Henkilöstötilinpäätös 2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2 2.1 Henkilöstön määrä 2 2.2 Osa-aikaisuus 4 2.3 Henkilötyövuosien määrä 4 2.4 Henkilöstön määrään vaikuttava palvelujen myynti ja osto sekä kuntayhteistyö 5 2.5 Sukupuolijakauma 5 2.6 Ikärakenne 6 2.7 Työhistoria 8 2.8 Koulutustaso ja täydennyskoulutus 9 3. HENKILÖSTÖN TILA 11 3.1 Eläköityminen 11 3.2 Vaihtuvuus 13 3.3 Sairauspoissaolot 13 3.4 Henkilöstötyytyväisyyskyselyn 2012 tulosten aiheuttamat toimenpiteet 17 4. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI 19 5. TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHOITO 19 5.1 Työsuojelu 19 5.2 Työterveydenhuolto 20 5.3 TYKY-toiminta 20 6. HENKILÖSTÖMENOT 21 6.1 Henkilöstökustannukset 21 6.2 Työpanos 21 LIITE Henkilöstön rekrytointi vuonna 2013 24
3 1. JOHDANTO Henkilöstötilinpäätös vuodelta 2013 on valmistunut kaupunginkansliassa. Siihen on taas koottu tietoja Nurmeksen kaupungin henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta, rekrytoinnista, työsuojelusta ja työterveydenhoidosta ja henkilöstömenoista. Nurmeksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset ja työllistetyt mukana lukien oli vuoden 2013 lopussa 480. Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä (363) oli vähentynyt kahdella henkilöllä vuonna 2013. Vakinaisesta henkilöstöstä miehiä oli 65 (17,9 %) ja naisia 298 (82,9 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 49,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Koko kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2011 oli 47,7 vuotta. Kaupungin henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 2103 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 1392 päivää. Koko henkilöstön sairaus- ja tapaturma- ym. poissaoloista aiheutuneita poissaolopäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 6190 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 4562 päivää. Sairauspoissaolojen määrän vähenemistä selittää se, että pitkään sairauslomalla olleita henkilöitä on siirtynyt eläkkeelle tai kuntoutustuelle tai heitä on kuntoutunut takaisin uuteen työhön. Sairauspoissaolotyöpäiviä henkilötyövuotta kohti oli keskimäärin 9,21 päivää, mutta määrät vaihtelivat eri yksiköissä 4,26 päivän ja 16,57 päivän välillä. Vuoden 2013 aikana jäi vakinaisesta henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle 16 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi yksi henkilö. Vuoden 2012 lopussa valmistuneen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset käsiteltiin työpaikoilla vuoden 2013 alkupuolella. Tarkastuslautakunta edellytti vuoden 2012 arviointikertomuksessa, että seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kyselyn aiheuttamista toimenpiteistä ja kyselyn käsittelystä henkilöstön työpaikkakokouksissa. Toimenpiteistä ja käsittelystä on yhteenveto tämän henkilöstötilinpäätöksen sivuilla. Kaupungin henkilöstöstrategian yksi kriittinen menestystekijä on kannustavan palkka ja palkitseminen. Yhdeksi tavoitteeksi tämän tekijän osalta on asetettu työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen. Vuoden 2013 suurin kehittämishanke oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistaminen ja arvioinnin suorittaminen uudella järjestelmällä sekä arvioinnin tulosten täytäntöönpano. Työssä toimi konsulttina JopiArvio Oy. Henkilöstöjaosto nimesi arviointiryhmän, jossa ovat edustettuina hallintokuntien johto ja sopimusalojen pääluottamusmiehet sekä henkilöstöjaoston edustus. Arviointiryhmä valmisteli käytettävät lomakkeet ja hoiti tarvittavan koulutuksen ja tiedotuksen. Varsinainen arviointityö käynnistyi toukokuussa 2013 ja saatiin päätökseen marraskuussa 2013. Henkilöstöjaosto hyväksyi arviointitulokset ja päätti täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon käytettiin vuoden 2013 järjestelyerää takautuvasti 1.2.2013 alkaen. Työn valmistuttua ollaan tilanteessa, jossa sekä teknisten sopimuksen, opetusalan, että KVTES:n työn vaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu ja ne ovat käyttökelpoisia uusien arviointien tekoon.
4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 480. Näistä vakinaisia oli 363, työllistettyjä oli 6, sijaisia 56, määräaikaisia 52 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 344 (94,8 %) oli kk-palkkaisia ja 19 (5,2 %) tuntipalkkaisia. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 75,6 %, kun se koko kunta-alan henkilöstössä vuonna 2012 oli 77,2 %. Taulukko 1. Henkilöstön lukumäärä toimintayksiköittäin 31.12.2013 Hallintokunta Vakinaiset Sijaiset Määrä-a ikaiset Oppi-sopi mus Työllistetyt Yhteensä Ilman työllis-tett yjä Keskushallinto 39 2 1 42 42 Sivistystoimi 140 11 38 1 190 189 Sosiaalitoimi 120 41 7 2 3 173 170 Tekninen toimi 64 2 6 1 2 75 73 YHTEENSÄ 363 56 52 3 6 480 474 Henkilöstön lukumäärään eivät sisälly kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat (39 kpl). Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt 2 henkilöllä vuonna 2013. Alla olevasta taulukosta ilmenee vakinaisen henkilöstön määrän kehitys hallintokunnittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina 2003 2013 Hallintokunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskushallinto 37 29 28 29 28 23 21 37 38 39 Sivistystoimi 98 96 96 94 87 83 89 88 88 140 Sosiaalitoimi 131 158 154 164 164 174 167 172 176 120 Tekninen toimi 91 92 89 82 79 78 72 62 63 64 Yhteensä 357 375 367 369 358 358 349 359 365 363 Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus (ent. päivähoito) siirtyi sosiaalitoimelta sivistystoimelle. Keskushallintoon siirtyi Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen perustamisen myötä Valtimon ja Lieksan maaseutusihteerit. Vuoden 2011 tilastoissa näkyy vuonna 2010 toteutettu organisaatiomuutos ruokahuollon (16 henkilöä) siirtyessä teknisestä toimesta keskushallintoon. Vuoden 2010 alusta siirtyi teknisestä toimesta viisi viranhaltijaa Lieksan kaupungin palvelukseen yhteisen teknisen toimen virkajärjestelyjen myötä. 1.1.2009 siirtyi keskushallinnosta 3 henkilöä P-K:n tietotekniikkakeskus Oy:öön tietohallinnon järjestelyjen myötä sekä 2 henkilöä valtiolle edunvalvontatehtävien siirtyessä sinne. 1.1.2005 aloitti toimintansa Pielisen Karjalan tilitoimisto, jonne siirtyi keskushallinnosta taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstöä
5 Kuva 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan vuosina 2009-2013 vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan Vuonna 2012 koko kunta-alan henkilöstöstä 77,2 % oli vakinaisia, 21,4 % määräaikaisia ja 1,4 % työllistettyjä. Kuva 2. Vakinaisen henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun Vakinaisen henkilöstön määrä suhteessa kaupungin asukaslukuun pieneni huomattavasti vuodesta 1989 (6,1 henkilöä/100 asukasta) vuoteen 1998 (4,2 henkilöä/100 asukasta). Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei luvussa ole tapahtunut suurta muutosta.
6
7 2.2 Osa-aikaisuus Vuoden 2013 lopussa oli koko henkilöstöstä osa-aikaisena yhteensä 51 henkilöä, vakinaisesta henkilöstöstä 33. Vakinaisista oli 7 osa-aikaeläkkeellä ja 14 osa-työkyvyttömyyseläkkeellä. Lisäksi 5 vakinaista henkilöä oli toistaiseksi osa-aikaisena (3 palkattu osa-aikaiseksi, 2 omasta pyynnöstään) ja 7 henkilöä tilapäisesti osa-aikaisena. Vakinaisesti osa-aikaisena olevien osuus koko vakinaisesta henkilöstöstä on 7,1 %. Osa-aikaisen suhteellinen osuus on edelleen pienentynyt vuodesta 2010, jolloin osa-aikaisten osuus oli suurimmillaan, 10,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. 2.3 Henkilötyövuosien määrä Kohdassa 2.1 tarkastellut henkilöstönmäärät ovat siis tilanne kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Henkilöstön määrää voidaan tarkastella myös henkilötyövuosina. Tällöin tulee huomioiduksi mm. työsuhteiden osa-aikaisuus sekä vuoden aikana tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä ja määräaikaiset, ennen vuodenvaihdetta päättyneet työsuhteet. Henkilötyövuodet saadaan laskemalla yhteen vuoden aikana työssäolojaksoon kuuluvat kalenteripäivät ja jakamalla ne 365:llä. Taulukko 3. Henkilötyövuodet yksiköittäin 2013 2012 2011 vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki Keskushallinto 22,43 22,79 20,29 20,91 19,91 20,21 Ruokahuolto 14,74 18,35 14,98 18,51 14,95 16,86 Sosiaalipalvelukeskus 11,59 16,75 12,29 15,02 10,7 12,24 Vammaisten palvelut 21,33 28,39 21,12 26,52 19,98 24,69 Päivähoito 51,88 72,7 52,61 68,91 Kotipalvelu 33,08 47,15 32,76 48,18 30,45 47,83 Kyrölän palvelukeskus 52,44 91,53 52,22 90,37 47,4 79,66 Sivistyspalvelut 14,07 18,7 15,46 20,12 16,62 19,2 Perusopetus 70,13 93,19 68,65 93,06 69,33 94,2 Varhaiskasvatus 53,2 74,48 Toimitilat 43,97 59,24 40,1 58,38 38,72 56,67 Kuntatekniikka 18,05 24,65 17,6 23,26 17,28 23,17 yht. 355,03 495,22 347,35 487,03 337,95 463,64 Vuonna 2013 huomioitu varhaiskasvatuksen org.muutos: Keskushallinto: kaupunginjohtaja, -sihteeri ja -kamreeri, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut sekä toimistotiimi ruokahuolto; Sosiaalipalvelukeskus; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, päihdetyö sekä kasvatus- ja perheneuvola; Kyrölän palvelukeskus: laitoshoito ja palveluasuminen; Sivistyspalvelut: kulttuuri, kirjasto, museo, kansalaisopisto ja koulutoimisto; Perusopetus: peruskoulut ja lukio; Varhaiskasvatus: päiväkodit ja perhepäivähoito; Toimitilat: tevin hallinto, talonrakennus, isännöinti ja puhdistuspalvelut; Kuntatekniikka; kunnallistekniikka, vesihuolto, kaavoitus, mittaus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta Vuosi 2011 ja 2012: Keskushallinto: kaupunginjohtaja, -sihteeri ja -kamreeri, maaseututoimisto, toimistotiimi; Sosiaalipalvelukeskus; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, päihdetyö sekä kasvatus- ja perheneuvola; Päivähoito: päiväkodit ja perhepäivähoito; Kyrölän palvelukeskus: laitoshoito ja palveluasuminen; Sivistyspalvelut: kulttuuri, kirjasto, museo, kansalaisopisto ja koulutoimisto; Perusopetus: peruskoulut ja lukio; Toimitilat: tevin hallinto, talonrakennus, isännöinti ja puhdistuspalvelut; Kuntatekniikka; kunnallistekniikka, vesihuolto, kaavoitus, mittaus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta
8
9 2.4 Henkilöstön määrään vaikuttava palvelujen myynti ja osto sekä kuntayhteistyö Henkilöstön määrää ja työpanosta tarkastellessa on otettava huomioon, että kaupunki on myynyt vuoden 2013 aikana henkilöstönsä tuottamia palveluja erilaisin järjestelyin mm. - Lieksan kaupungille toimistoinsinöörin työajasta keskimäärin 40 % - Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymälle laitoshuoltajien palvelut (8,5 henkilön työpanos) ja liinavaatevaraston hoito (0,5 henkilöä) sekä ateriapalvelut - Palolaitos puhdistuspalveluja (0,13 henkilöä) - Pielisen Karjalan tilitoimisto, puhdistuspalveluja (0,1 henkilöä) - Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle puhdistuspalveluja (2,13 henkilön työpanos) - Nurmeksen Vuokratalot Oy:lle puhdistus (1,13 henkilön työpanos) - ja huoltomiespalveluja (3 henkilön työpanos) - Kelalle viittomakielen tulkkauspalveluja - kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palveluja Valtimon kunnalle 31.10.2013 saakka - maaseutupalvelu Lieksan kaupungille ja Valtimon kunnalle (Pielisen Karjalan maaseutupalvelut) Vastaavasti kaupunki ostaa mm. seuraavia palveluja: - tietohallinnon palvelut Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:ltä - talous- ja palkkalaskennan tehtävät Pielisen Karjalan tilitoimistoliikelaitokselta - Kyrölän palvelukeskuksen ja kehitysvammahuollon asumisyksikön yötyö Mummon Turva Oy:ltä - sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiehen palvelut Joensuun kaupungilta - palo- ja pelastuspalvelut Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta - omaishoitajien vapaapäivien lomituspalveluja eri yrittäjiltä - henkilökohtaisen avustajan palveluja Honkalampisäätiöltä - nuorisopalvelut Loma-Nurmes Oy:ltä - psykologipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta Vuoden 2010 alusta aloittaneella Lieksan ja Nurmeksen yhteisellä teknisellä toimella on 13 yhteistä virkaa. Yhteisten virkojen palkat maksaa vastuukuntana toimiva Lieksan kaupunki, joka veloittaa Nurmeksen kaupungin osuuden. Yhteisten virkojen kustannukset näkyvät Nurmeksen budjetissa palvelujen ostona. 2.5 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä miehiä oli 65 (17,9 %) ja naisia 298 (82,9 %). Vuonna 2012 koko maan kunta-alan henkilöstöstä 80 % oli naisia. Taulukko 4. Sukupuolijakauma hallintokunnittain Toimintayksikkö Miehiä Naisia Yhteensä kpl % kpl % kpl Keskushallinto 4 10,3 35 89,7 39 Sivistystoimi 22 15,7 118 84,3 140 Sosiaalitoimi 7 5,8 113 94,2 120 Tekninen toimi 32 50,0 32 50,0 64 YHTEENSÄ 65 17,9 298 82,1 363
10
11 2.6 Ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 49,8 vuotta, miehillä 49,9 ja naisilla 49,8). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut (0,1 vuotta) edelliseen vuoteen verrattuna. Eri yksiköiden väliset erot ovat pienentyneet, nyt yksiköiden keski-iät ovat välillä 46,5 51,9 vuotta, vuonna 2012 vaihteluväli oli 56,2-45,9 vuotta. Koko kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2011 oli 47,7 vuotta. Kuva 3. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Yksiköittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä on varhaiskasvatuksessa, 51,9 vuotta. Keskiarvon yläpuolella ovat myös kaupungintalo+toimistotiimi 51,6 vuotta, kunnallistekniikka 51,3 vuotta, ruokahuolto 51,2 ja Kyrölän palvelukeskus 51,1. Pienin keski-ikä, 46,5 vuotta, on sosiaalipalvelukeskuksessa ja perusopetuksessa.
12 Kuva 4. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 31.12.2013 Suurimman ikäryhmän muodostavat 55-59 -vuotiaat, joiden osuus on 25,6 % koko vakinaisesta henkilöstöstä. Yli 50-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä on 60,6 %. Kuva 5. Ikäjakauman kehitys
13 2.7 Työhistoria Työhistoriassa tutkitaan 31.12. vakinaisessa työsuhteessa olleen henkilöstön yhtäjaksoisen palvelussuhteen pituutta Nurmeksen kaupungilla. Pituuteen on otettu huomioon myös mahdolliset vakinaista palvelussuhdetta ilman katkoa edeltävät määräaikaiset työsuhteet. Alla olevassa taulukossa 5 on tutkittu vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden pituuksia sukupuolen mukaan jaoteltuina. Taulukossa 6 on vertailtu eri hallintokuntien palvelussuhteiden pituuksia. Palvelussuhteiden pituuksissa ei ole suuria vaihteluita sukupuolen mukaan, sen sijaan hallintokunnittain vertailtaessa on jonkun verran eroa, tosin ero on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 5. Palvelussuhteen pituus, vakinainen henkilöstö Palvelussuhteen kaikki naiset miehet pituus kpl % kpl % kpl % alle 2 vuotta 37 10,2 32 10,7 5 7,7 2-4 vuotta 40 11,0 34 11,4 6 9,2 5-9 vuotta 92 25,3 75 25,2 17 26,2 10-14 vuotta 41 11,3 32 10,7 9 13,8 15-19 vuotta 14 3,9 11 3,7 3 4,6 20-24 vuotta 22 6,1 16 5,4 6 9,2 25-29 vuotta 40 11,0 35 11,7 5 7,7 30 vuotta ja yli 77 21,2 63 21,1 14 21,5 yht. 363 100,0 298 100,0 65 100,0 Keskimääräinen palvelussuhteen kesto 15,1 vuotta 15,0 vuotta 15,3 vuotta Taulukko 6. Palvelussuhteen pituuksien vertailu hallintokunnittain, vakinainen henkilöstö Palvelussuhteen keha sipa sopa tepa pituus kpl % kpl % kpl % kpl % alle 2 vuotta 9 23,1 14 10,0 7 5,8 7 10,9 2-4 vuotta 0 0,0 18 12,9 16 13,3 6 9,4 5-9 vuotta 1 2,6 31 22,1 47 39,2 13 20,3 10-14 vuotta 5 12,8 13 9,3 15 12,5 8 12,5 15-19 vuotta 2 5,1 7 5,0 4 3,3 1 1,6 20-24 vuotta 1 2,6 15 10,7 2 1,7 4 6,3 25-29 vuotta 9 23,1 9 6,4 14 11,7 8 12,5 30 vuotta ja yli 12 30,8 33 23,6 15 12,5 17 26,6 yht. 39 100,0 140 100,0 120 100,0 64 100,0 Keskimääräinen palvelussuhteen kesto 19,6 vuotta 15,3 vuotta 12,7 vuotta 16,9 vuotta
14 2.8 Koulutustaso ja täydennyskoulutus Alla olevissa kuvissa 6 ja 7 on kaupungin vakinaisen henkilöstön koulutusastetta 31.12.2013 verrattu koko maan kunnallisen henkilöstön lokakuun 2012 tilanteeseen. Nurmeksessa perusasteen tutkinnon osuutta kasvattaa tuntipalkkaiset työntekijät (19 kpl), joiden tutkintotiedot puuttuvat kokonaan henkilötietojärjestelmästä. Kuva 6. Vakinainen henkilöstö koulutusasteittain 31.12.2013 Kuva 7. Koko maan kunnallinen henkilöstö koulutusasteittain. Lähde Kunnallinen työmarkkinalaitos
15 Seuraavassa taulukossa on tutkittu vakinaisen henkilöstön koulutustason muutosta vuodesta 2010 alkaen. Taulukko 7. Koulutustason kehitys v. 2010-2013 Tutkinnon taso 2010 2011 2012 2013 kpl % kpl % kpl % kpl % Keskiaste 141 40,4 148 41,2 154 42,2 149 41,0 Alin korkea-aste 43 12,3 40 11,1 39 10,7 42 11,5 Alempi korkeakouluaste 41 11,7 39 10,9 39 10,7 40 11,0 Ylempi korkeakouluaste 41 11,7 43 12,0 38 10,4 37 10,1 Tutkijakoulutus 1 0,3 1 0,3 Perusaste/Tuntematon 83 23,8 89 24,8 95 26,0 95 26,1 Yhteensä 349 100,0 359 100,0 365 100,0 363 100,0 Palkallisia koulutuspäiviä oli kuukausipalkkaisilla vuonna 2013 yhteensä 466 kpl, joista Koulutuksiin osallistujia oli yhteensä 175 eri henkilöä. Heistä naisia oli 154 (88 %) ja miehiä 21 (12 %). Lisäksi palkattomia koulutuspäiviä oli 317 (yhteensä 10 henkilöä), oppisopimuslain mukaisia koulutuspäiviä oli 74 ja opintovapaalain mukaista opintovapaata 652 päivää. Tuntipalkkaisilla oli yhteensä 19 koulutuspäivää. Henkilöstötietojärjestelmän koulutuspäiviin ei ole kirjattu mm. opettajien veso-päiviä, joihin on osallistunut yhteensä 73 henkilöä. Koulunkäynninohjaajien koulutuspäiviä yhteensä 22 päivää. Taulukko 8. Täydennys- ym. koulutuspäivät vuosina 2007-2013 Koulutuspäivät 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 palkalliset 466 583 283 341 388 504 999 (muut opinnot) palkattomat 317 722 395 61 51 37 179 oppisopimuslain mukaiset 74 28 45 132 189 142 94 opintovapaalain mukaiset 652 252 164 126 61 0 0 tuntipalkkaisten kaikki 19 32 43 Kaikki yht. 1528 1617 930 660 689 683 1272
16 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1. Eläköityminen Vuoden 2013 aikana jäi vakinaisesta henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle 14 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö. (lähde: henkilötietojärjestelmä) Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu Nurmeksen kaupungilta vuosina 1999-2013 eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärää ja alkaneiden osa-aikaeläkkeiden määrää. Taulukko sisältää täysitehoiset KuEL-eläkkeet (siis ei opettajia) sekä virka- että työsuhteisista henkilöistä. Vuonna 2013 VaEL-eläkkeelle siirtyneitä oli 2 henkilöä. Taulukko 9. Eläkkeelle siirtyneet (lähde: Kuntien eläkevakuutus) Ennuste kunta-alan eläkepoistumasta vuosina 2012-2030 perustuu vuoden 2010 lopussa KuEL- ja VaEL-vakuutettuna olleista kuntatyöntekijöistä. Mukana ovat vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät. Ennusteessa on otettu huomioon vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu työntekijöiden henkilökohtaisiin vanhuuseläkeikiin tai 65 vuoden eläkeikään, jos henkilökohtaista vanhuuseläkeikää ei ole. Nykyään vanhuuseläkeikä on joustava 63 ja 68 ikävuoden välillä, mutta suurin osa työntekijöistä siirtyy edelleen vanhuuseläkkeelle lähellä henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Työkyvyttömyyseläkepoistuma perustuu edellisten vuosien eläkkeelle siirtymisiin ottaen huomioon ikärakenne ja sen muutokset, ammattirakenne ja alueelliset erot. Ennusteessa ei oteta huomioon kunta-alalle tulevia
17 uusia työntekijöitä, vaan ennuste kuvaa nimenomaan nykyisten työntekijöiden eläkepoistumaa. Taulukko 10. Kunta-alan eläkepoistuma koko maassa vuosina 2012-2030 Taulukko 11. Kunta-alan eläkepoistuma Pohjois-Karjalassa vuosina 2012-2030
18 3.2 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Tulo- ja lähtövaihtuvuuteen lasketaan vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden määrä. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla em. henkilöiden määrät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön määrään. Nurmeksen kaupungin vakinaisesta palveluksesta jäi pois vuonna 2013 yhteensä 33 henkilöä, heistä 14 siirtyi vanhuus- ja 2 työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2013 vakinaiseen palvelukseen tuli 23 henkilöä. Tulovaihtuvuus on siten 6,3 % ja lähtövaihtuvuus 4,66 % 3.3 Sairauspoissaolot Koko henkilöstön sairauslomista ja työtapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 6190 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 4562 työpäivää. Poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta 2103 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 1392 päivää. Työtapaturmien suhteellinen osuus poissaoloista on sen sijaan kasvanut, vuonna 2012 työtapaturmien osuus kokonaismäärästä oli 0,77 %, vuonna 2013 osuus on 1,81 %. Taulukko 12. Poissaolojen määrä eriteltynä syittäin 2013 2012 2011 2010 poissaolon syy kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä päiviä päiviä päiviä päiviä sairauspoissaolot 6078 4476 8229 5910 7049 5146 8537 6246
työtapaturmat 112 86 64 44 30 24 146 101 työmatkatapaturmat 0 0 7 5 0 0 vapaa-ajan tapaturmat 0 0 0 0 0 0 1 1 ammattitaudit 0 0 0 0 0 0 0 0 liikennevahinko 0 0 0 0 0 0 0 0 yhteensä 6190 4562 8293 5954 7086 5175 8684 6348 19
Seuraavassa taulukossa 13 on poissaolojen määrää verrattu henkilötyövuosiin. Mukaan on huomioitu koko henkilöstön sairauslomat ja työtapaturmasta aiheutuneet poissaolot. Taulukko 13. Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi vuosina 2011-2013 työpäivinä Vuosi 2013 2012 2011 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissa-olo t työpäivinä Henkilötyövuodet Poissaolotyöpäiviä/ henkilötyövuosi Poissaolotyöpäiviä/ henkilötyövuosi Poissaolo-ty öpäiviä/ henkilötyöv uosi Kaupungintalo+toim.tiimi 122 97 22,79 4,26 2,01 5,05 Ruokahuolto 410 294 18,35 16,02 15,94 12,04 Sosiaalipalvelukeskus 204 149 16,75 8,90 3,60 15,03 Vammaisten palvelut 169 130 28,39 4,58 4,94 5,31 Päivähoito 15,03 12,71 Kotipalvelu 463 342 47,15 7,25 15,28 15,83 Kyrölän palvelukeskus 2150 1517 91,53 16,57 23,34 14,19 Sivistyspalvelut 138 103 18,7 5,51 5,57 2,40 Perusopetus 624 489 93,19 5,25 7,31 9,90 Varhaiskasvatus 1015 766 74,48 10,28 Toimitilat 795 589 59,24 9,94 10,84 10,66 Kuntatekniikka 100 86 24,65 3,49 2,97 9,02 Yhteensä 6190 4562 495,22 9,21 12,23 11,16 Kuva 8. Keskimääräinen sairauspoissaolo verrattuna yksikön keski-ikään 20 Pääsääntöisesti keskimääräinen sairauspoissaolo on korkeampi niissä yksiköissä, joiden keski-ikä on korkeampi.
21 Taulukossa 14 esitetään keskimääräisen sairauspoissaolon pituuden vaihtelu vuosina 2005-2013. Taulukko 14. Poissaolojen määrä vuosina 2005-2013 vuosi kalenteripäiviä työpäiviä työpäiviä/htv 2013 6190 4562 9,21 2012 8293 5954 12,23 2011 7086 5175 11,16 2010 8684 6348 13,57 2009 7687 5573 11,55 2008 8082 5874 11,98 2007 8757 6244 12,77 2006 7741 5471 11,48 2005 8088 5756 11,88 Seuraavassa on tarkasteltu sairauslomien pituuksia ja kappalemääriä. Tarkastelussa ovat mukana koko henkilöstön varsinaiset sairauslomat (pl. työtapaturmat) kalenteripäivinä. Lukuja tarkastellessa on huomattava, että jokainen myönnetty sairauslomajakso on laskettu eri päätökseksi, vaikka se olisi jatkoa jo aikaisemmin myönnetylle sairauslomalle. Eli esimerkiksi koko vuoden sairauslomalla olleella henkilöllä voi olla useita eripituisia sairauslomajaksoja. Sairauslomapäätöksiä tehtiin vuonna 2013 yhteensä 1016 kpl. Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut 1180 päivällä. Sairauslomalla oli yhteensä 354 eri henkilöä, joista naisia oli 298 (84,2 %) ja miehiä 56 (15,8 %). Vuonna 2011 sairauslomalla oli 330 henkilöä. Taulukko 15. Koko henkilöstön sairauslomapäätösten lukumäärä poissaolon pituuden mukaan Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 sairasloman pituus päätöksiä kpl % päätöksiä kpl % päätöksiä kpl % 1-3 pv 649 64,2 570 56,1 577 62,3 4-10 pv 201 19,9 224 22,1 176 19,0 11-30 pv 127 12,6 168 16,5 127 13,7 31-90 pv 33 3,2 47 4,6 41 4,4 91-180 pv 1 0,1 7 0,7 4 0,4 181-365 pv 0 0,0 0 0,0 1 0,1 yht. 1011 100,0 1016 100,0 926 100,0 Taulukko 16. Koko henkilöstön sairauslomapäivien määrä poissaolon pituuden mukaan Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 keskim. kalen- keskim. kalen- keskim. kalen- sairasloman teri- pv/ teri- % pv/ teri- pv/ pituus päiviä % päätös päiviä päätös päiviä % päätös 1-3 pv 1125 18,4 1,7 992 12,1 1,7 1021 14,48 1,77 4-10 pv 1258 20,6 6,3 1416 17,2 6,3 1069 15,17 6,07 11-30 pv 2220 36,4 17,5 2832 34,4 16,9 2246 31,86 17,69 31-90 pv 1406 23,0 42,6 2199 26,7 46,8 1925 27,31 46,95 91-180 pv 93 1,5 93,0 790 9,6 112,9 588 8,34 147,00 181-365 pv 0 0,0 0 0 0,0 200 2,84 200,00
22 yht. 6102 100,0 6,0 8229 100,0 8,1 7049 100,00 7,61 Taulukossa 17 on yhdistetty peräkkäiset sairauslomat yhdeksi poissaolojaksoksi, jolloin saadaan todellisten poissaolojaksojen pituudet ja määrät. Pitkien poissaolojen määrä selviää näin paremmin. Taulukko 17. Todellisissa poissaolojaksoissa peräkkäiset sairauslomajaksot yhdistetty yhdeksi poissaolojaksoksi v. 2013 Sairauslomapäätösten mukaisesti Todellisten poissaolojaksojen mukaisesti poissaolo -jaksoja kpl päätöksiä kpl pv %-osuu s keskim. pv/päätös pv %-osuu s keskim. pv/jakso 1-3 pv 649 1125 18,4 1,7 577 1030 16,9 1,8 4-10 pv 201 1258 20,6 6,3 153 929 15,2 6,1 11-30 pv 127 2220 36,4 17,5 76 1302 21,3 17,1 31-90 pv 33 1406 23,0 42,6 22 1031 16,9 46,9 91-180 pv 1 93 1,5 93,0 7 854 14,0 122,0 181-365 pv 0 0 0,0 4 956 15,7 239,0 YHT. 1011 6102 100,0 6,0 839 6102 100,0 7,3 Seuraavassa on vertailtu sairauspoissaolomääriä eri hallintokuntien välillä. Poissaolopäätösten ja -päivien määrä eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia, koska henkilöstön määrä vaihtelee eri hallintokunnissa. Päätösten kappalemäärää sekä sairauspoissaolopäivien määrä onkin suhteutettu ao. hallintokunnan vuoden 2013 henkilötyövuosien määrään, jolloin saatua lukua voidaan verrata eri hallintokuntien välillä. Tarkastelussa ovat vain sairauslomat kalenteripäivinä todellisten poissaolojaksojen määrän ja pituuden mukaisia (perättäiset päätösjaksot yhdistettynä). Taulukko 18. Sairauspoissaolopäätösten määrä suhteessa henkilötyövuosiin hallintokunnittain KEHA 41,14 htv. SOPA 183,82 htv. SIPA 186,37 htv. TEPA 83,89 htv. YHT. 495,22 htv. kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv 1-3 pv 36 0,88 232 1,26 240 1,29 66 0,79 574 1,16 4-10 pv 5 0,12 72 0,39 50 0,27 29 0,35 156 0,32 11-30 pv 7 0,17 32 0,17 25 0,13 12 0,14 76 0,15 31-90 pv 2 0,05 8 0,04 7 0,04 5 0,06 22 0,04 91-180 pv 0 0,00 3 0,02 3 0,02 1 0,01 7 0,01 181-365 pv 1 0,02 3 0,02 0 0,00 0 0,00 4 0,01 YHT. 51 1,24 350 1,90 325 1,74 113 1,35 839 1,69 Taulukko 19. Sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi hallintokunnittain kalenteripäivinä KEHA 41,14 htv. SOPA 183,82 htv. SIPA 186,37 htv. TEPA 83,89 htv. YHT. 495,22 htv. pv pv/htv pv pv/htp pv pv/htp pv pv/htp pv pv/htp 1-3 pv 61 1,48 430 2,34 415 2,26 124 1,48 1030 2,08 4-10 pv 41 1,00 445 2,42 281 1,53 162 1,93 929 1,88 11-30 pv 107 2,60 556 3,02 434 2,37 205 2,44 1302 2,63 31-90 pv 113 2,75 317 1,72 355 1,94 246 2,93 1031 2,08 91-180 pv 0 0,00 436 2,37 288 1,57 130 1,55 854 1,72 181-365 pv 210 5,10 746 4,06 0 0,00 0 0,00 956 1,93 YHT. 532 12,93 2930 15,94 1773 9,67 867 10,33 6102 12,32
23 3.4 Henkilöstötyytyväisyyskyselyn 2012 tulosten aiheuttamat toimenpiteet Kaupungin henkilöstön työtyytyväisyyskysely valmistui vuoden 2012 lopussa. Hallintokuntien tuli käydä kyselyn tulokset läpi työyksiköittäin ja koota tarvittavat kehittämistoimenpiteet kaupunginkanslialle 31.3.2013 mennessä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2012 mukaan Tarkastuslautakunta esittää, että seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kyselyn aiheuttamista toimenpiteistä ja kyselyn käsittelystä henkilöstön työpaikkakokouksissa. Kyselyn tulokset on esitelty vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöksessä. Raportti hallintokunnittain: Keskushallinto: Kaupunginkanslia, rahatoimisto, maaseutupalvelut: Kyselyn tulokset on toimitettu ennakkoon henkilöstölle ja käyty läpi työpaikkakokouksessa. Työntekijät olivat kaupungin keskiarvoon verrattuna tyytyväisempiä työhönsä kyselyn jokaisella osa-alueella. Tiedonkulkua ja yhteistoimintaa toivottiin paremmaksi. Toimenpiteet: On luotu toimiva palaverkäytäntö: keskushallinnon henkilöstön aamupalaver joka arkitiistai lukuun ottamatta isompia päällekkäisyyksiä ja kesän loma-aikoja. Palavereja varten on kevin pörssi, johon itse kukin voi merkitä asiat, joita halutaan käsitellä. Ruokahuoltopäällikkö osallistuu palaveriin kerran kuukaudessa. Ruokapalvelut: Palautekeskustelut on käyty kahteen kertaan tammikuun 2013 alussa. Ruokahuollon henkilöstö oli kaupungin keskiarvoon verrattuna jonkin verran tyytymättömämpää kuudella osa-alueella. Esimiestyön ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien osalta henkilöstön enemmistö oli tyytyväinen samoin työtovereilta ja esimieheltä saadun tuen suhteen. Toimenpiteet: On käyty keskusteluissa läpi ongelmakohtia ja todettu mm., että tärkeää on vanhasta poisoppiminen, toimintatavat ovat uudistuneet vuosien myötä. On sovittu, että opetellaan puolin ja toisin palautteen antamista ja palautteen vastaanottamista. Sivistyspalvelukeskus: Koko kaupungin keskiarvoon verrattuna sivistystoimen henkilöstö oli hieman tyytyväisempää työyhteisöönsä kuin kaupungin henkilöstö keskimäärin. Kyselyn tuloksia on käyty läpi joulukuun lopulla ja tammikuun 2013 alussa sekä rehtorityöryhmässä helmikuussa 2013. Pöytäkirjan mukaan katsottiin läpi kaupungin henkilöstökyselyn tulosten kommentit työyksiköittäin. Kyselyn perusteella ei löytynyt erityistä painoaluetta kehittämiskohteeksi. Yksiköiden kommenteissa kritisoitiin kysymyksenasettelua paikoin sekavaksi ja epäloogiseksi; välillä väittämät olivat myönteisiä, välillä kielteisiä (testausvaiheessa tästä ei tullut kommentteja). Lisäksi vastaisen varalle on hyvä, jos vastaukset voidaan yksilöidä työyksiköittäin.
24 Sosiaalipalvelukeskus: Sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola: Henkilöstö oli työn kuormittavuutta ja työn mielekkyyttä (lähinnä palkkaus) lukuun ottamatta kaupungin muuta henkilöstöä tyytyväisempiä. Tulokset on käyty läpi alkuvuonna 2013 työpaikkakokouksissa ja niiden yhteenveto on, että henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksen pohjalta ei katsota tarvittavan ryhtyä toimenpiteisiin. Vammaispalvelut: Vammaispalvelujen henkilöstö oli kaupungin keskiarvoon verrattuna jonkin verran tyytymättömämpää kuudella osa-alueella. Toimenpiteet: Tulokset on käyty läpi työpaikkakokouksessa helmikuussa 2013. Tällöin on sovittu eri osa-alueilla tarvittavista toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Vastuut jakautuvat esimiehen, tiimin ja henkilöstön itsensä kesken. Työilmapiiriongelmien selvittämiseen on käytetty ulkopuolista työnohjausta. Päivähoito/varhaiskasvatus Kyselyn tekoaikana päivähoito kuului vielä sosiaalitoimeen. Tulokset on käyty läpi tiimipalavereissa. Kokonaisuutena päivähoidon henkilöstö, varsinkin alue 2:lla oli varsin tyytyväinen työyhteisöönsä palkkausta lukuun ottamatta. Toimenpiteet: Palautteen antamisesta, saamisesta ja palautetoiminnan kehittämisestä keskustellaan henkilökunnan kanssa. Työn kuormittavuus nostetaan kehittämisasiaksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työnohjausta on mahdollista saada tarvittaessa. Koti- ja laitoshoito: Tulokset on käyty läpi koti- ja laitoshoidon työpaikkakokouksessa vuoden 2013 alussa. Kokonaisuutena henkilöstö arvioi työyhteisönsä koko kaupungin keskiarvoa hieman paremmaksi, joskin muutamat osa-alueet jäivät keskiarvoa heikommiksi, kotipalvelussa esimerkiksi työturvallisuus. Toimenpiteet: Työn kuormittavuuden helpottamiseksi hankitaan kiireellisyysjärjestyksessä apuvälineitä, mm. säädettäviä hoivasänkyjä ja säädettäviä suihkutuoleja. Kyrölässä mietitään päiväjärjestyksen muuttamista kiireen helpottamiseksi. Kotipalveluissa työn ruuhkahuippuihin haetaan selkeyttä työn aikaikkunoita tarkastelemalla ja työjärjestyksen muutoksilla ja palvelusetelin käytöllä. Parityöskentelyn hyödyntäminen kotipalveluissa on nostettu kehittämisideaksi (työturvallisuus). Tekninen virasto: Tulokset on käyty ainakin osittain läpi työpaikkakokouksissa. Toimenpiteistä ei ole raportoitu. Tulosten perusteella teknisessä virastossa on paljon parannettavaa varsinkin puhtauspalvelujen tulosalueella.