KATSAUS. Systolinen ja diastolinen toiminta sekä toimintahäiriö. Markku Ikäheimo
|
|
- Mika Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Systolinen ja diastolinen toiminta sekä Markku Ikäheimo Sydämen vajaatoiminta voi johtua kammioiden systolisesta tai diastolisesta stä tai näistä molemmista. Tavallisimmin syynä on vasemman kammion pumppausvajaus. Systolisen n aiheuttaa supistuvien sydänlihassolujen määrän väheneminen tai poikkeava toiminta, kuten iskeemisessä sydäntaudissa tai laajentavassa kardiomyopatiassa. Kammiotäyttöpaineen noustessa supistuvuus ei lisäänny normaalilla tavalla ja jälkikuormituksen kasvaessa supistuvuus huononee herkästi. Diastolisen n syynä voi olla hidastunut kammiolihasrelaksaatio, kammion passiivinen jäykistyminen tai molemmat. Tavallisimmin relaksaatiohäiriö johtuu sydänlihasiskemiasta, joka huonontaa kalsiumin takaisinottoa sarkoplasmaan ja sepelvaltimoiden verenvirtausta. Kammiolihaksen paksuuntuminen ja arpeutuminen jäykistää kammiota estäen kammion täyttymistä diastolen loppupuolella. Iän myötä nimenomaan diastolisen n mahdollisuus lisääntyy. Sydän on verenkiertoa ylläpitävä lihaspumppu, joka pystyy lisäämään ja vähentämään veren virtausta kudosten tarpeiden mukaisesti. Sydämen minuutissa pumppaama verimäärä eli minuuttitilavuus (cardiac output) on sykkeen ja iskutilavuuden tulo. Iskutilavuus on vasemman kammion diastolisen ja systolisen tilavuuden erotus ja ejektiofraktio on iskutilavuuden suhde diastoliseen tilavuuteen. Ejektiofraktio on normaalisti yli 50 % ja ilmaisee siis, kuinka suuri osa kammion diastolessa sisältämästä verimäärästä poistuu systolen aikana. Sitä käytetään kuvaamaan kammion supistumiskykyä, vaikka siihen vaikuttavat kammion supistumisvireyden lisäksi syketaajuus, esikuormitus (preload) ja jälkikuormitus (afterload). Esikuormitusta säätelee kammioon diastolessa virtaava verimäärä ja eteisen verenpaine kammiotäytön aikana. Jälkikuorman aiheuttaa kammiosystolen aiheuttaman pulssiaallon aortassa ja suurissa verisuonissa kohtaama vastus, ja sitä kuvastaa systolinen verenpaine. Jos kammiolihaksen supistuvuus huononee ja ejektiofraktio siten pienenee, kyseessä on kammion systolinen. Merkittävän systolisen n raja-arvona pidetään 40 %:n ejektiofraktiota (Gaasch 1994). Tämä ei välttämättä merkitse iskutilavuuden pienentymistä ja siitä johtuvaa vajaatoimintaa, sillä kammion diastolinen tilavuus usein vastaavasti suurenee. Jos minuuttitilavuuden laskuun ja siitä aiheutuvaan kammion täyttöpaineen nousuun liittyy sydämen vajaatoiminnalle tyypillisiä oireita ja löydöksiä, kyseessä on sydämen systolinen vajaatoiminta (kuva 1). Mikäli kammiolihas jäykistyy tai sen relaksaatio huononee, kammion diastolinen täyttöpaine nousee, jolloin puhutaan diastolisesta stä. Tällöin kammion systolinen toiminta on normaalia, mutta kammio vaatii normaalia suuremman paineen täyttyäkseen (kuva 1). Mikäli täyttöpaineen nousu johtaa keuhkokapillaaripaineen nousuun ja siitä johtuvaan hengenahdistukseen ja jopa keuhkopöhöön, kyseessä on diastolinen vajaatoiminta. Usein sydämen vajaatoiminnan syynä on sekä systolinen että diastolinen kammiotoiminnan häiriö (Grossman 1991). Duodecim 113: ,
2 SYSTOLINEN VAJAATOIMINTA Paine vasemmassa kammiossa DIASTOLINEN VAJAATOIMINTA Paine vasemmassa kammiossa 1 2 Vajaatoiminta Vasemman kammion tilavuus 1) kammioseinämän venytys diastolessa normaali 2) kammioseinämän venytys diastolessa heikentynyt Vasemman kammion tilavuus K u v a 1. Kammion paine-tilavuuskäyrät systolisesta ja diastolisesta stä johtuvassa vajaatoiminnassa. Kammion normaali supistuminen Kammiosupistus käynnistyy lihassoludepolarisaation avatessa natriumkanavat, jolloin natriumioneja virtaa solun sisään ja solukalvon jännite-ero häviää. Tämä käynnistää kalsiumionien virtauksen solukalvon läpi solun sisään, jolloin kalsiumioneja tulvahtaa sarkoplasmasta solunesteeseen (kuva 2). Kalsiumionit kiinnittyvät troponiini C:hen synnyttäen aktiini-myosiinin poikkisidokset, jolloin sydänlihassolu supistuu. Solunsisäisen kalsiumin määrä systolessa säätelee sydänlihassolun supistuvuutta, ja sitä lisäävät mm. syketaajuus, alkusystolinen jälkikuormitus ja sympaattinen stimulaatio syklisen AMP:n välityksellä (Bonow ja Udelson 1992). kammiolihas supistuu tehokkaammin, jos se venyttyy diastolessa enemmän eli jos täyttöpaine (esikuormitus) kasvaa (Frank Starlingin laki) (kuva 3 A) (Goldsmith ja Dick 1993). Systolinen Systolisen n (taulukko 1) aiheuttaa toimivien sydänlihassolujen määrän väheneminen tai niiden poikkeava toiminta. Lihassoluja voi tuhoutua sydänlihasvaurion (esim. sydäninfarkti) tai apoptoosin (esim. laajentava kardiomyopatia) seurauksena, jolloin solut korvautuvat sidekudoksella. Infarktiarven parantuessa normaali kammiolihas hypertrofioituu, mutta arpeen kohdistuva kuormitus voi venyttää arpea ja jopa sitä ympäröivää normaalia kammioseinämää. Venytys aiheuttaa lihassolujen liukumista toisiinsa nähden, jolloin kammio suurenee, seinämä ohenee ja kammion systolinen toiminta huononee (»remodeling» eli kammion uudelleen muotoutuminen). Iskemia huonontaa sydänlihaksen supistumiskykyä, koska se johtaa asidoosiin solujen sisällä, jolloin vetyionit kilpailevat kalsiumionien reseptoreista. Samalla runsasenergiaisten fosfaattien saanti huononee (Grossman 1991). Kroonisen iskemian aiheuttamaa jatkuvaa systolista tä kutsutaan hibernaatioksi, ja jos iskemia korjataan jollakin reperfuusiotoimenpiteellä, sydänlihaksen taipuminen voi viedä aikaa (»stunning») (Kupari, tässä numerossa). Systolisessa ssä Frank Starlingin mekanismi ei toimi normaalisti: täyttöpaineen kohotessa supistuvuus lisääntyy huonommin tai ei ollenkaan (kuvat 1 ja 3 A). Supistumiskyky heikkenee myös herkästi jälkikuormituksen vähänkään kasvaessa; terveessä sydämessä jälkikuormituksen merkitys on melko vähäinen (Goldsmith ja Dick 1993). Koska seinämäjännitys kasvaa loppusystolisen tilavuuden ja paineen kasvaessa (LaPlacen laki), terveet sydänlihassolut hypertrofioituvat ja sidekudos lisääntyy. Niinpä 900 M. Ikäheimo
3 :n sisäänvirtaus ATP :n sekvestraatio β camp Troponiini C Troponiini I Aktivaatio Inaktivaatio Na 2+ :n vapautuminen ATPaasi Fosfolambaani Solukalvo Sarkoplasmakalvosto K u v a 2. Systolen alussa kalsiumioneja siirtyy solun sisään solukalvon läpi, ja tämä laukaisee kalsiumin runsaan vapautumisen sarkoplasmasta. Kalsium kiinnittyy troponiini C:hen ja lihassupistus käynnistyy. Relaksaatiossa kalsium irtoaa ja siirtyy takaisin sarkoplasmaan ATPaasin avulla, jonka toimintaa säätelee fosfolambaani. Syklinen AMP säätelee sekä kalsiumin vapautumista että sen takaisinottoa (Bonow ja Udelson 1992). β = beetareseptori, camp = syklinen AMP systolista tä pahentavat itse sydänsairauden ohella myös kammion uudelleen muotoutuminen, esi- ja jälkikuorman muutokset sekä mahdollisesti erilaiset sydänlihaksen energiatilaan vaikuttavat biokemialliset muutokset (taulukko 1). diastolinen toiminta Kammiodiastole alkaa aktiivisella relaksaatiolla ja päättyy kammion passiiviseen laajenemiseen täyttöpaineen ja eteissupistuksen vaikutuksesta (taulukko 2). Kammion relaksoituminen alkaa jo ennen aorttaläpän sulkeutumista ja päättyy normaalisti ennen diastolen puoliväliä ns. nopean täyttövaiheen jälkeen aiheuttaen vasempaan kammioon aktiivisen imuvaikutuksen (Bonow ja Udelson 1992). Relaksaatio on energiaa vaativa tapahtuma, jossa kalsiumionit siirtyvät kalsium- T a u l u k k o 1. Sydämen systolisen n ja vajaatoiminnan syitä. Sydänlihasvaurio sepelvaltimotauti laajentava kardiomyopatia tulehdukset metaboliset sairaudet neuromuskulaariset sairaudet toksiset aineet solunsalpaajat radioaktiivinen säteily Paineylikuormitus verenpainetauti aorttastenoosi aortan koarktaatio Tilavuuskuormitus läppävuodot oikovirtaukset Rytmihäiriöt Systolinen ja diastolinen toiminta sekä 901
4 A Iskutilavuus B Iskutilavuus Kammion Kammion Vaikea kammion Esikuormitus Jälkikuormitus K u v a 3 A). sti esikuormituksen suuretessa iskutilavuus kasvaa, mutta kammion systolisessa ssä iskutilavuus suurenee paljon vähemmän tai ei ollenkaan. B) sti jälkikuormituksen kasvu ei juuri vaikuta iskutilavuuteen, mutta kammiotoiminnan häiriössä iskutilavuus pienenee. ATPaasin avulla takaisin sarkoplasmaan ja aktiinimyosiinisidokset purkautuvat (kuva 2). Tämän tapahtuman nopeus riippuu kalsiumin affiniteetista troponiini C:hen ja vapaan kalsiumin määrästä sytoplasmassa. Kalsium-ATPaasia estää fosfolambaani-niminen proteiini ja aktivoi syklinen AMP fosforyloimalla fosfolambaania (Litwin ja Grossman 1993). Sympaattinen stimulaatio ei siis ainoastaan lisää supistuvuutta lisäämällä kalsiumin vapautumista systolen alussa vaan myös parantaa relaksaatiota jouduttamalla kalsiumin takaisinottoa syklisen AMP:n avulla. Näin kammio pystyy rasituksessa supistumaan ja täyttymään tehokkaasti nopeasta sykkeestä huolimatta ilman täyttöpaineen nousua (Bonow ja Udelson 1992). Hormoneista katekoliamiinit ja kilpirauhashormonit parantavat ja angiotensiini II huonontaa relaksaatiota (Lenihan ym. 1995). Diastolinen Diastolinen (taulukko 3) johtuu relaksaatiohäiriöstä, kammion passiivisesta jäykistymisestä tai molemmista. Tavallisin relaksaatiohäiriön syy on sydänlihasiskemia. Äkillinen sepelvaltimotukos (supply ischemia) aiheuttaa nopeasti systolisen supistumishäiriön sydänlihakseen kertyvien metaboliittien ja asidoosin vaiku- tuksesta, kun taas esimerkiksi rasituksen aiheuttama hapen saannin ja sen tarpeen välinen epäsuhta (demand ischemia) johtaa relaksaatiohäiriöön hidastamalla kalsiumin takaisinottoa (Grossman 1991, Wheeldon ym. 1994). Mikäli kalsiumia vapautuu systolen alussa tavallista enemmän (esim. jälkikuorman kasvaessa tai sykkeen nopeutuessa), relaksaatio huononee edelleen. Relaksaation hidastuessa sydänlihas pysyy supistuneena kauemmin supistaen lihaksen sisäisiä sepelvaltimoita. Samalla kohonnut kammionsisäinen diastolinen paine painaa subendokardiaalialuetta, jolloin sepelvaltimovirtaus huononee T a u l u k k o 2. Diastolen vaiheet. Vaihe 1. Isovolyyminen relaksaatio: lihaksen»rentoutuminen» aorttaläpän sulkeuduttua, hiippaläppä on vielä kiinni, eikä verta vielä virtaa eteisestä kammioon. Vaihe 2. Nopean täyttymisen vaihe: varsinaisen diastolen alkuosa, jolloin verta virtaa nopeasti eteisestä kammioon lihaksen aktiivisen»imutyön» vaikutuksesta. Vaihe 3. Hitaan täyttymisen vaihe: diastolen keskiosa, jolloin eteisen ja kammion paineet tasaantuvat, verta virtaa kammioon hitaasti. Vaihe 4. Eteissystolesta aiheutuva»boosteri»: lyhytkestoinen nopea virtaus eteisestä kammioon, jonka aikana kammio venyttyy passiivisesti täyteen mittaansa. 902 M. Ikäheimo
5 sepelvaltimovirtauksestahan % tapahtuu diastolen aikana (Wheeldon ym. 1994). Myös epäsymmetrisesti tapahtuva kammiorelaksaatio haittaa kammion laajenemista (Brutsaert ym. 1993). Kammiotoiminnan häiriössä syklisen AMP:n pitoisuus sydänlihassolussa vähenee. Tämä johtuu ainakin osittain beeta 1 -reseptoritiheyden vähentymisestä, joka huonontaa sekä systolista supistuvuutta että diastolista relaksaatiota (Schwartz ja Mercadier 1996). Relaksaation lisäksi kammion laajenemiseen vaikuttaa kammioseinämän elastisuus. Mitä pienemmäksi kammio supistuu systolessa, sitä nopeammin ja täydellisemmin kammio laajenee diastolen alussa myös kimmoisuutensa ansiosta. Kammion täyttö loppudiastolessa riippuu eteispaineesta, eteissupistuksesta ja kammioseinämän jäykkyydestä. Mitä paksumpi kammioseinämä on kammio-onteloon verrattuna ja mitä enemmän sidekudosta seinämässä on, sitä huonommin kammio laajenee (Litwin ja Grossman 1993). Kammiolihashypertrofia, jonka syynä on tavallisimmin kohonnut verenpaine, huonontaa diastolista täyttöä usealla eri mekanismilla. Lisääntynyt sydänlihasmassa ja kroonisesti kohonnut painekuormitus aiheuttavat subendokardiaalista iskemiaa, ja tästä johtuva hidastunut relaksaatio lyhentää koronaarivirtaukselle jäävää aikaa diastolen lopulla. Sydänlihaksen kollageenipitoisuus lisääntyy, natrium-kalsiumvaihtopumpun toiminta huononee, sydänlihaksen angiotensiinikonvertaasin aktiivisuus lisääntyy ja endoteliinin synteesi T a u l u k k o 3. Sydämen diastolisen n tärkeimmät syyt. Sydänlihasiskemia Sydänlihasfibroosi Sydänlihashypertrofia Restriktiivinen kardiomyopatia Perikardiaalinen konstriktio lisääntyy. Harvinaisempia kammiotäyttöä huonontavia sairauksia ovat sydänlihasta infiltroivat sairaudet, kuten amyloidoosi, ja perikardiumin sairaudet, kuten perikardiaalieffuusio tai kurova perikardiitti (Little ja Downess 1990). Korkea ikä ja kammiotoiminta Ihmisen vanhetessa diastolinen kammiotoiminta huononee systolisen toiminnan säilyessä melko normaalina. Sydänlihaksen kollageenipitoisuus kasvaa ja kalsiumin takaisinotto huononee, jolloin kammiolihas jäykistyy ja relaksaatio hidastuu. Tällöin sydän on herkempi kohonneen verenpaineen ja iskemian haittavaikutuksille. Suurten verisuonten jäykistyminen lisää jälkikuormaa ja alttiutta systoliselle lle. Myös diastolista tä aiheuttavat sairaudet hypertensio ja diabetes ovat vanhuksilla tavallisempia (Bonow ja Udelson 1992). Kirjallisuutta Bonow R O, Udelson J E: Left ventricular diastolic function as a cause of congestive heart failure. Ann Intern Med 117: , 1992 Brutsaert D L, Sys S U, Gillebert T G: Diastolic failure: pathophysiology and therapeutic implications. J Am Coll Cardiol 22: , 1993 Gaasch W H: Diagnosis and treatment of heart failure based on left ventricular systolic or diastolic dysfunction. JAMA 271: , 1994 Goldsmith S R, Dick C: Differentiating systolic from diastolic heart failure: pathophysiologic and therapeutic considerations. Am J Med 95: , 1993 Grossman W: Diastolic dysfunction in congestive heart failure. N Engl J Med 325: , 1991 Lenihan D J, Gerson M C, Hoit B D, Walsh R A: Mechanisms, diagnosis, and treatment of diastolic heart failure. Am Heart J 130: , 1995 Little W C, Downes T R: Clinical evaluation of left ventricular diastolic performance. Prog Cardiovasc Dis 32: , 1990 Litwin S E, Grossman W: Diastolic dysfunction as a cause of heart failure. JACC 22: 49A 55A, 1993 Schwartz K, Mercadier J J: Molecular and cellular biology of heart failure. Curr Opin Cardiol 11: , 1996 Wheeldon N M, Clarkson P, MacDonald T M: Diastolic heart failure. Eur Heart J 15: , 1994 MARKKU IKÄHEIMO, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto Oulu Systolinen ja diastolinen toiminta sekä 903
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotKATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos
KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotKATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen
KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen. Markku Kupari
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen Markku Kupari Sydämen vajaatoiminnan kattavaan diagnostiikkaan kuuluu paitsi oireyhtymän toteaminen myös sen syyn ja mekanismin selvittäminen.
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotSYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO
SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011
LisätiedotKATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri
KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotWnt-11 geenin rooli sydänlihassolun liikakasvun ja sydämen fibroosin säätelyssä
Wnt-11 geenin rooli sydänlihassolun liikakasvun ja sydämen fibroosin säätelyssä Samppa Paavola Syventävien opintojen tutkielma Farmakologian laitos 4/2016 Risto Kerkelä LIITE 1 OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen
LisätiedotNuuskan myyminen Suomessa on laitonta
TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen Suomessa on laitonta Haitallisuutensa vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on Suomessa ja Ruotsia lukuun ottamatta koko Euroopan unionissa laitonta. 18 vuotta
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotSydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?
B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella
LisätiedotHallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015
Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015 Vuoden 2017 eläkeuudistus: Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja keskimääräisen
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSYDÄMEN MAGNEETTITUTKIMUKSELLA MITATTU ISKUVOLYYMI JA EJEKTIO- FRAKTIO KUOLLEISUUDEN ENNUSTAJINA
SYDÄMEN MAGNEETTITUTKIMUKSELLA MITATTU ISKUVOLYYMI JA EJEKTIO- FRAKTIO KUOLLEISUUDEN ENNUSTAJINA Ojalainen Heli Johanna Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän
LisätiedotSydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle
Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle Marketta Viljakainen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy kliinisen vasteen ja systolisen verenpaineen mukaan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nitro 5 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää glyseryylitrinitraattia 5,0 mg. Yksi 2 ml:n ampulli
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta ja lääkkeet
Sydämen vajaatoiminta ja lääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Proviisori Sairaala-apteekin luennot 13.11.2018 Sisältö Johdanto Sydämen vajaatoiminta sairautena
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotLeposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin
Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotKANSANELÄKELAITOKSESTA ANNETUN LAIN 20 :N PERUSTEELLA ANNETTUJEN KANSANELÄKELAITOKSEN OHJEIDEN OIKEUDELLINEN MERKITYS
28.11.2003 2734/2/03 ja 2343/2/01 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen- Laakkonen Sosiaali- ja terveysministeriö KANSANELÄKELAITOKSESTA
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 74/2004 vp Sairausvakuutuslaki Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 50/2004 vp. Lakialoitteessa ehdotan, että erityishoitorahan
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotTiina Heliö, dos., kardiologi HYKS
Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää
LisätiedotTupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan
Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien
LisätiedotSydämen oikean kammion akuutti vajaatoiminta
Sydämen oikean kammion akuutti vajaatoiminta Michael Spalding Sydämen oikeata kammiota pidettiin kauan vasemman kammion heikompana sisaruksena, jolla ei ole paljoakaan merkitystä sydämen kokonaistoiminnan
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVAN POTILAAN NESTE- JA LÄÄKEHOITO SEKÄ HOIDON VASTEEN SEURANTA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SYDÄMEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVAN POTILAAN NESTE- JA LÄÄKEHOITO SEKÄ HOIDON VASTEEN SEURANTA Lyhytkestoinen koulutustapahtuma
LisätiedotKATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki
KATSAUS Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki Sydämen vajaatoiminnan hoito alkaa oikeasta diagnoosista, perussairauden ja vajaatoiminnan mekanismin selvittämisestä.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotAorttastenoosin solmuja
LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotAsukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta
Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin
LisätiedotVille-Veikko Hynninen 16.3.2012
Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotLUPAOSAKASLUETTELO (ns. yhteislupa) Liite hirvieläinten pyyntilupahakemukseen Sivu 1
LUPAOSAKASLUETTELO (ns. yhteislupa) Liite hirvieläinten pyyntilupahakemukseen Sivu 1 Jos hakijoita on useampi kuin yksi (henkilö tai metsästysseura/-seurue), nimetään yksi hakijaksi ja kaikista metsästysoikeuden
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
Lisätiedot1 ml infuusiokonsentraattia sisältää 56,05 mg dobutamiinihydrokloridia, mikä vastaa 50 mg:aa dobutamiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI DOBUJECT 50 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml infuusiokonsentraattia sisältää 56,05 mg dobutamiinihydrokloridia, mikä vastaa
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotVoit myös venytellä raajat koiran seistessä Seuraa koirasi eleitä ja ilmeitä, jotta vältät turhan kivun aiheuttamisen!
Hieronnan yhteydessä pidentää hoidon vaikutusta Lisää lihaksen elastisuutta ja kimmoisuutta Lisää/ kiihdyttää lihasten aineenvaihduntaa Joten venyttelyllä voidaan vaikuttaa lihaskoordinaatioon, ehkäisee
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat Jouko Remes Fyysisen rasituksen sieto on sydämen vajaatoimintaa potevilla heikentynyt hengenahdistuksen ja lihasten poikkeavan
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen
KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotBiopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
LisätiedotNopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia
Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotPÄIHDEHAASTATTELU osio 2 - Päihdekartoitus
Potilas: Pvm: Haastattelija:_ Johdanto1b. Kysyisin sinulta nyt joitakin kysymyksiä päihteiden käyttöön liittyen. Kysyn sinulta alkoholista, huumausaineista, reseptittömästä lääkeaineiden käytöstä sekä
LisätiedotSydämen muovautumisen kuvantaminen
Minna Kylmälä Syrjäyttääkö strain ejektiofraktion? Muovautumisen kuvantaminen (deformation imaging, strain imaging) on kliiniseen käyttöön soveltuva kaikukuvausmenetelmä, jolla arvioidaan sydänlihaksen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen
LisätiedotFT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V
FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä
LisätiedotMolemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 4: Entropia Pe 4.3.2016 1 AIHEET 1. Klassisen termodynamiikan entropia 2. Entropian
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
Lisätiedot1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA
1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ADRENALIN 1 mg/ml -injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 1 mg adrenaliinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
Lisätiedot