TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Kantola Kirsti Opinnäytetyö Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 9.5.2003 Tekijä KANTOLA, Kirsti Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 62 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Talousneuvonnan kehittämistutkimuksessa selvitettiin moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisen avulla talousneuvonnan tarve Jyväskylässä ja kehitettiin talousneuvonnan työmuotoja. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma toimii talousneuvonnan konkreettisen toteuttamisen perustana Jyväskylän seudulla. Talousneuvonnan kehittämiseen ja moniammatilliseen yhteistyöverkostoon osallistuneet asiantuntijatahot kerättiin keväällä 2001 päättyneestä Jyväskylän talousneuvontaprojektista. Lähes kaikki yhteistyöverkoston jäsenet ovat työssään tekemisissä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on elämässään taloudenhallintaan liittyviä ongelmia. Monipuolinen tutkimusaineisto koottiin haastatteluista ja yhteistyöverkoston palavereista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat ja konkretisoivat kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien todellisuutta ja talousneuvonnan tarvetta. Talousneuvonnan kehittämisen tärkeimpänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä. Talousneuvonnan haluttiin sulautuvan osaksi yhteiskuntamme eri palveluja, mutta toisaalta talousneuvonnan toteutumiseksi tulisi kehittää keskitetty palvelumuoto. Yhteistyöverkoston keskustelujen tuloksena talousneuvonnan tärkeimmiksi työmuodoiksi osoittautuivat henkilökohtainen ja ryhmäneuvonta, koulutukset ja muu tiedonjakaminen sekä moniammatillinen yhteistyö. Talousneuvonnan käytännön toteutuminen edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Talousneuvonnan kehittämistutkimus saa jatkoa toisesta opinnäytetyöstä, joka keskittyy talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman pohjalta tapahtuvaan neuvonnan konkreettiseen toteuttamiseen. Avainsanat (asiasanat) Kodin talous, taloudenhallinta, ylivelkaantuminen, talousneuvonta, moniammatillisuus, verkostoituminen, kuluttaminen Muut tiedot Opinnäytetyöhön liittyy erillinen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Jyväskylän seudulle.
JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management 9.5.2003 Author(s) KANTOLA, Kirsti Type of Publication Dissertation Pages 62 Confidential Language Finnish Title Until FINANCIAL COUNSELLING AS INTERDISCIPLINARY COOPERATION Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this study in financial counselling was to determine the need for and developed the types of financial counselling in Jyväskylä by utilising a multiprofessional cooperation network. The start-up plan for financial counselling, which was the end result of this study, functions as a basis for actualising financial counselling in the Jyväskylä area. The instances that took part in the multiprofessional cooperation network and in developing financial counselling were collected from the Jyväskylä financial counselling project that ended in the spring of 2001. Most of the cooperation network members deal in their work with customers who have problems with financial management. The versatile research material for this study was collected from interviews and network meetings. Research results confirmed and concretised the realities of financial management problems in households and the need for financial counselling. The most important aspect of developing financial counselling was believed to be multiprofessional cooperation. The participants wanted financial counselling to be incorporated into standard social services, but at the same time it should be carried out as a centralised form of service. As a result of network discussions, the most important forms of counselling were determined to be personal and group counselling, education, other information dissemination and multiprofessional cooperation. The actualisation of financial counselling requires sufficient financial resources. This development study will be continued in another dissertation that will concentrate on the actualisation of counselling based on the start-up plan for financial counselling. Keywords Household finances, household management, indebtedness, financial counselling, multiprofessionalism, networking, consumption Miscellaneous
SISÄLTÖ 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA 3 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE 4 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä 5 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet 7 2.3 Opinnäytetyön rakenne 9 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTOYHTEISKUNNASSA 10 3.1 Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä 12 3.2 Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana 13 3.3 Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan 15 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ 17 4.1 Talousneuvonta käsitteenä 18 4.2 Talousneuvonta lainsäädännössä 20 4.3 Talousneuvonta muissa Pohjoismaissa 22 4.4 Moniammatillinen verkostoitumisprosessi 23 4.5 Talousneuvonnan moniammatillinen yhteistyöverkosto Jyväskylässä 26 4.6 Moniammatillisen yhteistyöverkoston näkemyksiä talousneuvonnan kehittämisestä 28 5 TALOUSNEUVONNAN TYÖMUODOT 32 5.1 Henkilökohtainen talousneuvonta 34 5.2 Ennaltaehkäisevä ryhmäneuvonta 35 5.3 Koulutus ja tiedon jakaminen 36 5.4 Talousneuvoja moniammatillisen neuvontapalvelun koordinaattorina 37 5.5 Talousneuvonnan taloudelliset kysymykset ja tulevaisuuden näkymät 40 6 POHDINTA 43 LÄHTEET 47
2 LIITTEET 50 Liite 1. Kutsu talousneuvontaverkoston ensimmäiseen kokoukseen 50 Liite 2. Yhteistyökumppaneiden haastattelukysymykset 52 Liite 3. Talousneuvonnan tarve yhteistyökumppaneiden asiakaskunnissa 53 Liite 4. Yhteistyöverkoston palaverirunko 1 ja kehittämiskeskustelujen aiheet 55 Liite 5. Yhteistyöverkoston palaverirunko 2 ja ryhmäkeskustelujen aiheet 56 Liite 6. Talousneuvonnan yhteistyöverkoston organisaatioiden toiminta-ajatukset 57 Liite 7. Yhteenveto yhteistyökumppaneiden haastatteluista 61 KUVIOT KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet 6 KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen 8 KUVIO 3. Moniammatillinen yhteistyöverkosto 27 KUVIO 4. Talousneuvonnan työmuodot 33 KUVIO 5. Talousneuvojan rooli 38
3 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA Mistä voin saada apua kodin talouden pyörittämiseen ja arkielämästä selviytymiseen? Tällaisen kysymyksen esitti minulle nuori perheenäiti pieni lapsi sylisään ja silmissään epätoivoinen katse. Hänen toimeentulonsa oli lähes täysin hyvinvointiyhteiskuntamme tukitoimien varassa, eikä kukaan ollut kertonut hänelle kotitalouden arjesta selviytymisen keinoista. Kysymyksen lisäksi äidillä oli mukanaan kasa sekaisin olevia laskuja, tulotositteita, verolippuja, pankkikirjeitä ja lukemattomia muita taloudenhallintaan oleellisesti liittyviä papereita. Ongelmana eivät niinkään olleet suuret velat, vaan ongelmat olivat taloudenhallinnassa sekä tietämättömyydessä tasapainoisen kodintalouden perusedellytyksistä. Mistä nuori perheen äiti voi hakea apua kodin talouden hoitamiseen ennen kuin tilanne on karannut kokonaan hallinnasta? Kulutus-, luotto- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on avannut monelle kotitaloudelle uudet toimeentulon mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Ajatus velattomasta kotitaloudesta voi tuntua lähes epänormaalilta olotilalta vapaan luottotalouden yhteiskunnassa. Kuitenkin kulutus- ja luottoyhteiskunnalla on toinen, varjoisampi puoli. Tiedotusvälineiden kautta saamme jatkuvasti tietoa lisääntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä, velkaneuvonnan kasvavista asiakasjonoista, ylivelkaantumisesta, perheiden taloudellisista ongelmista ja yleisestä pahoinvoinnista sekä nuorten holtittomasta kulutuskäyttäytymisestä. Kotitalouksien taloudenhallinnan vaikeuksista ja ylivelkaantumisesta on kasvamassa koko yhteiskuntaamme koskettava ongelma. Kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin on havahduttu, ja viimeisten vuosien aikana yhteiskuntamme päättäjät ovat lähteneet liikkeelle käsistä karkaavan tilanteen ratkaisemiseksi. Talous- ja velkaneuvontalaki on uudistettu, laki sosiaalisesta luototuksesta säädetty ja tiedotusvälineissä käydään keskustelua kodin talouden hallinnasta ja talousneuvonnan tärkeydestä. Talousneuvonnan konkreettinen järjestäminen on kuitenkin suuri haaste asian parissa työskenteleville. Miten saadaan kehitettyä sellainen talousneuvontamuoto, joka saavuttaa taloudenhallinnan ongelmien keskellä painiskelevat asiakkaansa? Suurena on-
4 gelmana on myös nykyisten resurssien riittämättömyys. Jos toimiva talousneuvontamuoto saadaan kehitettyä, mahdollistavatko tämänhetkiset resurssit neuvonnan toteuttamisen? Jyväskylän velkaneuvontakeskus on käynnistänyt talousneuvonnan kehittämiseen liittyvän projektin, jonka tavoitteena on talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman laatiminen Jyväskylän seudulle. Talousneuvonnan suunnittelemisen tueksi on koottu moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on yhdessä pohdittu talousneuvonnan mahdollisuuksia ja talousneuvonnan järjestämiseen liittyviä ongelmakohtia. Olisiko tässä vastaus nuoren perheen äidin kysymykseen ja mahdollisuudet taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen ja ennalta ehkäisemiseen? 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Vuoden 2000 talous- ja velkaneuvontalain uudistus on asettanut velka- ja talousasioiden parissa työskentelevät uuden haasteen eteen. Uusi laki on velvoittanut kunnat järjestämään asukkailleen talousneuvontaa vuoden 2001 alusta alkaen. Laki talousneuvonnan järjestämisestä on säädetty, mutta periaatteet siitä, miten talousneuvonta saataisiin laissa säädetyllä tavalla toteutumaan, ovat kadoksissa. Velkaneuvojien pahasti ruuhkautunut työtilanne on osaltaan hankaloittamassa talousneuvonnan järjestämismahdollisuuksia. Miten jo ennestään tiukat resurssit saadaan riittämään talousneuvonnan tuomiin vaatimuksiin? Paineet talousneuvonnan järjestämiselle ovat kuitenkin olemassa, sillä lähes päivittäin kerrotaan kotitalouksien pahoinvoinnista ja taloudenhallinnan ongelmista. Jyväskylän velkaneuvontakeskus on vastannut talousneuvontahaasteeseen käynnistämällä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteisen talousneuvontaprojektin syksyllä 2000. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa talousneuvontaresursseja ympärillä olemassa olevista palveluista sekä talousneuvonnan toteuttamisen mahdollisuuksia.
5 Keväällä 2001 päättyneen talousneuvontaprojektin avulla todettiin, että talousneuvonnalle on välitöntä tarvetta, ja sen käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä saavuttaa parhaiten sen todelliset asiakkaansa. Projektin asiantuntijoiden haastatteluista ilmeni, että talousneuvonnan järjestäminen nähtiin erittäin tarpeellisena. Haastattelujen perusteella keskeiseksi talousneuvonnan suunnittelun perustaksi nousi moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittäminen. Tärkeimpänä toiveena oli, että talousneuvontaa koordinoitaisiin tietystä yksiköstä käsin ja sitä voitaisiin toteuttaa keskitetysti. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on jatkaa talousneuvonnan suunnittelua, moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamista ja kehittää verkoston yhteistoimintaa sekä laatia Jyväskylän seudulle talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tavoitteena on vastata moniammatillisen yhteistyön voimin niihin haasteisiin, joita kulutus- ja luottoyhteiskunta on asettanut ajaessaan yhä useampia kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon. Talousneuvonnan sisällön suunnittelun tueksi on selvitetty talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet. Lain ohella on selvitelty myös yleisiä neuvonnan lähtökohtia ja hyvän neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. Moniammatillisen yhteistyöverkoston perustamisen tueksi on etsitty tietoa verkostoitumisesta ja moniammatillisen yhteistyön käytännön haasteista sekä edellytyksistä. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä Opinnäytteen tutkimusongelma liittyy moniammatillisen talousneuvonnan kehittämiseen ja toisaalta verkostoitumisen mahdollisuuksiin talousneuvonnan käynnistämis- ja toteuttamisvaiheissa. Tutkimusongelmaa voidaan lähestyä seuraavilla kysymyksillä. Mitä on talousneuvonta? Miten talousneuvonta tulisi järjestää? Miten moniammatillinen yhteistyöverkosto talousneuvonnan järjestämisessä saadaan toimimaan? Mitä ja millaisia mahdollisuuksia yhteistyökumppaneilla on toimia yhteistyöverkostossa? Miten talousneuvonta saavuttaa sen todelliset asiakkaansa? Moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisessa ja talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstämisessä on noudatettu kehittämis- ja toimintatutkimuksen peri-
6 aatteita. Toiminta- ja kehittämistutkimuksen keskeisenä tarkoituksena ja periaatteena on sosiaalisen kohteen tai ryhmän toiminnan kehittäminen. Kehittämistutkimus toteutetaan spiraalimaisena syklinä, jonka tärkeimpiä vaiheita ovat suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi eli toiminnan ja tutkimusongelman selittäminen. Kehittämistutkimuksessa mukana olevien jäsenten on osallistuttava aktiivisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin. (Suojanen 1992, 38.) Toisaalta talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstäminen Jyväskylän seudulle on verrattavissa hankkeeseen, joka täyttää projektityöskentelyn vaatimukset ja työvaiheet. Diplomi-insinööri Paul Silfverberg (2000, 10) kirjoittaa projektinvetäjän käsikirjassaan, että hankkeen eli projektin tulee kokonaisuudessaan olla oppiva prosessi. Projekti saadaan oppivaksi erottamalla suunnittelu- ja toteutusvaiheet selkeästi toisistaan. Seuraava kuvio osoittaa talousneuvonnan kehittämisprojektin vaiheita Jyväskylässä. Tutkimus talousneuvonnan tilanteesta ja neuvontakokeilua Yhteistyöverkoston kokoaminen Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Talousneuvonnan käynnistäminen Syksy 2000 - Kevät 2001 Talousneuvontaprojektin käynnistäminen Kevät 2002 - Kevät 2003 Opinnäyte 1 Moniammatillinen yhteistyö Syksy 2003 - Opinnäyte 2 Talousneuvonnan toteuttaminen KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet Hankkeen taustaselvitykset ja neuvontakokeilut aloitettiin syksyllä 2000, jolloin käynnistyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteinen talousneuvontaprojekti. Projekti on saanut jatkoa tästä opinnäytteestä, joka kehittelee taustaselvitysten perusteella talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmaa. Myöhemmin talousneuvonnan käynnistämisestä on odotettavissa uusi opinnäytetyö.
7 Jokainen projekti eli hanke vaatii toteutuakseen projektisuunnitelman. Projektisuunnitelman orjallinen noudattaminen ei ole kuitenkaan suotavaa. Erilaisissa hanketoiminnan arvioinneissa on tehty havainto, että projektin epäonnistuminen on usein johtunut suunnitelman orjallisesta noudattamisesta. Toisin sanoen hankkeella pitää olla suunnitelma, mutta sitä on pystyttävä tilanteen mukaan muuttamaan ja kehittämään. (Silfverberg 2000,10.) Hyvän projektisuunnitelman pitää antaa vastauksia kolmeen peruskysymykseen (Silfverberg 2000, 35). Tässä tapauksessa talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tulee vastata kysymyksiin: miksi talousneuvontaa suunnitellaan, mihin talousneuvontasuunnitelmalla pyritään, mitä toimenpiteitä suunnitelma tarvitsee toteutuakseen ja miten talousneuvontasuunnitelma toteutetaan. Opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma antaa perustan talousneuvonnan käynnistämiselle Jyväskylässä. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma sisältää talousneuvonta käsitteen määrittelyn, talousneuvonnan sisällön suunnittelun ja konkreettiset toimenpiteet talousneuvonnan järjestämiseksi. 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Talousneuvonnan kehittämistutkimuksen tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin jo käytännössä keväällä 2000 päättyneessä talousneuvontaprojektissa. Talousneuvontaprojektista saatiin perusaineistoa talousneuvonnan tarpeista, kehittämisajatuksista ja yhteistyöverkoston muodostumisesta. Talousneuvontaprojektin tulosten analysoinnin jälkeen siirryttiin talousneuvontaverkoston kokoamiseen ja verkoston jäsenten haastatteluihin. Haastattelukierroksen jälkeen moniammatillinen yhteistyöverkosto kutsuttiin yhteiseen palaveriin. (Liite 1.) Seuraava kuvio havainnollistaa opinnäytetyön tutkimusaineiston keräämisen vaiheita, monipuolisuutta sekä aikataulua.
8 Syksy 2000 Kevät 2001 TALOUSNEUVONTAPROJEKTI Jamk, yliopisto, velkaneuvontakeskus *Ensimmäiset yhteydenotot palveluorganisaatioihin *Käytännön talousneuvontakokeilut Syksy 2001 Kevät 2002 OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU ALKAA *Talousneuvontaprojektin tulosten ja haastattelujen analysointi *Opinnäytteen kehittämistutkimuksen ideointi *Yhteistyöverkoston kokoamisen suunnittelu *Haastateltavien valinta ja haastattelukysymysten suunnittelu *Lähdeaineiston etsintä Syksy 2002 YHTEISTYÖVERKOSTON KOKOAMINEN *Yhteydenotto puhelimitse elo-lokakuu *Haastattelut (elo-lokakuu) *Haastattelutulosten analysointi YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 1 (lokakuu) *Talousneuvonnan taustat *Verkoston esittely *Haastattelujen purku *Talousneuvonnan kehittämiskeskustelut Kevät 2003 YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 2 (tammikuu) *Verkostoytimen määrittelyä - talousneuvonta käsitteenä *Talousneuvontamuodoista keskusteleminen *Talousneuvontasuunnitelman luonnoksen kehittämiskeskustelut TALOUSNEUVONNAN KÄYNNISTÄMISSUUNNITELMA KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen Moniammatillisen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma on laadittu yhteistyökumppaneiden haastattelujen ja yhteistyöpalavereissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yhteistyökumppanit on valittu Jyväskylän talousneuvontaprojektissa 2000-2001 mukana olleista tahoista, mutta mukaan on tullut myös muutama täysin uusi yhteistyökumppani. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidun haastattelumenetelmän avulla. Haastattelut perustuivat kolmeen haastattelukysymykseen, jotka muodostuivat päättyneen talousneuvontaprojektin kehittämisideoista.
9 Vapaamuotoisessa haastattelutilanteessa haastateltavilta kyseltiin oman asiakaskunnan perusteella talousneuvonnan tarvitsijoiden määrää ja mielipidettä talousneuvonnan yleisestä tarpeesta. Haastatteluissa haluttiin selvittää, mitkä ovat haastateltavan mahdollisuudet toimia talousneuvonnan moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Keskeisimmäksi kysymykseksi jokaisessa haastatteluissa nousivat talousneuvonnan järjestämiseen liittyvät kehittämisehdotukset. (Liite 2.) Haastattelujen yhteydessä haastateltaville jaettiin lomake, jossa heitä pyydettiin pitämään kirjaa talousneuvonnan tarvitsijoiden määrästä heidän omassa asiakaskunnassaan ( Liite 3). Samalla haastateltavan tuli myös mahdollisuuksien mukaan tyypitellä asiakkaitaan heidän taloudellisen tilanteensa ja neuvonnan tarpeensa mukaan. Tietojen keräämisen tarkoituksena oli lähinnä se, että yhteistyökumppanit motivoituvat, aktivoituvat ja kiinnostuvat talousneuvonnan suunnittelemiseen liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyöverkoston ensimmäinen palaveri pidettiin noin kuukauden kuluttua henkilökohtaisten haastattelujen tekemisestä. Yhteistyöverkoston palaveriin osallistuivat lähes kaikki haastatellut yhteistyökumppanit. Yhteistyöpalaverissa keskusteltiin siitä, mitä yhteisiä tavoitteita eri alojen asiantuntijoilla on jyväskyläläisten taloudellisen osaamisen ja oman taloutensa hallinnan alueella. Keskustelua käytiin myös siitä, miten talousneuvontaa voitaisiin kehittää, jotta se palvelisi kaikkien yhteistyökumppaneiden asiakaskuntia. Yhtenä tavoitteena oli lisäksi se, että eri alojen asiantuntijat kohtaavat toisensa ja pystyvät näin keskustelemaan yhdessä yhteisestä ongelmasta. (Liite 4.) Toinen moniammatillisen yhteistyöverkoston palaveri pidettiin tammikuussa 2003. Tuolloin palaverin keskeisenä tarkoituksena oli keskittyä talousneuvonta käsitteen määrittelemiseen ja sen sisältöön. Palaverissa arvioitiin ja kehitettiin talousneuvontasuunnitelman luonnosta. (Liite 5.) 2.3 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on kirjoitettu synkronisesti yhdessä tietoperustan ja käynnistämissuunnitelman kanssa. Käynnistämissuunnitelmaan etsitty tietoperusta ja teoriat kulkevat koko työn ajan rinnakkain. Näin ollen opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan
10 käynnistämissuunnitelma on sisällytetty kokonaisuudessaan opinnäytteen sisälle. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta on tehty lyhyt tiivistelmä, joka sisältää ainoastaan talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman konkreettisemman puolen. (Liite 8.) Tämän tiivistelmän ulkopuolelle on jätetty kokonaan tietoperusta ja teoriaosa. Tiivistelmä talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta rakentuu pääpiirteissään samalla tavalla kuin varsinainen opinnäytetyö, joten tiivistelmän lukija voi tarvittaessa etsiä helposti talousneuvonnan taustatietoa varsinaisesta opinnäytetyöstä. Opinnäyte rakentuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus sisältää taustatietoa siitä, minkälaisissa taloudenhallinnan vaikeuksissa yhteiskuntamme kotitaloudet nykypäivänä elävät. Tässä yhteydessä kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmia ja ylivelkaantumista tarkastellaan sekä yhteiskunnan että yksittäisen kotitalouden näkökulmasta. Toisessa suuremmassa asiakokonaisuudessa selvitetään yksityiskohtaisesti talousneuvonnan periaatteita ja sen mahdollisuuksia kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien ratkaisemisessa. Tässä osassa tutustutaan myös verkostoteoriaan ja Jyväskylän moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamiseen. Asiakokonaisuus päättyy yhteistyöverkoston haastatteluista ja verkostopalavereista koottuun tiivistelmään talousneuvonnan kehittämisideoista. Kolmas asiakokonaisuus käsittelee yksityiskohtaisesti konkreettisia talousneuvonnan työmuotoja ja periaatteita. Työmuodot on laadittu verkoston jäsenten kehittämisehdotusten ja toivomusten mukaisesti. Toisaalta talousneuvontamuotojen määrittelemisessä on otettu huomioon talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet sekä muita hyvän asiakaslähtöisen neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTO- YHTEISKUNNASSA Jokainen ihminen kuuluu pienempään tai suurempaan kotitalouteen, jonka toimintaa ohjaavat yksilölliset taloudenhallinnan resurssit. Hannele Hallman (1991, 21) määrittelee kotitalouden yhden tai useamman ihmisen muodostamaksi kokonaisuudeksi, jonka
11 toiminnan tavoitteena on yksikön jäsenten tarpeiden tyydyttäminen. Kotitaloudet heijastavat toiminnassaan yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja niiden taloudenhallinta on monessa tapauksessa riippuvainen yhteiskunnalliselta tasolta määräytyvistä resursseista. (Emt.) Kotitalouden toiminnan tarkoituksena on luoda mahdollisuudet sen jäsenten inhimillisten tarpeiden tyydyttämiselle. Tarpeiden tyydyttäminen taas tapahtuu kotitalouden voimavarojen avulla. Kotitalouden jäsenten henkilökohtaisia ja yhteisiä voimavaroja ovat muun muassa raha, aika, taito, tieto ja työvälineet. Tarpeiden tyydyttämisessä törmätään usein kotitalouden voimavarojen rajallisuuteen. Koska voimavarat ovat rajallisia, kotitalouden on tehtävä valintaa, mihin se voimavaransa kulloinkin käyttää. (Sundberg 2001, 4; Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 17.) Kotitalouden voimavarojen käyttöön ja valintoihin vaikuttavat kotitalouden jäsenten arvojärjestelmä ja elämäntapa. Voimavarojen käyttöön vaikuttavat lisäksi julkinen valta, rahoituslaitokset, työmarkkinat, kaupallinen sekä sosiaalinen ympäristö omine arvoineen. Näin ollen kotitaloudet voivat jossain määrin vaikuttaa voimavarojensa käyttöön ja määrään. (Emt.) Päätöksenteko on oleellinen osa kotitalouden taloudenhallintaa. Sen avulla kotitalous etsii edullisinta voimavarojensa käyttötapaa ja pyrkii toiminnassaan taloudellisuuteen. Kotitalouden voimavarojen käytön taloudellisuus edellyttää tietoista ja tavoitteellista käyttäytymistä. Tietoinen käyttäytyminen taas edellyttää suunnittelua, joka on yksi tavoitteellisen toiminnan apuväline. Suunnittelu on tavoitteiden ja voimavarojen tasapainottamista ja se on ennen kaikkea päätösten tekemistä ja ongelmien ratkomista. (Emt.) Rahan puute on kotitalouden toiminnan ja taloudenhallinnan kompastuskivi. Rahan ajattelu koetaan usein ikävänä ja epäinhimillisenä asiana. Talouden suunnittelemattomuutta saatetaan puolustella sillä, ettei raha ole ainut tekijä, joka määrää ihmisen elämää. Suunnittelun epäonnistuminen voi johtua myös markkinoinnista, rutinoitumisesta tai siitä, että jokin vaihe kotitalouden päätöksentekoprosessissa on epäonnistunut. Toisaalta talouden hallintaa vaikeuttavat monet inhimilliset tekijät, kuten työttömyys ja erilaiset sairaudet. Yllättävät tapahtumat, joihin kotitalous ei ole pystynyt vaikutta-
12 maan, järkyttävät lähes aina vakavasti myös taloudenhallinnan tasapainoa. (Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 19.) Määriteltäessä taloudenhallinnan ihanneolotilaa lähtökohtana on, että kotitalouden jäsenet ymmärtävät oman taloutensa suunnittelun tarpeen. Kotitalouden jäsenten tulee pystyä ottamaan vastuuta omasta taloudestaan ja osallistua perheen /kotitalouden tulojen ja menojen käytön suunnitteluun. Kotitaloudella tulee olla selvä ja realistinen käsitys tuloistaan ja menoistaan. Ihannetilanteessa kotitalouden rahat riittävät säännöllisten laskujen maksuun ja se pystyy maksamaan muutkin satunnaiset laskunsa ajallaan. Ihannetilanteessa kotitalous ymmärtää lainan antajan ja lainan ottajan välistä suhdetta. Se on tietoinen velanhoitokuluista ja luottokauppaan liittyvistä ongelmakohdista. Kotitaloudella on myös realistinen käsitys pankkilainojen ja erilaisten muiden luottojen ottamisen riskeistä. Ihannekotitaloudella on tietämys tietosuojasta, luottotiedoista ja muista rekistereistä sekä laskujen perintään liittyvistä asioista. 3.1 Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä "Kulutus-Suomi on luottoyhteiskunta. Hyvin moni arkinen asia perustuu siihen, että ensin kulutetaan ja vasta myöhemmin maksetaan. Luottotiedot ovat kuin luottoyhteiskunnan kansalaisoikeudet. Tavallinen ihminen tajuaa tämän yleensä siinä vaiheessa, kun luottotiedoissa on ongelmia. (Suomen kuvalehti 27/2002, 22.)" "Siitä oli suurin osa kulutusluottoa. Kansallisrahoitus oli listan kärjessä, mutta luottoa oli kyllä monista rahoitusyhtiöistä. Autovelka, kitarakamat luotolla ja Musta Pörssikortilla videot, yhteensä velkoja kertyi sinä keväänä parikymmentä. (Suomen kuvalehti 27/2002, 20.)" Luotto-olot ja rahoitusmarkkinat vapautuivat 1980-luvun puolivälissä. Luottojen käytön vilkastuminen ja velkaongelmien lisääntyminen ovat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi Suomessa on alettu puhua luottoyhteiskunnasta. Tuolloin rahoitusolojen vapauduttua kotitalouksien säästäminen romahti ja velkaantuminen kohosi, sillä suhtautuminen rahavarojen käyttöön muuttui entistä enemmän luottoja suosivaksi. Luottojen käytön yleistymiseen on tarvittu yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi paljon erilaisia muutoksia myös luottomarkkinoilla ja kuluttajien rahankäytön asenteissa (Muttilainen 1991, 88, 90-22.)
13 1980-luvun loppupuolella kulutusluottomarkkinat kehittyivät nopeasti ja luottolähteitä tuli runsaasti lisää. Yksityishenkilöille tarjottiin velkarahaa niin rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiltä kuin postimyyntiyrityksiltäkin. Uusia luottomuotoja syntyi, luottojen markkinointi kasvoi ja rahoitusala teknistyi. Olosuhteet velan ottamiselle olivat hyvät myös talouden korkeasuhdanteesta aiheutuvan hyvän työllisyystilanteen takia. (Muttilainen 1991, 90-92.) Lisäksi luottomarkkinoiden kasvua vauhditti 1980-luvulla vietetyt kulutusjuhlat, jolloin muodostettiin niin sanotusti runsauden yhteiskuntaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen ja kulutusjuhlan seurauksena kansantalouden vauhti alkoi kiihtyä vaarallisella tavalla 80-luvun loppupuolelle mentäessä. (Heinonen 2000, 18). Vapaassa luottotaloudessa luottojen korkotaso määrää rahan hinnan ja luottojen kysynnän. Tämän vuoksi melkein kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on vakituinen työ, säännölliset ansiot ja puhtaat luottotiedot, voi saada velkaa haluamansa verran. Vapaan luottotalouden yhteiskunnassa velkarahasta on tullut kuluttajille tavanomainen tulojen jatke ja kulutusmahdollisuuksien laajentaja. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä kotitalouksien toimeentulo-ongelmien hoitaminen kulutusluottojen avulla on tullut mahdolliseksi. Luottoyhteiskunnassa luotot ovat olennainen osa palkansaajaväestön arkipäivää ja velattomuudesta on tullut lähes epänormaali olotila. (Muttilainen 1991, 90.) 3.2 Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana "Kakki tietävät, että luottokortin vinguttaminen on pahasta henkilökohtaiselle taloudelle, mutta kulutusluottojen ja asuntolainojen vuoksi paisunut kotitalouksien velkataakka on luomassa uhkaa koko maailmantaloudelle. (Reuters HS 2002.)" Suomalainen luotto- ja kulutusyhteiskunta ovat asioita, joilla on ollut vaikutuksensa yksityishenkilöiden taloudenhallinnan ongelmien kehittymiseen. Luottoyhteiskunta on taannut kuluttajille vapaan luottotalouden ja kulutusyhteiskunta on puolestaan houkutellut tai lähes velvoittanut kuluttajia ostamaan ja kuluttamaan. Kulutus- ja hyvinvointi yhteiskuntaan syntyneet nuoret on kasvatettu viettämään kulutusjuhlia ja elämään runsauden yhteiskunnassa. Kuitenkin yhdeksänkymmentäluvun taloudellinen lama kärjisti suomalaisten taloudenhallinnan ongelmia ja paljasti hirvittävällä tavalla kulutus- ja
14 luottoyhteiskunnan varjoisamman puolen. Kuluttajien ylivelkaantumisesta ja taloudenhallinnan vaikeuksista on kehittymässä laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy yhä selkeämmin sekä nuoremman että vanhemman sukupolven elämässä. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan kotitalouksien ylivelkaantuminen ja taloudenhallinnan ongelmat lisääntyivät 1990-luvun edetessä. Vuonna 1991 itsensä ylivelkaantuneeksi koki 40 000 kotitaloutta ja vuonna 1996 luku oli noussut jo 120 000:en. Tilastojen lisäksi ylivelkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen näkyy selvästi myös velkaneuvonnan työmäärän ja asiakaskunnan huomattavana kasvuna. (Saarinen 2001, 16.) Nuoret kulutusyhteiskuntamme uhreina Erityisen selvästi taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen ilmenee nuorten ihmisten elämäntyyleissä ja asenteissa. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten ylivelkaantumisesta ja huolestuttavasta tilanteesta kertovat muun muassa Suomen asiakastieto Oy:n rekisteröimät maksuhäiriömerkinnät. Vuonna 1998 tehdyn laskelman mukaan 40% rekisteriin ensimmäistä kertaa joutuneista oli alle 30-vuotiaita. (Saarinen 2001, 11.) Nämä maksuhäiriömerkinnät voidaan lukea huumeiden käytön ja mielenterveysongelmien ohella kasvavien nuoriso-ongelmien joukkoon. (Paju 2002, 120.) "Nuorten maksuhäiriöt kasvoivat selvästi 1990-luvulla (HS 2002)." "Nuorten ylivelkaantuminen on tämän päivän ilmiö. Kännykkä ja tietoliikenne ovat muuttaneet kulutustottumuksia todella rajusti. Niiden myötä rahasta ja kuluttamisesta on tullut virtuaalista, mikä vaikeuttaa todellisten kustannusten ymmärtämistä (Lapsen maailma 5/2000, 12.)" Nuorten taloudenhallinnan ongelmat liitetään yleensä heidän elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa. Nykynuoriso on kasvanut ja kehittynyt aikana, jolloin kuluttaminen ja siihen liittyvät ilmiöt arkipäiväistyivät. Kulutus on tunkeutunut ihmisen identiteetin rakentamiseen, muokkaamiseen ja ylläpitämiseen. Henna Saarisen tekemän nuorten kulutuskäyttäytymisen ja velkaantumisen tutkimuksen (2001, 22) mukaan nuorten velka- ja taloudenhallinnan ongelmat ovat yleistymässä, kun taas aikuisten taloudenhallintaan liittyvät ongelmat ovat vähenemässä. Erityisesti nuoria houkuttelevat rahoitusyhtiöiden korkeakorkoiset vakuudettomat luotot. (Emt.)
15 Suomen korkeasta koulutustasosta ja kehittyneestä tietoyhteiskunnasta huolimatta yhteiskunnassamme on ryhmä nuoria, joilta puutuvat työkalut normaalista arkielämästä selviytymiseen. Nämä nuoret ovat kulutusyhteiskuntamme uhreja, joilla ei jostain syystä ole oman elämän hallintaan tarvittavia tietoja ja taitoja. Lisäksi nuoren kulutustottumuksiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös lapsuuden kodin valinnat, arvot ja kasvatus. (Koljonen, Römer-Paakkanen 2000, 1-2; Saarinen 2001, 79) 3.3 Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan Henna Saarisen Kuluttajatutkimuksen keskuksen teettämästä tutkimuksesta (2001, 16) ilmenee, että 1980- ja 1990-lukujen vaihteen lama ja silloiset yhteiskunnan muutokset aiheuttivat oleellisia muutoksia kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Tällöin yksittäisten kotitalouksien selviytymisongelmat tulivat selkeästi esille. Rahoitusmarkkinoiden vapauduttua yksityisille ihmisille ja yrityksille annettiin oikeus päättää lainanotostaan ja käytöstään. (Emt.) Luottoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet yhä useammat kotitaloudet tilanteeseen, jossa ylivelkaantumisesta on tullut taloudenhallinnan järkyttäjä ja todellinen ongelma. Laman seurauksena useiden kotitalouksien elämä vaikeutui. Kotitalouksien ongelmia kärjistivät 90-luvun alussa työttömyyden äkillinen ja voimakas kasvu, kotitalouksien tulojen aleneminen, korkotason nousu sekä asuntokaupan hiljeneminen ja asuntojen myyntihintojen jyrkkä lasku (Eduskunta 2000, 3). Työttömyyden lisäksi kotitalouksien toimintaa vaikeuttivat yrityskonkurssit ja taloudellisesti vaikeasta tilanteesta johtuvat henkiset loppuun palamiset. Kotitalouksien oli opeteltava uudenlaista rahankäyttöä ja sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen teettämän tutkimuksen (Sundberg 2001, 15) mukaan alle 25-vuotiaiden velkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien syitä ovat heikko koulutaso, heikko talouden hallintakyky, avo- tai avioero sekä työttömyys tai lyhyet työsuhteet. Alle kolmekymmentävuotiaiden taloudellisille ongelmille löytyy samoja syitä kuin nuoremmillakin, mutta heillä korostuvat erityisesti perhesyyt, opintolainat ja takausvelat.
16 Nuorten talouden hallitsemattomuuden ja velkaantumisen taustalla on useasti maksumoraalin höltyminen. Nykyaikana arvomaailma on muuttunut niin, että lainojen huolellista hoitamista ei pidetä enää välttämättömänä. Edellä mainituista asioista huolimatta tilasto- ja rekisteritiedot nuorten maksukäyttäytymisestä ovat ristiriitaisia. Maksukäyttäytymisen lähtötaso nuorison joukossa on vielä hyvä, mutta eri lähteiden ja tutkimusten mukaan nuorten ongelmat ovat sekä suhteellisesti että absoluuttisesti kasvamassa. (Paju 2002, 120.) Nuorten talouden hallinnan ongelmien lisääntymiseen löytyy syitä myös muualta kuin ainoastaan nuoren kulutustottumuksista. Nykynuoret ovat syntyneet yhteiskuntaan, johon kulutus on kuulunut itsestään selvyytenä. Näin ollen nuorten taloudenhallinnan ongelmiin voidaankin etsiä syitä jo ainoastaan Suomalaisen kulutuskulttuurin muutoksesta. Lisäksi nuorten ongelmaan vaikuttaa nuorten heikko asema työmarkkinoilla ja toisaalta kyvyttömyys toimia vallitsevissa markkinaolosuhteissa. (Koljonen 2000, 1.) Talouden hallinnan ongelmat aiheutuvat siis monista eri syistä ja niiden yhteisvaikutuksista. Seuraava suora lainaus on otettu Koljosen tutkimuksesta (2000, 9), josta ilmenee kyseisen nuorenparin taitamattomuus talouden hallintaan liittyvistä asioista. Alkujaan kun yhteen muutettiin, kumpikaan ei ymmärtäny raha-asioista mitään, sitä vaan tilas huonekaluja ja kaikkee tämmöistä ja sitten ne pikku hiljaa pinoutu kasvamaan korkoa. Ensin perintätoimistoille ja sitten ulosottoon Lähtökohta oli se, että mä oon aivan pilalle hemmoteltu kakara aikoinaan. Ja mieskin tottunu saamaan suurin piirtein kaiken minkä voi saada Et niinku kaikki tää tämmönen taloudenhoito oli aivan hukassa ja sit ku se millä oli eläny, oli 700 markan opintuki. Sit yhtäkkii tuli asumistukee ja toimeentulotukee ja kaikkee sitä tuntu, ett rahaa tulee pilvin pimei, eikä ymmärtäny mihin kaikkeen sen pitää riittää. (Koljonen 2000,9.) Kaiken kaikkiaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kotitalouksien toimeentulon suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi on vaikeutunut ja monimutkaistunut ja tällä on suorat vaikutuksensa kotitalouden taloudenhallintaan. Rahoitusmarkkinoiden ja luotto-olojen vapauduttua raha-asioiden hoitaminen vaatii kuluttajilta paljon enemmän tietoa ja taitoa kuin vuosikymmeniä sitten. Kulujen ja menojen seurantaa vaikeuttavat erityisesti osamaksulaskut, luottokortit ja tilit sekä muu niin sanottu näkymätön maksuliikenne. Nykyvelkaantumisen riskitekijöihin kuuluvatkin Henna Saarisen tekemän
17 tutkimuksen ( 2001, 43) mukaan yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi erilaiset kulutusluotot, maksamattomat kännykkälaskut ja luotonsaantia vaikeuttavat maksuhäiriömerkinnät luottotiedoissa. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa kuluttaminen muuttaa luonnettaan. Mitä vähemmän kotitaloudella on rahaa, sitä vähemmän se voi ostaa ja sitä enemmän painottuvat myös hankkimisen muut muodot. Maksuvaikeuksissa olevat kotitaloudet ovat tilanteessa, jossa toimintoja joudutaan jollakin tavalla muuttamaan. Siinä miten taloudellisesti tiukassa tilanteessa toimitaan on eroja eri ikäryhmien välillä. Kulutustottumusten muuttaminen taloudellisen tilanteen mukaan voi olla todella vaikeaa ja menojen pitäminen kurissa onnistuukin vain tiukan suunnitelman tuella. (Saarinen 2001, 48-50; Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 17.) Taloudenhallinnan ongelmilla ja ylivelkaantumisella on todettu olevan paljon vaikutuksia ihmisen sosiaaliselle elämälle ja terveydelle. Näin ollen taloudellisen tilanteen epävarmuus ja maksuvaikeudet lisäävät ylivelkaantuneen ihmisen stressin riskiä. Stressin myötä ihmiselle voi aiheutua psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia. Nämä ongelmat voivat edelleen pahentaa tilannetta ja heikentävät sitä kautta yksilön ja kotitalouden kykyä selviytyä vaikeuksistaan. Talouden vaikutus terveyteen tapahtuu luonnollisesti erilaisten välittävien tekijöiden kautta, joten rahalla ja terveydellä ei ole suoraa yhteyttä. Kuitenkin taloudellinen turvallisuus antaa ihmiselle ja kotitaloudelle henkistä liikkumavaraa ja vähentää stressin riskiä. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 22-23.) 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ Edellä on kuvattu yleistyviä nykypäivän kotitalouden taloudenhallinnan ongelmia, kompastuskiviä ja niiden seurauksia. Suomessa on pyritty reagoimaan kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisten oireiden ilmaantuessa 1980-luvun lopulla kirkon diakoniatyö aloitti velkaongelmaisten avustamisen. Tuolloin oli esillä myös idea, että talousneuvontaa järjestettäisiin kunnan sosi-