Kaupan palveluverkkoselvitys
Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tavoite... 3 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 4 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 7 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti... 7 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät... 8 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko... 10 2.4 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 14 2.4 Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa... 17 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla... 18 2.6 Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko... 21 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella... 22 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS... 26 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa ja verkkokauppa... 28 3.2 Kaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ja Lapissa... 33 3.3 Väestön kehitys Lapissa... 35 3.4 Loma-asukkaat ja matkailijat... 36 3.5 Asukkaiden ostovoiman kehitys... 41 3.6 Loma-asukkaiden ostovoiman kehitys... 43 3.7 Venäläisten ostovoima ja rahankäyttö... 44 4 LIIKETILAN LASKENNALLINEN LISÄTARVE ROVANIEMELLÄ JA ITÄ-LAPISSA... 48 4.1 Liiketilan lisätarve vuosille 2025 ja 2040... 49 4.2 Loma-asukkaiden merkitys liiketilatarpeeseen... 50 4.3 Matkailijoiden merkitys liiketilatarpeeseen... 50 4.4 Liiketilan lisätarpeen suuntaaminen keskustatyyppisille alueille ja muille alueille... 51 4.5 Liikerakentaminen 2000-luvulla... 54 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT... 56 5.1 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt... 58 5.2 Kaupan ja palveluverkon kehityssuunnitelmia Rovaniemellä ja Itä-Lapissa... 63 5.3 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet... 65 5.4 Kaupan mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa... 68 5.5 Keskustojen mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa... 71 5.6 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa... 72
Kaupan palveluverkkoselvitys 2 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 75 6.1 Mitoituksen epävarmuustekijöitä... 75 6.2 Mitoituksen vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen... 77 6.3 Vaikutukset keskustoihin... 78 6.4 Vaikutukset palveluverkkoon... 82 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 84 Liite 1 Maankäyttö ja rakennuslaki 9 a luku (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset... 87 Liite 2 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä... 89 Karttaliite erillisenä Liiketilat kaupan keskittymissä Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 3 1 JOHDANTO Lapin liitossa on vireillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Ranua, Rovaniemi sekä Itä-Lapin kunnat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Tämä selvitys on laadittu yhdeksi maakuntakaavan taustaselvitykseksi. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkon tulevasta rakenteesta ja painotuksesta. Erityisesti tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista seudulla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa nyt voimassa olevat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Nyt voimassa olevien maakuntakaavojen valmistumisen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslakia on täydennetty kaupan osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että vähittäiskaupan mitoitus on määritettävä maakuntakaavassa. Lisäksi seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt on merkittävä maakuntakaavaan. Uusien säännösten mukaan myös tilaa vaativa erikoistavaran kauppa kuuluu vähittäiskaupan suuryksikkösäätelyn piiriin. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on palvella maakuntakaavan laatimista. Selvityksen on Tuomas Santasalo Ky:ltä/WSP:ltä tilannut Lapin liitto. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela, tutkimusavustajana on toiminut Auli Santasalo. Selvitystä on käsitelty maakuntakaavan ohjausryhmässä sekä työryhmässä, jossa on ollut liiton ja ELYkeskuksen edustajia. Lisäksi on käyty sidosryhmäneuvottelu, johon on kutsuttu edustajat kaupan ryhmistä, Lapin yrittäjistä, kauppakamarista ja kuluttajista. 1.1 Selvityksen tavoite Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyistä kaupan palveluverkkoa ja sen kehitysnäkymiä. Työn lähtökohtana on nykyinen palveluverkko ja alueen ostovoima sekä odotukset ostovoiman kehityksestä. Selvityksessä lasketaan liiketilan lisätarpeet ostovoiman kasvun, loma-asukkaiden sekä matkailijamäärän kasvun pohjalta. Kuntien ja kaupan näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä on kuultu sidosryhmäneuvottelussa ja ohjausryhmän kokouksissa. Rovaniemen kanssa on käyty erillinen neuvottelu. Muille kunnille sekä kaupan yrityksille on tehty sähköpostikysely. Nykyisen palveluverkon, liiketilan laskennallisen lisätarpeen ja palveluverkkotavoitteiden pohjalta määritellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikat sekä niiden mitoitus. Tätä ratkaisua ja mitoitusta arvioidaan ja tehdään johtopäätökset ja suositukset.
Kaupan palveluverkkoselvitys 4 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakiin on keväällä 2011 tullut voimaan vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä esitellään näitä säännöksiä sekä säännösten siirtymäsäännöksiä. Lähteenä on käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnosta ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta kaupan oppaasta sekä ympäristöministeriön kirjettä vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä (4.4.2012 YM2/501/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain uusien säännösten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitettaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (71 a ). Muutos on tuonut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen piiriin. Uutena säännöksenä maankäyttö- ja rakennuslakiin on tullut vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin (71 b ). Vähittäiskauppaa koskevia erityisiä sisältövaatimuksia ovat: Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Näillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskustaalueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan
Kaupan palveluverkkoselvitys 5 tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa pääosin vain sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen. Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle tulee selvittää erityisesti: kaupan laatu ja toiminnan luonne, toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve), vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, sijainti yhdyskuntarakenteessa, asiakaskunta (paikalliset/matkailijat), saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä asiointitiheys, liikenteen määrä ja vaikutukset asiointimatkojen pituuteen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Kaupan sijoittumisen vaikutuksia ei ilman enimmäismitoitusta ole usein mahdollista riittävästi arvioida. Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta. Enimmäismitoituksen esittämättä jättämistä voidaan harkita, jos keskusta-alueen merkitys on aluerakenteellisesti maakunnallinen tai kun keskusta-alue on toimiva ja elinvoimainen "aito keskusta" tai kun keskushierarkialtaan samantasoisten keskusten välillä ei ole kilpailua. Esittämättä jättäminen on perusteltava vaikutusten arvioinnin avulla. Kaupan alueiden enimmäismitoitus voidaan esittää kerrosalana. Keskustoissa kerrosalana esitettävä enimmäismitoitus koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksikköalueella enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan vasta 16.4.2015 (mahdollisesti vasta 16.4.2017) alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös
Kaupan palveluverkkoselvitys 6 merkittävää laajennusta. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia.
Kaupan palveluverkkoselvitys 7 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa kuvataan tässä kaupan tilastojen sekä kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se miten kauppa kunnissa myy suhteessa paikallisten asukkaiden ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista maakuntakaavaalueella. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2012. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Tavaratalokauppaan kuuluvat mm. Prisma, Citymarket, Anttila ja Tampereen Säästötex. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 yhteensä lähes 400 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myyntiä yli puoli miljardia euroa. Vähittäiskaupan myynti Rovaniemellä on lähes 490 milj. euroa eli lähes 80 % koko maakuntakaava-alueen myynnistä tapahtuu Rovaniemellä. Vähittäiskaupan myynniltään toiseksi suurin kunta on Kemijärvi, jossa myynti oli noin 60 milj. euroa. Ranualla, Posiossa ja Sallassa vähittäiskaupan myynti jää noin 20 miljoonaan euroon ja pienimmissä kunnissa Pelkosenniemellä ja Savukoskella noin kuuteen miljoonaan euroon. Kauppa ei jakaudu maakuntakaava-alueella tasaisesti suhteessa asukasmäärään. Vain Rovaniemellä on kaupan toimintaa enemmän kuin mitä oma asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi maakunnan alueelle tasaisesti asukasmäärän mukaan. Suurimassa osassa muissa kunnissa jäädään hieman siitä tasosta, mitä asukasmäärä alueella edellyttäisi. Itä- Lapissa vähittäiskaupan tarjonnan taso suhteessa asukasmäärään on kokonaisuudessaan alhaisempi kuin Rovaniemellä.
Kaupan palveluverkkoselvitys 8 Väh ittäiskaupan toimipaikat ja myyn ti Rovaniemellä ja Itä-Lapissa vuonna 2012 Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 5 13 64 155 69 168 Tavaratalokauppa 0 0 8 105 8 105 Tilaa vaativa kauppa 2 2 35 97 37 100 Muu erikoiskauppa 9 5 183 131 192 136 Erikoiskauppa yhteensä 11 7 218 228 229 235 Vähittäiskauppa yhteensä 16 20 290 488 306 508 Osuus alueen tarjonnasta 4 % 3 % 74 % 79 % 78 % 82 % Osuus alueen väestöstä 5 % 73 % 78 % Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 10 34 2 4 7 13 6 15 Tavaratalokauppa 1 2 0 0 0 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 11 15 0 0 2 2 4 3 Muu erikoiskauppa 22 8 5 2 5 3 7 3 Erikoiskauppa yhteensä 33 24 5 2 7 5 11 6 Vähittäiskauppa yhteensä 44 60 7 6 14 19 17 21 Osuus alueen tarjonnasta 11 % 10 % 2 % 1 % 4 % 3 % 4 % 3 % Osuus väestöstä 10 % 1 % 5 % 5 % Savukoski Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 3 3 28 71 97 239 Tavaratalokauppa 0 0 1 2 9 107 Tilaa vaativa kauppa 1 1 18 21 55 121 Muu erikoiskauppa 1 2 40 18 232 154 Erikoiskauppa yhteensä 2 2 58 39 287 275 Vähittäiskauppa yhteensä 5 6 87 112 393 621 Osuus alueen tarjonnasta 1 % 1 % 22 % 18 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 1 % 22 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin, muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 560 milj. euroa. Autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien ostovoimaa on lähes 830 miljardia euroa. Oheisessa taulussa ostovoima esitetään kunnittain.
Kaupan palveluverkkoselvitys 9 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 milj. euroa Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Itä-Lappi Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 12 203 215 28 3 11 13 4 60 275 Tilaa vaativa kauppa 4 68 72 9 1 4 4 1 19 91 Muu erikoiskauppa 8 145 153 19 2 7 8 2 39 193 Erikoiskauppa yhteensä 12 214 225 28 3 11 12 4 58 283 Vähittäiskauppa yhteensä 24 417 440 56 7 23 25 7 118 558 Autokauppa ja huoltamot 9 170 179 21 3 6 6 2 38 217 Ravintolat 2 41 43 5 1 2 2 1 10 52 Kauppa ja palvelut yhteensä 35 627 662 82 10 30 34 10 166 827 Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C. Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on laskettu kunnittain vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta 2012. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Myös tilaa vaativa kauppa keskittyy, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy suurten keskittymien ohella pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy omille alueilleen ja autokaupassa käydään yli maakuntarajojen. Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi milj. Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 1,3 4,2 5,6 5,7 1,0 1,9 2,6-0,2 10,9 16,5 Tilaa vaativa kauppa -1,5 31,3 29,7 6,7-1,1-1,7-1,0-0,4 2,5 32,3 Muu erikoiskauppa -3,1 35,8 32,7-8,3-0,2-4,2-5,4-0,7-18,8 13,9 Erikoiskauppa yhteensä -4,6 67,1 62,5-1,6-1,3-5,9-6,4-1,1-16,3 46,2 Vähittäiskauppa yhteensä -3,3 71,3 68,1 4,1-0,3-4,0-3,9-1,3-5,4 62,7 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi % ostovoimasta Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 11 % 2 % 3 % 20 % 29 % 17 % 20 % -6 % 18 % 6 % Tilaa vaativa kauppa -40 % 46 % 41 % 76 % -100 % -46 % -26 % -36 % 14 % 36 % Muu erikoiskauppa -39 % 25 % 21 % -44 % -9 % -57 % -64 % -28 % -48 % 7 % Erikoiskauppa yhteensä -40 % 31 % 28 % -6 % -38 % -53 % -52 % -30 % -28 % 16 % Vähittäiskauppa yhteensä -14 % 17 % 15 % 7 % -4 % -18 % -15 % -18 % -5 % 11 % Lähde: Santasalo Ky
Kaupan palveluverkkoselvitys 10 Ostovoiman siirtymät ovat positiiviset maakuntakaava-alueella ainoastaan Rovaniemellä. Rovaniemi toimii lähes koko Lapin pääkeskuksena, eli ostovoimaa suuntautuu Rovaniemelle koko maakunnan alueelta. Myös matkailijat käyttävät alueella rahaa, mikä ei näy asukkaiden ostovoimassa. Lähes kaikissa maakuntakaava-alueen kunnissa ovat päivittäistavarakaupan siirtymät positiivisia. Kuntiin suuntautuu ostovoimaa oman kunnan ulkopuolelta lähinnä loma-asukkailta ja matkailijoilta. Osin pt-kaupan positiiviseen siirtymään vaikuttaa se, että päivittäistavarakaupoissa myydään myös muita tuotteita kuin varsinaisia päivittäistavaroita ja tämän takia päivittäistavarakaupan myynti on keskimääräistä korkeampaa. Maakuntakaava-alueen muissa kunnissa kuin Rovaniemellä erikoiskaupan siirtymät ovat negatiiviset. Erikoiskaupan ostovoimaa suuntautuu suurempiin keskuksiin, maakuntakaavaalueella Lapissa pääosin Rovaniemelle. Tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymät ovat myös negatiiviset lukuun ottamatta Kemijärveä, jossa tilaa vaativa kauppa palvelee osin myös lomaasumista sekä venäläisiä matkailijoita. 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkon analysointi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta 2012. Myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä, lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Lisäksi rekisterissä on liikenneasemien yhteydessä toimivat erilliset päivittäistavarakaupat kuten ABC-marketit sekä Neste-asemien yhteydessä toimivat K-marketit. Myymälärekisteristä puuttuvat perinteisten huoltoasemien, joidenkin laajan tavaravalikoimien kauppojen (Tampereen Säästötex), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. Mukana ei myöskään ole Alkoja. Päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot.
Kaupan palveluverkkoselvitys 11 Päivittäistavarakaupan verkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Lähde: AC Nielsen 2012 ja omat kartoitukset Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013 Päivittäistavarakaupan tarjonta maakuntakaava-alueella painottuu Rovaniemelle sekä kuntakeskuksiin. Päivittäistavarakauppaa löytyy myös suurimmista kylistä. Rovaniemellä päivittäistavarakaupan verkko on kattava. Suurimmat ja monipuolisimmat päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet Rovaniemelle. Suuria supermarketteja (myyntiala yli 1000 m2) löytyy myös suurimmista kuntakeskuksista. Ranualla on pieniä supermarketteja (400-1000 m2). Pienimmissä kuntakeskuksissa on vain valinta- ja pienmyymälöitä (alle 400 m2).
Kaupan palveluverkkoselvitys 12 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2012 Ranua Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät Rovaniemen seutu Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäistavarakaupan myyntiosuudet myymälätyypeittäin kertovat myymäläverkon rakenteesta. Päivittäistavarakaupan myynti jakautuu maakuntakaava-alueella myymälätyypeittäin samansuuntaisesti kuin koko Suomessa, painottuen kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän pienempiin myymälöihin. Lähes 30 % myynnistä myydään hypermarketeissa ja tavarataloissa ja saman verran suurissa supermarketeissa. 40 % myynnistä myydään pienissä supermarketeissa tai valinta- ja pienmyymälöissä. Kunnittaiset erot myynnin jakautumisesta myymälätyypeittäin ovat suuret. Suuret myymälät hallitsevat markkinoita, siellä missä niitä on. Rovaniemellä hypermarkettien myyntiosuus on suurin, Kemijärvellä, Posiossa ja Sallassa isojen supermarkettien. Ranualla kaikki myymälät ovat pieniä supermarketteja ja Pelkosenniemellä ja Savukoskella taas valinta- tai pienmyymälöitä. Seuraavassa taulussa päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti on laskettu asukasta kohden kunnittain ja esitetty indeksinä, jotta päivittäistavarakauppaa kunnissa voidaan verrata keskenään. A.C. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten niitä ei ole esitetty. Tiedot on siis esitetty indeksinä, jossa maakuntakaavaaluetta kuvataan indeksillä 100. Mikäli indeksi on kunnassa yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin maakuntakaava-alueella keskimäärin. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho kunnassa parempi kuin koko alueella keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myymälät ja myynti painottuvat sinne missä on asukkaitakin. Vuonna 2012 maakuntakaava-alueella oli yhteensä 78 päivittäistavarakauppaa. Näistä 49 sijoittuu Rovaniemelle. Ranualla ja Pelkosenniemellä on molemmissa vain kaksi pt-myymälää, Savu-
Kaupan palveluverkkoselvitys 13 koskella kolme, Posiossa, Kemijärvellä ja Sallassa muutamia. Asukasta kohden päivittäistavarakaupan myyntipinta-alaa on kuitenkin enemmän pienissä kaupungeissa kuin Rovaniemellä. Eniten myyntipinta-alaa asukasta kohden on Posiossa ja Sallassa, vähiten Ranualla. Yleisesti maakuntakaava-alueella on asukasta kohden enemmän pinta-alaa kuin keskimäärin Suomessa. Päivittäistavarakauppa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 Indeksi 100 = Itä Lappi ja Rovaniemi yht. Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö määrä Osuus alue yht. Osuus alue yht. alue yht. osuus Ranua 2 4 % 81 4 % 88 108 5 % Rovaniemi 49 69 % 94 72 % 98 105 73 % Rovaniemen seutu 51 73 % 93 77 % 98 105 78 % Kemijärvi 8 11 % 114 11 % 109 96 10 % Pelkosenniemi 2 2 % 132 2 % 143 108 1 % Posio 7 6 % 141 4 % 98 70 5 % Salla 5 7 % 140 5 % 113 81 5 % Savukoski 3 2 % 111 1 % 96 87 1 % Itä-Lappi 25 27 % 126 23 % 109 86 22 % Rovaniemi ja Itä-Lappi yhteensä 76 100 % 100 100 % 100 100 100 % Suomi 3 981 91 96 101 Lähde: AC Nielsen Myyntiä on eniten Rovaniemellä, joka kattaa maakuntakaava-alueen päivittäistavarakaupan myynnistä 72 %. Asukasta kohden tarkasteltuna myyntiä on kuitenkin enemmän Pelkosenniemellä, Sallassa ja Kemijärvellä. Myynnin korkea taso Pelkosenniemellä selittyy Pyhän matkailijoilla. Myös Sallassa ja Kemijärvellä keskimääräistä korkeamman myynnin selittävät matkailijat. Koko maakuntakaava-alueella on päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden laskettuna hieman korkeampi kuin koko Suomessa. Myyntiteho eli myynti myynti-alaa kohden on maakuntakaava-alueella lähes samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin, Rovaniemen seudulla se on korkeampi, Itä-Lapissa matalampi. Myyntiteho vaihtelee kunnittain, Ranualla, Rovaniemellä ja Pelkosenniemellä myyntiteho on keskimääräistä korkeampi, muissa kunnissa matalampi. Alhaiseksi myyntiteho jää Posiossa sekä myös Sallassa. Myyntiteho vaihtelee myös myymälätyypeittäin. Hypermarketeissa myyntiteho on keskimääräistä korkeampi samoin pienmyymälöissä (myyntiala alle 100 m 2 ). Maakuntakaava-alueella suurten supermarkettien myyntiteho jää pääosin keskimääräistä alhaisemmaksi, samoin valintamyymälöillä (100-400 m 2 ).
Kaupan palveluverkkoselvitys 14 2.4 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakauppojen saavutettavuutta on tässä tarkastelu päivittäistavarakaupan verkon ja väestön sijoittumisen suhteen. Pääosalla maakuntakaava-alueen asukkaista on lähimpään päivittäistavarakauppaan kävely-/pyöräilymatka. Alle kahden kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asuu noin 75 % asukkaista. Lähes 80 %:lla asukkaista on lähimpään kauppaan alle viisi kilometriä. Lähipalvelujen saavutettavuus alueella on pääosin siis varsin hyvä. Oheisista kartoista voidaan nähdä, että kauppa keskittyy sinne missä pääosa asukkaistakin asuu. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Etäisyys Asukkaat 1 km 49 178 59 % 2 km 61 060 74 % 3 km 64 294 77 % 5 km 67 452 81 % 10 km 73 255 88 % Yli 10 km 9 749 12 % Rovaniemi ja Itä-Lappi 83 004 100 % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen Vaikka päivittäistavarakaupan saavutettavuus on alueella valtaosin hyvä, on 10.000 asukkaalla eli yli 10 %:lla asukkaista lähimpään päivittäistavarakauppaan yli 10 km:n matka. Rovaniemellä matkat ovat valtaosin tätä lyhyempiä, mutta pienemmissä kunnissa yli 10 km matka on hyvin monilla. Ranualla, Posiossa, Sallassa ja Savukoskella noin 40 %:lla asukkaista on yli 10 km matka lähimpään päivittäistavarakauppaan. Kuntakeskusten ulkopuolella väestö on monin paikoin sen verran harvaan sijoittunut, että päivittäistavarakaupan saavutettavuus jää heikoksi. Päivittäistavarakaupan saavuettavuus Alle 10 km Yli 10 km Ranua 2 563 61 % 1 664 39 % Rovaniemi 57 686 95 % 3 191 5 % Rovaniemen seutu 60 249 93 % 4 855 7 % Kemijärvi 6 972 86 % 1 121 14 % Pelkosenniemi 761 79 % 202 21 % Posio 2 281 61 % 1 457 39 % Salla 2 343 59 % 1 636 41 % Savukoski 631 56 % 496 44 % Itä-Lappi 12 988 73 % 4 912 27 % Rovaniemi ja Itä-Lappi 73 237 88 % 9 767 12 % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen
Kaupan palveluverkkoselvitys 15 Väestön sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YKR/SYKE
Kaupan palveluverkkoselvitys 16 Loma-asuntojen sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä- Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YKR/Syke
Kaupan palveluverkkoselvitys 17 Edellisillä sivuilla olevista kartoista nähdään, että päivittäistavarakaupat ovat valtaosin sijoittuneet väestötihentymiin. Vastaavasti loma-asutus ei merkittävissä määrin selitä päivittäistavarakauppojen sijaintia. Loma-asutustihentymissä harvoin on päivittäistavarakauppaa, matkailukeskuksia lukuun ottamatta. Loma-asutus kuitenkin täydentää markkinoita alueilla, joilla on vähän asukkaita. 2.4 Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa Maakuntakaava-alueen kaupan pinta-ala on laskettu kenttäkartoituksen pohjalta. Maakunnan alueelta on kartoitettu seutu- ja kuntakeskukset, Rovaniemen alakeskukset ja keskustan ulkopuoliset kaupan alueet sekä kaupan palveluiltaan suurimmat matkailukeskukset. Kenttäkartoitukset on tehty keväällä 2013. Tämän jälkeen kartoituksia on Rovaniemellä päivitetty vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta syksyllä 2014. Pieniä kyliä tai asuinalueiden palveluita ei ole kartoitettu. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut toimialoittain 14 luokkaan jaettuna. Tarkastelussa ovat mukana vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liiketiloissa kuin vähittäiskauppakin. Myös tyhjät tilat ja toimistojen käytössä olevat katutason liiketilat ovat mukana kartoituksessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua kauppaa. Tavaratalokaupan (tavaratalot, hypermarketit ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät) pinta-ala on jaettu arvion ja päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan ptkauppaan, erikoiskauppaan ja tilaa vaativaan kauppaan. Kaavioissa tavaratalokauppa on omana toimialaluokkanaan pitäen sisällään koko tavaratalon, myös pt-kaupan. Laskettu pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liiketilat. Asemakaavojen tarjoamia mahdollisuuksia ei tässä ole tutkittu. Laskelmissa ei myöskään ole mukana rakenteilla olevia tai suunniteltuja hankkeita. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Yhdyskunnan rakentumisen myötä tilanne muuttuu jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät ja seinät sekä rautakaupoissa myös ulkokatokset. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maakuntakaavatasolla hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Maakuntakaava-alueella on kaupallisten palveluiden liiketilaa keskustoissa ja muilla kaupan alueilla yhteensä lähes 440.000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on autokauppa mukaan lukien lähes 300.000 kerrosneliömetriä. Kaupallisten palveluiden pinta-alasta valtaosa sijoittuu Rovaniemelle. Rovaniemellä on liiketilaa yhteensä noin 330.000 eli 75 % koko maakuntakaava-alueen liikepinta-alasta.
Kaupan palveluverkkoselvitys 18 Liiketilat Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013 K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Rovaniemen keskusta 9 800 4 400 35 100 49 300 65 800 115 100 Lampela 300 6 300 3 700 10 300 16 100 26 400 Eteläkeskus 8 700 39 200 13 000 60 900 5 700 66 600 Eteläinen tiva-alue 0 62 500 5 100 67 600 4 000 71 600 Saarenkylän kaupan alue 5 000 800 6 900 12 700 1 800 14 500 Napapiiri 0 400 3 800 4 200 5 400 9 600 Ounasvaara 1 300 100 200 1 600 300 1 900 Muu taajama-alue 8 900 4 600 200 13 700 2 700 16 400 Rovaniemen kylät 5 100 800 0 5 900 2 100 8 000 Rovaniemi yhteensä 39 100 119 100 68 000 226 200 103 900 330 100 Ranua 2 900 5 000 3 000 10 900 6 200 17 100 Ranuan eläinpuisto 0 0 900 900 1 200 2 100 Ranua 2 900 5 000 3 900 11 800 7 400 19 200 Rovaniemen seutu 42 000 124 100 71 900 238 000 111 300 349 300 Kemijärven keskusta 6 700 4 600 3 600 14 900 10 300 25 200 Asemaseutu ja Särkikangas 800 8 400 500 9 700 1 700 11 400 Kemijärven kylät 500 0 0 500 200 700 Kemijärvi yhteensä 8 000 13 000 4 100 25 100 12 200 37 300 Pelkosenniemi 400 100 500 1 000 2 100 3 100 Pyhätunturi 1 200 200 600 2 000 5 000 7 000 Pelkosenniemi yhteensä 1 600 300 1 100 3 000 7 100 10 100 Posio 3 600 3 500 1 700 8 800 5 900 14 700 Posio Kuloharjun kylä 100 0 0 100 0 100 Posio yhteensä 3 700 3 500 1 700 8 900 5 900 14 800 Salla 4 200 3 200 1 700 9 100 4 700 13 800 Sallatunuri 0 0 0 0 2 900 2 900 Salla yhteensä 4 200 3 200 1 700 9 100 7 600 16 700 Savukoski 800 1 200 400 2 400 5 700 8 100 Savukoski Tanhuan kylä 400 0 0 400 0 400 Savukoski yhteensä 1 200 1 200 400 2 800 5 700 8 500 Itä-Lappi 18 700 21 200 9 000 48 900 38 500 87 400 Rovaniemi ja Itä-Lappi yht. 60 700 145 300 80 900 286 900 149 800 436 700 Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013 (2014) 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla Kaupan rakenne vaihtelee suuresti keskuksittain sekä myös keskusten ja keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Mitä suurempi ja monipuolisempi keskusta, sitä enemmän keskustan liikepinta-alasta on erikoiskauppaa. Suurissa keskuksissa on myös yleensä tavarataloja ja hyvin paljon palveluita. Maakuntakaava-alueella tällainen suuri keskusta on Rovaniemen keskusta. Keskustojen ulkopuolisia alueita on pääosin Rovaniemellä. Niiden kaupallinen rakenne painottuu yleensä tilaa vaativaan kauppaan. Saarenkylän kaupan alue painottuu kuitenkin tavaratalokauppaan. Alueella on myös keskustapalveluita ja alue toimiikin kaupungin pohjoisten osien alakeskuksena. Eteläkeskuksessa on sekä market- ja tavaratalokauppaa että tilaa vaativaa kauppaa. Eteläkeskus on tässä tarkastelussa rajattu voimassa olevan maakuntakaavan mukaan. Eteläinen tiva-alue painottuu autokauppaan. Lampelan alue keskustan ja Eteläkeskuksen välillä jää toiminnoiltaan välialueeksi, mutta alueen rakenne on tulevaisuudessa muuttumassa. Nykyisessä maakuntakaavassa Saarenkylä ja Eteläkeskus ovat keskustaaluetta. Rovaniemen taajama-alueella ja kylissä kaupan rakenne painottuu lähipalveluihin, eli pääosin päivittäistavarakauppaan. Napapiirin alue painottuu matkailupalveluihin ja matkailua palveleviin erikoiskauppoihin.
Kaupan palveluverkkoselvitys 19 Liikepinta-ala Rovaniemen kaupallisissa keskuksissa 2013 Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylän kaupan alue Napapiiri Ounasvaara Muu taajama-alue Rovaniemen kylät Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 k-m 2 Kuntakeskusten rakenne on toimialarakenteeltaan tasaisempi kuin suurissa keskuksissa tai keskustan ulkopuolisilla alueilla. Kuntakeskuksissa on keskustapalveluiden lisäksi myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Kuntakeskusten kaupan tarjonta on sen verran vähäistä ja ne ovat niin väljästi rakentuneet, että myös tiva-kauppa mahtuu alueelle. Pienemmissä kirkonkylissä liiketiloista valtaosa on palveluiden käytössä. Matkailukeskusten tarjonta painottuu pääosin palveluihin. Liikepinta-ala Raunuan ja Itä-Lapin kaupallisissa keskuksissa 2013 Ranua Ranuan eläinpuisto Kemijärven keskusta Asemaseutu ja Särkikangas Pelkosenniemi Pyhätunturi Posio Salla Sallatunuri Savukoski Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 k-m 2
Kaupan palveluverkkoselvitys 20 Keskustoissa kauppa painottuu päivittäistavarakauppaan, erikoiskauppaan ja palveluihin. Alakeskuksissa ja kylissä on lähinnä päivittäistavarakauppaa ja palveluita. Kaupan alueilla suurin osa liikepinta-alasta on tilaa vaativaa kauppaa, mutta alueilla on myös päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa ja palveluita. Matkailualueilla on lähinnä palveluita ja erikoiskauppaa. Liiketilat Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013 K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustat 28 400 22 000 46 000 96 400 100 700 197 100 Alakeskukset ja kylät 16 300 5 500 400 22 200 5 300 27 500 Kaupan alueet 14 800 117 000 29 200 161 000 29 300 190 300 Matkailualueet 1 200 600 5 300 7 100 14 500 21 600 Yhteensä 60 700 145 100 80 900 286 700 149 800 436 500 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustat 14 % 11 % 23 % 49 % 51 % 100 % Alakeskukset ja kylät 59 % 20 % 1 % 81 % 19 % 100 % Kaupan alueet 8 % 61 % 15 % 85 % 15 % 100 % Matkailualueet 6 % 3 % 25 % 33 % 67 % 100 % Yhteensä 14 % 33 % 19 % 66 % 34 % 100 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustat 47 % 15 % 57 % 34 % 67 % 45 % Alakeskukset ja kylät 27 % 4 % 0 % 8 % 4 % 6 % Kaupan alueet 24 % 81 % 36 % 56 % 20 % 44 % Matkailualueet 2 % 0 % 7 % 2 % 10 % 5 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kaupan alueet: Lampela, Eteläkeskus, Eteläinen tiva-alue, Saarenkylän kaupan alue, Kemijärven asemaseutu ja Särkikangas Matkailualueet: Napapiiri, Pyhätunturi, Sallatunturi Maakuntakaava-alueella päivittäistavarakaupan pinta-alasta noin 3/4 sijoittuu keskustoihin, alakeskuksiin ja kyliin, ja neljäsosa sijoittuu kaupan alueille. Tilaa vaativasta erikoiskaupasta 80 % on kaupan alueilla, loput keskustoissa ja alakeskuksissa. Muusta erikoiskaupasta pääosa sijoittuu keskustoihin, mutta merkittävä määrä erikoiskauppaa on myös kaupan alueilla ja jonkin verran myös matkailualueilla. Palveluista 2/3 sijoittuu keskustoihin, mutta palveluja on myös kaupan alueilla sekä matkailualueilla.
Kaupan palveluverkkoselvitys 21 2.6 Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Oheiseen karttaan on merkitty kuntakeskusten ja kaupan alueiden lisäksi ne kylät ja matkailukeskukset, joissa on kauppaa. Rovaniemen keskusta on pääkeskus. Se on selvästi merkittävin keskustakaupan keskus maakuntakaava-alueella. Pääkeskuksen tuntumassa on market- ja tilaa vaativan kaupan alueet molemmin puolin. Pääkeskuksen lisäksi kauppa sijoittuu maakuntakaava-alueella lähinnä kuntakeskuksiin. Rovaniemen alakeskuksissa ja muutamissa kylissä on päivittäistavarakauppaa. Myös matkailukeskuksiin sijoittuu kauppaa. Keskustan ulkopuolisia kaupan alueita on Rovaniemen ohella ainoastaan Kemijärvellä. Kaupallisen palveluverkon tarkastelu pohjautuu kaupallisten palveluiden sijoittumiseen erityyppisille alueille ja kaupan alueiden toimialarakenteeseen, maakuntakaavamerkinnät eivät ole tarkastelun lähtökohta. Kaupan palveluverkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2014 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 22 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella Maakuntakaavan kannalta seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tärkeitä tarkastelun kohteita palveluverkossa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kartoitus perustuu kenttäkartoitukseen ja sen pohjalta laskettuihin pinta-aloihin. Pinta-alat ovat suuntaa-antavia eivätkä vastaa rakennuslupien pinta-alaa, joten tarkasteluun on otettu mukaan kaikki vähittäiskaupan myymälät, joiden pinta-ala ylittää kartoituksen mukaan 1900 k-m 2. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle ei vahingossa jää suuyksikköjä. Vähittäiskaupan suuryksikköjä on lähinnä Rovaniemellä sekä suurimmissa kuntakeskuksissa. Kuntakeskuksissa suuryksiköt ovat sijoittuneet keskustaan ja ne ovat lähinnä päivittäistavarakauppoja. Ranualla on yksi laajan tavaravalikoiman myymälä ja yksi tilaa vaativan kaupan myymälä. Kemijärvellä on yksi tilaa vaativan kaupan suuryksikkö varsinaisen keskustan ulkopuolella. Suurin osa Rovaniemen ulkopuolelle sijoittuneista vähittäiskaupan suuryksiköistä on kooltaan noin 2000 k-m 2, Kemijärvellä vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tätä suurempia mutta jäävät alle 3000 k-m 2 :n. Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 23 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemellä Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013 Rovaniemellä suuryksiköt ovat sijoittuneet valtaosin Eteläkeskukseen ja eteläiselle tiva-alueelle. Aluerajaukset on tehty voimassa olevan maakuntakaavan pohjalta. Eteläkeskuksen suuryksiköt ovat hypermarketteja, supermarketteja tai tilaa vaativan kaupan myymälöitä. Eteläisellä tivaalueella on pääosin tilaa vaativan kaupan myymälöitä tai autokauppoja. Alueella on myös pari erikoistavarataloa (Tokmanni ja Motonet) Saarenkylässä on yksi hypermarket, ja keskustassa muutama suuryksikkö, pari supermarkettia ja Anttilan tavaratalo. Rovaniemellä suurimmat suuryksiköt ovat yli 10.000 k-m 2 (Prisma, Kodin Terra ja K-rauta), yli 5000 k-m 2 :n suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä on useita, samoin 3000-4000 k-m 2 :n suuruisia. Maakuntakaava-alueella on yhteensä 32 vähittäiskaupan suuryksikköä. Suuryksiköiden yhteydessä on usein myös muita pienempiä myymälöitä, lähinnä markettien etumyymälöitä. Nämä on seuraavassa taulussa otettu huomioon suuryksiköiden pinta-alassa. Lisäksi Rovaniemen keskustan osalta on otettu huomioon kauppakeskusten myymälät, koska kauppakeskus muodostaa vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavissa olevan myymäläkeskittymän.
Kaupan palveluverkkoselvitys 24 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kunnissa K-m 2 Rovaniemi Ranua Kemijärvi Posio Salla Koko mkkalue Pt-kauppa 7 000 0 2 700 2 000 2 000 13 700 Tavaratalokauppa 35 800 2 000 0 0 0 37 800 Erikoiskauppa 2 900 0 0 0 0 2 900 Tilaa vaativa kauppa 39 000 2 000 2 900 0 0 43 900 Autokauppa 28 000 0 0 0 0 28 000 Suuryksiköt yhteensä 112 700 4 000 5 600 2 000 2 000 126 300 Liiketilat kunnassa yhteensä 329 900 19 200 37 300 14 800 16 700 436 500 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 34 % 21 % 15 % 14 % 12 % 29 % Suuryksikköjen lukumäärä 27 2 2 1 1 33 Suurykiköiden muut liikkeet* 34 800 200 100 35 100 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 147 600 4 000 5 600 2 200 2 100 161 500 Osuus kunnan liiketilapinta-alasta 45 % 21 % 15 % 15 % 13 % 37 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013/2014 Rovaniemellä suuryksiköitä on eniten. Muissa kunnissa suuryksikköjen pinta-ala jää vähäiseksi. Ranualla viidennes liikepinta-alasta on suuryksiköissä, Kemijärvellä, Posiossa ja Sallassa 12-15 %. Kokonaisuudessaan yli kolmasosa maakuntakaava-alueen kaupallisten palveluiden pinta-alasta sijoittuu vähittäiskaupan suuryksiköihin, kauppakeskuksiin tai suuryksiköiden yhteyteen (etumyymälät). Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskittymissä K-m 2 Rovanieme n keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylä Pt-kauppa 4 400 0 2 700 0 0 Tavaratalokauppa 4 000 0 15 700 6 600 9 500 Erikoiskauppa 0 2 900 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 0 3 000 26 600 9 400 0 Autokauppa 0 0 0 28 000 0 Suuryksiköt yhteensä 8 400 5 900 45 000 44 000 9 500 Liiketilat keskittymässä yhteensä 115 100 26 400 66 500 71 500 14 500 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 7 % 22 % 68 % 62 % 66 % Suuryksikköjen lukumäärä 3 2 7 14 1 Suurykiköiden muut liikkeet* 27 900 4 100 2 200 600 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 36 300 5 900 49 100 46 200 10 100 Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 32 % 22 % 74 % 65 % 70 % K-m 2 Ranuan kirkonkylä Kemijärven keskusta Kemijärven tiva-alue Posion kirkonkylä Sallan kirkonkylä Koko mkkalue Pt-kauppa 0 2 700 0 2 000 2 000 13 800 Tavaratalokauppa 2 000 0 0 0 0 37 800 Erikoiskauppa 0 0 0 0 0 2 900 Tilaa vaativa kauppa 2 000 0 2 900 0 0 43 900 Autokauppa 0 0 0 0 0 28 000 Suuryksiköt yhteensä 4 000 2 700 2 900 2 000 2 000 126 400 Liiketilat keskittymässä yhteensä 17 100 25 200 11 400 14 700 13 800 436 500 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 23 % 11 % 25 % 14 % 14 % 29 % Suuryksikköjen lukumäärä 2 1 1 1 1 33 Suurykiköiden muut liikkeet* 200 100 35 100 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 4 000 2 700 2 900 2 200 2 100 161 500 Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 23 % 11 % 25 % 15 % 15 % 37 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013/2014
Kaupan palveluverkkoselvitys 25 Rovaniemen kaupan alueilla suurin osa kaupan pinta-alasta on sijoittunut suuryksiköihin. Eteläkeskuksen ja Saarenkylän alueiden pinta-alasta 70-75 % on vähittäiskaupan suuryksiköissä, eteläisellä tiva-alueellakin kaksi kolmasosaa. Rovaniemen keskustassa liikepinta-alasta kolmannes on vähittäiskaupan suuryksiköissä, lähinnä kauppakeskuksissa. Yksittäisiä vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittäviä myymälöitä on keskustassa kuitenkin vain kolme. Kuntakeskuksissa vähittäiskaupan suuryksiköiden osuus pinta-alasta vaihtelee 10-23 %:n välillä. Kemijärven tiva-alueella neljännes liikepinta-alasta on suuryksiköissä.
Kaupan palveluverkkoselvitys 26 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan markkinat muuttuvat jatkuvasti kulutuksen muutoksen myötä. Markkinoiden kehitystä kuvataan tässä kysyntäpotentiaalin eli ostovoiman suhteen sekä toteutuneen kysynnän eli myynnin suhteen. Markkinoita tarkastellaan koko Lapin osalta, koska Rovaniemi on koko maakunnan pääkeskus. Rovaniemen kaupan vaikutusalue on siten laajempi kuin maakuntakaava-alue. Lisäksi alueen ostovoimaan vaikuttavat merkittävästi matkailijat. Myös loma-asukkaat tuovat oman lisänsä alueen markkinapotentiaaliin. SYKE on tarkastellut asiointia TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011- aineiston perusteella. Vaikutusaluetutkimus on toteutettu kysymällä Internet-paneeliin osallistuneilta henkilöiltä, mistä he ovat viimeksi hankkineet palveluita. Tarkastelussa on mukana päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa, kaupalliset palvelut, kulttuuripalvelut ja julkiset palvelut. Yhteenlasketun ja asiointitaajuudella painotetun asioinnin perusteella SYKE on muodostanut aineistosta asiointialueita. Rovaniemen asiointialueeseen kuuluvat Torniolaakso sekä Tunturi-Lappi. Kemijärvi ja Salla muodostavat oman asiointialueensa. Pelkosenniemi ja Savukoski kuuluvat Sodankylän asiointialueeseen ja Posio Kuusamon.
Kaupan palveluverkkoselvitys 27 Maakuntakaavan kaupan tarkastelun kannalta kauppa-asioinnin suuntautuminen on kaikkein kiinnostavinta. Päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat pieniä ja päivittäistavarakaupassa asioidaan pääosin omassa kunnassa. Maakuntakaava-alueella kunkin kunta muodostaa oman päivittäistavarakaupan asiointialueensa. Erikoiskaupan asiointia suuntautuu herkemmin oman kunnan ulkopuolelle. Erikoiskaupan asiointialueita on maakuntakaava-alueella kolme. Kemijärvi muodostaa oman alueensa, vaikkakin Kemijärveltä asioidaan osin myös Rovaniemellä, omassa kunnassa asioidaan tätä enemmän. Posio kuuluu Kuusamon erikoiskaupan asiointialueeseen. Muut maakuntakaava-alueen kunnat kuuluvat Rovaniemen erikoiskaupan asiointialueeseen. Sallassa tosin asioidaan omassa kunnassa Rovaniemeä enemmän, mutta kuitenkin yli puolet erikoiskaupan asioinnista suuntautuu Sallan ulkopuolelle. Rovaniemen asiointialueeseen kuuluu Itä-Lapin kuntien lisäksi Ranua sekä Torniolaakso, Tunturi-Lappi ja Utsjoki.