoosastossa käytetyn jaoituksen mukaan. Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus ikäryhmittäln Dödligheten i difteri enligt dldersgrupper Mortality caused by diphtheria by age groups Kuolleita. DOda Dea/hs Kuolleita UJO sairastunutta kohden DMa pi 00 nsjuknade Dea/hs. pel cen/ 0/ caus 0/ diph/heria ki, vuotta. Ålder, Ar Age. years co CO... co co CO CO CO 00 c.> co co CO 00 c.> c:.n c:.n 00 co 0 00 co 0 c:.n... c:.n r } ~ l' Yhteensä. Summa (Tota!} \ Lavantauti(typhusabdominalis) ja paratyylus(paratyphus) tapausten luku VV oli edellisten 5, ja sekä jälkimmäisten 6, 0 ja 58. Taulusta näkyy kuinka paljon vv lavantautiin ja paratyyfukseen sairastuneista 5 vuotta täyttäneistä oli miehiä ja kuinka paljon naisia. Lavantautiin ja paratyyfukseen vv sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta yhdistelmästä. Lavantautiin ja paratyyjukseen sairastuneet Jnsjuknade i tarmtyfus och paratyjus, Cases 0 typhoid and paratyphoid lever kä, vuotta Ålder, år Age, )leors Typhus Typhus Para Paraabdomityphutyphus abdomi nalis nalis... ;; Yhteensä. Summa (Totat) Typhus Paraabdomityphus nalis Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli vv. 948 ja 950 kumpanakin. V. 949 ei sattunut yhtään kuolemantapausta. Paratyyfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 948, v ja v. 950.

15 Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v , v ja v tapausta. Vuoden 948 marraskuussa alkanut nousu saavutti huippunsa vuoden 949 toukokuussa, 70. Tämän jälkeen tapaukset vähenivät, mutta niitä oli kuitenkin v:n 949 joulukuuta lukuun ottamatta yli 00 kuukaudessa v:n 950 toukokuuhun saakka. Sen jälkeen oli tapauksia muutama kymmen kuukaudessa. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia oli v , v ja, v Lapsihalvaus (poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 948, v. 949 ja v Eniten oli tapauksia v. 950 lokakuussa,. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavasta taulukosta. Lapsihalva,uksee,n kuoli v. 949 ja 950 kumpanakin henkilöä. Lapsihalvaukseen sairastuneet Jnsjuknade i barnlörlamning Cases 0 poliomyelitis kä, vuotta Å 'd e r, Ar M~. Np. Moi. sukup. Mp. Np. Mo. sukup. Age. y e ars M. Kvk. Bägge könen Mk. Kvk. Bägge könen M. '. 80th sexes Mp. Mk. 950 NP Mo. sukup. ( Yk. Bägge könen '...,... ~4..., (aikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Ali age groupsj Kulkutaudinluontoista aivokalvontulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin kolmivuotiskautena yhteensä 0 tapausta, joista v. 948, v. 949 ja v Kuolemantapauksia sattui v lnlluenssatapausten luku oli vuosina , 6988 ja 46. Eniten tapauksia sattui tammihelmi kuussa 949 ( 44 ja 469). Kuolemantapauksia oli v. 948 ja v Todennäköistä on, että osa influens san jälkitauteihin, kurkunpään ja henkitorven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuus tilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 96 lähtien myös jälkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käyvä influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitaudeista (morbi veneris) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu vv vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna, 979, 77 ja 79. Pehmeää sankkeria (ulcus mo[[e) ilmeni vv tapaus kumpanakin vuonna, v. 950 ei yhtään tapausta. Kuppatauti(syphilis) tapausten v. 947 alkanut lasku jatkui. Vv ilmoitettiin vain 4, 90 ja 84 kuppatautitapausta. Lokeronivusajos(lymphogranulom.; inguinale) tapauksia sattui v. 948, v. 949 ja v (Ks. taulut, 4 ja 7.) Tauluihin ja 4 sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun vuosina esitetään promilleluvuin seuraavassa yhdistelmässä, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät ilmi. Syphilis congenitatapaukset eivät sisä"ly katsauksessa esitettyihin lukuihin.

16 Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya lau av könssjukdomar pd 000 invdnare New cases 0/ venereal diseases per 000 inhabitanls v u 05 Å r Year Syphilis Ulcus Gonorrhoea non molle non non medical. medicatum medlca!a 'i.o , Lymphogranuloma ngulnale V. 94 käytäntöön otettu uusi, lääkintöhallituksen vahvistama yleiskaavake koko maata varten ei enaa sisällä sukupuolitaudeista eräitä aikaisemmin pyydettyjä tietoja, joita ei ole imoituskorteissakaan. Tällöin myös muutettiin ammatti ja elinkeinoryhmitystä eikä sen jälkeen ole saatu tietoja sairastuneiden siviilisäädystä am "fttiryhmän mukaan. Myöskään ei enää ole käytettävissä tietoja sairastuneista sen paikkakunnan mukaan, jossa tartunta on saatu. V:lta 948 oli tietoja yhteensä 4:sta, v:lta :sta ja v:lta 950 6:sta sairastuneesta (ks. taulu 7). Tähän eivät sisälly synnynnäisen kuppataudin, luvultaan 7 v. 948, 0 v. 949 ja 9 v. 950, eivätkä lokeronivusajostaudin tapaukset. Tauluissa esitetyt tiedot koskevat vain Helsingissä asuvil henkilöitä. Kaupungin ulkopuolella asuvista potilaista ei enää anneta eri ilmoitusta. Taulussa 7 on eri.sukupuolitauteihin sairastuneet ryhmitelty henkilöiden ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei Sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Ne virkalääkärin vv imoittamat tapaukset, joissa siviilisääty oli tuntematon, on viety naimattomien sarakkeeseen. Lähinnä edellisenä kolm!vuotiskautena todettiin tapauksia enemmän miesten keskuudessa, ja nyt käsiteltävänä k,olmivuotiskautena oli tilanne sama, tapauksia todettiin yli puolet enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. Kolmivuotiskautena ei 59 vuotiaiden ja yli 50vuotiaiden luvuissa ollut suurtakaan eroa miesten ja naisten välillä, mutta muissa ikäryhmissä oli erotus edelleen varsin huomattava. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippuritapauksia alaikäisten keskuudessa, mutta vähemmän kuin edellisenä kolmivuotiskautena. ~. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien vv sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppa ;taudin tapaukset.

17 k ä, v u 0 t t a Å der, A r A g e, v e a r s l " Yhteensä. l 4 Summa (Total) , ::::::::::::::::::: : Yhteensä. Summa l \ " Yhteensä. Summal 4 Uudet sukupuolitautitapaukset Nya jall av könssjukdomar New cases of venereal diseases Miespuolisia Naispuolisia Mankön Kvinnkön Males Females Sairastuneita nsjuknade Sairastuneita No,ofvenereal % nsjuknade % diseases, Q _ Molemmat sukupuolet Bägge könen 80th sexes Sairastuneita nsjuknade % lon.o Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien esiintymisestä eri ikäryhmissä, vaan sellainen kuva on parhaiten saatavissa vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden taudintapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (lukuun ottamatta tapauksia, joita ei tarkemmin tunneta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Myöskin tähän sisältyy synnynnäinen kuppatauti.

18 5 Uudet sukupuolitautitapaukset 000 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohden vuosina Nya tali av könssjukdomar pd'l 000 invdnare av samma dlder och kön dren New cases of venereal diseases in per 000 inhabitants of the same sex and age Syphilis non medicata Ulcus molle non medicatum Gonorrhoea non medicata \ Miespuoliset Naispuoliset kä, v 0 t ta Miespuoliset Naispuoliset Miespuoliset Naispuoliset Mankön Kvlnnkön Å d e r, år Mankön Kvinnkön Mankön Kvinnkön Males Females Age, years C;; <0 C;; <0 <0 C;; <0 <0 C;;... <0 <0 C;; en en ~ en ~ ~ g; ~ ~ ~ ~ '" '" '" '" '" '" '" '" 4....' ' (j ' ' Kaikki ikäryhmätl Samtliga åldersgrupper. f Ali age groups) O~ l.j o.j o.j. 0.9 o.j J J 0. 0J 5.J.7 Kuten viimeisestä taulukosta ilmenee, sattui kuppataudin ja tippurin tapauksia miehillä suhteellisesti eniten 59 vuotiaiden keskuudessa paitsi v. 948, jolloin niitä oli eniten 04 vuotiaiden ryhmässä. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat tippurin kohdalla 04 vuotiaat (v vuotiaat), kuppataudin kohdalla olivat taas ryhmät 04 ja 049 vuotiaat saman suuruisia (v. 948 olivat 59 vuotiaat lähinnä suurimpana ryhmänä). Naisiin nähden oli suhteellisesti eniten kuppataudin tapauksia vv. 948 ja vuotiaiden ja v. 949?O.4 vl,lotiaiden ryhmässä, tippuritapauksia taas eniten 04 vuotiaiden keskuudessa. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat kuppataudin kohdalla v vuotiaat, v vuotiaat ja v ja 049 vuotiaat sekä tippurin kohdalla 59 vuotiaat Kuolleisuus Dödlighet Mortality Kuolleisuustilaston aineisto. V:n 96 alusta maan virallinen kuolleisuustilasto kokonaan uusittiin ja laajennettiin ja tämän seurauksena Helsingin kaupungin kuolleisuustilaston käsittely saatettiin aivan uudelle kannalle. joulukuun 0 p:nä 95 annetulla asetuksella kuolleisuustilastoa varten toimitettavista tiedoista määrättiin, että kuolleen henkilön hautaamista varten on esitettävä lääkärin antama lääkintöhallituksen vahvistaman kaavakkeen mukainen kuolintodistus sen kunnan rekisteriviranomaiselle, jossa vainaja on kuollut; jos kuitenkin kuolintodistuksen hankkiminen tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voidaan tyytyä muunlaiseen kuolinilmoitukseen. Jos vainaja ei ole sen rekisteriviranomaisen kirjoissa, joka on kuolintodistuksen tai ilmoituksen vastaanottanut, on todistus lähetettävä sille rekisteriviranomaiselle, jonka pitämässä rekisterissä hän on. Kaikki täten rekisteriviranomaisille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset on lähetettävä kaupungissa viikoittain asianomaiselle kaupunginlääkärille ja maaseudulla kuukausittain asianomaiselle piirilääkärille (v:sta 94 lääninlääkärille). Näiden lääkärien tulee tarkastaa kuolintodistukset ja ilmoitukset, epäselvissä tapauksissa koettaa saada selville kuolemansyy sekä lähettää kuukausittain kaikki heille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset tilastolliseen päätoimistoon, jolle myös rekisteriviranomaisten tulee kuukausittain lähettää luettelo pitämäänsä kuolleiden kirjaan merkityistä kuolleista:

19 6 Tilastollinen päätoimisto laatii sille saapuneita kuolintodistuksia ja rekisteriviranomaisten luetteloja käyttämällä koko maan käsittävän kuolleisuustilaston. Kuolemantapaus otetaan tällöin huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut kirjoissa, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin se, ettei maamme tilasto osoita kunkin paikkakunnan terveydellistä tasoa; esim. kulkutautiin kuollut voi tulla merkit yksi sellaisen paikkakunnan tilastoon, jossa tämän taudin tapauksia ei lainkaan ole sattunut ja jonkun syrjäkunnan tilastossa voi esiintyä raitiotieonnettomuuden aiheuttamia kuolemantapauksia, jos vainaja on saanut vammansa ollessaan matkalla pääkaupungissa. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto vv:lta laadittiin päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviilirekisterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. Tilasto käsittää siis v:sta 96 yksinomaan nämä kuolleet, minkä vuoksi se ei ole suoraan verrattavissa edellisten vuosien tilastoon.') Aineiston luotettavuus. Tilaston käytettävänä olevat kuolemansyitä koskevat tiedot ovat hyvin eriarvoisia. Lääkärien antamat todistukset ovat tietenkin luotettavimmat, vaikka täytyy ottaa huomioon, että välistä tehdään vääriä diagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset melko arvottomia, koska heillä harvoin on edellytyksiä oikean diagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytilaston tarkkuus on niinmuodoin riippuvainen siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Sen seikan valaisemiseksi, missä määrin tässä julkaisussa esitetty kuolemansyytilasto on luotettava, annetaan seuraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadusta. Yleisenä huomautuksena voidaan sanoa, että luotettavuus on lisääntynyt sen johdosta, että kuolintodistukset on tarkastettu tilastollisen päätoimiston lääkärin toimesta. Kuolintodistuksiin on merkittävä myös, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuol~mantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. KuolemansY}'n määräämisperuste Grunderna lör dödsorsakens bestämmande Basis tor the determination 0/ cause 0/ death Mp. Np. Vh!. Mp. Mk. Kvk. 5:a Mk. Np. Kvk. M. F. Tatal Ruumiinavaus. Obduktion (Autopsy) Sairaalahoito. Sjukhusvård (Trealment in hospitals) Lääkärinhoito. Läkarvärd (Trl'atment by physicians) Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den döde (Examination of the dead by a physician) ' 5 6 Sairaanhoitajattaren, kätilön tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Redogörelse av sjuksköterska, barnmorska ei. dyj. (Report o) the nurse, midwife ele.)... Omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga eiler främmande personer (Report of the Y!latives or strangers) lmoittamaton. Ouppgiven (Unknown)... Np. Vhl. 5:a Mk. Kvk. 5:. Vh!. Mp Yhteensä. Summa (Total) Vastaavat suhdeluvut koko kolmivuotiskaudelta e_sitetään seuraavassa taulukossa. ) Kuolemansyytilaston uudistamisesta on selostus tilastollisen päätoimiston ensimmäisessä sitä koskevassa julkaisussa: Suomen virallinen tilasto. V. Väestötilastoa. 90. Kuolemansyyt vuosina Vrt. myös Helsingin kaupungin tilasto Terveyden ja sairaanhoito Jälkimmäinen osa.

20 7 Kuolemansyyn määräämisperusteet vuosina Orum...erna lör. dödsorsakens bestämmande dren Basis tor the determination ot cause af death in Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers Mp. Np. Yht. Mp. Mk. Kvk. S:a Mk. M. F. Total Ruumiinavaus. Obduktion Sairaalahoito. Sjukhusvärd Lääkärinhoito. Läkarvärd Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den döde Sairaanhoitajattaren, kätilön tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Redogörelse av sjuksköterska, barnmorska e. dyl Omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga' eiler främmande personer " lmoittamaton. Ouppgiven.... Yhteensä. Summal % Np Kvk. Yht. S:a : ' On luonnollista, että ryhmä»omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus», johon ryhmään sodassa kaatuneet ja kuolleeksi julistetut on viety ja joka vv. 994 käsitti miesten kohdalla lähes /5 kaikista kuolemansyy'n määräämisperusteista ja oli vielä vv sangen korkea, on rauhanomaisiin oloihin palattua huomattavasti pienentynyt. Tämä ryhmä on käsiteltävänä kolmivuotiskautena laskenut melkein vv:n 968 tasolle. Samanaikaisesti lääkärien todistamien kuolemansyiden osuus nousi 94.%:iin (vv %, mutta vv. 994 sen sijaan vain 70.%, vv % ja vv %). Muista tapauksista lienee suurin osa sattunut maalla, missä lääkäriä ei ole voitu käyttää. Täten voidaan sitä aineistoa, johon Helsingin kuolemansyytilast'o nojautuu, pitää luotettavuuteen nähden hyvin tyydyttävänä. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Edellä mainitulla tavalla laskettuna oli Helsingin kirjoissa olleiden kuolleiden luku, kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta, v , v ja v henkilö'~, minkä lisäksi kuolleeksi julistettiin vastaavasti 4, 77 ja 40 sod.assa kad.onnutta ja siviilihenkilöä. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina näkyy seuraavasta yhdistelmästä (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta). Siihen ja seuraaviin taulukkoihin sisältyvät kaikki kuolleeksi julistetut. v u 0 s Å r Year Kuolleisuus vuosina Dödligheten dren Mortality in '".'.... Terueydenhoitotilasto. Htilsovdrdsstatistik Keskiväkluku Medelfolkmängd Mean population ; Kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal avlldna Absolute numbel 0 deaths Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna pa 000 invanare Deaths per 000 inhabitants

21 8 Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärä eri kuukausina on esitetty taulussa 8. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus vv verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta. Kuolleisuus kuukausittain Dödligheten mdnadsvis Monthly mortality ,Kuolleiden Kuolleita 000 Kuukausi absol. luku asukasta kohden Kuolleiden Kuollelta 000 Kuolleiden Kuolleita 000 MAnad Absolut antal Avlidna på 000. absol. luku asukasta kohden absol. luku asukasta kohden Month avlidna invanare Absolut antal Avlldna pa 000 Absolut antal Avlldna på 000 Absolute num Deaths per ()(}() avlldna invånare avlidna invanare ber 0/ dea/hs inhabilan/s 950 _ Tammikuu januari Helmikuu februari , Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu JURi Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober , Marraskuu November.., Joulukuu December Tuntematon kuukausi. l ) Okänd månadl) Kuolleisuudessa ilmeni siis jonkin verran vaihteluja. Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, on kuolleisuus tavallisesti suurin talvi ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa 8 annetaan myös tietoja kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli yleensä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurempi kuin naisten. Seuraavassa yhdistelmässä olevat luvut osoittavat mies ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Vuosi År Year Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden Avlidna pd 000 lnvdnare av samma kön Deaths per 000 inhabitants of the same sex Mfl. Np. Mk. Kvk. M. F Mp. Mk... 8 Np, Kvk Naisten kuolleisuuden pysyessä ennallaan on mie"sten kuolleisuus kauden aikana vähentynyt. Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli ja ikäryhmissä 0000 asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä melkoisesti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa; poikkeuksen muodostivat tilapäisesti v vuotiaat. ) Kuolleeksijulistetut. Dödförklarade.

22 9 Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmit(äin asukasta kohden Dödligheten inom olika köns och dldersgrupper, pd 0000 invdnare Mortality in diflerent groups of sex and age per inhabitants kä r y h m, v u 0 t t a Mo. sukup. Åldersgrupp, å r Mp. Np. Bägge Mp. Np. Moi. sukup. Mp. Age groups, years Mk. Kvk. könen Mk. Kvk. Bägge Mk. M. F. 80th köien sexes 950 Np. Kvk. Mo. sukup. Bägge könen 4 0' : ~ 9.u , Selvimmin käy ilmi mies ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa ryhmissä seuraavan yhdistelmän mukainen. Miesten kuolleisuus, joka sotavuosina kohosi niin tuntuvasti suuremmaksi naisten vastaavia lukuja, on huomattavasti vähentynyt. Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indeksiluvut, naisten kuolleisuus = 00 Jndextal lör relativa dödligheten bland män inom olika dldersgrupper, den relativa dödligheten bland kvinnor = 00 ndex numbers for relative mortality of men, mortality 0 women being = 00 kä, vuotta Ålder, år kä, vuotta Age, years Ålder, år , Kalkki ikä'yhmät } Samtliga åldersgrupper (AL age groups) Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. 9 alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty taulussa 0. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. Suomessa lääkintöhallitus v. 95 vahvisti erikoisen kuolemansyynimistön, joka lähinnä,liittyy muissa pohjoismaissa käytettyyn nimistöön. Virallinen nimistö käsittää nykyään 96 nimi

23 0 kettä, mutta' näistä on Helsingin kuolemansyiden tilastossa muutamia yhdistetty, joten nimikkeiden lukumäärä tässä julkaisussa tulee olemaan hiukan pienempi.' Taulussa 0 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku kolmivuotiskauden kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on sitä paitsi ryhmitetty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan, mutta tätä ryhmitystä ei ole voitu julkaista erikseen kultakin vuodelta, vaan ainoastaan koko kolmivuotiskauteen kohdistuvana yhdistelmänä. Sen sijaan annetaan tauluissa 9 ja vuosittaisia yksityiskohtaisempia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä; taulussa 9 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku 0000 asukasta kohden oli seuraava. Tärkeimmät kuolemansyyt ) 0000 asukasta kohden De viktigaste dödsorsakerna ) pd invdnare Principal causes 0/ death per inhabitants Kuolemansyy Dödsorsak Cause 0 dealh Mp. Mk. M. Np.,<Yk. F. Mo. ukup. BUe könen Both ux~s Mp. Mk. Np. Kvk. Moi. sukup. Bägge könen Mp. Mk. Np. Kvk. Moi. sukup. Bägge konen Synnynn. heikkousj ennenaikainen syntymä. Medfödd svaghetj förtidsbörd. Debilitas congenita, parlus praematurus.... Vanhuudenheikkousj vanhuudenkuolio. Ålderdomssvaghetj ålderdomsbrand. Marasmus se/lilis, gangraena senilis.... lavantautij paratyyfus. TarmtyfuSj paratyfus. Typhus abdominalis, paratyphus.... Tulirokko. Scharlakansfeber. Scarlatina.... Hinkuyskä. Kikhosta. Perlussis.... Kurkkumätä. Difteri. Diphtheria.... nfluenssa. nfluensa. nfluenza.... Ruusu. Ros. Erysipelas.... Yleinen verenmyrkytys. Allmän blodförgiftning. Septicaemia. Pyaemia.... Keuhko ja kurkunpäätuberkuloosi; tuberkuloottinen keuhko pussin tulehdus. lung och struptuberknlos; tuberkulös lngsäcksinflammation. Tuberculosis pulmonum, laryngis, pleuritis tubt'l' culosa...,..,.... Aivokalvo ja aivotuberkuloosi. Tuberkulos i hjärnhinnan och hjärnan. Tuberculosis meningum. cerebri.... Muiden elinten tuberkuloosi. Tuberkulos i andra organ. Tubel'culosis aliorum ot'f!anorum.... Sokeritauti. Sockersjuka. Diabetes mellitus Verenvuoto aivoissa, aivokalvoissa. Hjärnblödning, hjärnhinneblödning. Haemorrhagia cerebri, meningum.... Ver~nkiertoelinten taudit Cirkulationsorganens sjukdomar. Morbi organorum circulationis ' 0) O.~ 8.'[ ; ' ~ ) Lukuun ottamatta kuolleeksi iulistami$ia, ~xkl. c(ödförklaringar.

24 Jatkoa. forts. Contd Kuolemansyy Mo. Moi. Moi. Dödsorsak Mp. Np. sukup. Mp. Np. sukup. Mp. Np. sukup. Mk. Kvk. Bagge Mk. Kvk. Bägge Mk. Kvk. Blgge könen kollen könen Kurkunpään ja henkitorven tulehdus; keuhkokuume. Strup och luftrörsinflammation; lunginflamma. tion. Laryngo tracheitis,. bronchitis,. plleumonia ~ Maha ja suolitulehdus. Mag och tarminflamma' tion. Qastro mleritis,. colitis.....u.~ ; 0.7 Umpilisäkkeen tulehdus; vatsakalvon tulehdus tunte mattomasta syystä. Blindtarmsinflammation; bukhinneinflammation utan känd orsak. Appen' dicitis,. peritonitis e causa ignota O.~ Virtsaelinten taudit. Urinorganens sjukdomar. Morbi organorum uropoelicorum ,.. Synnytyksen ja kesken menon jälkeinen yleinen.. G.0. 5.~..9.0 verenmyrkytys. Septikemi efter förlossning och efter missfall. Septicaemia puerperalis et post aborfunz Kasvaimet. Svulster. Tumores.., ' Tapaturma. Olyckshändelse eiler väda. Casus mortiferi r r tsemurha. Självmord. Suicidium ~ <.9.& Murha tai lappo. Mord eiler dråp. Homicidium. O.f Muut kuolemansyyt. Övriga dödsorsaker. Alia/' mortis causae ' : 07 Yhteensä. Summa (Total)/ / 8.0/ : 96.' t 04 6 Tuberkuloottisten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tuberkuloottiset taudit (tuberculosis) aiheuttivat niinku in tavallista lukuisia kuolemantapauksia eli v , v ja v tapausta. Nämä kuolemantapaukset johtuivat suurimmaksi osaksi keuhkotaudista, kurkunpäätuberkuloosista ja tuberkuloottisesta keuhkopussin tulehduksesta, joiden aiheuttamia kuolemantapauksia oli v , v ja v ; lisäksi sattui v. 948, v. 949 ja v. 950 aivokalvo ja aivotuberkuloosin aiheuttamaa kuolemantapausta sekä v , v ja v: yksinomaan muun tuberkuloosin aiheuttamaa kuolemantapausta (ks. taul. 9). Seuraava yhdistelmä osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten luvun asukasta kohden ja tuberkuloosikuolemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään vv (ks. taul. ). Lal Vu 0 s i År Yl'ar Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus Dödligheten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuol lelden absoluuttinen luku Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden Absolut antal dödsfall DOds[all i tuberkulos i tuberkulos p~ 00 avlidna Absolute number Deaths from fuberof deaths from culosis, "er ce"t of tuberculosis all the deafhs Tuberkuloosiin kuolleita asukasta ko~den Dödsfall tuberkulos p~ nv~lare Deaths from tuber culosis per 0000 inhabitanfs