HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JÄLKIMMÄINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS
|
|
- Matti Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 9
2 HELSNGFORS STADS STATSTK o HÄLSO- OCH SJUKVARD SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA S T A T ST C S 0 F THE C T Y 0 F H E L S N K (H E L S N G F 0 R S) HEALTH AND MEDCAL STAT STCS LATTER PART STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE STA TSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 9 MERCATOHN KRJAPANO
3 ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden- ja sairaanhoitotilaston ja joka julkaistaan joka kolmas vuosi, käsittää vuodet 9~9. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava edellinen julkaisu ja muodostaa sarjassa ~Terveyden- ja sairaanhoito~ tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot -. Julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut yliaktuaari Ake Saxen ja tartuntatauteja, sairaanhoitoa, synnytyksiä ja kesken menoja sekä terveydenhoitoa käsittelevät osat yliaktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä. Helsingissä, syyskuussa 9. Karl-Erik Forsberg
4 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLSFÖRTECKNNG CONTENTS. Teksti. Text. Text Sivu Sida. Väestö.... Befolkning Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar. Kuolleisuus.... Dödlighet.... Sairaanhoito Sjukvård Synnytykset ja keskenme-. Förlossningar och missfall 0 not Terveydenhoito Hälsovård Taulusto. Tabeler. Keskiväkiluku '". Medelfolkmängd '".. Syntyneet.... '". Födda.... '" -. moitetut tartunta- ja -. Anmälda fall av smittosamma och vissa eräät muut taudintapaukset.... '" andra sjukdomar... moitetut uudet sukupuolitautien tapa- könssj ukdomar 8'". Anmälda nya fall av ukset.... 8'". Kuolemantapaukset.. 0. Dödsfall Kuolemansyyt Dödsorsaker Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet... under år.... '" -. Dödsfall bland barn. Alue- ja kotisairaanhoitajat.... 9'" sjuksköterskorna.. 9'". Distrikts- och hem. Valtion sairaalat ja. Statens sjukhus och keskussairaalat 0'" centralsjukhus... 0'" 8. Kaupungin ja yksityiset sairaalat '" sjukhus Stadens o.ch privata Kaupungin sairaalat... Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Kaupungin ja yksityiset sairaalat... '". Kaupungin sairaalat.. 8'" -. Pollklnikat... 0'" -0. Synnytykset '" -. Keskenmenot... 8'" :-. Kaupungin terveydenja sairaanhoidon menot ja tulot... 9'" Liite... 00'" Liite... 0'" '" 9-0. Stadens sjukhus. Helsingfors universitetscentralsjukhus 0'". Stadens och privata sjukhus..... Stadens sjukhus Poliklinikerna Förlossningar Missfall Stadens utgifter för och inkomster av hälso- och sjukvården.... Bilaga... :.... Bilaga.... '" 0'" '" 8'" 0'" '" 8 9'" 00 0 Page. Population nfectious dise.ases.... Mortality.... Medical service Deliveries and misscarriages Health service.... Tables. Average population.. '". Births * --. Registered infectious etc. cases of diseases. Registered new cases of venereal diseases 8'". Deaths... 0'" Causes of death '" -. Deaths of infants.. '". Municipal districtnurses '". State hospitals and central hospitals " 0'" 8. Municlpal and private hospitals Munlcipal hospitals.. '". The Central University Hospital in Helsinki... 0'". Municipal and private hospitals.... Municipal hospitals.. 8'" -. Policlinlcs... 0'" -0. Deliveries... '" -. Misscarriages 8 -. Expenditure and income for the municipal health and medical services.. 9'" Appendix... 00'" Appendix... 0
5 TEKST TEXT
6 . Väestö Befolkning - Population Väkiluku. Henkikirjoituksen mukainen väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina,!.!. 9 0, ja.. '99 8 henkilöä. Kaupungin väestörekistereihin merkityn väestön luku oli jonkin verran suurempi, mikä johtuu siitä, että rekistereistä ei ole voitu poistaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka on jätetty pois henkikirjasta. Tietoja väestönmuutoksista ja todetuista taudintapauksista verrataan rekistereihin merkittyyn väestöön kahdesta syystä. Ensinnäkin perustuvat väestönmuutostiedot viimeksi mainittuun väestöön ja toiseksi on yksinomaan tämä väkiluku jaettu ikäryhmiin. Liitetaulussa esitetään väestöre~istereihin merkittyjen keskiväkiluku vuosilta 9--,-9 iän ja sukupuolen mukaan. Seuraavassa asetelmassa ilmoitetaan keskiväkiluku 0-vuotiskaudelta Väestöreldstereihin merldttyjen kealdväklluku. Medefolkmänad enuat befolkninasreestren Average population N. M. (v. Summa F. TotaJ , Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v. 9, v. 98 ja v Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti, 9 ja i. (ks. taulu ). Kuolleena syntyneiden erottaminen toisaalta elävänä syntyneistä ja toisaalta keskenmenoista saattaa eräissä tapauksissa olla hyvinkin vaikeaa. Elävänä syntyneeksi katsotaan Suomessa lapsi, jon~a m",. on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle sm:n pituiset ja alle 00 g:n painoiset sikiöt taas lasketaan keskenmenoihin kuuluviksi... Elävänä syntyneiden lukumäärä sekä syntyneisyys 000 asukasta kohden oli vuosina 90-,9 seuraava.
7 Elävänä syntyneitä Levande födda Live births Luku Antal Numbtr G (j!0 000 asukasta kohden PA 000 invanare Ptr r 000 nhabltanls Luku Antal asukasta kohden PA 000 invanare..... Syntyneisyys saavutti huippukohtansa ensimmalsenä sodan jälkeisenä vuonna 9 ja laski sen jälkeen hitaasti v:een 9 saakka. V. 9 se kohosi jälleen yli %o:n, pysyi tässä luvussa v:een 9 saakka, mutta laski vuosina 98-9 sen alle. Koko maan vastaavassa luvussa tapahtuneeseen jatkuvaan laskuun verrattuna kehitys Helsingissä on ollut epämääräisempi. V:n 99 luku osoittaa kuitenkin nousua sekä koko maan että Helsingin osalta. Syntyneisyyden vaihteluja vuosisadan alusta lähtien -vuotiskausittain sekä -vuotiskautena 9-9 osoittaa seuraava asetelma. Syntynelsyys 000 asukasta kohden Nativiteten på 000 invånare Birth rates per 000 inhabitants q Ajanjaksosta 9- alkaen syntyneisyys osoitti laskua ajanjaksoon 9- saakka. Noususuhdanteiden aikana 90-luvun loppupuolella syntyneisyys kasvoi ja tämä nousu jatkui vielä koko 90-luvun ajan. 90-luvulla luku oli alentunut huipputasostaan, mutta oli edelleen korkeampi kuin mikään luku ajanjaksona 9-0. Seuraava asetelma osoittaa aviottomat lapset sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. Avlottomat lapset %:ina kaikista elävänä syntyneistä. Utom äktenskap födda barn i % av alla levande födda Jllegitimate births, per cent 0/ all live births Aviottomia Utom äktenskap fodda Utglllma/ts % Aviottomia Utom lktenskap födda Ko. kolmivuotiskauden suhdeluvut osoittavat laskua.
8 . Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar - Jnlectious diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (liitetaulut -) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, aluelääkärien ja muiden kaupungissa toimivien lääkärien terveydenhoitoviranomaisille antamiin ilmoituksiin. Aikaisemmin annettiin tiedot äkillisistä taudeista ja uusista sukupuolitautien tapauksista kuukausittain, mutta lääkintöhallitus lopetti ilmoitusvelvollisuuden eräiden vähemmän tärkeiden tautien kohdalla, joista ei myöskään WHO:n toimesta tilastoja koota, tammikuun p:stä 99 lähtien, jolloin myös säädettiin, että ~tiedot yleisvaarallisista tartun ta taudeista» annetaan viimeistään vrk:n kuluessa ja 9muista epidemiologisesti tärkeistä tartuntataudeist~ viikoittain. Sukupuolitautien uudet tapaukset 'ilmoitetaan edelleenkin kuukausittain. Tässä yhteydessä esitetyt tautisuusluvut eivät siis yleensä sisällä tietoja pitkällisistä taudeista. Myöskään eivät tähän sisälly tuberkuloosi tapaukset, joista ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloositoimistoon. Tilaston täydeisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henki torven tulehduksen, maha- ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. lmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava asetelma osoittaa lääkintöhallituksen ilmoitettavaksi määräämien- taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana (ks. liitetaulut -). V:sta 9 lähtien ilmoitettiin uusina tauteina vihurirokko, vyöruusu ja ihosilsat sekä v:sta 9 lähtien muut salmonellataudit, lapamatoisuus, hiivasienitauti, virtsaputkentulehdus, trichomonaksen aiheuttama emätintulehdus sekä vastasyntyneen keuhkokuume ja ripuli. V:n 99 alusta jätettiin pois ilmoitukset reumaattisista kuumeista ja keskenmenoista sekä muutamista harvemmin esiintyneistä taudeista, ja toisaalta saatettiiq ilmoitusvelvollisuuden alaisiksi eräät aivokuumeen ja keuhkokuumeen muo~ot ja vihurirokko.. ' lmoitetut tartuntautien tapaukset Anmälda smittosamma sjukdomsfall Absoluuttinen luku Absolut antal Abso/ute numbtr Registered cases 0 inlectious diseases 000 asukasta kohdeo PA 000 lovanare Ptr OOO inhabltanls Absoluuttinen luku Absolut antal asukasta kohden På 000 nvanare Vuosi t 9 oli tautisuusluvuiltaan aivan poikkeuksellinen. Koko esitettynä kymmenvuotiskautena ei minään vuonna ole ilmoitettu niin suurta tautien määrää, ja vaikka syksyn 9 ns. aasialainen influenssa, n. 800 ilmoitettua tapausta, jätettäisiinkin tarkastelun ulkopuolelle, on tämän vuoden tartuntatauteihin sairastuneiden luku sekä absoluuttisesti että asukaslukuun verraten kovin suuri. Yleisimmät taudit. Kaikkina kolmena vuotena aiheuttivat eniten sairastumisia nuha, nielutulehdus ja.äkiinen keuhkokatarri, influenssa, angiina, tuhkarokko (paitsi v. t 98), keuhkokuume ja äkillinen maha-, suoli- ja paksu suo itulehdus sekä v. 9 hinkuyskä. Näiden tautien imoitettuja tapauksia oli vähintään vuodessa. Erikoisesti on huomattava edellä mainittu aasialainen irifluenssa, joka epidemialuontoisena levisi v:n 9 lokakuussa ja jota silloin ilmoitettiin tapausta sekä marraskuussa vielä tapausta, sekä jo v. 9 alkanut tuhkarokkoepidemia, joka jatkui v. 9 ja käsitti silloin tapausta. Jälleen alkoi tuhkarokkotapausten luku kasvaa v. 99, jolloin niitä oli 9. Tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngeotrachealis-tapausten määrä lisääntyi edelleen v. 9-8, mutta väheni huomattavasti v. 99. Tautisuus eri vuodenaikoina näkyy seuraavasta asetelmasta, johon terveydenhoitoviranomaisille tehdyt tartuntatautien ilmoitukset on yhdistetty kuukausittain.
9 lmoitetut tartuntatautientapaukset Ap.mOda smittosamma sjukdomsfall Registered cases 0 inlectio us diseases Kuukausi. Månad Monh Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars.... Huhtikuu April.... Toukokuu Maj.... Kesäkuu. Juni ' Heinäkuu J~i Elokuu Augilsti Syyskuul September Lokakuu Oktober Marraskuu ~ovember Summa (Total) 8 8 Asetelma osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudin tapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. V. 9 aasialainen influenssa nosti loka- ja marraskuun tautisuusluvut paljon tavallista suuremmiksi. Seuraavassa asetelmassa eräät tärkeimmät tartuntataudit esitetään verrattuna asukaslukuun. Ta u t i Sjukdom Disease Lavantauti, paratyyfus, muut salmonellataudit Tarmtyfus, paratyfus, övriga salmonellasjukdomar Typizus abdominalis, paratyphus, salmonellosis alia.... Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina.... Angiina Angina Angina.... Hinkuyskä Kikhosta Pertussis.... Tuhkarokko Mässling Morbilli.... Vesirokko Vattkoppor Varicellae.... Sikotauti Påssjuka Parotitis epidemica.... Tarttuva keltatauti nfektiös hepatit Hepatitis inlectiosa Nuha, nielutulehdus, äkiilinen keuhkokatarri, influenssa ~ Snuva, svalgkatarr, akut lungkatarr, influensa nlectio acuta nasopharyngeotrachealis, inlluenza... ;... Lohk.okeunkokuume, pesäkekeuhkokuume ), atyyppinen, primäärinen keuhkokuume. Lobär lunginflammation, bronkopneumoni ), primär, at~pi~~ pneu~oni Pneumonia lobaris, bronchopneumonia, pneumonia pnmana atyptca.... Äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus ilman haavaumia. Akut icke-ulcerös gastroenterit oeh kolit Gastroenteritis et colitis non ulcerosa acuta.... Kuumeinen keskenmeno Abort med feber Abortus inlectus.... Tippuri Dröppel Gonorrhoea non medicata.... Muut taudit Övriga sjukdomar Morbi alii... ') J. J. 99 alkaen Fr. o. m Tapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden Reiativt antal sjukdomsfall på 0000 nvånare Rtlallve number 0 rases per O 000 nhabllan/$ Summa (Total)
10 Tarttuva keltatauti-(hepatitis inlectiosa) tapauksia sattui v. 98, v. 989 ja v. 99. Tapauksia oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä kolmivuotiskautena. Eniten tapauksia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v:n 9 lokakuussa,, ja syyskuussa,. Tuhkarokko-(morbilli) tapauksia oli v. 9 ja v. 99 ilmoitettiin jälleen 9 sairastunutta, mutta v. 98 oli tapauksia sen sijaan vain. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana - vuoden väliajoin, on viime vuosina tavattu paljon yleisemmin, ja vain joka toinen tai kolmas vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 9 aikana eniten tammi- ja helmikuussa, 9 ja tapausta, sekä v. 99 joulukuussa 9 tapausta. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli / a lapsista on sairastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Vain poikkeuksellisesti sitä esiintyy vanhemmissa, jo koulunkäyntinsä pääuäneissä henkilöissä. Tulirokko-(scarlatina) tapauksia oli v. 9, v. 98 ja v Kuluneena kolmivuotiskautena ei sattunut yhtään kuoleman tapausta tämän taudin johdosta. Tulirokkooo sairastuneet osjuknade i scharlakansfeber Cas es 0 scarlet lever Sairastuneiden absoluuttinen luku Sairastuneta 000 asukasta kohden Absolut antal insjuknade nsjuknade pa 000 invånare kä. vuotta Absolute number 0 cases Cases per OOO Å der. Ar nhabltants A g e. ye a r s N. Summa N. Kaikki M. Kv. M. Total Kv. _ Samtliga F Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper (Ali age groups) , ,"... '.: ~ Kaikki ikä ryhmät Samtliga åldersgrupper , " Kaikki ikäryhmät Samtliga Aldersgrupperl
11 8 Tulirokko on etu.päässä lastentauti ja siihen sairastuneista oli huomattava osa -9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Tulirokon aiheuttamat kuolemantapaukset ovat vähentyneet, mikä lienee lähinnä penisilliinin ansio, jota v. 9 alettiin käyttää tulirokon hoidossa. Kurkkumätä-(diphteria) tapausten luku vaihteli v välillä vuodessa, ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että v. 9- aikana on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut :stä :een. V. 9 tapauksia oli, ja v. 9 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 9-, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. 90-luvun alkuvuosina oli vielä joitakin kurkkumätätapauksia, viimeiset v. 9, mutta sen jälkeen ei ole sattunut ainoatakaan tapausta. Lavantauti-(typhus abdominaf;s) tapauksia oli v. 98 yksi ja paratyylus-(paratyphus) sekä muita salmonellatauti (salmonellosis alia) tapauksia v. 9-9 edellisiä 8, ja sekä jälkimmäisiä, ja 8. Paratyyfukseen ja muihin salmonellatauteihin v. 9-9 sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta asetelmasta kä, vuotta Salmo- Salmo- Salmo- Ålder, år Para nellosls Para- nellosis Para- nellosis Agt. ytars typhus alla typhus alla typhus alia , Summa (Toiat) 8 8 Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9 yksi. Paratyyfuksen aiheuttamia kuoleman tapauksia oli V. 9 sekä muiden salmonellatautien aiheuttamia kuolemantapauksia v. 9, v.98 ja v. 99 samoin. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 9, v. 98 ja v. 99 tapausta. V. 9 oli hinkuyskän aiheuttama kuolemantapaus. Lapsihalvaus-(poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 9, v. 98 ja v. 99. Viimeksi kulunut kolmivuotiskausi oli lapsihalvauksen kannalta melko hyvä. Lapsihalvaus aiheutti v. 9 kaksi ja v. 98 myös kaksi sekä v. 99 yhden kuolemantapauksen. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan kuluneena kolmena vuotena ilmenee seuraavasta asetelmasta. kä. v u 0 t t a Å der, å r A g e, ye a, s Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper (Ali age groups) Lapsihalvaukseen sairastuneet nsjuknade i barnförlamning M. Cases 0/ poliomyelitis 9 98 N. Moi. sukup. Kv. Bägge könen F. 80th sexes M. N. Moi. sukup. K v. Bägge konen M. 99 N: Mo. sukup. Kv. BAgge konen 8 8 9
12 9, Aivokalvontulehdusta (meningitis) ilmoitettiin v. 9, v.!js8 8 ja v. 9!J tapau~ta. nlluenssa-(inlluenza) tapausten luku oli v. 9-90,88 ja. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena joka toinen vuosi. Loka-lTarraskuussa 9 esiintyi laaja infh,lenssaepidemia, ja sairastumistapauksia sattui silloin vastaavasti ja. Kuolemantapauksia oii 'v. 9, v. 98 ja v. 99, joista - henkilöä oli yli 0-vuotiasta. Todennäköistä on, että osa influenssan jälkitauteihin, kurkunpään ja henkitorven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksin'omäan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 9 lähtien myös jälkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käynyt influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi.,., Sukupuolitaudeista (morbi veneri) on tippuria (gonorrhoea non medictita) ilmoitettu v. 9-9 vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena,, 08 ja 0., Pehmeää sankkeria (ulcus molle) ilmeni v. 9 tapausta. Kuppåtauti-(syphilis) tapauksia oli entistä vähemmän. V. 9-9 ilmoitettiin vain, 9 ja uutta kuppatautitapausta. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 9, v. 98 ja v kuolemantapausta. Lokeronivusajos-(lympho-. granuloma inguinale) tapauksia ei ollut nyt käsiteltävänä kolmivuotis~autena yhtään. ' _~ lmoitettujen uusien sukupuolitautien t<ipausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun v esitetään promilleluvuin seuraavassa asetelmassa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät- ilmi. Syphilis congenita-tapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin. Uudet sukupuoutautl.tapaukset 000 asukasta kohden Nya fall av könssjukdomar på 000 invånare, New cases 0 venereal diseases per 000 inhabitants ",,",.... Syphilis,n~n medl~ata , O. ; 0. Ulcus molle non medicatum O. Q Gonorrhoea non medlcata.0.8,.9..0,9.... Lymphogranuloma ingulnale Taulussa on eri sukupuoli tauteihin sairastuneet henk'iöt ryl)mitelty ammatin,' iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena todettiin sukupuolitautien tapauksia enemmän miehillä, ja nyt käsiteltävänä kolmivuotiskauten,a oli tilanne sama, tapauksia todettiin miehillä yli kertaa niin paljon kuin naisilla. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippuritapauksia alaikäisillä: v. 9 viisi, v. 98 yksi ja v. 99 neljä. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien v. 9-9 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset, joita v. 9 oli kaksi, v. 98 kolme ja v. 99 yksi.
13 0 Uudet sukupuolitautitapaukset Nya fall av köd8sjukdomar New cases 0 vellere! diseases k, vuotta A der, Ar Agt, yea,s 9 Miespuolisia Mankön Malt Sairastuneita nsjuknade % N umbtr 0/ tqsts Sairastuneita nsjuknade Naispuolisia Kvlnnkön Female % Molemmat sukupuolet Bägge konen 80th sats Sairastuneita nsjuknade O.~ 0.0 " O.~ ~ ;! Summa (Tutal) % :: :::::::::::: :::::: Summa , , '" '., Summal < 00.0
14 Seuraavassa asetelmassa esitetään gonorreaan sairastuneiden miesten ja naisten lu~u eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Gonorrhoea non medica la kä, vuotta Miespuoliset Naispuoliset Å der" å r Mankön Kvlnnkön Age, years Male FemaJe : ~ Kalkki lkäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Ali age groups)!j.o \.9. Tippuria tavattiin suhteellisesti eniten 0-- ja -9-vuotiailla miehillä ja samaten sen ikäisillä naisilla, joilla sitä kuitenkin esiintyi huomattavasti vähemmän. V. 99 oli -9-vuotiaista naisista suhteellisesti paljon enem~än sairastuneita kuin kahtena edellisenä vuotena ja kuin ikäryhmässä -9 vuotta. Seuraava katsaus, johon synnynnäin~n kuppatauti ei!!isälly, kuppataudin esiintymiseen viime kymmenvuotiskautena osoittaa, miten penisilliinin:käyttö sen hoitoon. on tartuntamahdollisuudet poistamalla vähentänyt uusien taudintapausten luvun vähäise~sj. 'Huippuvuosien \)- jälkeen alkanut voimakkaasti aleneva suunta jatkui edelleen.' Uudet kuppatautitapaukset Nya fall av syfilis New cases 0/ syphilis N. Moi. sukup. M. Kv. Bägge konen F. 80th euf , , ,.... i 9..,.., ". 9 9' & ;
15 ",. Kuolleisuus "Dödlighet -Mortality Kuolleisuustilaston ai,neisto. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustil<istö 'on v:sta 9 v:een 90 saakka laadittu päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviilire'dsterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. V:sta 9 alkaen laatii tämän 'tilaston saman aineiston perusteella kaupungin tilastotoimisto. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisteriin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Aineiston luotettavuus. Kuolintodistuksiin on merkittävä, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta' taulukosta.,- Kuolemansyyn määräämisperuste Grunderna för dödsorsakens bestämmande,, Basis for the determination of eause of death ' ' '0 M. -K~" Summa ', N. M. Kv. Summa M. Kv, Summa M, Kv. N. Summa F. Total Lääkärin tutkimus ','Av läkare utförd, undersök-, ning (Examination 'by the physieian) sairaalassa. på sjukhus (in the hospital) kotona ym. i hemmet m.m. (at home ete.)., kuoleman jälkeen. efter döden (atter the death) Ruumiinavaus.Obduktion (Autopsy) ' Viranomaisen ilmoitus. Anmälan av myndighet (Report of the authorities) Omaisen tai muun ilmoitus' tai tuntematon peruste. Anmälan av anhöriga eiler andra personer eiler okänd grund (Report of the relatives or other per- sons or basis unknown) Summa JOO.o Ne tapaukset, joissa kuolemansyyn maaraaminen perustuu lääkärin tutkimukseen tai ruumiinavaukseen, muodostavat suunnilleen yhtä suuren osan kuin edellisenä kolmivuotisjaksona eli vastaavasti 9.0 ja 9.9% (v %). Ruumiinavausten osuus on kuitenkin jatkuvasti kasvanut: v se oli 8., v. 9-8., v ja v. 9-9.%, mikä osaltaan lisää Helsingin kuolemansyytilaston jo ennestään hyvää luotettavuutta. Ruumiinavausten osuuden voimakas kasvu selittynee yleisestä pyrkimyksestä entistä tarkempaan kuolemansyyn määrittämiseen epäselvissä tapauksissa. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsingissä rekisteröityjen kuolleiden luku oli v. 9 8, v. 98 ja v Kuolleeksi julistetut eivät v:n 9 alusta lähtien sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina 98, 9-9 ja -vuotiskausittain 90- sekä' -vuotiskautena 9-9, mikä luku tosin on hyvin karkea mitta, näkyy seuraavista asetelmista (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta).
16 Vuosi Ar Yta, ' ,Kuolle~suus vuosina 98-9,. Dödligheten åren 98-9 Mortality in 98-9 Kuolleiden abso- ' Kuolleita 000 luuttinen luku asukasta kohden ','. Keskiväkluku.. Kuolleiden abso- Absolut antal Avlidna på 000 Vuosi Keskiväkiluku luuttillen luku Medelfolkmängd avlidna invånare Ar Medelfolkmängd Absolut anta;" Mean popu/at/on Abso/ult numm' Dtllhs ptr 000 avlidna 0/ dtllhs inhabilanls '. 0, -', " 90 " ':0Ö' ,' ~ , , ~ 99 0 KUQlleita Q!l!) ~su kasta k~hden Avlidna på 000 invånare Kuolleisuus 000 asukasta kohden, vilslvuotiskausien kesklluvut Dödligheten på 000 invånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhafjitants, average rates jor jive-year periods t ',.," '.' , Edellä olevista käy ilmi, että sotavuosien jälkeen alkanut kuolleisuuden aleneminen on pysähtynyt v:een 9, mutta tämän jälkeen kehitys on ollut vaihteleva. V:n 99 luku on kuitenkin alin kaupungissa todettu. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus v. 9-9 verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta... Kuollelsuus kuukausittain Dödligheten månadsvls Monthly mortality Kuukausi Kuolleiden' absol. luku Absolut antal avlidna Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna på 000 invånare Månad Abso/ule numbtr 0/ dtalhs Dtalhs ptr 000 inhabilanls Monlh Tammikuu januari., Helmikuu Februari ,, Maaliskuu Mars... 9? Hulttikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu juni Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober :; Marraskuu November joulukuu December :.
17 Kuten taulukosta näkyy, kuolleisuus on tavallisesti suurin talv'i-.ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan tietoja myös kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli paitsi ylimmissä ikäluokissa suurempi kuin naisten. Seuraavassa asetelmassa olevat luvut osoittavat mies- ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet l 000 vastaavaa s'ukupuolta olevaa asukasta kohden. Avlidna på l 000 invånare av samma kön Deatlls per J 000 inhabitants 0/ the same sex N. N. N. M. Kv. M. Kv. M. Kv. F R Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli- ja ikäryhmissä asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä, paria vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta, huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmittäin asukasta kohden. Dödli~beten inom ouka köns- och. ålderswopper, pii invånare Mortality in dillerent sex and, age groups per 0000 inhabitants ~~ kä r y h m ä, vuotta A der s g r u p P. å r M. s. N. M. s. N. M. S. Agt groups, ytars M.. B. k. M. Kv. B. k. M. Kv. B. k. B. s ~ _.... i ~ ',.9 '" ~ ~ ~
18 - Selv~mmin käy ilmi mies- ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa cryhmissä seuraavan åsetelritan mukainen. Miesten liikakuolleisuus, joka sodan jälkeen on huomattavasti vähentynyt, oli ko. kolmivuotisjaksona alempi kuin v. 9-. V:n 98 luku on alin tähän saakka todettu. Missä absoluuttinen luku on pienempi kuin, ei suhdelukua ole laskettu. Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indekslluvut ndextai för relativa dödligheten bland män lnom olika åldersgrupper kä, vuotta Alder, år Agt, ytars = Mortality ratio men/women, index numbers t 9 ' ' Kaikki. Samtliga (Ali) Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on-esitetty, tauluissa 8--. 'j Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtan"eet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. V:sta 9 lähtien noudatetussa. uudessa kuolinsyynimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen nimikkeistöön merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten. Kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka i.dottuvat vuotta 9 edeltäneeseen aikaan, on poikkiviivalla merkitty, että suoranainen 'vertaihikelpoisuus puuttuu. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat peruskuolemansyyhyn. Taulustossa,' on käytetty kahta Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden ryh~itystä" keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (A-ryhmitys, tauluissa 9-0) ja lyhyttä, 0 ryhmää k~ittävää (B;.ryhmitys, 't,!-ul!llss~d ja ":"'). Taulussa 9 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapal,lsten luku kolmivuotiskauden 9-9 kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on kuten edellisessäkin julkaisussa ryhm'itetty kuolleem Ui_n, ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 8 ja annetaan vuos"ittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä: taulussa 8 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri' kuukausiria ja 'taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja' iän mukaan.,- _ "",'";;' :;" "",: " '," _-' - _. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku asukasta kohden oii edellä mainitun B-ryhmityksen mukaan seuraava.
19 ' Tärkeimmät kuolemansyyt 0000 asukasta kohden. De vikti~aste dödsorsakerna på 0000 invånare, Principal causes 0/ dealh per inhabilanls Kuo lemansyy Dödsorsak N. M.s. N. M.s. N. M. s. M. Kv. B. k. M. M. C a USt of dtalh Kv. B. k. Kv. B. k. F. B. s. B Tlberclllosis organoruj!l respirationis j B Tuberculosis; formae aliae ' ' 0. B Syphilis eiusque sequelae....-:... Li" B Typhus abdominalis B Scarlatina, angina streptoco'cdca B!l Pertussis B 0 nfectio meningococcica' "!"":f':"".:' - B Poliomyelitis anterior acuta ' 0.0 B Morbi infectiosi s. parasitarii alii B 8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae :W B 9 Neoplasmata benigna et non definita n. B 0 Diabetes mellitus B Anaemiae B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis ;; B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica) B Febris rheumatica B Morbi chronici rheumatici cordis... n B Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis B Morbi cordis alii B 8 Hypertonia cum morbo cordis B 9 Hypertonia morbo cordis non ihdieato O. ( B 0 lnfluenza O. ( B Pneumonia , B Bronchitis B Ulcus ventriculi, duodeni O. ( B Appendicitis... 0.' 0. O. ~ B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis B Gastritis, duodenitis, enteritis et culitis B Cirrhosis hepatis (J.8 0. ' B 8 Nephritis et nephtosis B 9 Hyperplasia pro~tatae O. ( , B 0 Mprbi.,gravidarum, parturientium, puer~. per~rum B Maleformationes congenitae B Laesiones intra 'partum, asphyxia,. atelectasis < postnatalis B lnfectiones neonatorum B. Morbi alii neonatorum et anni primi..0 0.' ' B Senllitas et casus male definiti O. i B Morbi alli , : 8.9 B Accidentiae B 8 B 9 Suicidia B 0 Homicidia Summa (Tolal) [,
20 Tuberkuloottisten tauti eli aiheuttama kuolleisuus. Ajanjaksona 9!- tapahtunut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhfeellinen aleneminen ei ole vuqsina 9- jatkunut yhtä selväpiirteisenä kuin edellisinä vuosina, mutta vuosina 98-9 saavutettiin jäll~en uudet minimiluvut. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on jo siksi pieni, ettei tähänastisen voimakkaan laskun enää voida olettaa jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että kuolleisuus tähän tautiin nykyään kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. Kuitenkin on todettava, että tuberkuloosikuolleisuus edelleen on suurempi HelsingisSä kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 9, v. 98 ja v kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut asukasta kohden olivat.8,. ja.9. Hengityselinten tuberkuloosikuolemantapauksia oli vuosina 9-9 vastaavasti 0, ja tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli siten melko vähäinen. Seuraava asetelma, o~oittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten luvun 0000 asukasta kohden ja tuberkuloosiku'olemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään v. 98 ja 9-9 (vrt. tekstitaulu siv. ). TuberkuloosikuoUeisuus Dödli~heten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dödsfall i tuberkulos Abso/ute number of deaths from tubercu/osls Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden Dödsfall i tuberkulos på 00 avlidna Deaths from tuberculosis, per etnt of ajj the dtaths Tuberkuloosiin kuolleita asukasta kohden Dödstall i tuberkulos på invånare Dtaths from tuberculosis ptr O 000 inhabitants , Ko. kolmivuotiskauden keskimääräinen tuberkuloosi kuolleisuus 0000 asukasta kohden (.8) oli n. /. vuoden 98 kuolleisuudesta. Tuberkuloosiin kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli samalla laskenut n. '/:sta n. '/ :aan. Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 8. Eräitä näitä seikkoja valaisevia suhdelukuja on otettu seuraavaan taulukkoon.
21 8 Kuukausi Månad Monlh Tuberkuloosikuolleisuus kuukausittain. Dödligheten i tuberkulos mänadsvis Mortality caused by, tuberculosis, monthly %:na kaikista samana ajanjaksona Absoluuttinen luku %:ina kaikista tuberkuloosin aiheulla- sattuneista kuolemantapauksista mista kuolemantapauksista Absolut antal % av samtliga dödsfall under samma % av samtliga dödsfall i tuberkulos period Absolult numbtr Ptr etnl of all he dtalhs from lubtrculosis p" un of al/ hl dealhs of hl saml ptrlod Tammikuu Januari.. 0 (l Helmikuu Februari Maaliskuu Mars '.. Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni.....' Heinäkuu Juli ,. Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November J oul ukuu December Koko vuosi Hela året Whole year) Tuberkuloottisiin tauteihin kuolleiden luku oli yleensä suurin talvella ja keväällä; tammi-toukokuussa sattui ko. vuosina vastaavasti 9.,. ja 9.% kaikista tuberkuloosin vuoden aikana aiheuttamista kuolemantapauksista. Tammi-toukokuun osuus on kuitenkin viime kolmivuotiskausina laskenut; vuosina 9- se oli keskimäärin 8.%, vuosina 9-.8% ja vuosina 9-9.%. Tuberkuloosiin kuolleista oli v. 9-9, kuten aikaisemminkin, enemmistö miespuolisia. Koko kolmivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä miestä ja naista. Tauluista 9 ja näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä sekä tekstitaulusta siv. taas kaikkien tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten suhde 0000 asukasta kohden vuosina 9-9. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimpien tuberkuloosiryhmien aiheuttamat kuolemantapaukset ikäryhmittäin sekä suhdeluvut, jotka osoittavat kaikkien tuberkuloosikuolemantapausten aiheuttaman kuolleisuuden asukasta kohden kussakin ikäryhmässä ja näiden tapausten osuuden kunkin ikäryhmän kaikista kuolemantapauksista; taulukossa on myös sarake, joka osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten suhteellisen jakautumisen eri ikäryhmien kesken. kä, vuolla Ålder, är Agt, ytars l!i-h... 0-fl... :0-:0... ()-fl... :,o-s!)... HO-GO KaikkloSamtllga (Al) Tuberkuloosikuolemantapauksia Dödsfall i tuberkulos Deaths caused by tuberculosis A. Kuolinsyyryhmä Dödsorsaksgrupp Causes 0/ death Tubereulosis organorum Tubereulosis Tubereulosis respiralionis menlngum ete. formae aiiae ]'! ] [) :l:~ :l :i R Summa Total t (; - 9-0
22 9 B. Suhdeluvut. Relationstal Rates Kuolemantapauksia % kaikista tuber- Tuberkuloosikuolemantapauksia % Kuolemantapauksia kuloosikuolemantapauksista kaikista ikäryhmän kuolemantapauk- 8Ukasta kohden sista Dödsfall i % av samtiiga dödsfall Dödsfall i % av samtliga dödsfall DÖdsfall på 0000 kä, vuotta i tuberkulos inom åldersgruppen invånare Alder, år Dtalhs, ptr unt 0 all tht dtaths rom Dtalhs rom tubtrculosis, ptr unt 0 Dtaths ptr O 000 tubtrculosis all tht dtaths n tht samt agt group inhabltants Kaikki. Samtliga , Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa kuolleiden suhdeluvut iän mukaan v. 98 ja Tuberkuloosiin kuolleet iän mukaan 0000 asukasta kohden v Avlldna i tuberkulos efter ålder i förhållande tili 0000 invånare åren 98-9 Deaths caused by tuberculosis per 0000 inhabitants in 98-9, according to age Vuosi Summa Ar Y,ar vuotta år ytars Total ,
23 0 Voidaan todeta, cttä nuurcmpien ikäryhmien lubdkuluusikuolleisuus ikäryhmään,w-\j saakka un vuimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Sitä vastoin ikäryhmästä 0-9 alkaen kehitys on ollut epätasaisempi, ja tämä koskee varsinkin kahta vanhinta ikäryhmää. 0 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän ryhmän kuolemantapauksista oli v. 98 vain 9.%, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 9 tämä osuus oli., v. 9., v. 9., v. 9., v ja v. 99 jopa 0.0%. Tämä suhteellinen osuus on siis edelleen noussut ko. kolmivuotiskautena. Tuberkuloosin pienenevä merkitys kuolleisuuteen vaikuttavana tekijänä käy myös ilmi eri ikäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa. Niinpä esim. v. 98.% kaikista kuolemantapauksista 0-9 vuotiaiden keskuudessa oli tuberkuloosin aiheuttamia tapauksia vastaavan %-luvun ollessa v. 9.8, v ja v. 99 vain.. Myös muissa ikäryhmissä paitsi vanhimmassa on tapahtunut laskua. VerenkiertoeUnten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tämä nimikkeistön ryhmä vaatii eniten uhreja. Seuraava asetelma osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Verenkierto elinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja 0000 asukasta kohden DödU~heten i cirkulationsor~anens sjukdomar, absoluta ta och per 0000 invånare Loss of Ufe from diseases of the circulatory system, absolute numbers and per 0000 inhabitants Tautirvhmä ') Sjukdomsgrupp, ) Disease group 9 Verisuonten kovettumisen ja rappeutumisen aiheuttamat sydäntaudit Arteriosklerotiska och degenerativa hjärtsjukdomar. Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis Muut sydäntaudit Andra hjärtsjukdomar. Morbi cordis alii... 8 Verenpainetauti sydänoirein Hypertoni med hjärtsjukdomar. Hypertonia cum morbo cordis... Valtimoiden taudit. Artärsjukdomar. Morbi arteriarum.. 88 Muut verenkiertoelinten taudit. Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis a/ii... 9 Kaikki verenkiertoelinten taudit Alla cirkulationsorganens sjukdomar. Morbi organorum circulationis... Luku Antal Numbtr JO 000 asukasta kohden Per JO 000 invånare Ptr O 000 inhabilants s Kuolleisuus näihin tauteihin ei osoita selvää kehityssuuntaa. Verisuonten kovettumis- ja rappeutumistautien aiheuttama kuolleisuus oli kuitenkin nyt suurempi kuin v. 9- ja osoitti jatkuvaa nousua. Koska kuolleisuus eri ikäryhmissä huomattavasti vaihtelee, esitetään seuraavassa taulukossa kuolintapausten jakautuminen iän mukaan j~ samanikäistä asukasta kohden. ') A-ryhmi!yksen ryhmät 8, 8, 8, 8 ~ekä 9-80, 8, 8 Grupperna 8, 8, 8, 8 sam! 9-80, 8, 8 enl. A-grupperingen.
24 ' VerenklertoeUnten tautien aiheuttama kuolleisuus 0000 samanikäistä asukasta kohden Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar på 0000 invånare i samma ålder Loss of life from diseases of the circulatory system.per inhabitants of the same age V u 0 si Ar Year Summa vuotta år years M. Kv. N. M. N. M. M. N. M. N. M. N. F. N ' Kv. Kv. Kv. Kv. Kv : K :' ;.l K : :H.o ;.l U La (l :l.. 0. (i : :lo. TotaJ Taulukosta ilmenee, että verenkiertoelinten taudit verrattain harvoin aiheuttavat nuoren henkilön kuuleman, 0 ikävuodesta alkaen niiden merkitys hyvin huomattavasti kasvaa. Miesten kuolleisuus on varsinkin ikäluokissa 0-9 vuotta naisten kuolleisuutta huomattavasti suurempi. Vuodesta toiseen kuolleisuusluvut vaihtelevat, joten on vaikeata todeta määrättyä kehityksen kulkua. Useimmissa ikäluokissa voidaan kuitenkin todeta hieman aleneva trendi. Taulukossa oleviin lukuihin on suhtauduttava varovaisesti. Niinpä esim. on mahdollista, että kuolemansyy, joka aikaisemmin on katsottu vanhuudentaudiksi, on parannetun taudinmäärittelyn ansiosta osoittautunutkin esim. verenkiertoelinten tauteihin kuuluvaksi tai keuhkokuumeksi. Kun v. 9 otettiin uusi kuolinsyynimistö käyttöön, eivät v:n 9-9 luvut ole täysin verrattavissa aikaisempien vuosien lukuihin. Keuhkoputkentulehduksen sekä keuhkokuumeen aiheuttama kuolleisuus. Keuhkoputkentulehduksen (bronchilis) ja keuhkokuumeen (bronchopneumonia, pneumonia lobaris etc.) aiheuttamia kuolemantapauksia sa'ttui v. 9, v. 98 ja v V:n 9 suhteellinen kuolleisuus oli., v:n 98. ja v:n asukasta kohden. Kuolemantapausten ryhmittyminen kuukausittain näkyy taulusta 8. Taulun mukaan oli kuolemantapausten luku säännöllisesti suurin talvella ja keväällä, vaikkakin joulu-toukokuun osuus on viime kolmivuotiskausina laskenut: v se oli., v. 9-0., v ja v. 9-9.%. Keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttamien kuolemantapausten ryhmittyminen kuolleiden ikää (lukuun ottamatta alle viikon ikäisiä) silmällä pitäen samoin kuin niiden ryhmittyminen kuolleiden suku~ puolen mukaan käy yksityiskohtaisesti selville tauluista 9 ja. Katarrikeuhkokuumeeseen (bronchopneumonia) kuolleita oli kuten aikaisemminkin huomattavasti enemmän kuin lohkokeuhkokuumeeseen (pn. lobaris) kuolleita. 0 v. ja sitä vanhempien osuus oli edellisessä ryhmässä 8.9 ja jälkimmäisessä 0.%. Täysin oikean käsityksen saamiseksi puheena olevien tautien merkityksestä kuolemansyynä eri ikäluokissa on kussakin ikäryhmässä sattuneiden kuolemantapausten lukua verrattava ikäryhmän keskiväkilukuun. Jos osa tauluissa 9 ja olevista ikäryhmistä yhdistetään ja näille ryhmille lasketaan suhdeluvut, saadaan seuraavan taulukon osoittamat luyut. Alle vuoden vanhana kuolleet eivät sisälly näihin.
25 0 Keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen kuolleet iän mukaan. Avlidna i lun~inflammation. samt i strup- och luftrörsinflammation efter ålder Deaths caused by pneumonia and bronchitis, according to age Kuolemantapausten absoluuttinen luku Kuolemantapauksia asukasta kohden Absolut antal avlidna Dödsfall på invånare kä, vuotta Absolute numb., 0/ deaths Deahs per ro 000 inhabltanls Alder, år --- Pneumonla prl- Pneumonia pri- Age, years Pneumonia Broncho- maria atypica et Summa Pneumonia Broncho- maria atypica et Kaikkiaan lobaris pneumonia pneumonia alia lobaris pneumonla Total' pneumonia alia Bronchitis Samtliga s. non deflnita Bronchitis. s. non definita i Kaikki. Samt- iga (All) Kaikki.Samtliga Kaikki. samt-/ liga 0 / / / /. Ko. tauteihin kuolleiden kokonaisluku on viime kolmivuotiskautena laskenut. Tämän tautiryhmän kuolleisuus on alentunut niin voimakkaasti, että muissa paitsi aivan vanhimmissa ikäryhmissä todetaan ainoastaan hajatapauksia.'. Mainitun kolmivuotiskauden aikana ilmoitettujen äkilli.sten keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen tapausten aiheuttamaa pienten lasten kuolleisuutta selvitetään sivulla 8. Kasvainten aiheuttamat kuolemantapaukset. Kasvainten (neoplasmata) johdosta kuoli v. 980, v; ja v eli yhteensä siis henkilöä. Eniten kuolemantapauksia aiheuttivat ruoansulatuselinten (ruokatorvi mukaan luettuna) pahanlaatuiset kasvaimet, 0 tapausta, nisän sekä suku- ja virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet, 98 tapausta, ja hengityselinten pahanlaatuiset kasvaimet, 8 tapausta. Kasvainten aiheuttamien kuolemantapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, kuten seuraava, säännöllisesti kasvava numerosarja osoittaa. Kasvaimiin kuolleet 0000 asukasta kohden. Döda till följd av tumörer, på 0000 invånare Deaths caused by tumours per inhabitants ~0 9- ~\l:z~ ~
26 Todetut kasvairitapaukset ovat huomattavasti lisääntyneet, mikä johtuu ensinnäkin väestön keski-iän pitenemisestä. Kasvainten aiheuttaman kuolleisuuden lisääntyminen olisi tämän johdosta vieläkin huomattavampi, elleivät samanaikaisesti myöskin lääketieteen suomat. parantumismahdollisuudet olisi lisääntyneet. Tarkempi diagnostisoiminen on sitä paitsi vaikuttanut siihen, että kasvainkuolleisuus näyttää kohonneen. Kuolleiden ryhmitys iän ja sukupuolen mukaan näkyy seuraavasta taulukosta. Kasvaimiin kuolleet sukupuolen Ja iän mukaan. Avlidna tili följd av tumörer efter kön och ålder Deaths caused by tumours, according to sex and age, '9 kä. v u 0 t t a Å der. å r N. M. s. A ge. years M. Kv. B. k. M. F. B. s. N. M. s. N. M. s. M. Kv. B. k. Kv. B. k !l 0 8 Summa (Total) 9!l !l asukasta kohden. Pä invänarc Per i nhabitants ) '., Kaikki. samtliga\ (Total) 0.8 \. \ 8. \ 9. \.8 8. \ 0.0 \. 8., Suurin oli kuolleiden absoluuttinen luku 0-9 vuotiaiden ja yli 0-vuotiaiden ryhmissä. Asukaslukuun verrattuna oli kuolleisuus suurin jälkimmäisessä ikäryhmässä. Miesten kuolleisuus io 000 asukasta kohden on varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä (ryhmästä 0-9 v. alkaen) huomattavasti suurempi kuin naisten. Yleensä molempien sukupuolten kuolleisuus kasvaa suuresti siirryttäessä ikäryhmästä seuraavaan, vanhempaan ryhmään. Eri ikäryhmien suhdeluvut osoittavat, että todettu vuosittainen kasvu on vain näennäinen, ja että mitään kehitystendenssiä ei ole huomattavissa. Kasvainten laatu näkyy lähinnä seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Syöpätapaukset on siinä ryhmitetty sen ruumiinosan tai elimen mukaan, jossa syöpä esiintyi, mutta tätä tilastoa on käyteltävä varovaisesti, koska metastaaseja (haarapesäkkeitä) usein esiintyy samaan aikaan muissakin ruumiinosissa eikä lääkärien antamissa kuolintodistuksissa ole aina ilmoitettu.sitä elintä, josta syöpätauti on alkanut. Vertailu edelliseen -vuotiskauteen ei osoita merkityksellisiä eroavuuksia.
TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO
96 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : 9 TERVEYDEN JA SARAANHOTO J ÅLKMMÅNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA .Viime.ksi ilmestyneet julkaisut. :. (MJ,utpaitsl, A V ja V julkaisee
LisätiedotTERVEYDEN JA SAIRAANHOITO
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO 5 94850 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS H E L S N GN K A U P U N GN T LAS TO TO M ST 0 N J U L KA S E M A HELSNK 954 HELSNGFORS STADS STATSTK HÄLSO OCH
LisätiedotTERVEYDEN JA SAIRAANHOITO
970-7 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO : 55-56 TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JÄLKIMMÄINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA Viimeksi Ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotTERVEYDEN JA SAIRAANHOITO
968-69 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO : - TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JÄLKIMMÄINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA Viimeksi ilmestyneet julkaisut ~Helslngin kaupungin
LisätiedotTERVEYDEN JA SAIRAANHOITO
9-"7 HELSNGN KAUPUJtfGN TLASTO : - " " - TERVEYDEN JA SARAANHOTO J ÅLKMMANEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tllastotoimiato
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotTERVEYDE.N- JA SAIRAANHOITO
HELSNGN KAUPUNGN tilasto TERVEYDE.N JA SARAANHOTO 0 94547 JÄLKMMÄNEN OSA TJ.ASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 95 HELSNGFORS STADS STATSTK ) HÄLSO OCH SJUKV ÅRD 0.94547 SENARE
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO 1: TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JALKIMMAINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS
.~. 90- HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : --7 TERVEYDEN JA SARAANHOTO JALKMMANEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA Viimeksi ilmestyneet julkais~t (Muut paitsi,a V ja V julkaisee
LisätiedotTERVEYDEN-JA SAIRAANHOITO
HELSNON KAUPUNGN. TH.A'S TO TERVEYDENJA SARAANHOTO. 68 9 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 97 ,V'iin.eksi iilmestyneet jul'kaisut "i(m"q~ paitsi A V ja
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
TILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotKunnan työnvälitystoimisto.
XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotPUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt
Lisätiedot2001 Tammikuu Januari January
Ulkomaankauppa 2001:E01 Ennakkotiedot Preliminära uppgifter Preliminary Data 2001 Tammikuu Januari January MRD. MK Ulkomaankauppa kuukausittain 1/2000-1/2001 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 1/2000 2/00
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotSosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa
Sosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa Suomalaisten sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi -seminaari Sonja Lumme 22.11.2017 Sosioekonomisen oikeudenmukaisuuden mittaaminen alueilla Lähtökohtana oli
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset 31.12.2013
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotMATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015
MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotTilastollisia tiedonantoja 3
Tilastollisia tiedonantoja 3 041 245 260 440 598 650 650 651 785 kieli nimeke julkaisija sarja fin huom. svt aihealue tietovuosi alue seuraaja fin Väestösuhteet Suomessa vuonna 1905 Helsinki : [Tilastollinen
LisätiedotTaulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007*
Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Tabell 1: Aborter efter åldersgrupp 1969-1970, 1975-2007* Table 1: Induced abortions by age, 1969-1970, 1975-2007* Vuosi Keskey-
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotKuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta
Väestö 2013 Kuolleet 2012 Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Kuolleiden määrä vuonna 2012 oli 51 710, jota suurempia lukuja on ollut viimeksi 1920-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia.
LisätiedotVI. Ulosottolaitos. Ulosottolaitoksen tarkastajan kertomus toimintavuodelta 1939 oli seuraava:
VI. Ulosottolaitos Ulosottolaitoksen tarkastajan kertomus toimintavuodelta 1939 oli seuraava: Helsingin kaupungin ulosottolaitoksen tarkkailuosaston päätehtävänä oli edelleenkin valvoa toisen kaupunginvoudin
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 13 kuukaudelta v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54614 54685
LisätiedotKlicka här, skriv ev. Undertitel
Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotEnsimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille
1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,
LisätiedotLiitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables
Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2016 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2016 Appendix table 1. Deliveries 1975 2016 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotVäestökatsaus. Toukokuu 2015
Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien
LisätiedotLOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358
LisätiedotNettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys
Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Maakunnat ja kunnat 2016, Tapahtumakuukausi ja Väestönmuutos Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto
LisätiedotMartina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi
Martina Uthardt 205 Korsholms kommun Mustasaaren kunta Korsö Januari 205 Tammikuu 2 3 4 Nyårsdagen Uudenvuodenpäivä 2 5 6 7 8 9 0 Trettondagen Loppiainen 3 2 4 9 5 26 3 4 5 6 7 8 20 2 22 23 24 25 27 28
LisätiedotOULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotB E F O L K N I N G S S T A T I S T I K DÖDSORSAKER
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI B: 112 V Ä E S T Ö T I L A S T O A KUOLEMANSYYT TAULUJA B E F O L K N I N G S S T A T I S T I K DÖDSORSAKER TABELLER
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotSEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotStatistics 07.02.2011
Statistics.. Tilastot Statistics.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Total Applications and by Month - Total January Feruary
LisätiedotLAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotKuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotHarjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun
LisätiedotTÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotLEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotVIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotUudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun
Lisätiedotainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.
TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotLiitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables
Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2008 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2008 Appendix table 1. Deliveries 1975 2008 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes
LisätiedotPro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.
Lisätiedot