LIITTOKOKOUSVAALIT 2016

Transkriptio

1 1(5) VAALIOHJEET LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Yhdellä varsinaisista jäsenistä tulee olla äidinkielenään ruotsi. Liittohallituksen jäsenehdokkaat asetetaan näiden vaaliohjeiden mukaisessa järjestyksessä. Liittohallituksen jäsenet valitaan virallisesti liittokokouksessa. 2. Vaalipiirit Vaalipiireinä ovat Ahvenanmaan vaalipiiriä lukuun ottamatta samat vaalipiirit kuin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa. Äidinkieleltään ruotsinkielisen jäsenehdokkaan vaaleissa vaalipiirinä on koko maa. Liittohallituspaikat jaetaan vaalipiirien kesken jäsenmäärien suhteessa, kuitenkin siten, että kukin vaalipiiri Ahvenanmaan vaalipiiriä lukuun ottamatta saa vähintään yhden liittohallituspaikan ja yhden varapaikan. Ruotsinkieliset jäsenet saavat yhden liittohallituspaikan. Äidinkieleltään ruotsinkielisen liittohallitusehdokkaan varapaikka tulee sille vaalipiirille, joka saisi seuraavan liittohallituksen varsinaisen paikan, jos sellainen jaettaisiin. Vaalipiirin jäsenmäärä lasketaan sääntöjen 11 :n mukaisesti liittokokousvuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä jäseniä ei oteta huomioon. Liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi, valitaan liittokokouksessa vaalipiirirajoista riippumatta. 3. Vaalikelpoisuus liittohallituksen jäseneksi Sääntöjen 18 :n mukaan liittohallituksen jäsenen tulee olla jäsenjärjestön eli ammattiosaston äänioikeutettu jäsen. Liittoon toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa (liiton vakinaista toimihenkilöä) ei voida valita liittohallituksen jäseneksi.

2 2(5) 4. Ehdokasasettelu Ehdokasasettelu tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vaalipiirin ammattiosastot asettavat ammattiosaston kokouksessa liittohallitusehdokkaat vaalipiirien kaikkien ammattiosastojen yhteistä kokousta varten. Toisessa vaiheessa ammattiosastojen yhteisessä kokouksessa valitaan vaalipiirin yhteinen ehdokas (yhteiset ehdokkaat) liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi (-jäseniksi). Liittohallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta ehdokasasettelu tapahtuu varsinaisesti liittokokouksessa. Äidinkieleltään ruotsinkielinen ehdokas valitaan erillisen, liittohallituksen hyväksymän vaaliohjeen mukaan. 5. Ehdokkaan asettaminen ammattiosaston kokouksessa Ammattiosastot asettavat ehdokkaat liittohallituksen jäseniksi. Ehdokkaita ei siis aseteta erikseen varsinaisiksi tai varajäsenehdokkaiksi. Ammattiosasto asettaa syys- tai ylimääräisessä kokouksessa liittohallituksen jäsenehdokkaiksi ne jäsenet, joita kokouksessa ehdotetaan ja jotka ovat vaalipiirin jonkin ammattiosaston vaalikelpoisia jäseniä. Ellei ehdokas ole itse paikalla ammattiosaston kokouksessa, häneltä on etukäteen hankittava kirjallinen suostumus ehdokkuuteen. Äidinkieleltään ruotsinkieliset jäsenet eivät voi osallistua liittohallitusehdokkaiden asettamiseen ammattiosaston kokouksessa, eikä ammattiosasto voi asettaa tällaisia jäseniä liittohallitusehdokkaiksi. Ääni- ja esitysoikeus on ammattiosaston varsinaisilla ja yrittäjäjäsenillä. Ammattiosaston on asetettava liittohallitusehdokkaiksi kaikki ammattiosaston kokouksessa ehdotetut ehdokkaat. Kokouksessa ei siis äänestetä ehdokkaista. 6. Yhdistelmälista asetetuista ehdokkaista Ammattiosasto, joka on asettanut liittohallituksen jäsenehdokkaan tai -ehdokkaita, ilmoittaa liiton toimistoon liittohallituksen ilmoittamaan päivämäärään mennessä liiton lähettämällä lomakkeella seuraavat tiedot ehdokkaista: vaalipiirin numero, ehdokkaan

3 3(5) nimi, henkilötunnus, tehtävänimike tai ammatti, työpaikka, työnantaja, postiosoite, kotikunta, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä ammattiosasto ja sen numero. Liitossa laaditaan vaalipiireittäin yhdistelmälistat asetetuista ehdokkaista. Kunkin vaalipiirin kaikille ammattiosastoille lähetetään tiedoksi lista kyseisen vaalipiirin ehdokkaista. 7. Ehdokkuudesta luopuminen Jos ehdokas haluaa luopua ehdokkuudestaan ennen vaaleja, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti sille ammattiosastolle, joka on asettanut hänet ehdolle. Ammattiosasto välittää tiedon asiasta viipymättä vaalilautakunnalle niin ikään kirjallisesti. 8. Ammattiosaston vaalipiirikokousedustajien valitseminen Kunkin vaalipiirin ehdokkaat liittohallituksen jäsenehdokkaiksi valitaan kyseisen vaalipiirin ammattiosastojen yhteisessä kokouksessa. Ammattiosaston edustajien määrä Kukin vaalipiirin ammattiosasto voi lähettää yhteiseen kokoukseen kaksi edustajaa. Jos ammattiosaston jäsenmäärä on yli 100 jäsentä, ammattiosastolla on oikeus lähettää lisäksi yksi edustaja kutakin alkavaa sataa jäsentä kohti. Esimerkki: jäsentä = edustajaa jäsentä = edustajaa jäsentä = edustajaa Ammattiosaston jäsenmäärä lasketaan liittokokousvuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan siten, ettei äidinkieleltään ruotsinkielisiä jäseniä oteta huomioon. Liittohallitus vahvistaa ja ilmoittaa ammattiosastolle sen jäsenmäärän mukaisen edustajamäärän. Ammattiosaston edustajien valitseminen Ammattiosasto valitsee edustajansa ammattiosastojen yhteiseen vaalipiirikokoukseen ammattiosaston syyskokouksessa tai tarvittaessa ammattiosaston ylimääräisessä kokouksessa syksyllä Samalla valitaan riittävä määrä varaedustajia. Ammattiosaston edustajien valintaan eivät voi osallistua äidinkieleltään ruotsinkieliset jäsenet. Heitä ei voida myöskään valita ammattiosaston edustajiksi ammattiosastojen yhteiseen kokoukseen.

4 4(5) Vaalitapa Ammattiosaston kokouksessa noudatetaan enemmistövaalia, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja. Enemmistövaalissa jokainen äänioikeutettu jäsen antaa äänensä korkeintaan niin monelle ehdokkaalle kuin on täytettäviä paikkoja. Edustajiksi tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali toimitetaan kuitenkin suhteellisena vaalina vähintään kahden jäsenen sitä vaatiessa (ammattiosaston sääntöjen 9 ). Suhteellista vaalia varten kokous asettaa läsnä olevista jäsenistä viisijäsenisen vaalilautakunnan. Suhteellisessa vaalissa käytetään yhden ehdokkaan ehdokaslistoja. Vähintään kaksi läsnä olevaa jäsentä voi muodostaa valitsijayhdistyksen ehdokkaan asettamista varten. Valitsijayhdistykset voivat yhtyä vaaliliitoksi, jossa saa olla ehdokkaita enintään valittavien kokousedustajien kaksinkertainen määrä. Kaikista asetetuista ehdokkaista laaditaan yhdistelmälista, joka asetetaan nähtäville kokouspaikalla ennen äänestystä. Kukin jäsen saa äänestää yhtä ehdokasta. Vaalituloksen laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalijärjestyksen määräyksiä. Valtakirja Ammattiosasto antaa valtakirjat valituille kokousedustajille sen jälkeen, kun liitto on ilmoittanut ammattiosastolle jäsenmäärän mukaisen, vahvistetun vaalipiirikokousedustajien määrän. 9. Ammattiosastojen yhteinen vaalipiirikokous Ammattiosastojen yhteinen vaalipiirikokous pidetään keväällä 2016 liittohallituksen määräämänä päivänä. Kullakin ammattiosaston valtuuttamalla edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Vaalissa voidaan äänestää vain ammattiosastojen etukäteen asettamia ehdokkaita. Ehdokas voidaan valita samassa vaalissa liittohallituksen varsinaiseksi tai varajäsenehdokkaaksi äänimääränsä mukaisesti seuraavassa selostettavalla tavalla. Vaalit toimitetaan yksi tai kaksivaiheisena enemmistövaalina.

5 5(5) Yksivaiheinen vaali Yksivaiheinen vaali toimitetaan silloin, kun ehdokkaita on enintään kaksi kertaa niin paljon kuin vaalissa valitaan liittohallituksen jäsenehdokkaita (varsinaiset ja varajäsenet) yhteensä. Äänestyksessä ovat mukana kaikki asetetut ehdokkaat. Äänestyksessä varsinaiseksi jäsenehdokkaaksi (ehdokkaiksi) tulee valituksi äänimäärien mukaisessa järjestyksessä eniten ääniä saanut ehdokas (ehdokkaat) ja varajäsenehdokkaaksi (ehdokkaiksi) seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas (ehdokkaat). Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Kaksivaiheinen vaali Kaksivaiheinen vaali toimitetaan silloin, kun ehdokkaita on enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon kuin vaalissa valitaan liittohallituksen jäsenehdokkaita (varsinaiset ja varajäsenet yhteensä). Ensimmäisessä äänestyksessä ovat mukana kaikki asetetut ehdokkaat. Toiseen äänestykseen pääsee äänestyksen tuloksen perusteella kaksi kertaa se määrä ehdokkaita, kuin vaalipiiristä valitaan liittohallituksen jäsenehdokkaita (varsinaiset ja varajäsenet) yhteensä. Toisessa äänestyksessä liittohallituksen jäsenehdokkaaksi (ehdokkaiksi) tulee valituksi eniten ääniä saanut ehdokas (ehdokkaat) ja varajäsenehdokkaaksi (ehdokkaiksi) seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas (ehdokkaat). Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Kokouksen sihteeri ilmoittaa vaalin tuloksen ja valitun varsinaisen jäsenehdokkaan ja varajäsenehdokkaan (ehdokkaat) liiton toimistoon liittohallituksen määräämällä tavalla. Ruotsinkielisen liittohallitusehdokkaan valitseminen tapahtuu erikseen päätetyllä tavalla. Liittohallitus antaa tarkemmat ohjeet ehdokkaan asettamisesta ja valitsemisesta.