Miten järjestetään ikääntyvän Suomen hyvinvointi? Tapiola Akatemia, KWRC 10.2.2011 Asiakasymmärrys hoivan rahoittamisessa ja järjestämisessä - Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot - hanke
Asiakasymmärrys Voisiko ikääntyneiden hoivan prosessin järjestäminen alkaa asiakkaan tarpeiden, unelmien ja toiveiden ymmärtämisestä? Voisiko asiakasymmärrys olla avain organisaatiolähtöisen ja asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen innovatiivisessa integroinnissa? Asiakasymmärryksen tavoite organisaatiolle on ymmärtää asiakkaan tarpeita ennen kuin asiakas ymmärtää itse niitä tarvitsevansa eli ennakoida tulevaa palvelutarvetta ja pyrkiä muokkaamaan palveluita asiakkaan tarpeista käsin. 7.2.2011 2
Asiakasymmärrys Asiakaslähtöiset palvelut asiakasta ymmärtävät palvelut millaisia ikääntyvien palvelut olisivat, jos asiakkaat saisivat itse päättää? Millaisia ovat eri sukupolvien näkemykset omasta palvelutarpeesta? Kuka ja miten näitä palveluita voitaisiin tuottaa ja millä rahoituksella? Tarpeet vs. välttämättömät palvelut tarpeet ja vaateet kasvavat ja muuttuvat eri ikäryhmissä vaade yksilöllisistä palveluista vs. palveluiden tuottamisen realiteetit Kansalaisten vaade yksilöllisistä, laadukkaista ja heille sopivana ajankohtana tarjottavista palveluista pakottaa tarkastelemaan palvelurakennetta uusilla innovatiivisilla tavoilla hyvinvointipalvelujen asiakkaista tulee entistä vaativampia, valistuneempia ja oikeuksiaan puolustavia kuluttajia 7.2.2011 3
Esityksen nimi / Tekijä 7.2.2011 4
Esityksen nimi / Tekijä 7.2.2011 5
Asiakasymmärrys Voidaanko tuottaa aidosti asiakasta ymmärtäviä, responsiivisia palveluita yhteiskunnan haasteista huolimatta? Arvomaailman vaihtelut eri yhteiskunnissa vaikuttavat omalta osaltaan asiakasymmärrykseen, mutta sitä miten ne vaikuttavat, ei voi varmuudella kertoa. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa asiakas ymmärretään aktiivisena toimijana. Kuntien palvelut tarjoavat julkisen, verorahoitteisen palvelun kaikille kuntalaisille Suomessa yksityinen varautuminen on toissijainen verrattuna julkiseen hyvinvointiturvaan. 7.2.2011 6
Ikääntyvien hoivan haasteet Aika 2010 Julkinen hoiva Yksityinen hoiva Ei hoivaa - Ikääntyviä lisää - Julkisen rahoituksen väheneminen - Hoitoon pääsyn kriteerien tiukkeneminen - Vaikka maksukykyä, ei riittävästi palveluntuottajia 2020 Julkinen hoiva Ei hoivaa Yksityinen hoiva 7.2.2011 7
Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot (VVV) Tutkimusprojekti tuottaa uutta tietoa mahdollisuuksista parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää elämää kodinomaisissa olosuhteissa. Projektin avulla saadaan tietoa eri ikäryhmien näkemyksistä pitkäaikaishoivan sisällöstä, tuottajista ja maksuhalukkuudesta. Projekti tuottaa tietoa vaihtoehtoisista pitkäaikaishoivan malleista erilaisissa tulevaisuuden toimintaympäristöissä ja poliittisissa konteksteissa.
VVV tutkimuskokonaisuus VVV-tutkimusprojekti tuottaa uutta tietoa mahdollisuuksista parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää elämää kodinomaisissa olosuhteissa. Tutkimusprojektin toteutus tapahtuu ajanjaksolla 1.4.2010-31.3.2012 ja kokonaiskustannukset ovat 486 000 euroa. Päärahoittajana on Tekes. Muut rahoittajat Henki-Tapiola ja Kuntaliitto. Tutkimusprojektin toteutuksesta vastaa Tulevaisuuden asiakkuudet kansainvälisissä hyvinvointipalveluissa (Clientships of the Future in the International Welfare Services) tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta. 7.2.2011 9
Osahankkeet A. Konteksti Kansainvälisten pitkäaikaishoivajärjestelmien (Suomi, Englanti, Hollanti, Ranska ja Saksa) tutkimus. Millainen on pitkäaikaishoivan rakenne ja rahoitus järjestetty ja miten Suomen tilanne on suhteessa kansainväliseen kontekstiin? B. Kysyntä, tarve ja asiakasymmärrys Pitkäaikaishoivan ja vanhuspalveluiden tulevaisuuden kysynnän ja kuluttamisen tutkimus. Mikä on erityyppisten palveluiden asiakkaiden tarve eri ikäryhmissä, näkemys tuottajasta ja maksuhalukkuus eri palveluista? Voidaanko tulevaa palveluntarvetta ennakoida? C. Rahoitus Tulevaisuuden vanhuspalveluiden vakuutus- ja rahoitusmallien vaihtoehtojen tutkimus. Millä selitetään vanhuspalveluiden kustannuksia ja mitä vaihtoehtoisia malleja on rahoitukselle? D. Tuottaminen Tulevaisuuden vanhuspalveluiden tuottamisen vaihtoehtojen tutkimus. Millä hinnalla ja millä tavoin palveluja tuotetaan? 7.2.2011 10
Tutkimuskonsortio ja yhteistyötahot Itä-Suomen yliopisto Tutkimuksen johtaja Minna Kaarakainen Koordinoiva tutkija Markku Hänninen Tutkija Sanna Laulainen Professori Sari Rissanen Professori Hannu Littunen Tutkijatohtori Anneli Hujala Tutkimusapulaiset/gradun tekijät: Aino Syrjänen, Sanna Partanen Tutkimusryhmän yhteistyöyliopistot London School of Economics and Politics / International Long-Term Care Policy Network (ILPN) New York University Simplify EU7-puiteohjelma konsortio Vakuutus- ja rahoitussektori Henki-Tapiola Finanssialan keskusliitto Kansainväliset vakuutusyhtiöt Muut tutkimusyhteisöt Kuntaliitto/kuntakehitys ja tutkimus THL Ismo Linnosmaa ETLA Tarmo Valkonen Aalto yliopisto/tkk KWRC Palveluiden tuottajat Alina Hoivatiimi Oy Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Aducate (Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke) 7.2.2011 11
Kiitos! Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Koulutus- ja kehittämispalvelut Aducate FT Minna Kaarakainen minna.kaarakainen@uef.fi p. 040 355 2329 www.uef.fi