VAIHDA! HOPEAMÄEN MAISEMASELVITYS. Rauman kaupunki Tekninen virasto, kaavoitus

VAIHDA! HOPEAMÄEN MAISEMASELVITYS Rauman kaupunki Tekninen virasto, kaavoitus

HOPEAMÄEN MAISEMASELVITYS 5.3.2013 Työryhmä: Rauman kaupunki Juha Eskolin Leena Joki-Korpela WSP Finland Oy Daniela Rosqvist Arto Kaituri 2 Hopeamäen maisemaselvitys

JOHDANTO Tämä maisema-selvitys koskee Rauman keskustan tuntumassa sijaitsevaa entistä tehdasaluetta, ns. Hopeamäen aluetta. Maisemaselvityksen on tarkoitus toimia pohjana alueen asemakaavaa uudistettaessa. Työtä ohjasi Rauman kaupungilta työryhmä, johon kuuluivat kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Eskolin sekä kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela. Selvitystyön laatimisesta on vastannut WSP Finland Oy:ssä maisema-arkkitehti yo. Daniela Rosqvist ja projektipäällikkönä on toiminut yksikön päällikkö, maisema-arkkitehti Arto Kaituri. Työn lähtökohtana on ollut asemakaavan uudistamisessa hyödyllisen lähtötiedon tuottaminen. Alue on tarkoitus kaavoittaa asuinrakentamiselle. Analyysissa on keskitytty erityisesti tutkimaan, miten alueelle voidaan parhaiten maisemakuvan kannalta sijoittaa uudisrakentamista. Raportin ensimmäisessä luvussa esitellään maisemaselvityksen lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät. Toisessa luvussa tarkastellaan alueen maisemakuvaa. Kolmannessa luvussa esitetään johtopäätökset ja maankäyttösuositukset. 3 Hopeamäen maisemaselvitys

4 Hopeamäen maisemaselvitys

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 SISÄLLYSLUETTELO 5 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT 7 2. ALUEEN NYKYTILA 8 2.1 Asema Rauman kaupunkirakenteessa 8 2.2 Alue ja sen lähiympäristö 10 2.3 Hopeamäen maisema- ja kaupunkikuva 12 2.4 Maisemakuva-analyysi 14 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET 16 3.1 Yleisiä suosituksia 16 3.2 Maisemakuvallisesti erityisen tärkeä alue. Rakentamista ei suositella. 17 3.3 Maisemakuvallisesti tärkeä alue. Rakentaminen mahdollista, puustoa säilytettävä. 17 3.4 Muutoksia sietävät alueet. Yksittäispuita suositellaan säilytettäviksi. 17 3.5 Sietokykyanalyysi 18 KÄSITTEET 21 LÄHTEET 23 5 Hopeamäen maisemaselvitys

Hopeamäen sijainti. Alue on merkitty punaisella. 6 Hopeamäen maisemaselvitys

1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT Hopeamäen entinen tehdasalue sijaitsee Rauman kolmannella asuinalueella noin kilometrin päässä Rauman keskustasta. Alueella sijaitsee Superlonin entinen vaahtomuovitehdas, joka lopetti toimintansa vuonna 2010. Suurin osa tämän selvityksen kattamasta alueesta on ostanut Lemminkäinen Oyj. Rauman kaupungin tarkoituksena on kaavoittaa alue asuinrakentamiselle. Tämä maisemaselvitys on laadittu asemakaavoituksen pohjaksi. Selvityksessä käsitellään varsinaisen entisen tehdasalueen lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevat metsäalueet, kaiken kaikkiaan noin 1,5 hehtaarin kokoinen alue. Tässä selvityksessä on pyritty löytämään Hopeamäen maisemalliset ominaispiirteet ja arvot. Maisema-analyysissa löydettyjen havaintojen perusteella on laadittu sietokykytarkastelu, jolla on tunnistettu parhaiten uudisrakentamiselle soveltuvat alueet sekä viheralueiksi parhaiten soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten lisäksi tässä selvityksessä on osoitettu sellaisia maisemallisia elementtejä, jotka antavat alueelle omaleimaisuutta. Selvityksessä aluetta on tarkasteltu maisemakuvallisista ja kaupunkikuvallisista lähtökohdista. Hopeamäen metsäalueiden luontoarvoihin ei ole otettu kantaa, vaan näitä arvoja Rauman kaupunki tulee selvittämään erillisessä luontoselvityksessä. Selvitys perustuu pääosin 5.4.2012 ja 13.6.2012 suoritettuihin maastokäynteihin. Tämän lisäksi on hyödynnetty karttaaineistoa ja kirjallisia lähteitä. Ilmakuva alueesta. 7 Hopeamäen maisemaselvitys

2. ALUEEN NYKYTILA 2.1 Asema Rauman kaupunkirakenteessa Hopeamäki on kiinteä osa Rauman kaupunkirakennetta: alue liittyy etelässä Rauman keskustaan ja lännessä kolmanteen kaupunginosaan. Hopeamäki rajautuu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määriteltyyn kolmanteen kaupunginosaan, josta osa on myös määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nämä alueet koostuvat pääosin 40- ja 50-luvun pienimittakaavaisesta asuinrakentamisesta. Rakennuksille leimallista ovat inhimillinen mittakaava ja selkeä ulkoarkkitehtuuri. Rakennukset ovat pääosin 1-3-kerroksisia. Puu ja rapattu pinta toistuvat rakennuksien julkisivuissa ja rakennukset ovat pääosin harjakattoisia. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä asuinrakentamista Syväraumankadun varressa. 8 Hopeamäen maisemaselvitys

Hopeamäki sijaitsee viheralueiden tihentymässä: Alueen pohjoispuolella sijaitsee voimassa olevassa keskustan osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi määritelty alue. Alueen länsipuolella sijaitsee metsäinen Nybergin puisto, joka voimassa olevan keskustan osayleiskaavan mukaan on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti Nybergin puiston itäpuolelle on suunnitteilla päiväkoti. Osa alueen lounaispuolen kallioisesta lakialueesta on voimassa olevan keskustan osayleiskaavan mukaan osoitettu lähivirkistysalueeksi. Ote voimassaolevasta Rauman keskustan osa-yleiskaavasta. Hopeamäen lähistöllä olevat arvokkaiksi määritetyt ympäristöt. (Rauman kaupunki, Strategisen yleiskaavan maisemaselvitys, Liite 4. Maisema-arvot/kulttuurihistoria, Eriksson arkkitehdit) 9 Hopeamäen maisemaselvitys

2.2 Alue ja sen lähiympäristö Tehdasta ympäröi kolmelta puolelta havu- ja sekametsä, jonka valtapuulajeina ovat kuusi, mänty ja koivu. Toimintansa lopettanutta tehdasta ympäröi metsä. Alue on maastomuodoiltaan melko tasainen lukuun ottamatta alueen lounaispuolella voimakkaasti kohoavaa metsäistä kalliorinnettä. Tehdas sijaitsee hieman ympäröivää metsää alempana. Länsipuolelta suunnittelualue avautuu voimassa olevassa osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi määriteltyyn alueeseen, jossa sijaitsee isoja erikoismyymälöitä. Alueen luoteispuolella sijaitsee voimala. Viereisellä Kaivopuistontiellä on vanhoja, pienimittakaavaisia puutaloja, joista kolme näkyy jo vuoden 1903 kartassa. 10 Hopeamäen maisemaselvitys

Lännessä Hopeamäki rajautuu alueelle, jossa sijaitsee isoja erikoismyymälöitä. Alueen eteläosassa korkeuserot ovat paikoitellen huomattavat. Puutaloja Kaivopuistontien varressa. 11 Hopeamäen maisemaselvitys

2.3 Hopeamäen maisema- ja kaupunkikuva Hopeamäen maisema- ja kaupunkikuvalliset arvot esitellään seuraavassa luettelossa. Numerointi viittaa maisema-analyysiin sivulla 15. Kohde 1. Asfalttipäällysteinen tehdasalue muodostaa laajan, metsän ympäröimän avoimen tilan. Varsinkin tehtaan länsipuolella tilan tuntu on vahva, kaupunki tuntuu kaukaiselta ja luonnon läsnäolo tuntuu vahvana. Alueella on poikkeuksellisen hiljaista. Kohde 2. Lounaispuolen jyrkästi nousevalla kalliolla on maisemallista ja elämyksellistä arvoa. Kalliokumpareen laella on hienoa avokalliota ja hienoja käkkärämäntyjä. Tehdasalueelle kuulumaton osa kallioalueesta on virkistysaluetta. Kohde 3. Pienellä purolla on elämys- ja leikkiarvoa. Kohde 4. Alueen kaakkoispuolella hiekkainen maaperä on synnyttänyt näyttäviä mäntyjä. Kohde 2. Kohde 5. Tehtaan alueella on muutamia komeita yksittäispuita. Nämä ovat merkitty maisema-analyysiin sivulla 15. Kohde 6. Itäpuoleisen työpaikka-alueen ja tämän raportin selvitysalueen väliltä puuttuu välittävä vyöhyke. Varsinkin lehdettömään aikaan alueelta on suora näkyvyys yrityksien varastointi- ja pysäköintialueille. Kohde 7. Kahdessa kohdassa maastossa erottuu maavalleja, jotka saattavat olla jäänteitä vanhoista teistä (tielinjaukset näkyvät katkoviivalla vuoden 1903 kartassa). Ne tuovat alueelle historiallista kerrostumaa. Kohde 8. Luoteispuolen metsässä kasvava haaparyhmä tuo metsään monimuotoisuutta. Kohde 9. Metsä muodostaa taustan Kaivopuistontien pientaloille. Kohde 10. Hopeamäen pohjoispuolella on entistä niittyä. Joutomaana oleva alue antaa huolittelemattoman vaikutelman. Kohde 3. 12 Hopeamäen maisemaselvitys

Kohde 5. Kohde 6. Kohde 4. Kohde 10. Kohde 7. Kohde 8. 13 Hopeamäen maisemaselvitys

2.4 Maisemakuva-analyysi Suunnittelualueen rajaus AIKAISEMMISSA INVENTOINEISSA JA SUUNNITELMISSA ARVOTETUT ALUEET Lähivirkistysalue (Rauman keskustan osayleiskaava, hyv. 25.8.2003) Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Rauman strategisen yleiskaavan maisemaselvitys, Eriksson Arkkitehdit Oy, 9.6.2010, liite 4: Maisema-arvot / kulttuurihistoria) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (Rauman keskustan osayleiskaava, hyv. 25.8.2003) MAASTOKÄYNTIEN (5.4.2012 ja 13.6.2012) PERUSTEELLA ARVOTETUT ALUEET ARVOKKAAT ELEMENTIT Viehättävä metsäalue Kaupunkikuvaa rikastuttava rakennus Puro Maisemallisesti merkittävä metsänreuna Vanhan tien muodostama penger (suurpiirteinen rajaus) Jyrkänne (suurpiirteinen rajaus) Avokallio (suurpiirteinen rajaus) Viheryhteyden säilyttämistarve Maisemallisesti merkittävä puuryhmä Suojametsä ONGELMAKOHDAT Merkittävä yksittäispuu, täysikasvuinen mänty Merkittävä yksittäispuu, lehtipuu Yksittäispuu, nuori mänty Jäsentämistä kaipaava alue Jäsentämistä kaipaava katutila 14 Hopeamäen maisemaselvitys

15 Hopeamäen maisemaselvitys III kaupunginosa Keskusta voimalalta suojaava metsikkö haaparyhmä 0 m 500 m 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 7. 8. 9. 10.

3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA MAANKÄYTTÖSUOSI- TUKSET Maiseman sietokykyanalyysillä on paikannettu parhaiten maankäytön muutoksia kestävät alueet. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät sietävät muutosta menettämättä ominaispiirteitään. Maiseman sietokyvyn perusteella alue on luokiteltu kolmeen luokkaan: Maisemakuvallisesti erityisen tärkeä alue. Rakentamista ei suositella. Maisemakuvallisesti tärkeä alue. Rakentaminen mahdollista, puustoa säilytettävä. Muutoksia sietävä alue. Yksittäispuita suositellaan säilytettäviksi. Jokaisesta alueesta on määritelty alueella vaalittavat arvot ja toimenpidesuositukset. 3.1 Yleisiä suosituksia Tuleva rakentaminen tulee sovittaa viereisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin alueisiin, jotta alue säilyy eheänä kokonaisuutena. Niiden pienimittakaavaisuutta ja selkeää, viimeisteltyä ulkoarkkitehtuuria tulee kunnioittaa uudisrakentamisessa. Rakennuksien sijoittelussa ja piha-alueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Hopeamäen liittymiseen sen itäpuolella sijaitsevaan liikekiinteistöjen alueeseen. Alueita tulisi rajata toisistaan esimerkiksi kasvillisuudella, jotta liikekiinteistöjen varasto- ja pysäköintialueista ei koituisi häiriöitä uudelle asuinalueelle. Hopeamäen säilyvien metsäalueiden tulisi muodostaa jatkumo Hopeamäen länsipuolella sijaitsevalle Nybergin puistolle. Yhteys osa-yleiskaavassa lähivirkistysalueisiksi määriteltyjen alueiden välillä on erityisen tärkeä. Rakentamista kannattaa sijoittaa niin, että nykyistä metsänreunaa säilyy mahdollisimman paljon. Metsänreunassa olevat puut sietävät hyvin valoa, niiden oksat ovat vehreitä koko korkeudeltaan ja reunavyöhykkeellä on myös pensaskasvillisuutta. Jos alueelta kaadetaan metsää, tulee puita kaataa vähitellen, niin että puut ehtivät tottua uusiin kasvuolosuhteisiin (muun muassa juuristo-, valo- ja tuuliolosuhteet). Viihtyisän asuinympäristön luomiseksi viherrakentamiseen on erityisesti panostettava entisen tehtaan purettavien kiinteistöjen sekä pysäköinti- ja lastausalueiden kohdalla. Alueella vaaditaan erityisiä panostuksia toimivan kasvualustan luomiseen. Ympäröivä metsä voisi toimia innoittajana rakennuksien sijoittamisessa ja pihojen suunnittelussa. Piha-alueet voisivat avautua metsäalueille ja liittyä niihin toiminnallisesti. Piha-alueilla voisi käyttää luonnonmukaisen vaikutelman antavaa kasvillisuutta, kuten luonnossa esiintyviä puu- ja pensaslajeja sekä kukkivia ja ainavihantia maanpeitekasveja. Rakentamista tulisi ensisijaisesti sijoittaa entisen tehdaskiinteistön jo tasoitetulle ja päällystetyille alueelle, jolla ei ole maisemallisia arvoja. 16 Hopeamäen maisemaselvitys

3.2 Maisemakuvallisesti erityisen tärkeä alue. Rakentamista ei suositella. 3.3 Maisemakuvallisesti tärkeä alue. Rakentaminen mahdollista, puustoa säilytettävä. 3.4 Muutoksia sietävät alueet. Yksittäispuita suositellaan säilytettäviksi. Alueen yleiskuvaus: Sekametsää, jonka valtapuulajeja ovat kuusi, mänty ja koivu. Metsäisellä alueella suurehkot korkeuserot, avokkalliot ja erilaiset luonnon maamerkit, kuten puro, antavat tälle alueelle erityistä elämysarvoa. Alue koostuu neljästä osa-alueesta (numerointi viittaa karttaan sivulla 19): 1. Kallioinen metsärinne lounaassa 2. Hiekkainen mäntymetsä kaakossa 3. Kaivopuistontien omakotitalojen taustana toimiva metsä Alueella vaalittavat arvot: Metsäinen tunnelma Kalliojyrkänteet Avokallioiset alueet Komeat männyt Puro Vanhan tien pengerrykset Alueen yleiskuvaus: Sekametsää, jonka valtapuulajeja ovat kuusi, mänty ja koivu. Alueella vaalittavat arvot: Komea puusto Toimenpidesuositukset: Säilytettävää puustoa valittaessa tulee pyrkiä säilyttämään nykyistä metsänreunaa. Metsää tulee kaataa vähitellen, jotta puut ehtivät tottua uusiin kasvuolosuhteisiin. Metsänreunaa tulee rakentamisen aikana suojata asianmukaisesti tarpeeksi laajalta alueelta. Alueen yleiskuvaus: Muutoksia hyvin kestävä alue koostuu kahdesta osaalueesta: 4. Entinen tehdas lastaus- ja varastointialueineen 5. Joutomaa alueen luoteisosassa Alueella vaalittavat arvot: Komeat yksittäispuut Toimenpidesuositukset: Olemassa olevia puita tulee pyrkiä säilyttämään. Ne voivat antaa välitöntä ihmisen mittakaavaa ja vehreyttä alueelle rakentamisen jälkeen. Puut ovat jo tottuneita raskaiden ajoneuvojen painoon, mikä edesauttaa niiden säilymistä rakentamisen aikana. Toimenpidesuositukset: Metsänhoitoa 17 Hopeamäen maisemaselvitys

3.5 Sietokykyanalyysi Selvitysalueen rajaus Maisemakuvallisesti erityisen tärkeä alue. Rakentamista ei suositella. Maisemakuvallisesti tärkeä alue. Rakentaminen mahdollista, puustoa säilytettävä. Muutoksia sietävä alue. Yksittäispuita suositellaan säilytettäviksi. 18 Hopeamäen maisemaselvitys

19 Hopeamäen maisemaselvitys 0 m 500 m 1. 2. 3. 4. 5.

20 Hopeamäen maisemaselvitys

KÄSITTEET Maisema Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Maisemakuva Maiseman visuaalisesti hahmotettava ilmiasu, joka on jatkuvassa muutostilassa. Maisematila Tila, jonka muodostavat maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet. Maisematilat voivat olla selkeästi rajoittuvia tilakokonaisuuksia tai laajoja rajautumattomia avoimia alueita. Maisematilat voivat muodostaa tilasarjoja. Reunavyöhyke Rajaa maisematilaa. Esimerkiksi peltoa rajaavat puut ja muu kasvillisuus muodostavat maisematilan reunavyöhykkeen. Näköala, näkymä Näköala on jostakin katselupisteestä avautuva katselualue. Näkymä on rajatumpi, siinä yhdestä katselupisteestä avautuu näköala tiettyyn suuntaan. Rajaus, kuten puut, kehystää maisemaa ja tehostaa sitä valikoimalla kohteen erilleen muusta maisemasta. Maisema käsite on yhdeltä merkitykseltään kaukonäkymä eli kaukoympäristö. Viheralue Viheralueet ovat kaupunki- ja taajamarakenteen kasvullisia osia ja muodostuvat mm. puistoista, pihoista, suojavyöhykkeistä ja retkeilyalueista. Viheraluejärjestelmä, viheralueverkosto Viheraluejärjestelmä tarkoittaa kaupunkirakenteeseen elimellisesti liittyvää, maisemarakenteen ehdoilla jäsentyvää eri viheraluetyypeistä koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. Toimiva viheraluejärjestelmä vaatii yleensä toteutuakseen kokonaisvaltaisen viheralue- ja maisemanhoitosuunnitelman. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. 21 Hopeamäen maisemaselvitys

22 Hopeamäen maisemaselvitys

LÄHTEET Suunnitelma-aineistot Rauman keskustan osayleiskaava. Hyväksytty 25.8.2003. Rauman Yleiskaava - YK:002032, Hyväksytty 25.8.2003 Rauman maankäytön strateginen visio 2025. Luonnos 7.2.2012. Eriksson Arkkitehdit Oy, Eriarc Forum. Kirjallisuus ja selvitykset Maiseman luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt. Liite 3: Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt. Satakunnan rakennusperintö 2005. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat. Satakunnan maakuntakaava valmisteluvaiheen aineistoja 2007. Painamattomat lähteet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009, www.rky.fi 10.5.2012 Karttalähteet Kansallisarkisto: Senaatinkartat, karttalehti XVI12 Peruskartta ja ilmakuva, Rauman kaupunki Valokuvat Kuvaaja: Daniela Rosqvist Strategisen yleiskaavan maisemaselvitys 9.6.2010, Rauman kaupunki, Eriksson Arkkitehdit Oy, Eriarc Forum Strateginen yleiskaava, Keskustan kaupunkikuva ja Viherverkosto-tarkastelu 27.8.2010, Rauman kaupunki, Eriksson Arkkitehdit Oy, Eriarc Forum. 23 Hopeamäen maisemaselvitys