KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä www.keskisuomi.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.tuomassantasalo.fi
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Sisällysluettelo Johdanto KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 3 Selvityksen tavoitteet 4 3 Tarkastelualue ja menetelmät 4 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen 5 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA 7 Väestönkehitys ja väestöennusteet 7 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 4 Ostovoimaennusteet vuoteen 7 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve 8 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa 3 Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa 38 33 Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa 45 34 Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot 46 35 Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet 47 4 MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 48 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa 48 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät 49 43 Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet 5 44 Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Saatavana Keski-Suomen liiton kotisivuilla www. keskisuomi.fi kohdassa Tietopalvelut --> Julkaisut --> Sarja B Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Liite 8. Kuntien palveluverkon kehittämisen edellytykset erikoiskauppapalveluiden osalta vuoteen
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Johdanto Keski-Suomen liitto toteuttaa EU:n Itämeren Interreg IIIB -ohjelmaan kuuluvaa hanketta Development of First Division Regions (Defris). Keski-Suomen osuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen osioon, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi tilattiin : ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastelee kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta. Defris-hankkeena toteutettu toinen vaihe tarkastelee maakunnan eri tasoisten kaupallisten keskusten kehitysedellytyksiä ja tulevaisuuskuvaa. Selvitys tarjoaa välineitä palveluverkon kehittämisen linjauksiin ja seudullisen työnjaon kehittämiseen kauppapalveluiden tarjonnassa. Defris-hankkeen kaupallisen palveluverkon selvityksen tekoa ovat tilaajan puolelta valvoneet Defriksen projektipäälliköt Marika Luoma ja Satu Heikkinen sekä projektisihteeri Hanna Kunttu ja maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja tutkimusavustajana FM Riikka Henriksson. Jyväskylässä.3.6 TUOMAS SANTASALO Ky
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakunta on yksi maamme kasvukeskuksista. Maakunnan kasvukehitys on vahvasti sidoksissa Jyväskylän seudun muodostamaan maakunnan ytimeen. Tämä näkyy niin asutuksen kuin kaupallisten toimintojen keskittymisenä Jyväskylään ja sen läheisyyteen. Maakunnan keskus tarvitsee tuekseen myös elinkelpoisia pienempiä keskuksia, jotta maakunta voisi kehittyä tasapainoisena ja toimivana. Työnjako maakunnan eri keskusten välillä on kehitettävä verkoksi, jossa erilaiset osat tukevat toisiaan. Keski-Suomen maakunnassa on vähittäiskaupan palvelupisteitä noin 4 ja niillä on yhteensä myyntiä.48 milj. euroa vuoden 3 yritystilaston mukaan. Jyväskylän kaupungin muodostama maakunnan pääkeskus tarjoaa monipuolisesti palveluita, joiden osuus maakunnan vähittäiskaupan tarjonnasta on noin 4 % ja myynnin arvosta vajaa puolet. Maakunnan muut kunnat ja niiden osakeskukset muodostavat kaupallisten palveluiden verkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen merkityksensä. Tässä selvityksessä tarkastellaan maakunnan erilaisten kaupallisten keskusten muodostamaa palveluverkkoa ja sen kehittämistä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Tämän selvityksen lähtökohtana on vuonna tehty Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Tämä selvitys on vuoden selvityksen päivitys. Päivitystyö tehtiin kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan verkoista, joista saatiin tietoa maakuntakaavan kaupallisten palveluiden kaavamerkintöihin (Julkaisu B 44 Keski-Suomen liitto). Defris-hankkeen osana tarkastellaan tässä selvityksessä koko kauppapalveluiden verkkoa. DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB -ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Tässä selvityksessä kuvataan monikeskuksista aluerakennetta kaupan palvelurakenteen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erikoiskaupan kasvupotentiaalia ja missä kunnissa sitä näyttäisi olevan. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa tarkastellaankin tässä merkittävänä osana maakunnan kilpailukykyä. Defris-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä hyödyntämällä metropolialueiden kasvua ja lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Hanke on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä ja toisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan partnereiden seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia sekä aluesuunnittelun menetelmiä. Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 hankkeita ja selvityksiä. Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen ja saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen kolmanteen osioon, jossa toteutetaan hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan kuinka Keski-Suomi voi yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Selvityksen tavoitteet Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon selvityksessä tarkastellaan maakunnan kaupallisen palveluverkon rakennetta, kaupallista sisältöä ja toimivuutta. Tarkoituksena on saada kokonaisnäkemys palveluverkosta ja tutkia palveluverkon muutoksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan kuntakohtaisesti kaupallisten palveluiden rakennetta ja kaupallisten keskusten merkitystä sekä vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa. Lisäksi tutkitaan Keski-Suomen kauppapalveluverkkoa ryhmittämällä erilaiset keskukset niiden palvelutarjonnan mukaan. Tällä aineistolla saadaan määritellyksi kauppakeskittymien toiminta sisällön mukaan ja sitä kautta voidaan arvioida niiden kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on käyttää selvityksen tietoja erilaisten kuntakohtaisten kehityssuunnitelmien laatimisessa ja elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntatasolla. Kaupan kehitysnäkemysten tarkastelun tavoitteena on antaa suuntaviivoja maakunnan eri osien kehitystavoitteita varten. Kaupan rakenteiden ja toimintaympäristön muutosten myötä kaupan toiminnoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupan on tärkeää kehittää toimintaansa muuttuneilla markkinoilla. 3 Tarkastelualue ja menetelmät Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden verkkoa Keski-Suomen maakunnassa. Kauppapalveluiden verkkoa lähdettiin tarkastelemaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin (5) tietojen pohjalta. Yritystiedot saatiin paikkatietokantana, jonka tietoja osin täydennettiin ja tarkennettiin. Yritystietokannan avulla pystyttiin hahmottamaan kauppapaikkojen sijainnin perusteella kauppakeskittymät kuntien alueella. Kauppakeskittymien muodostamaa verkkoa vertailtiin aikaisemmin määriteltyyn kauppapalveluverkkoon ja tarkennettiin luokittelua vastaamaan nykytilaa. Karttatarkastelussa tarkasteltiin taustalla myös väestökeskittymiä kunnissa, jolloin voitiin hahmottaa palveluverkon osien luontevat sijoituspaikat. Kauppapalveluiden nykytilan selvittämiseen liittyi myös tilastoaineiston osittainen täydentäminen paikkatiedoilla, jotta tarkastelusta saataisiin kattava kuvaus Keski-Suomen kauppapalveluista. Tarkastelun rakenne noudatti osin Keski-Suomen kapallinen palveluverkko -selvitystä. Sieltä saatiin myös aikaisemmat näkemykset kauppapalveluverkosta ja kuntien vuoden keskusverkon rakenne. Työn aikana kuntiin tehtiin kaksi kyselyä, joissa pyydettiin kuntien edustajilta kantaa omaan kauppapalveluiden verkkoon ja verkon kehitystavoitteita. Lähes kaikista kunnista on kahdella kyselykierroksella saatu näiden oma näkemys kauppapalveluiden verkosta ja kehitystarpeista. Ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kunnissa sekä tilaa vievän kaupan keskittymiin. Toisessa kyselyssä kuntien edustajien näkemysten avulla luotiin kokonaiskuva kuntien näkemyksestä ja visioista oman kauppapalveluverkon suhteen. Edellä kuvattujen aineistojen avulla analysoitiin kauppapalveluiden verkkoa ja mää-
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 riteltiin verkon osat. Analyysillä ryhmitellään kauppapalveluverkon keskusten luonne ja merkitys palveluverkossa. Keskusten luonnetta ja kehittämisedellytyksiä arvioidaan toiminnallisen laajuuden ja sisällön mukaan sekä tarjolla olevien kehittymisedellytysten mukaan. Arvioinnissa käytetään syntynyttä tilastoaineistoa ja ostovoimatutkimuksen tietoja. Paikkatietoaineiston avulla arvioidaan keskusten asemaa rakenteessa ja niiden mahdollisuutta toimia verkossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kauppapalveluverkon tarjontaa ja pisteiden toimivuutta sekä miten erikoiskaupan ostovoima kuntatasolla saavuttaa tarjotut palvelut. Olennaiseksi osoittautui ostovoiman merkittävät siirtymät erikoiskaupan kohdalla, koska kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuudet nojautuvat vahvasti erikoiskaupan kehittymiseen. Ostovoimasiirtymät selkeästi joko vahvistavat tai heikentävät kuntien palvelukeskusten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen tuloksena tehtiin Keski-Suomen kauppapalveluille hierarkkinen palveluverkko, jota voidaan käyttää keskusten kehittämisen lähtökohtana ja Keski-Suomen palveluverkon kuvaajana. Keskusten mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja vetovoimaisuuttaan perustuu pitkälle erikoiskaupan toimintaedellytysten kehitykseen. Siksi tutkittiin kuntien erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia ja tehtiin arviot niiden kehitysedellytyksistä. Tämän pohjalta kunnat voidaan luokitella kehitysedellytyksiensä mukaan ryhmiin. Lopputulos selkeyttää kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia palveluverkon osien kehittämisessä. 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana oli vuonna tehty palveluselvitys. Edellisen tarkastelun tietoaineistoa päivitettiin ja mukaan otettiin tarkempaa paikkatietoaineistoa. Paikkatietokantojen käyttö tarkastelussa mahdollistaa kuntarajoista riippumattoman tarkastelun, jolla voidaan tarkastella väestön ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Palveluita tarkasteltiin niiden fyysisen sijainnin näkökulmasta. Tarkastelussa korostuu palveluiden keskittymät ja niiden vaikutus kauppapalveluverkon toimivuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaupallisten keskusten merkityksen tarkasteluun palvelualueiden näkökulmasta. Hallinnollisista ja tilastoteknisistä käytännöstä johtuen raportoinnissa on kuitenkin jouduttu keskeisiltä osin pitäytymään kuntakohtaisessa tarkastelussa. Kauppapalveluverkkoselvityksessä tiedusteltiin nyt suoraan kunnilta niiden omia näkemyksiä ja tavoitteita kauppapalveluiden kehittämisestä. Tarkastelu lähtee siten enemmän suunnittelunäkökohdasta kun taas aikaisemmassa selvityksessä saatiin asukas- ja kuluttajakyselyillä tietoa nykyisten palveluiden laadusta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Vuoden 5 tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintamahdollisuuksia eri kauppapalvelukeskittymissä eikä niinkään arvioida niiden nykyistä toimivuutta. Nyt kauppapalveluverkon toimivuutta peilataan enemmän kehittämisedellytysten kannalta arvioimalla keskeisten kehittämismuuttujien toimivuutta keskusten kannalta. Tämä selvitys pääseekin edeltäjäänsä pidemmälle eri keskusten kehittämisen mahdollisuuksien arvioinnissa ja pystyy paremmin arvioimaan keskeisten muuttujien vaikutusta kehitykseen.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Kuva. Tutkimusprosessi Keski-Suomen palveluverkkoselvityksessä.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan väestön, toimipaikkakannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita analysoidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteilla saadaan myös näkemystä markkinoiden kehitysmahdollisuuksista. Tilastotiedot väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista sekä ostovoimista ovat raportin liitteenä. Väestönkehitys ja väestöennusteet Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. Väestönkasvu oli 99-luvun alussa keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui -luvulle tultaessa. Vuoden 5 lopussa koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 67. asukasta. Vuoteen mennessä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 7. asukasta ja vuoteen mennessä noin 75. asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 5- samana,, %:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa (vuoden seutukuntajako), missä väestönkasvu vuodesta 5 vuoteen on keskimäärin,7 % vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -,9 % vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 5- ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muis sa kunnissa väestö vähenee jonkin verran, mutta mainittuja kuntia hitaammin. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskauppaa tarkastellaan kunnittain yritys- ja toimipaikkatilaston avulla. Sieltä saadaan yritysten määrää ja toiminnan laajuutta kuvaavat yhtenäiset tilastot vuoden 3 tilanteesta. Paikkatietoaineisto on tätä tuoreempaa, mutta siihen ei ole vielä saatavissa taloudellisia tilastoaineistoja. Tilastoaineiston tarkasteluun liittyy aina pieniä epätarkkuuksia sillä, jos toimialalla on vähemmän kuin kolme toimipaikkaa, myynti on jouduttu arvioimaan yleisten kaupan tilastojen pohjalta. Tämän takia pienimmissä kunnissa toimialan myyntitiedot perustuvat pääosin arvioon ja toimialakohtaiset keskimyynnit ovat selvästi pienten paikkakuntien todellista myyntiä suurempia. Aineistoa on tältä osin pyritty korjaamaan kuntakohtaisesti. Keski-Suomessa on yhteensä noin 4 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), joiden arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 3,4 mrd. euroa. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä tästä on 75 milj. euroa eli noin puolet. Erikoiskauppojen osuus on noussut jo 73 %:n myymäläkannasta, joten kaupan painopisteen muuttuminen erikoiskaupan suuntaan on jatkunut.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kuva. Väestön vuosimuutos prosentteina Keski-Suomessa 5-.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Vähittäiskauppa on vahvasti keskittynyt Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Koko maakunnan toimipaikoista 46 % on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa yhteensä. Painopiste Jyväskylässä on erikoiskaupoissa. Jyväskylän kaupunkiseudun toimipaikkamäärät on kuvattuna erillään koko maakunnan toimipaikkatarjonnasta. Kuva 3. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativan erikoiskaupan ja muiden erikoiskauppojen toimipaikkamäärä Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3. Vähittäiskaupan rakenne on useimmissa kunnissa rakentunut niin, että päivittäistavarakaupan yksiköitä on lähes yhtä paljon kuin erikoiskauppoja. Selvän poikkeuksen tekevät vain keskisuuret kaupungit Keski-Suomessa. Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella erikoiskauppojen määrä on suhteessa selvästi suurempi kuin päivittäistavarayksiköiden. Vähittäiskaupassa tapahtunut rakenteellinen muutos on näkynyt erikoiskaupan osuuden kasvuna vähittäiskaupan toiminnoista vuoden palveluverkkotarkasteluun verrattuna. Kun verrataan indeksillä kuntakohtaista myynnin kehitystä vuodesta 999 vuoteen 3, niin merkittävintä myynnin kasvu on ollut erikoiskaupan kohdalla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvo on paikoin kunnissa jopa laskenut, mikä osin johtuu kovenneesta hintakilpailusta, jolloin myynnin määrällinen kasvu ei ole näkynyt indeksin kasvuna.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 4. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativien erikoiskauppojen sekä muun erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Keski-Suomen kunnissa yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella vuonna 3. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan pylväät ovat erillisellä kartalla (Kuva 3.) pylväiden skaalauksen vuoksi.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Vähittäiskaupan myynnin kehitys kunnissa 999/3 Ind. = 999 myynti 6, 6, PT- ja tavaratalomyynti 5, Erikoiskauppa Koko vähittäiskauppa 5, 4, 4, 3, 3,,,,,,, Kinnula Viitasaari Keuruu Äänekoski Suolahti Jämsä Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas Uurainen Muurame Laukaa Sumiainen Jämsänkoski Konnevesi Joutsa Korpilahti Multia Petäjävesi Karstula Hankasalmi Jyväskylän mlk Kuhmoinen Toivakka Pylkönmäki Kannonkoski Luhanka Kyyjärvi Kivijärvi Leivonmäki Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin kehitys Keski-Suomen kunnissa 999/3. Vähittäiskaupan kokonaismyynti on Kinnulaa ja Viitasaarta lukuun ottamatta kasvanut vertailuvuoteen verrattuna, johtuen useimmiten erikoiskaupan suotuisasta kehitystrendistä. Viitasaarella on kuitenkin tapahtunut olennainen muutos kehityksessä vuosien 4 ja 5 aikana, jolloin kaupan myynti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näy vielä tarkastelussa olevissa vuoden 3 vertailuluvuissa. Vähittäiskaupan muutos näkyy kaikissa kunnissa siirtävän kaupan painopistettä erikoiskaupan suuntaan. Erikoiskaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja osassa kunnissa niiden lukumäärä on kasvanut. Pienissä kunnissa myyntien suhteelliset muutokset ovat suuria, mikä osin johtuu tietoaineiston epätarkkuuksista. Kehityksen suunta sinällään on oikea. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalokauppa ovat nekin kasvaneet suurimmassa osassa kuntia, mutta hintakilpailu on painanut myyntiä pikemminkin alaspäin. 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 Vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan kuntakohtaisen ostovoiman avulla. Ostovoima on kunkin kunnan oman väestön ostopotentiaali eli kauppaan suuntautuvan kokonaismarkkinoiden arvo. Se perustuu kuluttajien toteutuneeseen rahankäyttöön, jonka pohjalta voidaan laskea tulevaa rahankäyttöä eli kuinka paljon rahaa käytetään kuhunkin hyödykkeeseen vuodessa. Ostovoimatiedolla voidaan laskea kuinka suuri myynti alueellisesti voi vähittäiskaupassa toteutua, jos kuluttajat kohdistavat ostoksensa paikallisiin myymälöihin. Tällä tavoin määriteltynä ostovoima kertoo kunkin kunnan markkinoiden arvon alueella asuvan väestön ostovoimalla. Lisäksi on tarkasteltu myös kunnassa sijaitsevien loma-asuntojen asukkaiden ostovoimaa, eli miten paljon lisää ostopotentiaalia tämä tarjoaa kunnille. Eri keskusten kauppapalveluiden kehittä-
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 misen kannalta olennaisempaa on erikoiskaupan ostovoiman kehitys ja siirtymät. Siksi ostovoimatarkastelu keskittyy enemmän erikoiskaupan ostovoimaan alueilla. Kunnittain vähittäiskaupan markkinatilannetta tarkasteltiin vertaamalla koko ostovoimaa ja kuntien koko vähittäiskaupan myynnin arvoa. Kun vähittäiskaupan myynti on oman kunnan asukkaiden ostovoimaa suurempi, kunnan kauppapalvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Silloin kun ostovoima kunnissa on myyntiä suurempaa, ostovoimaa siirtyy muihin kaupallisiin keskuksiin. Suurin ostovoima saaja on Jyväskylän kaupunki, joka saa vuodessa 39 milj. euroa ostovoimaa muista kunnista. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KESKI-SUOMEN KUNNISSA 3 Ilman Jyväskylän 39 milj. siirtymää Joutsa Jämsä Saarijärvi Kivijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Karstula Pihtipudas Luhanka Konnevesi Hankasalmi Kyyjärvi Pylkönmäki Toivakka Kinnula Leivonmäki Multia Uurainen Petäjävesi Äänekoski U Jyväskylän mlk Korpilahti Viitasaari Keuruu Jämsänkoski Muurame Laukaa -3, -5, -, -5, -, -5,, 5,, 5, Milj. euroa/v. Kuva 6. Ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylän 39 milj. euron siirtymää vuonna 3. Ostovoimaa siirtyy selvästi enemmän kunnan ulkopuolelle Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunnista. Eli Jyväskylään suuntautuva ostovoimaa tulee kehyskunnista. Kun nämä ovat lisäksi väestöpohjaltaan suhteellisen suuria kuntia, ostovoiman siirtymäarvo on niissä merkittävä. Kun tarkastellaan erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, selvästi enemmän on kuntia jotka ovat saamassa ostovoimaa muualta kuin koko vähittäiskaupan vertailussa. Suhteellisesti eniten erikoiskaupan ostovoimaa saavat muutamat pienet kunnat, kun ostovoiman siirtyvää osaa verrataan kyseisen kunnan omaan ostovoima-arvoon. Tarkasteltaessa koko Keski-Suomen erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, nähdään muutamien keskusten selkeä vetovoimaisuus ympäristökuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki saa oman ostovoimansa lisäksi noin 4 % lisää ostovoimaa muista kunnista. Jyväskylään siirtyvän ostovoiman arvo on 88 milj. euroa. Muissa kunnissa ympäristöstä saatu siirtymä on arvoltaan pientä, mutta sillä on suuri merkitys kaupan paikallisiin mark kinoihin kunnassa. Ostovoiman siirtymä heijastaa selvästi seudullisia markkinoita. Jyväskylän ympäristössä kaikissa seudun kunnissa erikoiskaupan siirtymä on merkittävä. Näissä kunnissa keskusten erikoiskaupat joutuvat selkeästi kilpailutilanteeseen nimen omaan seudun pääkeskuksen tarjonnan kanssa.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoima miljoonina euroina Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä suhteellisena osuutena ostovoimasta Keski-Suomen kunnissa vuonna 3. Selvästi omia markkina-alueitaan on maakunnan pohjoisilla kunnilla ja ne saavat tukea markkinoihinsa myös maakunnan ulkopuolelta. Keuruu maakunnan länsiosissa saavuttaa myös selvän vetovoimaisen markkina-aseman. Myös Jämsä ja Kuhmoinen pitävät hyvin erikoiskaupan markkinansa. Joutsa on selvästi irti Jyväskylän vaikutuspiiristä. Se saavuttaa hyvin ostovoimansa ja saa lisää ostovoimaa ympäristöstään. Kuva 9. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa miljoonina euroina vuonna 3.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä prosenttia ostovoimasta Keski-Suomessa vuonna 3.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Markkinoiden kannalta loma-asukkaiden merkitys ostopotentiaalin lisääjinä on osalle kunnista merkityksellinen. Loma-asukkaiden merkitystä tutkittiin loma-asuntokannan perusteella. Loma-asuntojen määrään perusteella ei voida arvioida loma-asukkaiden ostovoimaa vaan loma-asukkaiden ostovoima lasketaan vain niistä loma-asunnoista, jotka ovat ulkokuntalaisten hallinnassa. Keski-Suomen kunnissa loma-asunnoista noin kaksi kolmannesta on ulkokuntalaisten hallussa, mutta joissakin osuus nousee selvästi korkeammaksi. Ulkokuntalaisten loma-asunnoissa asuu laskennallisesti kolme henkilöä keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Tästä syntyvä ostovoimapotentiaali lasketaan loma-asukkaiden ostovoimaksi paikkakunnalla. Kulutusrakenteen mukaan loma-asukkaiden ostovoimasta paikkakunnalla noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja tavarataloihin ja toinen puoli erikoiskauppaan. Kuva. Loma-asukkaiden osuus kunnan vähittäiskaupan markkinoiden arvosta vuonna 3. Loma-asukkaiden merkitys markkinoiden kokonaisarvoon jää yleensä suhteellisen pieneksi, mutta muutamissa lomakunnissa merkitys nousee jo kolmannekseen. Luhangassa ja Kuhmoisissa loma-asukkaiden ostovoima ylittää kolmanneksen koko kunnan vähittäiskaupan markkina-arvosta. Keski-Suomen kunnissa loma-asukkaiden osuus markkinoista on keskimäärin vain 6,6 %. Pienin merkitys on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa, joissa kantaväestön merkitys on hallitseva. Muutamissa kunnissa lomaasukkaiden merkitys on lähes kolmannes kokonaismarkkinoista, joten kuntien palvelurakenteen kehitykseen tällä on vaikutusta.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Kuva. Kuntalaisten ja loma-asukkaiden erikoiskaupan ostovoima milj. euroa Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylää vuonna 3. 4 Ostovoimaennusteet vuoteen Ostovoiman kehitystä tarkasteltiin väes töpohjan ja kulutuksessa tapahtuvien muutoksien kautta vuoteen asti. Ostovoimaennuste tarkastelee kulutuksen rakenteessa tapahtuvia rahankäytön muutoksia ja millä kulutussektoreilla rahankäyttö kasvaa tai vähenee. Tätä kautta kulutuksen painopiste muuttuu tiettyjä toimialoja suosivaksi. Ostovoiman muutoksissa on alueellisia eroja ja siksi ennustetta tarkastellaan kunnittain. Ennuste kuvaa kaupan toimialoittain niihin kohdistuvan kulutuksen kehitystä. Kokonaisostovoiman määrään vaikuttaa merkittävästi kuntien väestöpohjan rakenteellinen muutos. Väestön keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudulle painottaa erikoiskaupan ostovoiman kasvua tälle seudulle siten, että Jyväskylän, maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen yhteenlaskettavissa oleva ostovoiman kasvu on jo lähes /3 koko maakunnan erikoiskaupan ostovoiman kasvusta. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomessa vuoteen mennessä Muut kunnat 6, % Jämsänkoski,4 % Saarijärvi,5 % Keuruu 3, % Muurame 3,9 % Jyväskylä 38, % Jämsä 4,7 % Laukaa 6,7 % Äänekoski U 6,9 % Jyväskylän mlk 5,6 % Kuva 3. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kulutuksen rakenteen muutoksesta johtuen erikoiskaupan ostovoima kasvaa kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kasvun vaikutukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä enemmän taustalla on myös väestöpohjan kasvua. Kauppapalveluiden kehittämisen kannalta tilanne on sitä parempi, mitä suurempaa ostovoiman kasvu suhteessa tulee olemaan. Ostovoima kasvaa merkittävimmin juuri erikoiskaupassa ja kuntien palveluiden vetovoimaisuuden muutokset syntyvät lähinnä erikoiskaupan palveluiden kehityksen kautta. Siksi tässä ostovoiman ennusteita käsitellään vain erikoiskaupan osalta. Kuva 4. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu nykyisestä vuoteen. Nykyiseen ostovoimaan nähden erikoiskaupan ostovoiman kasvu on maa kunnan keskiarvoa suurempaa seitsemässä kunnassa. Näistä suurin osa on juuri Jyväskylän seudun kuntia. Vah vinta kasvu näyt tää olevan Muu ramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa, joissa selvästi väestön korkea kasvuennuste kasvattaa myös ostovoimaa. Kasvun taustalla vaikuttaa selvästi kuntien merkittävät väestönkasvuodotukset. Ostovoiman keskittyminen väkirikkaisiin kuntiin merkitsee sitä, että suurin osa kunnista jää keskimääräisen kasvukehityksen alapuolelle. Erityisesti Kinnulassa, Karstulassa ja Multialla erikoiskaupan ostovoima kasvaa vain puolella nykyisestä. 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve Ostovoiman voimakas kasvu mahdollistaa keskusten erikoiskauppojen paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille saattaa syntyä riittävät toimintaedellytykset. Riittävän palvelutason säilyttämiseksi palvelutarjontaa tulee kunnissa lisätä, mikä parantaa kauppapalveluiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kuntakohtainen erikoiskaupan investointitarve on laskettu ostovoiman kasvun perusteella olettaen, että kolmannes ostovoiman kasvusta edellyttää uutta liiketilaa palvelukyvyn parantamiseksi. Loput eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta lasketaan kohdistuvan nykyisten yritysten myynnin kasvuun. Liiketilan lisätarve määritellään erikoiskaupan myyntitehokkuudella (myynti/m ) ja näin saadaan odotusarvo kuinka paljon liiketilaa tulisi investoida vähintään seuraavan 5 vuoden aikana kunnan alueella erikoiskaupan myymäläkäyttöön. Tilatarvetta ei ole määritelty yksittäisten erikoiskaupan toimialoille, joten tilantarve kuvaa suuruusluokkaa.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Kuva 5. Liiketilan lisätarve erikoiskaupan toiminnoille Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä. Kuvassa ei mukana Jyväskylän liiketilan lisätarvetta 46 k-m. Erikoiskaupan tilantarve on suurinta Jyväskylän kaupungissa. Laskennallinen tilantarve on 46. k-m, mikä on noin 4 % koko maakunnan tilatarve-ennusteesta. Tämä tilantarve on laskettu pelkästään kaupungin omien asukkaiden ostovoiman kasvusta. Sen lisäksi Jyväskylään kohdistuu ostovoiman siirtymistä, joka aiheuttaa vielä selkeästi lisätarpeita kehittää erikoiskauppapalveluita. Seuraavaksi suurimmat kasvuodotukset ovat maalaiskunnassa ja Laukaassa ja kun siihen lisää vielä Muuramen kasvuodotukset on noin /3 koko maakunnan kasvuodotuksista näiden neljän kunnan alueella. Muiden kuntien kohdalla liiketilan tarve seuraavan 5 vuoden aikana vaihtelee - k-m paikkeilla. Tällaisella erikoiskaupan kasvulla on jo selvä vaikutus keskusten tarjontaan ja vetovoimaisuuteen. Osalla kunnista on jo nyt ongelmia erikoiskaupan suurista siirtymistä ja heikosta erikoiskaupan tarjontatasosta johtuen, sen vuoksi edellytykset saada ostovoiman kasvu jäämään oman kauppapaikan vahvistamiseksi ovat huonot. Muutamilla kunnilla keskusten kasvuun on jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta aikajänne saattaa olla pitkä. Osa kunnista on sellaisia, joissa odotukset erikoiskaupan tilantarpeista jäävät alle 5 k-m. Se on määränä melko pieni, joten sellaisella toiminnan laajennuksella ei ole kovinkaan vahvaa vetovoiman ja tarjonnan lisäystä saatavissa. Erikoistumisella voidaan kuitenkin vahvistaa vetovoimaa ja saada ostovoimaa jäämään kunnan kehittyviin kauppapalveluihin.