SYDÄMEN JA MEDIASTINUMIN RADIOLOGIAA SISÄLTÖ Sydämen ja mediastinumin kliinistä anatomiaa ja fysiologiaa kuvantamisen kannalta Eri diagnostiikkamenetelmien luotettavuus, virhelähteet ja kustannukset L3k2013 1 2 OPPIMISTAVOITTEET Tunnistaa thorax-kuvassa 1) sydämen osien ja mediastinumin rakenteiden projisoitumisen 2) mediastinumin ekspansiot Osata arvioida thorax-kuvassa 3) keuhkoverekkyyden muutokset 4) sydämen vajaatoiminnan aste 3 Sydämen ja mediastinumin radiologiset kuvausmenetelmät Natiivithorax-kuva UÄ TT, PET-TT MK Angiografia 4 Sydämen radiologisten kuvausmenetelmien hintoja Thorax-kuva 35 UÄ ~ 100 TT ~ 200 MK ~ 500 PET-TT ~ 1600 Natiivi-thoraxkuvathoraxkuva Sydämen koko ja muoto Sentraaliset ja perifeeriset suonet Sydämen toiminnan muutosten johdosta keuhkoihin syntyvät interstitiumin titi i muutokset Pleuraneste Mediastinumin ja hilusten ekspansiot HUS-Kuvantaminen 2012 5 6
Sydämen koko Keuhkojen verekkyys Pystykuva/makuukuva Sisäänhengitysvaihe Pystykuvassa sydämen pituus on korkeintaan puolet thoraxin sisäleveydestä. 7 Makuukuvassa kerroin on ~ 0.6. pystykuva vs. makuukuva Makuukuvassa sydän projisoituu suurempana ja verisuonikuvioitus korostuu. 8 sisäänhengitysvaihe 9 Sydänpalleakulmassa on mediastinumin rasvaa. Expiriumkuvassa verisuonet painuvat yhteen, joka korostaa 10 keuhkokuvioitusta. Keuhkojen j verekkyys yy Normaalisti py pystykuvassa y yylälohkojen j suonet ovat kapeammat kuin alalohkojen suonet Sydämen vajaatoiminnassa pienen verenkierron paine kohoaa Suonirungot leviävät Obesiteetti nostaa palleoita, palleoita vaikeuttaa rtg rtg-säteiden säteiden läpäisevyyttä ja huonontaa kuvan kontrastia. 11 12
PIENEN VERENKIERRON KUORMITUKSEN MERKIT 1. sentraalinen verekkyys korostuu = isot suonirungot leviävät ät 2. tasoittunut verekkyys = perifeeriset suonet leviävät, myös ylälohkoissa 3. käänteinen verekkyys = ylälohkoissa suonet leveät, alalohkoissa l supistuvat! t! 4. interstitielli ödeema = neste ekstravasoituu suonistosta t keuhkojen interstitiumiin titi ii suonirungot epätarkat, paksut interlobulaariseptat 5. alveolaarinen l ödeema = neste siirtyy alveoleihin l 6. pleuraneste ödeemaneste resorboituu alveoleista pleuratilaan 13 Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio 14 Normaali CVP Painemuutokset keuhkolaskimoissa 0 10 mmhg Tasoittunut laskimokuvioitus 10 15 mmhg Käänteinen laskimokuvioitus 15-20 mmhg Interstitiaaliödeema 20-25 mmhg Alveolaariödeema > 25 mmhg 15 Perifeeristen keuhkoverisuonten leveys ja rajautuminen ympäristöönsä nähden (tarkkuus) vaihtelee niiden täyttöasteen 16 mukaan Lievästi korostunut, ns, tasoittunut laskimoverekkyys Kammiotasolta suuri sydän, normaali verekkyys. 17 18
SVT klo 2 Huomattavasti suurentunut sydän kaikkien lokeroiden osalta ja korostunut sentraalinen,, mutta normaali perifeerinen p verekkyys. yy Lohkorajaturvotusta. Krooninen sydämen vajaatoiminta. 19 B 21 Interstitielli kuviolisä - ödeemaa. 20 A 60 v mies, sydäninfarkti vajaatoiminta korjaantunut -vajaatoiminta 2 päivää myöhemmin klo 14 keuhkoverekkyys lisääntyy, yy nestettä siirtynyt pleural tilaan Tulovaiheen kuva: Seuraavana päivänä epätarkkarajaiset hilukset ja yleinen verekkyys korostunut. verekkyys vähentymässä.22 3 päivää myöhemmin Tiivis mattalasimainen kuviolisä, jonka j k seassa ililmabronkogrammia b k i 23 - alveolaarinen ödeema. Suuri sydän ja runsas verekkyys, läiskäinen alveolaarinen tiivistymä, y, jonka j seassa ilmabronkogrammeja. Keuhkoödeema. Keuhkojen ilmapitoisuus on edelleen alentunut alentunut, kun alveoleihin on vuotanut lisää ödeemanestettä. Apeksit p jja lateraalisopet p obliteroituneet pleuranesteellä.24 Ödeema pahenee.
Suurentunut sydän, ylälohkopainotteinen, runsas verekkyys ja interstitielliä kuviolisää ekstravasaation merkkinä. Neste siirtyy interstitiumista keuhkojen imusuonia pitkin pleuratiloihin ja lohkorajoihin. Sydämen vajaatoiminta. 25 Verekkyys on korostunutta, keuhkojen yleinen ilmapitoisuus on alentunut, keuhkot ovat sameat (interstitium on kosteaa) ja 26 ilmabronkogrammi on merkkinä alveolaariödeemasta. Suurentunut sydän Sydämen UÄ Diffuusisti suurentunut sydän vai jokin lokero suurentunut? Mahdollinen syy? Jatkotutkimusmenetelmiä 27 Lokeroiden koko Sydänlihaksen paksuus ja supistuvuus Läpät Perikardiumneste Läppävuodot, stenoosit ja oikovirtaukset Diastolinen toiminta + Edullinen bedside-tutkimus - Tekijäriippuvainen 28 Doppler-UÄ: veren virtaus ja läppien toiminta 29 30
MK Kallis, saatavuus rajallinen Ei ionisoivaa säteilyä MK: sydämen lokerot, läppävuodot, oikovirtaukset (eteisväliseinädefekti) Rakennehäiriöt Lihaksen toiminta (supistuvuus) ja verenkierto (iskemia) Lokerot ja läpät, ejektiofraktio Lihasmassa: paksuus, fokaalimuutokset 31 32 diastole systole Angiografia, TT-angiografia Invasiivisia sädetutkimuksia Aortta ja koronaarit MK: vasemman kammion liike ja seinämäpaksuus ä 33 34 LCX LAD sepelvaltimoiden ahtaumat 35 36
MEDIASTINUM Vasemman kammion aneurysma; natiivi-thoraxkuva ja tietokonetomografian koronaalirekonstruktio 37 Mössöä! öä! Sydän Suuret suonet Ruokatorvi Henkitorvi Pääbronkukset Rintatiehyt Kateenkorva Hermoja (mm. phrenicus, vagus) Imusolmukkeita 38 RAKENTEIDEN PROJISOITUMINEN Mediastinum 1. ETUMEDIASTINUM 1 = v. cava sup. 2 = oik. eteinen 3 = v. cava inf. 4 = aortan kaari 5 = keuhkovaltimorunko 6 = vas. keuhkovaltimo 7 = vas. sydänkorvake k 8 = vas. kammio 9 = vas. sydän-pallea kulma 39 sydän ja perikardium nouseva aortta keuhkovaltimot thymus (thyreoidea) 40 pericardiumneste suurentaa sydänvarjoa perikardiumpussin i kalkkeutuminen 41 42
TT: pericardiumneste Etumediastinumissa ekspansio 43 44 THYMUS etumediastinumissa ti i lapsella kookas, pienenee iän myötä TT ja MK TT thymuksen ca 45 46 46 Aortta Natiivithorax-kuva UÄ TT MK Angiografia 47 Elongoitunut aortta, ei aneurysmaa 48
MK Nouseva aortta huomattavasti dilatoitunut TT Aortan dissekaatio F = false lumen 49 T = true lumen 50 TYREOIDEA Struuma saattaa kaventaa trakeaa merkittävästi ja kasvaa joskus retrosternaalisesti. UÄ TT TT - Lymfooma ja suurentuneita imusolmukkeita etumediastinumissa 51 52 THYREOIDEA THX: normaalina kilpirauhanen ei näy suurentunut levittää mediastinumia, saattaa komprimoida ja dislokoida trakeaa UÄ: tärkein kilpirauhastutkimus helppo yhdistää neulanäyte TT: kilpirauhanen näkyy hyvin tehosteisena 2. KESKIMEDIASTINUM trakea esophagus aortan kaari keuhkovaltimot hilukset 53 54
81 v mies. 53v nainen hiluksessa met Kookas aneurysma aortan kaaressa. 55 56 72v mies oikean hiluksen expansio? 72v mies TT: hilustuumorin i kataluus 57 58 3. TAKAMEDIASTINUM ranka hermojuuret laskeva aortta 1, 2, 3: imusolmukkeet,,pleura ja mediastinaalirasva 59 Laskevan aortan aneurysma sivukuva! 60
Kylkiluussa luutuumori, chondrosarkooma TT keuhkoemboliaepäilyn takia. Ei emboliaa vaan aortan dissekoiva aneurysma. 61 62 LOPPU 63